Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Pratu]

Ah niitä aikoja kun pelattiin 12 joukkueen sarjaa 8 joukkueen pudotuspeleillä, jatkoaikatappiosta ei saanut pistettä, pelattiin täysiä kierroksia ja pelejäkin oli vähemmän.

Ai siis se aika 90-luvulla kun liiga oli epätasaisempi kuin koskaan. 2 joukkuetta jakoi mestaruudet, Reipas, Kalpa, Kärpät ja puolen tusinaa divari jengejä teki konkursseja... En sitten tiedä mitä hienoa siinä oli.

 

[Tj]

No se, että jääkiekko tuntui jääkiekolta. Nykyäänhän aktiivisesti pyritään tunteen poistamiseen ja kaikenlaisen markkinameiningin lisäämiseen. Ehkä mää olen jämähtänyt jonnekin nostalgiaan, kun itsekin oli nuorempi ja urheilun seuraaminen tuntui freesimmältä. Mutta en tosiaan pistäisi pahakseni vaikka kaikki nuo mainitsemani asiat palaisivat Liigaan.

 

[MustatKortit]

Ai siis se aika 90-luvulla kun liiga oli epätasaisempi kuin koskaan. 2 joukkuetta jakoi mestaruudet, Reipas, Kalpa, Kärpät ja puolen tusinaa divari jengejä teki konkursseja... En sitten tiedä mitä hienoa siinä oli.

Tuota aikaa en kyllä minäkään kaipaa ollenkaan.

 

[BlackWolf]

Tuota aikaa en kyllä minäkään kaipaa ollenkaan.

Komppaan erittäin vahvasti. Ihan sama kuinka väljähtänyttä tai hienoa on omasta mielestäni Liiga, niin minä en halua nähdä yhtään konkurssia, ihan riippumatta sarjatasosta. Se on aina haitaksi kiekkoilulle. Taitaa aika monella olla aika kullannut ne muistot siitä, että mikä oli milloinkin hienoa ja mikä ei.

 

[Tj]

Ei kai tässä kukaan konkursseja kaipaa, vaan tietynlaista sarjajärjestelmää?

Vai vihjaatteko, että avointa Liigaa ei voi ajatellakaan kun joku joukkue voi mennä tippumisen jälkeen konkkaan?

 

[HHude93]

Jotta ihmisiä saadaan taas halleille täytyy jokaisessa runkosarja pelissä olla panosta, joka ikinen kerta.
Miten sitä saa? Kun Liiga on suljettu ja karsinnat poistettu? Liiga boikottiin niin kauan kunnes Liigassa mennään urheilu edellä, eli karsinnat takaisin!!! Ja ne ammattituomarit......
Nyt runkosarja pelit ovat vain merkityksettömiä pelejä illasta toiseen.

 

[mustaoranssi]

Kaikki huutaa kuorossa että liiga auki ja karsinnat takaisin. Olen ihan samaa mieltä mutta miten tämä toteutetaan liigalisenssien ja muiden vaatimusten kanssa? Putoaja saa lisenssirahat takaisin ettei mene konkurssiin, pikkuseura joka nousee ostaa lisenssin ja menee konkurssiin.

 

[LOFIN]

Kaikki huutaa kuorossa että liiga auki ja karsinnat takaisin. Olen ihan samaa mieltä mutta miten tämä toteutetaan liigalisenssien ja muiden vaatimusten kanssa? Putoaja saa lisenssirahat takaisin ettei mene konkurssiin, pikkuseura joka nousee ostaa lisenssin ja menee konkurssiin.

Sillä tavalla että lisenssit sun muut vaatimukset voidaan tunkea hevon helvettiin. Ei sillä pitäisi olla mitään merkitystä kuinka hienot aitiot on tai paljon halliin mahtu väkeä, jos joukkue on tarpeeksi hyvä nousemaan. On toki luonnollista, että mikäli olosuhteet eivät ole kunnossa ei tällainen joukkue kauaa viihdy korkealla sarjatasolla, se karsiutuu sieltä sitten pois ihan luonnollista tietä.

