Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 238 184
  • 10 881

VeeJiiJii

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Leijonat, Sharks, Avalanche
Slovenialainen joukkue sai villin kortin, mutta se on kylläkin ihan Itävallan pääsarjan joukkue.
Olimpija pelaa ICEHL:n ohella myös Slovenian pääsarjaa, jonka runkosarja kattaa vain 14 ottelua. Tosin ICEHL:n runkopelaajia peluutetaan pääasiassa vain kauden tärkeimmissä otteluissa, kuten nyt mestaruuteen päättyneissä pudotuspeleissä. A-junioripitoinen runko pelaa ohella myös IntHL-sarjaa kroatialaisten ja serbialaisten kesken.
 

A.P.Järvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jyväskylän Lohi
Molemmilla tasoilla kuusinkertainen alkusarja (6x9=54 peliä).

A-tason 6 parasta jatkavat (pisteet mukana) ylempään jatkosarjaan, jossa round robin (1x5=5 peliä) + 1 peli alkusarjasijoituksen perusteella (1-6, 2-5, 3-4).
A-tason 4 huonointa ja B-tason 3 parasta karsintasarjaan (pisteet nollataan), jossa round robin (1x6=6 peliä).

Karsintasarjan 4 parasta aloittavat seuraavalla kaudella A-tasolla, ja 2 parasta pääsevät playoffeihin ylemmän jatkosarjan joukkueiden seuraksi.

Tuloksena 8 joukkueen pleijarit, joihin on mahdollista päästä mukaan myös B-tasolta olemalla A-tason joukkueita parempi. Tämä lisää B-tason pelien kiinnostavuutta huomattavasti, muttei kuitenkaan sodi urheilullisuuden periaatetta vastaan. Samalla päästään nykyisenkaltaisista säälipleijareista eroon, mutta saadaan kuitenkin panoksellisia otteluita keväällä peräti 13 joukkueelle.
Ihan välihuomiona olen vanhana kriitikkona "pakotettu" kysymään, että huomasitkohan nyt, että tässä mallissasi pelataan kuuden joukkueen ylempi jatkosarja, jossa ei ole käytännössä minkäänlaista pelillistä panosta?
 

karotenoidi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Canucks, PYRY
Ihan välihuomiona olen vanhana kriitikkona "pakotettu" kysymään, että huomasitkohan nyt, että tässä mallissasi pelataan kuuden joukkueen ylempi jatkosarja, jossa ei ole käytännössä minkäänlaista pelillistä panosta?
Miten niin ei ole pelillistä panosta? Paljon kovatasoisia kuuden pisteen pelejä, joissa olisi tärkeitä kotietuja eri pudotuspelikierroksille jaossa ja joissa haettaisiin asetelmia kannujahtiin. Kuulostaa suorastaan herkulliselta.

Ei ne top-4 joukkueet nimittäin nykysysteemissäkään pelkää pudotuspelipaikkansa puolesta enää maaliskuun viimeisillä kierroksilla...
 

A.P.Järvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jyväskylän Lohi
Miten niin ei ole pelillistä panosta? Paljon kovatasoisia kuuden pisteen pelejä, joissa olisi tärkeitä kotietuja eri pudotuspelikierroksille jaossa ja joissa haettaisiin asetelmia kannujahtiin. Kuulostaa suorastaan herkulliselta.

Ei ne top-4 joukkueet nimittäin nykysysteemissäkään pelkää pudotuspelipaikkansa puolesta enää maaliskuun viimeisillä kierroksilla...
Nykyisessä mallissa on erittäin iso hyöty sijoittua ykköseksi tai kakkoseksi, koska vastaan tulee Villi kortti -kierroksen väsyttämä joukkue. Lisäksi kuuden parhaan joukkoon pääsystä käydään joka vuosi kovaa taistelua. Tässä mallissa nämä asetelmat halutaan korvata kuudella pudotuspeleihin valmistavalla (lue: harjoitus-) ottelulla.
 

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ihan välihuomiona olen vanhana kriitikkona "pakotettu" kysymään, että huomasitkohan nyt, että tässä mallissasi pelataan kuuden joukkueen ylempi jatkosarja, jossa ei ole käytännössä minkäänlaista pelillistä panosta?
Jos kotietu ja helpommat vastustajat puolivälieriin eivät kiinnosta, niin ei nykymallissakaan mitään panosta ole kärkijoukkueille viimeisillä kierroksilla. Tämä itse asiassa näkyi esim. Ilveksen pelaamisessa ja peluutuksessa viime kauden loppukierroksilla. Ilvekselle ne olivat nimenomaan harjoituspelejä pleijareita varten, sijoitus ei kauheasti kiinnostanut kun paikka kuuden joukossa oli varma. Minusta siinä ei ole mitään ongelmaa, niin kauan kuin yleisö näkee niissä peleissä jotain panosta. Kotietu ja runkosarjan voitto riittävät siihen.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
10 joukkuetta on muuten välillä paskamainen luku näiden pyörittelyyn.

Jos 10 on paskamainen luku, niin pitäisikö 9+9. Nyt kun Liiga seuroja on kuitenkin jo se 15, niin tuo 18 uskottavaa organisaatiota lienee helpompi saavuttaa, kuin 20. Jos Jokerit saa hommansa kasaan, niin siinä voisi olla yksi. Espoossa on kokemusta Liigastakin viimeisen kymmenen vuoden aikajaksolta, eli voisiko siinä olla toinen ja eikös Joensuussakin tavoitella Liiga paikkaa ihan julkisesti, joten olisiko siinä jo sitten tarvittavat 18 joukkuetta?

Jos runkosarjassa sitten niin sanottu ristiinpelaaminen olisi uudistuksena "liikaa", niin sehän tarkoittaisi aika paljon keskinäisiä otteluita, mutta jos tähän ehdotukseen matkitaan aikaisempaa ehdotustasi, niin kummallakin tasolla (ylempi ja alempi alkusarja) pelattaisiin ensin kuusi kertaa kaikki kaikkia vastaan. Tuo tekisi siis 48 peliä per jengi. Jotta päästäisiin 60 per jengi, niin jatkosarjat pelattaisiin seuraavasti.

Ylemmän alkusarjan neljä parasta jatkaisi ylempään jatkosarjaan (kutsutaan sitä vaikka jatkosarjaksi A) ja siellä kaikki pelaisivat toisiaan vastaan vielä neljästi, josta siis jokaiselle 12 peliä, eli runkosarjaan yhteensä 60 peliä. Ylemmän alkusarjan viisi huonointa ja alemman alkusarjan viisi parasta jakautuvat sitten kahteen alempaan jatkolohkoon (Kutsutaan niitä vaikka jatkosarjoiksi B1 ja B2), joissa kummassakin siis viisi joukkuetta. Näissä pelataan kaikkia muita vastaan kolmesti, joten samat 12 lisäpeliä jokaiselle runkosarjaan. Kummankin alemman jatkosarjan (B1 ja B2) kaksi parasta pääsisi sitten pudotuspeleihin neljän ylemmän jatkosarja (A) joukkueen kanssa.

Jotta kaikille tulisi se 60 peliä, niin alemman alkusarjan neljä huonointa pelaa kanssa kaikki toisiaan vastaan vielä neljästi (kutsutaan tätä vaikka jatkosarjaksi C), josta niinikään se 12 peliä lisää runkosarjaan, per joukkue.

Eli kun jokaiselle joukkueelle tulee se 60 peliä runkosarjaan, niin jatkosarjan A kaikki neljä menisivät pudotuspeleihin kotiedulla. Mukaan tulisi sitten Jatkosarjojen B1 ja B2 kaksi parasta, eli saadaan se perus kahdeksan joukkueen pudotuspelit. Jos tässä vaiheessa kautensa alemmassa alkusarjassa aloittanut joukkue on raivannut tiensä varsinaisiin pudotuspeleihin, niin tuo joukkue on samalla lunastanut paikkansa ylemmässä alkusarjassa seuraavalle kaudelle.