Jos seurassa on asiat hoidettu niin lyhyellä tähtäimellä että putoaminen aiheuttaa konkurssin niin sietääkin tippua alas ja hakea vauhtia vaikka 3-divisioonasta asti. Eiköhän se joukkue kuitenkin jossain vaiheessa palaa sinne kiekkokartalle siihen asemaan missä sen kuuluu olla. Minun henkilökohtaista uskollisuuttani ei Turun Palloseura tippuminen horjuuttaisi (tippuukin tänä vuonna jalkapallon Veikkausliigasta Ykköseen), mutta pitää olla myös mahdollisuudet päästä takaisin ylös urheilullista tietä, eikä silloin kun se Liigan saunakerholle sopii.

Jääkiekkoliiton pitäisi ottaa kovempi ote kotimaisesta kiekkoilusta ja päättää Liigan sekä Jokerien sooloilu ja vittuilu Suomen jääkiekkoa kohtaan. Jalkapallossa ei missään maassa menisi tällainen pelleily läpi, että ylin sarjataso ja yksittäiset joukkueet tekevät mitä lystäävät eikä lajiliitto puuttuisi asiaan millään tavalla. Liiga Jääkiekkoliiton alaisuuteen, ja kotimaiset sarjat saman katon alle, kiitos.

 

[Stonewall]

Ei jalkapallon puolellakaan ole ongelmaa, vaikka sielläkin on lisenssiehdot. Futiksessa muutama seura on pelannut joskus pari kautta erikoisluvalla, kun olosuhteiden parantamiseen on tarvittu aikaa. Yksi seura (AC Oulu) pudotettiin sarjatasoa alemmaksi, kun lisenssien vaatimia papereita ei saatu lisäajallakaan toimitettua. Mutta käytössä on suora nousu ja putoaminen. Se on mahdollistanut Seinäjoen nousun valtakunnan kakkosjoukkueeksi ja jatkossa lienevät ainoita, joista on haastamaan klupia. Jalkapallossa ei hetkeäkään ajattellakkaan mitään suljettuja sarjoja, eikä putoaminen ole katastrofi. Osittain sen takia futiksessa sarjatasojen ero on pienempi kuin kiekossa.

 

[Jani82]

Sillä tavalla että lisenssit sun muut vaatimukset voidaan tunkea hevon helvettiin. Ei sillä pitäisi olla mitään merkitystä kuinka hienot aitiot on tai paljon halliin mahtu väkeä, jos joukkue on tarpeeksi hyvä nousemaan. On toki luonnollista, että mikäli olosuhteet eivät ole kunnossa ei tällainen joukkue kauaa viihdy korkealla sarjatasolla, se karsiutuu sieltä sitten pois ihan luonnollista tietä.

Myös futiksen puolella on käytänössä, jokaisessa sarjassa lisenssit joiden vaatimukset pitää täyttää jotta voi sarjasa pelata.
Enemmänkin taitaa olla poikkeus nykypäivänä jos sarjassa ei ole mitään lisenssikriteeristöä.

Jääkiekkoliiton pitäisi ottaa kovempi ote kotimaisesta kiekkoilusta ja päättää Liigan sekä Jokerien sooloilu ja vittuilu Suomen jääkiekkoa kohtaan. Jalkapallossa ei missään maassa menisi tällainen pelleily läpi, että ylin sarjataso ja yksittäiset joukkueet tekevät mitä lystäävät eikä lajiliitto puuttuisi asiaan millään tavalla. Liiga Jääkiekkoliiton alaisuuteen, ja kotimaiset sarjat saman katon alle, kiitos.

Jokereitahan juuri liitto kohteli silkkihansikkain ja liiga pisti vastaan.

Ai tehdä samaa mitä esim. Veikkausliigassa, että Honka saa pelata vaikka ei täytä lisenssiehtoja, oli mitä ilmeisimmin antanut vääriä tietoja saadakseen lisenssin ja koko kauden läpivieminen on ollut epävarmaa jatkuvasti?
Samoin Palloiitton "kurinpito" ja muut päätökset näyttävät SM-liigan rinnalla vielä selvemmin puuhastelulta kun omia päätöksiä kumotaan ja muutetaan miten sattuu.

Jalkapallossa ei hetkeäkään ajattelekaan mitään suljettuja sarjoja, eikä putoaminen ole katastrofi. Osittain sen takia futiksessa sarjatasojen ero on pienempi kuin kiekossa.