Jatkosarjojen B1 ja B2 molempien kolme huonointa jatkavat tämän jälkeen karsintapeleihin, joihin mukaan tulee myös kaksi parasta jatkosarja C:n joukkuetta. Nämä kahdeksan joukkuetta pelaisivat sitten käytännössä vikasta paikasta seuraavan kauden ylempään alkusarjaan.

Eli jos katsotaan vaikka tämän kauden runkosarjan päätöstä, niin ylempään alkusarjaan lähtisi

Tappara
Jukurit
Ilves
TPS
HIFK
Kärpät
HPK
KooKoo
Pelicans

Alemmasta alkusarjasta alottaisi

Lukko
Kalpa
Sport
Jyp
Saipa
Ässät
Jokerit
K-Espoo
Jokipojat

Jos edelleen katsellaan edellisen kauden tuloksia, niin Jatkosarjaan A menisi

Tappara
Jukurit
Ilves
TPS

Jatkosarjat B1 ja B2 voisivat muodostua sitten vaikka seuraavasti

B1

HIFK
KooKoo
Pelicans
Sport
Jyp

B2

Kärpät
HPK
Lukko
Kalpa
Saipa

Jatkosarjaan C jäisi sitten

Ässät
Jokerit
K-Espoo
Jokipojat

Eli pudotuspeleihin menisi siis kotiedulla A:n joukkueet. Saisivat vastaparit B1 ja B2 molempien kahdesta parhaasta. B1 ja B2 molempien kolme huonointa pelaisi sitten karsinnat seuraavan kauden ylemmän alkusarjan viimeisestä paikasta C:n kahden parhaimman kanssa.

Tämä tekisi siis sen, että voi olla kausia, kun ylemmän ja alemman alkusarjan välillä joukkueet eivät vaihdu, mutta toisaalta voi niin ikään tulla kausia, kun peräti viidet joukkueet vaihtavat paikkoja noiden välillä. Kaikki tapahtuisi pelaamalla.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Lyhennetysti 12+12 sarjamalli.

Tavoitteet
Ylempisarja pelaajabudjetit 2-5milj. Yleisökeskiarvo 5000. Mediaraha 2milj/seura.
Alempisarja pelaajabudjetit 0,5-1,5milj. Yleisökeskiarvo 1500. Mediaraha 0.5milj/seura.

Mahdollistajat
-Jokerit mukana
-Karsinnat jossain muodossa
-Pääsponsori / sponsorit
-Liigan ja liiton yhteistyö (otteluohjelma, maajoukkue, sponsorit, seuratuki, halli hankkeet/remontit)
-Kiekko buumi / yleisö
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Venäläiset perustavat uuden kiekkoliigan, jota pelataan 3x3 mallilla, mitä ilmeisimmin kuukauden päästä (iltalehti). Tavoitteena heillä olisi jutun mukaan ilmeisesti olla johtava maa tuossa kiekkoformaatissa, tulevia talviolympialaisia silmälläpitäen.

Eli pitäisikö meidän suomalaistenkin lähteä kehittelemään omaa vastaavaa kilpailua ja tähtäimenä tietenkin viedä kirkkaimmat mitalit sitten olympialaisissa naapurin nenän edestä? Tuon jutun mukaan kilpailu olisi ilmeisesti tosiaan tarkoitus perustaa kuukauden sisällä, joka viittaisi varmaan siihen, että se olisi KHL:stä erillinen kilpailu ja siten voisi kuvitella, että sitä pelataan joko KHL:n ollessa tauolla tai sitten se terävin kärki puuttunee noista peleistä.