Suurin ero on kuitenkin se, että futiksessa niin liigassa kuin ykkösessä on suurin osa pelaajista puoliammattilaisia kun pelaamisen ohella on pakko tehdä muutakin jos meinaa elää.
Tällöin erot eivät vain kasva niin suuriksi.

 

[Stonewall]

Putoamisesta ja nousemisesta pitää tehdä arkipäivää eikä jotakin mikä pelottaa niin ylemmällä kuin alemmalla sarjatasolla. Herkästi ylempi sarjataso yliresursoi, koska pelkää putoamista ja toisaalta nousua tavoitteleva saattaa samoin ylittää taloudelliset mahdollisuutensa, kun nousua haetaan keinolla millä tahansa. Lääke on yksinkertainen. Sarjatason vaihtaminen pitää arkipäiväistää. Parhaiten se toimii suoralla putoamisella/nousulla. Karsinnat voidaan järjestää tuohon lisäksi, jos halutaan mahdollistaa suurempi vaihtuvuus.

Suomi on niin helvetin kova kiekkomaa, että jo kolmanneksi korkeimmalla tasolla parhaat joukkueet treenaavat jäällä 6-8 kertaa viikossa. Siihen päälle oiheisharjoittelua vielä 3-5 kertaa. Ja tässä puhutaan korkeintaan ropoja kulukorvauksina saavista amatööreistä. Ja jo neljänneksi korkeimmalla tasolla, eli II-divarissa Kemi peluuttaa joka kaudella ulkomaalaisia (ylijäämä jenkkejä/kanukkeja/tsekkejä jne rekrytoidaan opiskelemaan Ammattikorkeaan) eikä silti paukut riitä edes Suomisarjaan.Kyllä Suomesta pelaajia löytyy parille kovalle sarjatasolle, jos vain halua on.

 

[Walkin]

Viimeinen voisi tippua suoraan ja puolestaan tokavika joutuisi karsimaan. Voisi mennä vaikka niin, että Mestiksen runkosarjan voittaja pääsisi ainakin karsinnan kautta yrittämään nousua ja mestari nousisi suoraan. Jos runkosarjan voittaja ja mestari on sama joukkue nousisi tämä suoraan ja tällöin runkosarjan kakkonen pääsisi kokeilemaan nousua karsintojen kautta.

 

[erku]

Myös futiksen puolella on käytänössä, jokaisessa sarjassa lisenssit joiden vaatimukset pitää täyttää jotta voi sarjasa pelata.
Enemmänkin taitaa olla poikkeus nykypäivänä jos sarjassa ei ole mitään lisenssikriteeristöä.

Muissa sarjoissa lisenssin kriteerit ovat yksilöidyt ja selkeät. Liigan kohdalla tarvitaan puolen vuoden jahkailu lisenssitoimikunnalta ennen kuin päätös annetaan ja kriteeristöä meistä ei tiedä varmaan kukaan. Superpesiksessä oli aivan helvetin hienoa seurata Kankaanpään ja Kempeleen välistä viidennettä ratkaisevaa peliä, jossa todella oli kyse elämästä ja kuolemasta, putoamisesta ja nousemisesta. Lähtökohtana saattoi pitää sitä, että voittaja pelaa Superpesiksessä tulevalla kaudella ja häviäjä Ykköspesiksessä. Liigan kohdalla mitään karsintaa ei edes ole ja toisaalta ykkössarjan voittajakin pääsee vain johonkin helvetin auditointiin, jossa pestään rannistojen selkiä. Ihan vitun oksettavaa touhua ja suomalaisena urheiluihmisenä ihan hävettää. Ja se vituttaa yli kaiken, että erittäin moni Liigafani jostain Porista tai Kuopiosta tuntuu puolustelevan tätä eurooppalaista palloilukulttuuria raiskaavaa järjestelmää. En ymmärrä.

 

[Jani82]

Putoamisesta ja nousemisesta pitää tehdä arkipäivää eikä jotakin mikä pelottaa niin ylemmällä kuin alemmalla sarjatasolla. Herkästi ylempi sarjataso yliresursoi, koska pelkää putoamista ja toisaalta nousua tavoitteleva saattaa samoin ylittää taloudelliset mahdollisuutensa, kun nousua haetaan keinolla millä tahansa. Lääke on yksinkertainen. Sarjatason vaihtaminen pitää arkipäiväistää. Parhaiten se toimii suoralla putoamisella/nousulla. Karsinnat voidaan järjestää tuohon lisäksi, jos halutaan mahdollistaa suurempi vaihtuvuus.

Juu tämä toimii jos pohjaa on riittävästi ja toimitaan samalla mallilla eli joko kaikki ovat ammattilaisia tai amatöörejä.
Sen takia futiksessa on helppoa pudota tai nousta kun pelaajat ovat puoliammattilaisia niin Veikkausliigassa kuin ykkösessä, tosin monet Veikkausliigatason pelaajat siirtyvät nykyään pelaamaan esim. kakkoseen kun pelaamisesta saatava palkka ei kohtaa ajankäytön kanssa.

Suomi on niin helvetin kova kiekkomaa, että jo kolmanneksi korkeimmalla tasolla parhaat joukkueet treenaavat jäällä 6-8 kertaa viikossa. Siihen päälle oiheisharjoittelua vielä 3-5 kertaa. Ja tässä puhutaan korkeintaan ropoja kulukorvauksina saavista amatööreistä. Ja jo neljänneksi korkeimmalla tasolla, eli II-divarissa Kemi peluuttaa joka kaudella ulkomaalaisia (ylijäämä jenkkejä/kanukkeja/tsekkejä jne rekrytoidaan opiskelemaan Ammattikorkeaan) eikä silti paukut riitä edes Suomisarjaan.Kyllä Suomesta pelaajia löytyy parille kovalle sarjatasolle, jos vain halua on.

Kerrotko missä Suomi-sarja joukkueessa treenataan noin paljon?
Tai no Suomi-sarjahan on liiton kriteereissä se nelostaso A-junnujen liigassa kyllä treenimäärät ovat tuota luokkaa mutta Suomi-sarjassa ei kun edes Mestiksessä ei päästä kaikkien joukkueiden osalta tuohon.
Ulkomaalaisia nähdään kyllä kakkosessa ja Suomi-sarjassa mutta "ammattilaisuudesta" se ei kerro mitään olihan Varkaudessa kertaalleen koko joukkue jenkkejä mutta kas kummaa rahat loppuivat siltä projektilta vaikka pelaajat ainakin osittain opiskelivat samalla.

Muissa sarjoissa lisenssin kriteerit ovat yksilöidyt ja selkeät. Liigan kohdalla tarvitaan puolen vuoden jahkailu lisenssitoimikunnalta ennen kuin päätös annetaan ja kriteeristöä meistä ei tiedä varmaan kukaan.

Miksi nuo kriteerit pitäisi edes olla julkisesti tiedossa kun ne ovat nimenomaan seuroja koskevia?
Toki läpinäkyvyyttä se toisi.

Ihan vitun oksettavaa touhua ja suomalaisena urheiluihmisenä ihan hävettää. Ja se vituttaa yli kaiken, että erittäin moni Liigafani jostain Porista tai Kuopiosta tuntuu puolustelevan tätä eurooppalaista palloilukulttuuria raiskaavaa järjestelmää. En ymmärrä.

Mitenkäs sitten ihailemasi KHL johon "nostetaan" SM-liigan yhdeksänneksi sijoittunut joukkue ja johon mennään ilman mitään kilpailua.
Miten siis KHL sopii tähän eurooppalaiseen palloilu kulttuuriin?

 

[erku]

Miksi nuo kriteerit pitäisi edes olla julkisesti tiedossa kun ne ovat nimenomaan seuroja koskevia?
Toki läpinäkyvyyttä se toisi.

No siis nimenomaan siksi, että asia olisi selvä eikä varioituisi sen mukaan, että onko auditoitava joukkue ns. oikea vai väärä. En nyt tarkkaan muista, mutta pesiksessä "Superpesislisenssin" edellytyksenä on ainakin sähköinen tulostaulu ja joku yleisökapasiteettiminimi, olisiko ollut 800 katsojaa. Ja sitten kenties joku kriteeri velkaantumisesta tai muusta taloudellisesta aspektista. Liigan kohdalla mitään tällaista selkeää linjaa ei ole. Tai toki sen tiedämme, että jumbotroni pitää olla, mutta kaikista Ranniston kommenteista huokui se, että viime kädessä keskeisin kriteeri on se, että kokeeko Liiga uuden joukkueen olevan bisneksen kannalta sopiva tulija. Muissa sarjoissa samankaltaista mielivaltaista kriteeriä ei ole.