Olen joskus aikaisemmin esittänyt, että Suomessa voitaisiin tuo 3x3 formaatti tuoda suoraan Liiga rakenteeseen sisään ja siten saataisiin meillä kotimaassa pelaava kärki altistettua myös tuollaiselle pelaamiselle. Toki suurin osa peleistä pelattaisiin normaalin kaavan mukaan, mutta koska Liigassa pelataan myös ikäänkuin välisarja pelejä (neljä per joukkue), niin nuo pelithän voisi helposti korvata tällaisella 3x3 mallilla.

Eli kun nuo välisarja pelit korvattaisiin tällaisella 3x3 mallilla, niin olisi mahdollista pelata ikäänkuin kolme minipeliä, normaalin kolmen erän sijaan ja kun tällaiseen tarvittaisiin huomattavasti vähemmän pelaajia, niin tämä voisi mahdollistaa myös sen, että silloin pelattaisiin kummallakin ottelupaikkakunnalla. Eli yhden normipelin sijaan saataisiin kuusi minipeliä.

Tällaiset minipelit voisi sitten ajoittaa viikonloppuihin ikäänkuin perhetapahtuma peleiksi. Koska varmaan monella on lapsien kanssa sellaisiakin kokemuksia, ettei se mielenkiinto jaksa pysyä yllä ihan koko kolmea erää. Tollaisessa voi vaikka ekan minipelin katella, sitten mennä vähän jäätelölle/hodareille ja katsomaan, onko pihaan tuotu jotain pomppulinnaa ja sitten tulla takaisin katsomoon esim. kolmanteen minipeliin.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Eihän Venäjältä näinä päivinä mitään hyvää tahdo kuulua, mutta ilmeisesti kokeilevat ensi kaudella sellaista uudistusta KHL:ssä, jossa joukkueet jaetaan ikäänkuin kahteen tasoryhmään. Kauden aikana toki kaikki kohtaan toisensa vähintään kaksi kertaa, mutta pääosa peleistä pelataan sitten noiden tasoryhmien sisällä. Pudotuspeleihin sitten pääsee ilmeisesti ylemmästä tasoryhmästä helpommin kuin alemmasta. Juttu mahdollisesta uudistuksesta iltasanomissa.

Edit. Luin tästä asiasta myös HFBoardsilta ja siellä oli linkki venäläiseen julkaisuun, jossa oli sitten myös pudotuspelejä varten kaksi ehdotusta.

Eli ensimmäisessä ehdotuksessa ylemmän konferenssin joukkueet sijoilta 1.-10. ja alemman konferenssin joukkueet sijoilta 1.-4. pääsevät suoraan pudotuspeleihin ja sitten ylemmän 11. ja alemman 5. sekä ylemmän 12. ja alemman 6. pelaavat kahdesta viimeisestä paikasta 16 joukkueen pudotuspeleihin.

Toisessa vaihtoehdossa ylemmän joukkueet sijoilta 1.-8. ja alemman joukkueet sijoilta 1.-4. pääsevät suoraan pudotuspeleihin ja ylemmän joukkueet sijoilta 9.-12. ja alemman joukkueet sijoilta 5.-8. pelaavat neljästä viimeisestä paikasta 16 joukkueen pudotuspeleihin.

Linkki sport-express . ru:n sivuille ja kyseiseen ehdotukseen. Kyseessä siis venäläinen urheilumedia.
 
Viimeksi muokattu:

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Minulle on aivan sama miten runkosarja pelataan kunhan Ässillä on mahdollisuus suonenvedolla voittaa mestaruus. Tulevaisuutta ajatellen ehdotan, että playoffseihin pääsisi Liigan 5 parasta sekä seuraavien paras yhdestä pelien voittajat.
Liigan 6. vs suomi-sarjan mestari.
Liigan 7.- vs mestiksen 2.
Liigan 8. vs mestiksen 1.

Sitten playoffsit paras seitsemästä ja pelit joka toinen päivä ja sarjojen väleihin vähintään kolme päivää taukoa.
 