Mitenkäs sitten ihailemasi KHL johon "nostetaan" SM-liigan yhdeksänneksi sijoittunut joukkue ja johon mennään ilman mitään kilpailua.
Miten siis KHL sopii tähän eurooppalaiseen palloilu kulttuuriin?

Venäjä nyt tuskin varsinaisesti on osa eurooppalaista järjestelmää ja toki on myös niin, että ylikansallisen sarjan lainalaisuudet aika luonnostaan ovat erilaiset kuin kansallisen sarjan.

 

[Radiopää]

Jos kerran tarkoitus on välttää aiheuttamasta mielipahaa, niin voitaisiinko sopia, että jos häviää kolme perättäistä finaalia, saa tällainen joukkue tai pelaaja anoa SM-liigalta kultamitalia ja mestaruustitteliä sillä ehdolla, että nuo kolme saavutettua hopeamitalia otetaan pois vaihdossa. Tämä siksi, ettei minun maailmani ainakaan kestä sitä, jos Ville Nieminen jää keväällä taas hopealle. Tai jos Tappara häviää kevään finaalit, voittaa se siitä huolimatta mestaruuden. Sehän se vasta olisi hienoa nähdä, kun mestaruutta juhlittaisiin molemmissa kopeissa, eikä kenelläkään ole paha mieli. Paitsi ehkä Jukka Rautakorvella, joka ei keksinyt ehdottaa tätä ajoissa.

 

[Stonewall]

Kerrotko missä Suomi-sarja joukkueessa treenataan noin paljon?
Tai no Suomi-sarjahan on liiton kriteereissä se nelostaso A-junnujen liigassa kyllä treenimäärät ovat tuota luokkaa mutta Suomi-sarjassa ei kun edes Mestiksessä ei päästä kaikkien joukkueiden osalta tuohon.
Ulkomaalaisia nähdään kyllä kakkosessa ja Suomi-sarjassa mutta "ammattilaisuudesta" se ei kerro mitään olihan Varkaudessa kertaalleen koko joukkue jenkkejä mutta kas kummaa rahat loppuivat siltä projektilta vaikka pelaajat ainakin osittain opiskelivat samalla.

Ei nuo kuudet jäätreenit edes ole maksimi, mutta kauden aikana valtakunnallisessa sarjassa matkustamisen takia siihen joudutaan välillä tyytymään. Esimerkiksi Rovaniemellä on vuosia treenattu enemmänkin. Arkisin on ennen koulua/töitä aamujää ja illalla koulun töiden jälkeen iltajää. Kymmenen jäätä viikossa on ihan normaalia kauden alla, ja tuohon mahtuu jo vapaapäiväkin. RoKi tosin on Suomisarjan kärkiseuroja. Mestiksestä putoamisen jälkeen on pelattu neljä kautta ja tuloksena on ollut joka vuosi runkosarjan voitto tai hopeaa, ja sarjan mestaruus sekä karsinnat kahdesti - olo on kuin Rautakorvella: kauden tärkeimmistä peleistä tulee aina hopeaa käteen. Tällä hetkellä RoKilla on periaatteessa 8 jäätreeniä viikossa. Pelit päälle. Tuossa valmentajan mietteitä kauden alla asiaan liittyen:
http://yle.fi/uutiset/alasarjakiekkoilijan_elama_on_kovaa__roki_aloittaa_sarjakautensa/7480979

Ja tosiaan alasarjojen ulkomaalaiset ovat harvemmin todellisia vahvituksia, mutta jos joukkueessa on tilaa, niin eivätpä nuo kauheasti haittaakaan. Sitä en käsitä, mikäli II-divarissa ulkomaalainen vie pelipaikan omilta junnuilta. Silloin ei hommassa ole järkeä.