KHL-jokereista Ässiin palaava Jesse Joensuu kertoilee vallitsevasta järjestelmästä Sportlivissä:
Olen vähän aikaa jo maailmalla tallustellut ja pelannut, mutten vieläkään ole tavannut yhtään urheiluihmistä tai jääkiekkoihmistä jonka mielestä liigan pitäisi olla suljettu. Mun päässä tuntuu niin selviltä ne ratkaisut joilla liigaa voisi kehittää. Uskon liigan sulkemisen olevan suurin syy miksi liigan maksukyky ja taso on valahtanut alas.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät

Varis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa, EK65
Kai Jesse on niin uhkaava hahmo , että kukaan ei uskalla sanoa, että suljettu sarja on estänyt monia konkursseja .
Onko? SaPKo ajautui konkurssiin viime viikolla ja Jokipojat muutama vuosi sitten. LeKi teki konkurssin kaudella 18-19. Kapealla marginaalilla pelaa Mestiksessä useampi muukin seura, joten konkursseja saattaa lähivuosina tulla lisää.

Se, että konkursseja ei juuri tapahdu Liigajoukkueille ei tarkoita, etteikö sarjan sulkeminen niitä olisi osaltaan aiheuttanut. Toisaalta Bluesia ei pystynyt suljettukaan sarja pelastamaan.

Ehkä se jonkun mielestä on suomalaisen kiekon etu, että nurin menee koko Mestis ja muut alemmat sarjat, mutta Pelicans saatiin pelastettua. Minä kuitenkin uskon että Jesse on tuossa täysin oikeassa.
 
Viimeksi muokattu:

Glove

Jäsen
Ilmeisesti tuossa viitattiin siihen, että Mestikseen pudonnut liigajoukkue menisi konkurssiin. Onko suomalaiset kiekkopomot oikeasti niin tyhmiä, että eivät osaa sopeuttaa toimintaa laskevien tulovirtojen mukaisesti? Ei se entinen liigajoukkuekaan mene konkurssiin jos tulot ovat suuremmat kuin menot.
 
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Lyhennetysti 12+12 sarjamalli.

Tavoitteet
Ylempisarja pelaajabudjetit 2-5milj. Yleisökeskiarvo 5000. Mediaraha 2milj/seura.
Alempisarja pelaajabudjetit 0,5-1,5milj. Yleisökeskiarvo 1500. Mediaraha 0.5milj/seura.

Mahdollistajat
-Jokerit mukana
-Karsinnat jossain muodossa
-Pääsponsori / sponsorit
-Liigan ja liiton yhteistyö (otteluohjelma, maajoukkue, sponsorit, seuratuki, halli hankkeet/remontit)
-Kiekko buumi / yleisö
Toimivan oloinen ehdotus, sillä jos Liiga pysyy suljettuna sarjana, niin faktana pidän sitä, että Mestis kuolee hiljalleen pois. Ei kukaan sponssi laita rahaa sellaiseen, jossa ei ole mukana aitoa kilpailullista elementtiä Liiganousuun ja sen odotusarvona maksimaalista kansallista julkisuuspotentiaalia.

Mestis kiekko on kyllä välillä kärkijoukkueiden kesken vauhdikasta ja hauskaakin katsottavaa, mutta kun tietää, että jaossa on vain sinänsä näyttävä "mehukannu", niin mitä sitten. Ei paljon lämmitä sen enempää fanin tai sponssin mieltä, jos ei pääse Liigaan tai edes testaamaan Liiganousua. Aika vaisut oli jo keväällä Ketteränkin 3. peräkkäiset mestaruusjuhlat eli mitä sitten? Niin, ei edes käytännössä elämää suurempia otteluita Liigan viimeistä vastaan. Se olisi jo herättänyt suuremmankin yleisön kiinnostuksen.

Jotain tarttis tehdä ettei Mestis jää ihan puoliharrastesarjaksi Suomessa, tavallaan nykyiseksi Suomi sarjaksi ja yllä oleva ehdotus on sellainen, joka toisi siihen selkeän parannuksen. Nykymenolla eivät mitkään keinotekoiset Baltia laajennukset pelasta Mestistä.
 
Viimeksi muokattu:

Pratu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Toivottavasti karsinnat palautetaan, jotta JoKP pääsee kokeilemaan liigaan nousua.
Toivottavasti ei.
Jos päädyttäisiin avoimeen sarjaan, niin sen toimivuuden ja urheilullisuuden kannalta olisi tärkeää sarjan olevan oikeasti avoin. Eli suora nousu/tippuminen ilman karsintoja, siis Ruotsin mallin mukaisesti. Karsinnat ovat vähän sellainen suljetun ja avoimen sarjan välimallin kompromissi. Suoralla nousulla olisi oikea konkreettinen vaikutus motivaatioon ja panostukseen molemmilla sarjatasoilla.

Kumpi Suomessa sitten elättäisi enemmän ammattilaisorganisaatioita, iso suljettu pääsarja vai kaksi pienempää avointa sarjaa? Melko varmasti ensin mainittu. Mielestäni toistaiseksi 16 joukkueen suljettu sarja on paras malli, kunnes saadaan Suomen ja Ruotsin yhteinen avoin huippusarja aikaiseksi. Molemmista maista 8 joukkuetta ja 14 joukkueen Liiga. Riika ja Tallinna myös tervetuloa Suomen sarjoihin.
 

hessum63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Jokipojat ja SuKiKa
Pohjoismaiden yhteinen huippusarja ei kiinnosta maksavaa yleisöä. Kansallisella sarjalla on mentävä ja rinnalla CHL kasvaa.
 

Pratu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pohjoismaiden yhteinen huippusarja ei kiinnosta maksavaa yleisöä. Kansallisella sarjalla on mentävä ja rinnalla CHL kasvaa.
Se on ihan luonnollista, koska iso osa ihmisistä on muutosvastarintaisia. Se ei kuitenkaan ole mikään pysyvä olotila, toiset vaan omaksuvat muutoksen nopeammin kuin toiset, mutta melkeinpä kaikki kuitenkin lopulta sopeutuvat muutoksiin.
 

VeeJiiJii

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Leijonat, Sharks, Avalanche
Toivottavasti ei.
Jos päädyttäisiin avoimeen sarjaan, niin sen toimivuuden ja urheilullisuuden kannalta olisi tärkeää sarjan olevan oikeasti avoin. Eli suora nousu/tippuminen ilman karsintoja, siis Ruotsin mallin mukaisesti. Karsinnat ovat vähän sellainen suljetun ja avoimen sarjan välimallin kompromissi. Suoralla nousulla olisi oikea konkreettinen vaikutus motivaatioon ja panostukseen molemmilla sarjatasoilla.

Kumpi Suomessa sitten elättäisi enemmän ammattilaisorganisaatioita, iso suljettu pääsarja vai kaksi pienempää avointa sarjaa? Melko varmasti ensin mainittu. Mielestäni toistaiseksi 16 joukkueen suljettu sarja on paras malli, kunnes saadaan Suomen ja Ruotsin yhteinen avoin huippusarja aikaiseksi. Molemmista maista 8 joukkuetta ja 14 joukkueen Liiga. Riika ja Tallinna myös tervetuloa Suomen sarjoihin.
Ensimmäisestä kappaleesta aikalailla samaa mieltä, että Ruotsin nykyinen malli on aika hyvä. Viimeinen ei kuitenkaan putoa täysin suoraan, vaan kaksi viimeistä pelaa siellä paras seitsemästä-mallin playout-sarjan. Allsvenskanin pudotuspelien voittaja nousee puolestaan suoraan. Jos Suomessa olisi 10+10 tai 12+12 -malliset joukkuemäärät, ostaisin Ruotsin ajatuksen.

(Tämä playout eroaa siis suuresti SM-liigan vuoden 2009 kertaluontoisesta kokeilusta, jossa neljä viimeistä taistelivat kahden kierroksen ajan tyhjille katsomoille karsintojen välttämisestä ja kesälomille pääsystä, josta seurasi vielä erikseen Ässien (tosin ikimuistoinen) karsintasarja Sportia vastaan.)