 

[Stonewall]

No siis nimenomaan siksi, että asia olisi selvä eikä varioituisi sen mukaan, että onko auditoitava joukkue ns. oikea vai väärä. En nyt tarkkaan muista, mutta pesiksessä "Superpesislisenssin" edellytyksenä on ainakin sähköinen tulostaulu ja joku yleisökapasiteettiminimi, olisiko ollut 800 katsojaa. Ja sitten kenties joku kriteeri velkaantumisesta tai muusta taloudellisesta aspektista. Liigan kohdalla mitään tällaista selkeää linjaa ei ole. Tai toki sen tiedämme, että jumbotroni pitää olla, mutta kaikista Ranniston kommenteista huokui se, että viime kädessä keskeisin kriteeri on se, että kokeeko Liiga uuden joukkueen olevan bisneksen kannalta sopiva tulija. Muissa sarjoissa samankaltaista mielivaltaista kriteeriä ei ole.

Futiksessa pitää olla tiettymäärä kuppi-istuimia. Tietyn tason valaistus. Tietyn tason sosiaalitilat. Pelaajille, valmentajille tai lakisääteisille vakuutuslaitoksille/vast. ei saa olla velkaa ym. Jokatapauksessa täysin selkeät vaatimukset. Esim. kotipaikkauntani Palloseura tarvitsi siirtymäajan UEFAn tasoiselle valaistukselle, mutta pointtina on, että konkreettiseen vaatimukseen on mahdollista reagoida. Jos ehdot ovat avoimet ja konkreettiset, niin nousua tavoittelevat seurat voivat kotikuntiensa kanssa asiat järjestää. Pitää vain tietää mitä järjestää. Eli julkiset ja yksilöidyt ehdot, eikä mitään kabinetin arvailuja riittääkö seuran tuoma lisäarvo vai ei.

 

[Hurraa]

Hurraan kabinettipäätös

Suomen syysliiga 2015:

Pohjoinen konferenssi:
Hokki
Ilves
Jokipojat
Jukurit
JYP
KalPa
KeuPa HT
Kärpät
SaPKo
Sport
Tappara
Ässät

Eteläinen konferenssi:
Blues
HIFK
HPK
KooKoo
K-Vantaa
LeKi
Lukko
Pelicans
Peliitat
SaiPa
TPS
TuTo


- Konferenseissa pelataan syksyllä kaksinkertainen sarja, 22 ottelua
- Konferenssien kuusi parasta jatkaa kevään mestaruussarjaan, kuusi huonointa putoamissarjaan
- Mestaruus- ja putoamisarja pelataan myös kaksinkertaisina
- Mestaruussarjan kahdeksan parasta pelaa playoffit, jokainen sarja paras viidestä
- Putoamissarjan viimeinen vaihtaa suoraan paikkaa Suomi-sarja mestarin kanssa tulevaan syysliigaan
- Putoamissarjan 8.-11. pelaavat yksinkertaisen karsintasarjan Suomi-sarjan 2.-5. vastaan
- Karsintasarjan neljä parasta jatkaa syysliigaan
- Olen tosissani

 

[Zaari]

Koko sommitelma

Ässien taakka on tuossa ehdotuksessa liian rankka. Ja ollaan sitten Raumasta mitä mieltä tahansa, niin kyllä Lukko tuonne kuuluu siinä missä Hokkikin.

 

[Hurraa]

Ässien taakka on tuossa ehdotuksessa liian rankka. Ja ollaan sitten Raumasta mitä mieltä tahansa, niin kyllä Lukko tuonne kuuluu siinä missä Hokkikin.

Hups. Kyllä, ollaan reiluja ja annetaan Lugullekkin mahdollisuus. Korjattu.

 

[blue line]

16 joukkuetta liigassa olla pitää. Silloin saadaan muodostettua kätevästi kaksi kahdeksan joukkueen konferenssia, joista kustakin konferenssista neljä parasta menee Playoffeihin. Joukkueet arvotaan joka vuosi konferensseihinsa, paitsi edellisen kauden mestari, joka sijoitetaan ensimmäiseen Semir Ben-Amor konferenssiin ja finaalin hävinnyt toiseen Jarkko Ruutu konferenssiin.