Jälkimmäisestä kappaleesta olen eri mieltä. Kahden pienemmän sarjan malli kaventaisi Liigan ja Mestiksen tasoeroja ja antaisi Liigan ulkopuolelle kasvun mahdollisuuden. Baltialaiset tervetuloa, jos on puitteet kunnossa. SHL:n ja Liigan tasoerot ovat kuitenkin varsin isot ja Liiga-joukkueet heikentäisivät suuresti Ruotsin tasaista kahden huippusarjan mallia. Vain muutama Liiga-seuroista painii resursseiltaan ruotsalaisten kanssa. Muuten sytyn usein ruotsalaisseurojen kohtaamisesta esim. CHL:ssä.
 

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pohjoismaiden yhteinen huippusarja ei kiinnosta maksavaa yleisöä. Kansallisella sarjalla on mentävä ja rinnalla CHL kasvaa.
Onko tätä tutkittu jossain? Kyllä mä ottaisin marraskuisena iltana vastustajaksi ihan yhtä lailla Frölundan, kuin SaiPankin. Ehkä jopa mieluummin sen Frölundan.

Juju on mielestäni siinä, kuinka monta suomalaista joukkuetta ylikansallisessa sarjassa pelaisi. Jos niitä on liian vähän, kotoinen sarja säilyttäisi asemansa eikä ylikansalliselle sarjalle löytyisi jalansijaa mediakentästä. Mutta jos 8 isoa seuraa Suomesta lähtisi uuteen sarjaan, niin varmasti kiinnostus seuraisi perässä.
 

Pratu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jälkimmäisestä kappaleesta olen eri mieltä. Kahden pienemmän sarjan malli kaventaisi Liigan ja Mestiksen tasoeroja ja antaisi Liigan ulkopuolelle kasvun mahdollisuuden. Baltialaiset tervetuloa, jos on puitteet kunnossa. SHL:n ja Liigan tasoerot ovat kuitenkin varsin isot ja Liiga-joukkueet heikentäisivät suuresti Ruotsin tasaista kahden huippusarjan mallia. Vain muutama Liiga-seuroista painii resursseiltaan ruotsalaisten kanssa. Muuten sytyn usein ruotsalaisseurojen kohtaamisesta esim. CHL:ssä.
Jos siirtymä olisi 16 joukkueen suljetusta kahteen 10-12 joukkueen sarjaan, niin vaikutukset olisi suunnilleen näin:
4-6 joukkueen resurssit romahtaisivat ~80% (Liigasta pudotetut)
4-6 joukkueen resurssit nousisivat ~20% (Mestis paikkansa säilyttäneet)
4-6 joukkueen resurssit romahtaisvat ~50-100% (Mestiksestä pudotetut)
10-12 joukkueen resurssit nousisivat ~0-10% (Liigassa säilyneet)
Kokonaisuus menisi miinukselle.

Lisäksi pitää huomioida että Liigan pelipaikkojen vähentyessä pelaajien virta entisestään kasvaisi dramaattisesti eurooppalaisiin sarjoihin. Vaikka siirryttäisiin 10+10 tai 12+12 avoimiin sarjoihin, niin Mestiksen taso olisi edelleen erittäin paljon lähempänä nyky Mestistä kuin Liigaa, ja Liigan ja Mestiksen kuilu lähes entisellään. Ehkä pari vähän vahvempaa ”hissijoukkuetta” olisi Mestiksessä. Toisaalta Liigan hännillä voisi myös olla pari nykyistä heikompaa ”hissijoukkuetta”.