 

[Jani82]

Ei nuo kuudet jäätreenit edes ole maksimi, mutta kauden aikana valtakunnallisessa sarjassa matkustamisen takia siihen joudutaan välillä tyytymään. Esimerkiksi Rovaniemellä on vuosia treenattu enemmänkin. Arkisin on ennen koulua/töitä aamujää ja illalla koulun töiden jälkeen iltajää. Kymmenen jäätä viikossa on ihan normaalia kauden alla, ja tuohon mahtuu jo vapaapäiväkin. RoKi tosin on Suomisarjan kärkiseuroja. Mestiksestä putoamisen jälkeen on pelattu neljä kautta ja tuloksena on ollut joka vuosi runkosarjan voitto tai hopeaa, ja sarjan mestaruus sekä karsinnat kahdesti - olo on kuin Rautakorvella: kauden tärkeimmistä peleistä tulee aina hopeaa käteen. Tällä hetkellä RoKilla on periaatteessa 8 jäätreeniä viikossa. Pelit päälle. Tuossa valmentajan mietteitä kauden alla asiaan liittyen:
http://yle.fi/uutiset/alasarjakiekkoilijan_elama_on_kovaa__roki_aloittaa_sarjakautensa/7480979

Ja tosiaan alasarjojen ulkomaalaiset ovat harvemmin todellisia vahvituksia, mutta jos joukkueessa on tilaa, niin eivätpä nuo kauheasti haittaakaan. Sitä en käsitä, mikäli II-divarissa ulkomaalainen vie pelipaikan omilta junnuilta. Silloin ei hommassa ole järkeä.

Sitten kun lukee juttua niin selviäähän sieltä tuo, että osa noista treeneistä on noita paikallisen urheiluakatemian juttuja.
Tuo onnistuu silloin jos paikkakunnalla ei ole muita seuroja tai pelaajat ovat sopivan ikäisiä, mutta suurin osa Suomi-sarja joukkueista harjoittelee kerran päivässä osa ei edes päivittäin.
Tuollaisia jäätreeniä määriä mitä esim. Roki harrastaa ei ole juuri muualla kuin A-junnuissa, liiga- ja mestis-joukkueissa jääharjoitusten määrä on yleensä pienempi.

 

[Stonewall]

Tuollaisia jäätreeniä määriä mitä esim. Roki harrastaa ei ole juuri muualla kuin A-junnuissa, liiga- ja mestis-joukkueissa jääharjoitusten määrä on yleensä pienempi.

Joo, onhan se vähän niinkin, että lahjattomat treenaa, eli suurimmat lahjakkuudet tuppaavat C-junnuna lähtemään.Tätä sitten joudutaan kompensoimaan joukkuepelillä ja kovalla fysiikalla. Mutta pointtina oikeastaan on, että muuallakin kuin liigapaikkakunnilla treenataan kovaa. Ja että Suomi on tietyssä mielessä hurja kiekkomaa. Noilla harjoitusmäärillä ja Liiga-kokemusta omaavalla valmentajalla ei silti päästä edes takaisin Mestikseen (vaikka sarjan mestaruus onkin saatu pari kertaa). Varmasti muuallakin on potentiaalia, joka voitaisiin realisoida kunhan kaikkea ei tehtäisi yksin liigan ehdoilla. Täälläkin osa lahjakkaista junnuista vaihtaa futikseen, lentopalloon tai salibandyyn (puhumattakaan talvi yksilölajeista Ounasvaaran Hiihtoseurassa), koska kiekossa on niin vaikeaa päästä korkeammalle tasolle. Veikkaisin, että esim. Seinäjoella on aika sama tilanne, vaikka talousalueena sekin on isompi kuin pienimmät liikajoukkueiden talousalueet.

 

[Tollanen]

Luulin minäkin, että liigan laajentamisesta seuraa tason laskua. Oletin pessimistinä, että taso väistämättä putoaisi sitä enemmän, mitä enemmän joukkueita otetaan mukaan. Tuo Arposen kolumni kyllä avasi mun silmiä. En ollut tajunnut, että siellä liigajoukkueiden ringeissä on suuri joukko ns. "In the bubble" tilassa olevia pelaajia, jotka on täysin liigakelpoisia, mutta eivät pääse kuitenkaan liigassa pelaamaan. Tarina ei kerro, että pelaavatko nämä kuitenkin jossain.. No mutta kun liigaa laajennetaan, niin sitten ainakin pääsevät sinne pelaan. Tästähän seuraa, että mitä enemmän liigaa laajennetaan niin sitä enemmän "in the bubble" -tasoisia pelaajia ilmaantuu, koska joukkueita tulee lisää. Näin jo pelkästään liigaa alituiseen laajentamalla tuotetaan uusia liigatason pelaajia.