Ruotsin ja Suomen välillä ero resursseissa on toki ongelma yhteisen liigan tiellä. En kuitenkaan pidä mahdottomana sen kuromista kiinni ainakin liigan top6 osalta. Nokia areena, Hartwall areena, Helsinki Garden ja mahdolliset Oulun ja Turun uudet areenat pienentäisivät eroa selvästi. Erotus syntyy silloin suurelta osin enää tv rahoista. Suomen ja Ruotsin yhteisen huippuliigan tv-oikeuksien arvo ylittäisi varmasti nykyisen SHL:n tv-oikeuksien arvon, jolloin isompi raha voisi alkaa kiinnostamaan ruotsalaisiakin.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Toivottavasti ei.
Jos päädyttäisiin avoimeen sarjaan, niin sen toimivuuden ja urheilullisuuden kannalta olisi tärkeää sarjan olevan oikeasti avoin. Eli suora nousu/tippuminen ilman karsintoja, siis Ruotsin mallin mukaisesti. Karsinnat ovat vähän sellainen suljetun ja avoimen sarjan välimallin kompromissi. Suoralla nousulla olisi oikea konkreettinen vaikutus motivaatioon ja panostukseen molemmilla sarjatasoilla.

Kumpi Suomessa sitten elättäisi enemmän ammattilaisorganisaatioita, iso suljettu pääsarja vai kaksi pienempää avointa sarjaa? Melko varmasti ensin mainittu. Mielestäni toistaiseksi 16 joukkueen suljettu sarja on paras malli, kunnes saadaan Suomen ja Ruotsin yhteinen avoin huippusarja aikaiseksi. Molemmista maista 8 joukkuetta ja 14 joukkueen Liiga. Riika ja Tallinna myös tervetuloa Suomen sarjoihin.
Kuinkas sitten kävisi joukkueille jotka jäävät 16 joukkueen kultapossukerhon ulkopuolelle? Urheilullisesti paras on mielestäni avoin sarja karsintojen kanssa oli pääsarja minkä kokoinen tahansa. Kukaan ei ole auttamattomasti ulkopuolella ja karsoinnoilla vältetään ettei urheilullisesti huonompi joukkue nouse paremman tilalle.
 

Pratu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kuinkas sitten kävisi joukkueille jotka jäävät 16 joukkueen kultapossukerhon ulkopuolelle? Urheilullisesti paras on mielestäni avoin sarja karsintojen kanssa oli pääsarja minkä kokoinen tahansa. Kukaan ei ole auttamattomasti ulkopuolella ja karsoinnoilla vältetään ettei urheilullisesti huonompi joukkue nouse paremman tilalle.
Ulkopuolella ne ovat silti, oli sarjoissa karsinnat tai suorat nousut/tippumiset. Mikään sarjajärjestelmä ei sitä tule muuttamaan, että ero resursseissa ykkös- ja kakkossarjan välillä tulee olemaan valtava, ja tulevaisuudessa vain kasvamaan. TV oikeuksien osuudet jatkavat kasvuaan, ja niistä ei tipahda edes murusia alemmille tasoille. Hissiliike sarjojen välillä aiheuttaisi vain sarjojen sisällä tasoerojen kasvua ja epäreilua kilpailuasetelmaa.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Ulkopuolella ne ovat silti, oli sarjoissa karsinnat tai suorat nousut/tippumiset. Mikään sarjajärjestelmä ei sitä tule muuttamaan, että ero resursseissa ykkös- ja kakkossarjan välillä tulee olemaan valtava, ja tulevaisuudessa vain kasvamaan. TV oikeuksien osuudet jatkavat kasvuaan, ja niistä ei tipahda edes murusia alemmille tasoille. Hissiliike sarjojen välillä aiheuttaisi vain sarjojen sisällä tasoerojen kasvua ja epäreilua kilpailuasetelmaa.
Karsinnat nostavat sitä alemman tason kiinnostavuutta huomattavasti kun on panosta mukana. Vielä enemmän se kiinnostus nousee kun pääsarjan joukkuemäärää tiputetaan ja alemmalla tasolla enemmän osrganisaatioita kilpailemassa paikasta karsintoihin. Hetkessä ei tapahdu mitään, mutta pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä sarjan kiinnostus ja taso nousee huomattavasti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös