Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 299 670
  • 11 239

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Voisiko se karsintasarja olla kuukautta liigan ja mestiksen päättymisen jälkeen ja peluuttaa saisi vain pelaajia joilla on pitävä sopimus seuraavaksi kaudeksi edustamaansa seuraan? Eli pelissä olisi todellinen panos myös pelaajille eikä vain seuroille.
 

mesag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jos Liiga aukaistaan, niin mielestäni pitäisi mennä näin:

- 14 joukkueen sarja, viimeinen putoaa suoraan ja Mestiksen mestari nousee. Toiseksi viimeinen karsii Mestiksen kakkosta vastaan. Pudotuspelit pelattaisiin kuten nykyään, tai sitten voitaisiin ottaa salibandysta tuttu runkosarjan ensimmäinen saa valita vastustajansa ensimmäisenä jne. Itse pitäisin tuosta vielä enemmän kuin nykyisestä, koska tällöin runkosarjan hyvästä sijoituksesta hyötyisi vielä enemmän, kun saisi valita itselleen suotuisan vastustajan.

- "Laskuvarjopaketti", eli jokaiselta Liiga-joukkueelta pidätetään 10% TV-sopimuksen korvauksesta, joka tilitetään tippuvalle/tippuville joukkueille (5% per joukkue max). Tämän hetken sopimus taitaa olla 23 miljoonaa, jolloin tuo summa olisi per joukkue 1,15 miljoonaa. Rahat olisi ns. korvamerkitty, eli niitä saisi käyttää vain talouden tasapainottamiseen putoamisen vuoksi, eli ei olisi mahdollista omistajan tienata tippumisella.

- 14 joukkueen sarjassa nelinkertainen runkosarja, siihen päälle voisi olla kolme vuosittain vaihtuvaa vastustajaa, jota vastaan pelattaisiin useammin, sekä yksi kiinteä (paikallispelit). Esimerkiksi Ilveksellä olisi kuusi matsia Tapparaa vastaan joka kausi, ja sitten vuorokausin esim. ensin SaiPaa, HIFK:ta ja Sportia vastaan kuusi, seuraavalla kaudella KalPaa, Kärppiä ja Lukkoa vastaan kuusi jne. Tällöin tulisi 4x6+9x4 = 60 matsia, pelien määrä ei laskisi.

Toki pelien määrää voisi tiputtaa esimerkiksi 54 (eli 12x4+1x6), mutta en usko, että moni seura haluaa luopua tuosta paikallistaistelusta. Esimerkiksi Ässät - Lukko, Ilves - Tappara, mahdolliset HIFK - Jokerit jne. ovat niin kannattavia pelata kuudesti kaudessa.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Jos Liiga aukaistaan, niin mielestäni pitäisi mennä näin:

- 14 joukkueen sarja, viimeinen putoaa suoraan ja Mestiksen mestari nousee. Toiseksi viimeinen karsii Mestiksen kakkosta vastaan. Pudotuspelit pelattaisiin kuten nykyään, tai sitten voitaisiin ottaa salibandysta tuttu runkosarjan ensimmäinen saa valita vastustajansa ensimmäisenä jne. Itse pitäisin tuosta vielä enemmän kuin nykyisestä, koska tällöin runkosarjan hyvästä sijoituksesta hyötyisi vielä enemmän, kun saisi valita itselleen suotuisan vastustajan.

- "Laskuvarjopaketti", eli jokaiselta Liiga-joukkueelta pidätetään 10% TV-sopimuksen korvauksesta, joka tilitetään tippuvalle/tippuville joukkueille (5% per joukkue max). Tämän hetken sopimus taitaa olla 23 miljoonaa, jolloin tuo summa olisi per joukkue 1,15 miljoonaa. Rahat olisi ns. korvamerkitty, eli niitä saisi käyttää vain talouden tasapainottamiseen putoamisen vuoksi, eli ei olisi mahdollista omistajan tienata tippumisella.

- 14 joukkueen sarjassa nelinkertainen runkosarja, siihen päälle voisi olla kolme vuosittain vaihtuvaa vastustajaa, jota vastaan pelattaisiin useammin, sekä yksi kiinteä (paikallispelit). Esimerkiksi Ilveksellä olisi kuusi matsia Tapparaa vastaan joka kausi, ja sitten vuorokausin esim. ensin SaiPaa, HIFK:ta ja Sportia vastaan kuusi, seuraavalla kaudella KalPaa, Kärppiä ja Lukkoa vastaan kuusi jne. Tällöin tulisi 4x6+9x4 = 60 matsia, pelien määrä ei laskisi.

Toki pelien määrää voisi tiputtaa esimerkiksi 54 (eli 12x4+1x6), mutta en usko, että moni seura haluaa luopua tuosta paikallistaistelusta. Esimerkiksi Ässät - Lukko, Ilves - Tappara, mahdolliset HIFK - Jokerit jne. ovat niin kannattavia pelata kuudesti kaudessa.
Jos putoaminen on suora niin ei sitä voi jättää paikallispelien ratkaistavaksi vaan kaikilla sama määrä pelejä kaikkia vastaan. Mallissasi kauden ratkaisee kuinka ässät sattuu pärjäämään lukkoa vastaan ja pessimistinä väitän , että me pudotaan melko varmasti ellei joku miljonääri osta Ässiä
 

stop madness

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Voisiko se karsintasarja olla kuukautta liigan ja mestiksen päättymisen jälkeen ja peluuttaa saisi vain pelaajia joilla on pitävä sopimus seuraavaksi kaudeksi edustamaansa seuraan? Eli pelissä olisi todellinen panos myös pelaajille eikä vain seuroille.
Luuletko että pelaajat vetää karsinnat lätyksi koska "ei koske minua tämän seuran tulevaisuus". Mitä oon entisiltä pelaajilta kuullut niin he juurikin elävät näiden kova panoksisten pelien takia. Vaikuttaa tietysti myös näytöt karsinnoissakin pelaajamarkkinoilla.
 

mesag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jos putoaminen on suora niin ei sitä voi jättää paikallispelien ratkaistavaksi vaan kaikilla sama määrä pelejä kaikkia vastaan. Mallissasi kauden ratkaisee kuinka ässät sattuu pärjäämään lukkoa vastaan ja pessimistinä väitän , että me pudotaan melko varmasti ellei joku miljonääri osta Ässiä
Ai siis jos Ässät pelaa kahdesti enemmän Lukkoa vastaan kun joku toinen joukkue, niin sen takia Ässät on jumbo ja putoaa? Kannattaa laittaa se korkki kiinni.
 

P Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avoimen liigan karsinnat, Marcin Kolusz
Ai siis jos Ässät pelaa kahdesti enemmän Lukkoa vastaan kun joku toinen joukkue, niin sen takia Ässät on jumbo ja putoaa? Kannattaa laittaa se korkki kiinni.
Korkkeja tai ei, niin onhan nämä ylimääräiset kierrokset ihan samalla lailla urheilun irvikuvia, kuin suljettu sarja. Kun toisilla on helpommat paikallisvastustajat kuin toisilla, eroa tulee helposti 7-8 pistettä. Juuri sen tasoinen pistemäärä, millä ratkeaa runkosarjan voitto, kotietu, kymppipaikka ja jumbo.

Paikallispelien glooria on muutenkin vähentynyt, kun niitä on lisätty. Sveitsiin muuttaneet pelaajatkin kertoo tästä usein; "täällä ehtii harjoitella". Kannattaisiko liigassakin harjoitella, ja siirtyä ihan urheilu-urheiluun? 54 kierrosta on hyvä.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Korkkeja tai ei, niin onhan nämä ylimääräiset kierrokset ihan samalla lailla urheilun irvikuvia, kuin suljettu sarja. Kun toisilla on helpommat paikallisvastustajat kuin toisilla, eroa tulee helposti 7-8 pistettä. Juuri sen tasoinen pistemäärä, millä ratkeaa runkosarjan voitto, kotietu, kymppipaikka ja jumbo.

Paikallispelien glooria on muutenkin vähentynyt, kun niitä on lisätty. Sveitsiin muuttaneet pelaajatkin kertoo tästä usein; "täällä ehtii harjoitella". Kannattaisiko liigassakin harjoitella, ja siirtyä ihan urheilu-urheiluun? 54 kierrosta on hyvä.
Kyllä. Tuntuu, että meilläkin on joka viikko peli JYPiä tai KalPaa vastaan, kun on kuusi kohtaamista runkosarjan aikana. Melkein parempi olisi vetää arpomalla nuo "ylimääräiset" pelit, jos ja kun niitä on pakko olla, että 60 peliä tulee täyteen. Sit jotkut vielä haaveilevat 10 joukkueen liigasta..pidemmän päälle varmasti kyllästyttäisi aina samat jengit vastassa.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Tuosta olen samaa mieltä, että laajentamisen varaahan vaikkapa 10+10-mallissa olisi muutaman joukkueen verran. Laajentamalla esim. 12+12 voidaan tosiaan tarjota liigapaikkoja uusille ehdokkaille. Taas sinne kuitenkin tulee se B-liigan 12:ksi seuraksi valittavan seuran ja ensimmäisen ulosjäävän rajanveto. Edelleen siinäkään seurojen kehityspotentiaalissa ei välttämättä olisi hirmuista eroa.

Voihan se noinkin olla, mutta toisaalta eihän meillä nyttenkään ole kuin neljä seuraa Mestiksessä, jotka ovat avoimesti julkaiseet tavoitteensa pelata Liigaa tulevaisuudessa. Jos meillä ei sen enempää niitä seuroja ole, niin mielestäni on ihan turha pelata karsintoja seuroja vastaan, jotka eivät edes tavoittele nousua. Ässät-Sport karsintasarja oli aikoinaan huikea, mutta sitä seurasi neljänä vuotena karsintasarjat, joissa panos oli käytännössä nolla. Ei tuollaiset mitään lisäarvoa anna.

Ja vaikkei esim. Hiltunen tällä hetkellä hyvässä nosteessa olekaan, niin kyllä mielestäni voitaisiin haastatella noiden seurojen toimareita, jotka noiden viiden vuoden aikana niihin karsintoihin osallistuivat Mestiksestä ja ihan inhorealistisesti käydä läpi, että miksi niin usein ilmoittivat jo ennen sarjojen alkua, että ei ole tavoitetta nousta. Sen jälkeen voisi samaan inhorealistiseen tyyliin avata Sportin, KooKoon ja Jukureiden sen aikaisten toimareiden kanssa, että miten näkivät nämä "kabinettinousut" suhteessa "norminousuihin".

Meinaa Hiltunenhan on todennut (oli se totta tai ei) että nykyään keväällä karsinnan voittanut joukkue ei vaan Suomen oloissa pysty Liiga kelpoista joukkuetta rakentamaan kesän aikana. Ei sellaisista hissijoukkueistakaan ole mitään käytännön hyötyä, jos käyvät vain kauden kääntymässä Liigassa ja ovat täydellisiä heittopusseja. Eli niin kauan kun meillä olisi tuollaisessa kaksiportaisessa systeemissä vähemmän, kuin 12+12 tai 14+14 seuraa, niin voisi mielestäni ottaa vaan uusia seuroja (kriteerien täyttyessä) kasvamaan Liiga seuroiksi ja vasta tuon ennalta määrätyn määrän jälkeen sitten katsella niitä mahdollisia karsintoja alaspäin tokan ja kolmannen portaan välillä uusiksi.
 

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
En minäkään siis siitä lähde, että mahdollinen kakkosporras olisi olosuhteiltaan samanmoinen, kuin nykyinen Liiga. Lähden enemmän siitä, että sen kakkosportaan pitäisi olla huomattavasti lähempänä nykyisen Liigan olosuhteita, kuin nykyisen Mestiksen. Olen esim. ehdotellut esim. 9+9 mallista systeemiä, mahdollisislla ristiinpelaamisilla, että se alempi ryhmä kiinnostaisi myös sponsoreita, mediakumppaneita ja muita. Eli jos tuollaiselle 9+9 malliselle systeemille olisi saatavissa edes samanlaista rahaa eri tuuteista, kuin nykyäänkin on saatavilla, niin sehän mahdollistaisi vaikka sellaisen jaon, jossa ylempi yhdeksikkö saisi saman, mitä nykyään ja alempi yhdeksikkö 2/3 osaa siitä, mitä nyky Liigaseura saa. Uskoisin, että tuollaisilla asetuksilla olisi Liiga seurat helpompi saada uudistuksen taakse, kuin että vain tiputetaan kolme huonointa Mestikseen ja toivotaan parasta.

9+9 tai 10+10 malleissa on mielestäni yksinkertaisesti se ongelma, että joukkuemäärä on liian pieni, etenkin tuolla ylemmällä portaalla. Tämä tarkoittaisi paljon pelejä samoja joukkueita vastaan, mikä tuskin on hyvä asia. Ja vaikka ristiinpelaaminen toisi vaihtelua vastustajiin niin alempi porras on kuitenkin alempi porras en usko noiden kiinnostavan yleisöä. Etenkin jos vastakkain on ylemmän portaan kärki ja alemman portaan häntäpää. Jos noilla peleillä haluttaisiin oikeasti buustata alempaa sarjatasoa niin noita pelejä pitäisi olla kaudessa merkittävästi enemmän kuin vain muutama per seura. Ja se on kaukana optimi ratkaisusta. Liigaseuroista kukaan ei halua taloudellisesti heikompaan asemaan kuin nyt. Minä en ymmärrä, että miten kuuden nykyisen seuran siirtäminen alemmalle portaalle saisi enemmän kannatusta liigaseuroilta kuin se että alemmalle portaalle siirrettäisiin kolme nykyistä liigaseuraa? Jos näin kävisi, niin silloin todella pitäisi toivoa parasta, että nuo tulot menisivät noin niin kuin esität.

Omassa mallissanikin alemmalla portaalla oli vain 10 joukkuetta, ja mielelläni nostaisin joukkuemäärää tuosta, jos se vain olisi taloudellisesti sekä urheilullisesti järkevää. Jos mietitään aikaa jolloin viimeksi karsintoja pelattiin niin yhtenä isona ongelmana oli jo silloin Mestiksen näivettynyt toimintaympäristö. Eli siellä oli paljon seuroja pieniltä paikkakunnilta, joilla ei ollut silloinkaan todellista mahdollisuutta tavoitella liiganousua. Minä kannatan karsintoja sarjaportaiden välillä, mutta sitäkin tärkeämpänä pidän sitä, että sarja on auki ja että siitä voi pudota.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Liigaseuroista kukaan ei halua taloudellisesti heikompaan asemaan kuin nyt. Minä en ymmärrä, että miten kuuden nykyisen seuran siirtäminen alemmalle portaalle saisi enemmän kannatusta liigaseuroilta kuin se että alemmalle portaalle siirrettäisiin kolme nykyistä liigaseuraa? Jos näin kävisi, niin silloin todella pitäisi toivoa parasta, että nuo tulot menisivät noin niin kuin esität.

No sä tavallaan vastaat itse omaan kysymykseesi. Jos me lähdetään siitä lähtöoletuksesta, että yksittäinen Liiga seura ei suostu menemään kahdesta vaihtoehdosta sille huonompaan ympäristöön, niin kumpi on noista esittämistäsi vaihtoehdoista olisi se huonompi? Se jossa olisi tämän yksittäisen Liiga seuran lisäksi kaksi muuta tuttua Liiga seuraa ja enemmän "uusia" joukkueita Mestiksestä, vai se jossa tämän yksittäisen Liiga seuran lisäksi viisi muuta tuttua Liiga seuraa ja vähemmän "uusia" joukkueita Mestiksestä. Kumpaa sarjaa tällaisen yksittäisen Liiga seuran olisi helpompi myydä omille sidosryhmilleen? Sen jossa olisi enemmän vanhoja tuttuja kiistakumppaneita Liigasta vai sen, jossa olisi enemmän "uusia" tuttavuuksia Mestiksestä? Kumman näistä sarjoista tuon seuran kannattajat ottaisivat helpommin omakseen?

Musta tuntuu, että sä nyt jotenkin katsot tätä tilannetta niiden seurojen näkökulmasta, jotka olisivat tuossa uudessa tilanteessa jäämässä sinne ylös, mutta sehän on hyödytön tapa tarkastella tätä asiaa. Jos me halutaan, että homma toteutuisi, niin meidän pitää katsoa sitä tilannetta nimenomaan niiden seurojen näkökulmista, joiden odotettaisiin siirtyvän tuolle toiselle portaalle. Meinaa ne on ne seurat, jotka luopuisivat "vapaaehtoisesti" paikastaan ylhäällä.

Juuri tästä syystä näkisin, että tällaisessa uudistuksessa se tärkein asia on, että se mahdollinen toinen porras olisi mahdollisimman elinkelpoinen sinne mahdollisesti siirtyville Liiga seuroille. Vaikea nähdä, että nuo seurat sinne muutoin vapaaehtoisesti siirtyvät. Ja koska Liiga on osakeyhtiö, niin vaikea nähdä tilannetta, jossa tämä Liiga kokonaisuus alkaisi tekemään sellaisia päätöksiä, joissa esim. Mestis hyötyisi Liigan kustannuksella. Eli siitä syystä tämä mahdollinen kaksiportainen uudistus olisi tehtävä Liigan sisällä. Vain silloin voi Liiga yhteisöllekin syntyä intressi kehittää sitä toista porrasta jopa ykkösportaan kustannuksella, kun kuitenkin kaikki hyötyisivät, jos uudistus menisi toivotulla tavalla maaliin.
 

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Voihan se noinkin olla, mutta toisaalta eihän meillä nyttenkään ole kuin neljä seuraa Mestiksessä, jotka ovat avoimesti julkaiseet tavoitteensa pelata Liigaa tulevaisuudessa. Jos meillä ei sen enempää niitä seuroja ole, niin mielestäni on ihan turha pelata karsintoja seuroja vastaan, jotka eivät edes tavoittele nousua. Ässät-Sport karsintasarja oli aikoinaan huikea, mutta sitä seurasi neljänä vuotena karsintasarjat, joissa panos oli käytännössä nolla. Ei tuollaiset mitään lisäarvoa anna.
Nyt tässä 15 joukkueen Liigan järjestelmässä on tosiaan Mestikseen ilmaantunut peräti neljä seuraa, jotka tavoittelevat nousua tulevina vuosina. Minulle on kyllä positiivinen yllätys, että jopa neljä uutta liigaprojektia on käynnistynyt suljetusta sarjasta huolimatta. Pitkään oli tilanne, ettei niitä ollut oikein yhtään, kunnes Espoo sai rivejään kasattua. Sitten Kiekko-Pojat väläytteli liigaprojektia, Jokerit palasi Suomen sarjoihin ja itselleni ihan puskista RoKikin ilmoitti liigahaavestaan. Nämä liigahankkeet sivumennen sanoen ovat muuten kasvattaneet jo tässä vaiheessa Mestiksen mielenkiintoa omissa silmissä aika merkittävästi, vaikka vielä ei ole edes mitään tietoa milloin ja millä tavalla nämä seurat saattaisivat tulla liigaseuroiksi. Tämä entisestään vahvistaa itselleni, kuinka iso mielenkiintoarvo on sarjanousulla. Ei Mestiksellä, Suomen suosituimman lajin toiseksi korkeimmalla sarjalla, ollut itselleni yhtään minkäänlaista seuraamisarvoa vielä vuosi-pari sitten.

Mutta niin, siis nyt meillä on 19 seuraa, jotka haluavat olla liigaseuroja. Voisiko meillä lisäksi olla seuroja, jotka haaveilevat liigasta vielä pitemmällä tähtäimellä? En tiedä, mutta annan ehdottomasti mahdollisuuden. En pidä yhtään mahdottomana, että jotkut seurat voisivat kehittää toimintaansa vastaavaan pisteeseen, jossa vaikka RoKi ja Kiekko-Pojat ovat nyt ja sitten aikanaan yhä siitä pitemmälle. Jos (ja kun) näitä haaveita on, järjestelmän pitäisi olla sellainen, että se lietsoo eikä suinkaan tukahduta niitä.

Kuten todettua, karsintapelit voivat olla melko turhia läpsyttelyjäkin monesti. Eivät ne ole silti silloinkaan sen turhempia läpsyttelyjä, kuin suljetun sarjan häntäpään loppupelit. Eivät tuo lisäarvoa niinä keväinä, mutta eivät sitä vähennäkään. Mutta sitten jossain vaiheessa tuleekin taas se kevät, kun karsinnoista saadaan spektaakkeli. Lisäarvo eivät ole vain karsintapelit, vaan avoin sarja sinänsä, joka buustaa toimintaa sekä ylemmän sarjan peräpäässä että alemman kärkipäässä myös pitkällä tähtäimellä.

Meinaa Hiltunenhan on todennut (oli se totta tai ei) että nykyään keväällä karsinnan voittanut joukkue ei vaan Suomen oloissa pysty Liiga kelpoista joukkuetta rakentamaan kesän aikana. Ei sellaisista hissijoukkueistakaan ole mitään käytännön hyötyä, jos käyvät vain kauden kääntymässä Liigassa ja ovat täydellisiä heittopusseja.
Tuosta herää kysymys, miten se karsinnan voittanut alemman sarjan joukkue on sitten pystynyt siinä toimintaympäristössä kasaamaan sellaisen joukkueen, jolla karsinnat voitetaan? En näe syytä, miksei se voisi kasata seuraavalle kaudelle ylempäänkin sarjaan sellaisen joukkueen, jolla voi voittaa karsinnat :) Eli jos se on jo alemman sarjan realiteeteilla pystynyt kehittymään urheilullisesti samalle tasolle ja sillä karsintasarjan suppealla otannalla jopa ylikin heikoimmasta liigajoukkueesta, niin miksei se voisi olla "liigakelpoinen" myös seuraavalla kaudella. Heittopusseja ja jopa hissijoukkueitakin ajoittain nähdään, nekin osaltaan kuuluvat joukkueurheiluun ja ovat mielestäni kuitenkin pieni paha verrattuna suljetun sarjajärjestelmän merkityksettömyyden aiheuttamiin epäkohtiin.

Eli niin kauan kun meillä olisi tuollaisessa kaksiportaisessa systeemissä vähemmän, kuin 12+12 tai 14+14 seuraa, niin voisi mielestäni ottaa vaan uusia seuroja (kriteerien täyttyessä) kasvamaan Liiga seuroiksi ja vasta tuon ennalta määrätyn määrän jälkeen sitten katsella niitä mahdollisia karsintoja alaspäin tokan ja kolmannen portaan välillä uusiksi.
Tuo saattaisi olla järkevää. Laajentamisen jälkeen sitten voisi tarkastella, minkätasoisia seuroja ne viimeiset B-liigaan kelpuutetut ovat suhteessa parhaisiin ulkopuolelle jätettyihin. Jos tasoero lähtötilanteessa on pieni, karsinnat voisivat estää sen, ettei se ero sarjaportaiden välillä myöskään alkaisi kasvaa liiaksi myöhemmässä vaiheessa. Uskoisin, että 24 saati 28 joukkueen kaksiportaisessa Liigassa häntäpään taso tulisi väkisinkin olemaan heikompi kuin nykyisessä 15 joukkueen Liigassa. Tällöin meillä voisi olla vielä jollain nykyjärjestelmässä epärealistiselta tuntuvilla paikkakunnilla orastavia kehitystarinoita, jotka voisivat nousta haastamaan häntäpään B-liigaseuroja jossain vaiheessa.
 

WillieGunn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Uudet ehdotukset ja plänit tuntuu kestävän liian kauan. Tahtotilaa mutoksille kuitenkin on. Nyt joku julkilausuma tyhjennysmyyntien suhteen kiitos äkkiä siirtymäajaksi. Ulkomaille siirtymistä ei voida estää. Toisaalta pelaajia sinne ei voi pakolla myydäkkään, ilman tuntuvaa kompensaatiota. Liigan siirtorajan aikainen sulkeutuminen kotimaan siirtojen osalta olisi jo aika jees päätös. Ne jotka täällä tankkaa, tankkaa ulkomailta, eikä kuppaa toisia liigaseuroja.
 

Beukeboom

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät / Mamba!
Minusta tuntuu, että ainakin palstalla Kärppien kannattajista löytyy ne harvat, jotka muistavat miltä tuntuu kun unelmana on voittaa divari/Mestis ja kaataa liigajengi. Meitä kevään 2000 kokeneita on täällä joitakin. Joku Pelicans-osion kirjoittaja saattaa samaistua 1999 kautta.

Itse tuon eläneenä, ja mitään KalPalta, Jukureilta, Sportilta ja KooKoolta pois ottamatta, tuon tunteen haluan suoda Mestiksestä liigaan nousevalle.

Eli liiga auki.
 

stop madness

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Itsellekin nuo karsintasarjat ovat paljon mielenkiintoisempia kuin mikään Liigan puolivälierä tai välierä missä Ilves ei pelaa. Jääkiekon puolelta ei ole hirveen tuoreita muistoja, mutta viime Veikkausliiga kauden ikimuistoisimpia hetkiä oman joukkueen ulkopuolella oli FC Lahti-TPS karsinta.
Ensimmäisessä karsinnan osaottelussa pelattiin tasapeli Turussa joka tarkoitti sitä että vierasmaalisäännön takia tepsille riitti tasuri seuraavassa pelissä nousuun. Toinen ottelu oli erittäin rahan arvoinen! Lahti meni aikaiseen johtoon ensimmäisellä puoliajalla, mutta TPS tasoitti pelin juuri ennen varsinaisen peliajan päättymistä ja nousu oli lähellä. Sitten tapahtui dramaattisin käänne, kun Lahti teki maalin 91 minuutin kohdalla.
Vaikka en tepsiä kannattanut niin tuntui itsestänikin pahalta, kun ajattelin miltä tuntuisi olla tepsi kannattaja siinä hetkessä.
Se on jotenkin kertovaa että muistin tuon hetken paremmin kuin minkään viime kauden pleijarisarjan missä Ilves ei pelannut.


 

P Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avoimen liigan karsinnat, Marcin Kolusz
Minusta tuntuu, että ainakin palstalla Kärppien kannattajista löytyy ne harvat, jotka muistavat miltä tuntuu kun unelmana on voittaa divari/Mestis ja kaataa liigajengi. Meitä kevään 2000 kokeneita on täällä joitakin. Joku Pelicans-osion kirjoittaja saattaa samaistua 1999 kautta.

Itse tuon eläneenä, ja mitään KalPalta, Jukureilta, Sportilta ja KooKoolta pois ottamatta, tuon tunteen haluan suoda Mestiksestä liigaan nousevalle.

Eli liiga auki.
Näin, ja sehän ei ole pelkkä tunne. Vähintään kaksi ja mahdollisesti jopa neljä kovilla hinnoilla loppuunmyytyä kotipeliä vaikuttaa merkittävästi tulevan liigajoukkueen laatuun. Siinä saa rahat ykkössentteriin - siis sellaiseen pelaajaan, joka monen alemman puoliskon liigajoukkueen rosterista puuttuu kokonaan.

Tämä Hiltusen hätävalhe, että joukkuetta ei voi rakentaa kesän aikana, pätee suomalaisiin liigastatuksen pelaajiin. Mutta aika harvassa on ne nykyisetkään liigajoukkueet, jotka rahalla pystyy houkuttelemaan suomalaisia pelaajia muista liigajoukkueista yläkenttiin. Karsinnan voittanut joukkue uudella ulkomaalaisella ykkössentterillä olisi vähintäänkin pätevä liigaan, jopa nykymallissa.

Nopeaa draamaa ja rahaa saa sisään vähentämällä liigajoukkueita ylisuurella karsinnalla. Esim kolmen liigajoukkueen ja Mestisvoittajan kaksinkertainen karsintasarja, jossa ainoastaan voittaja pelaa seuraavalla kaudella liigaa. Kuusi matsia elämää ja kuolemaa - kävisin kotona ja vieraissa ja seuraisin vielä puhelimesta muitten elämää ja kuolemaa. Se kuolemakin olisi melko siedettävä taloudellisesti, kun vähintään kaksi tuttua vastustajaa tulee kylään myös seuraavalla kaudella. Eihän siinä liigabudjetilla operoitaisi kuoleman jälkeen, mutta ammattilaisjoukkueina pysyttäisiin. Ja Mestiksestä tulisi taas todella pitkästä aikaa se puoliammattilaissarja, mistä välillä nostetaan amatöörejä stunttaamaan liigaan. Tehdäänhän sitä vielä toistaiseksi myös nykyisestä amatööri-Mestiksestä, mutta sen tasoinen treenaaminen loppuu melko pian, jos jatketaan nykymallilla. Ammattimainen, lähes himokas Mestis-treenaaminen vähenee nopeasti, jos ei saada rahaa taas liikkumaan.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Tuo saattaisi olla järkevää. Laajentamisen jälkeen sitten voisi tarkastella, minkätasoisia seuroja ne viimeiset B-liigaan kelpuutetut ovat suhteessa parhaisiin ulkopuolelle jätettyihin. Jos tasoero lähtötilanteessa on pieni, karsinnat voisivat estää sen, ettei se ero sarjaportaiden välillä myöskään alkaisi kasvaa liiaksi myöhemmässä vaiheessa. Uskoisin, että 24 saati 28 joukkueen kaksiportaisessa Liigassa häntäpään taso tulisi väkisinkin olemaan heikompi kuin nykyisessä 15 joukkueen Liigassa. Tällöin meillä voisi olla vielä jollain nykyjärjestelmässä epärealistiselta tuntuvilla paikkakunnilla orastavia kehitystarinoita, jotka voisivat nousta haastamaan häntäpään B-liigaseuroja jossain vaiheessa.

Niin ja onhan tässä sekin, että jos me joskus päästään tuollaiseen kaksiportaiseen systeemiin, niin voi toki olla seuroja, jotka näkisivät sen ylimmän portaan olevan kaiken realismin ulkopuolella, mutta voisivat nähdä tavoitteensa tuossa toisessa portaassa. Muistaakseni Ketterän toimari tai joku vastaava pomomies jossain haastattelussa totesi mestiksen mestaruuden jälkeen, että nyky Liiga on täysin utopiaa heille, mutta totesi perään, että jos joskus tulevaisuudessa olisi Liiga A ja Liiga B, niin Ketterä voisi tavoitella olevansa kova joukkue tuollaisessa tulevaisuuden Liiga B:ssä.
 

Jaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
RFC Liege
Itsellekin nuo karsintasarjat ovat paljon mielenkiintoisempia kuin mikään Liigan puolivälierä tai välierä missä Ilves ei pelaa. Jääkiekon puolelta ei ole hirveen tuoreita muistoja, mutta viime Veikkausliiga kauden ikimuistoisimpia hetkiä oman joukkueen ulkopuolella oli FC Lahti-TPS karsinta.
Kiitos haavojen auki repimisestä. Myöskään voin omasta kokemuksesta kertoa, että nousujuhlat ovat yhtä hyvät, kuin mestaruusjuhlat. Vähän mentaalisesti erilaiset, mutta täysin verrattavat. Tällaisia tilanteita elätään, jos ei ole koskaan kokenut mestaruutta, nousua tai tippumista, niin kyllä tunneskaala jää urheilussa aika vajaaksi. Pudotuspelitappiot ja juuri viivan alla jäämiset on ihan kevyttä kauraa. Joku finaalitappio ehkä vähän syö, mutta kyllä nämä karsintatappiot on ihan eriluokassa.

Myös on totta, että kyllä nousu ja putoamiskamppailut kiinnostaa enemmän muiden seurojen kannattajia. Siinä vaiheessa Palloseura on ulkona en juuri enää sarjaa seuraa. Toki ei sillä juuri taloudellista merkitystä ole, ehkä vähän lisää tv-katsojia.

Myös on täysin valheellista, että avoimesta sajasta olisi mitään hyötyä taloudellisesti seuroille, jotka tällä siellä pelaavat. Muutamia yksittäistapauksia lukuunottamatta. Hyötyjiä on ne, jotka ovat alemmassa sarjassa. Toki myös sarjan kärki hyötyy, koska keskikasti heikkenee pidemmällä aikavälillä ja mestarun voittamisen prosentti kasvaa isoilla seuroilla. Toki isotkin voivat dropata, kuten Tepsin futis todistaa.

Jos joku kysyy, että jos jalkapallossa sarja olisi suljettu ennen Tepsin putoamista, ja vaihtoehto olisi ollut pelata viimeiset 8 pääsarjassa niin, että olisi joka vuosi ollut sarjapaikka varma ennen viimeistä kierroista ja saavutuksena olisi ollut parit europelit ja seura huomattavasti paremmassa tikissä, niin olisinko vaihtanut nykytilanteeseen, niin ehkä nyt sanoisin joo, mutta vastaus voisi olla syksyllä jo toinen.
 

Kausarimies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Ok. A-liigan 8 parasta poffeihin ja 2 viimeistä karsimaan. B-liiga ei sitten pelaa pudotuspelejä lainkaan, kärkipää karsimaan. Mitä tekee loppupää? Häntäpäässä paine tippumiseen, keskikasti ?
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Ok. A-liigan 8 parasta poffeihin ja 2 viimeistä karsimaan. B-liiga ei sitten pelaa pudotuspelejä lainkaan, kärkipää karsimaan. Mitä tekee loppupää? Häntäpäässä paine tippumiseen, keskikasti ?

Miksi B-Liiga ei pelaisi pudotuspelejä? Noihin B-Liigan pudotuspeleihinhän voisi mennä vaikka B-Liigan kuusi parasta ja A-Liigan kaksi huonointa. Noiden pudotuspelien välierävaiheen voittajat kuittaisivat sitten paikan ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Finaalia ei välttämättä tarvitsisi pelata, kun se iso palkinto tulee jo välierävaiheen voitosta.
 

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
No sä tavallaan vastaat itse omaan kysymykseesi. Jos me lähdetään siitä lähtöoletuksesta, että yksittäinen Liiga seura ei suostu menemään kahdesta vaihtoehdosta sille huonompaan ympäristöön, niin kumpi on noista esittämistäsi vaihtoehdoista olisi se huonompi? Se jossa olisi tämän yksittäisen Liiga seuran lisäksi kaksi muuta tuttua Liiga seuraa ja enemmän "uusia" joukkueita Mestiksestä, vai se jossa tämän yksittäisen Liiga seuran lisäksi viisi muuta tuttua Liiga seuraa ja vähemmän "uusia" joukkueita Mestiksestä. Kumpaa sarjaa tällaisen yksittäisen Liiga seuran olisi helpompi myydä omille sidosryhmilleen? Sen jossa olisi enemmän vanhoja tuttuja kiistakumppaneita Liigasta vai sen, jossa olisi enemmän "uusia" tuttavuuksia Mestiksestä? Kumman näistä sarjoista tuon seuran kannattajat ottaisivat helpommin omakseen?

Musta tuntuu, että sä nyt jotenkin katsot tätä tilannetta niiden seurojen näkökulmasta, jotka olisivat tuossa uudessa tilanteessa jäämässä sinne ylös, mutta sehän on hyödytön tapa tarkastella tätä asiaa. Jos me halutaan, että homma toteutuisi, niin meidän pitää katsoa sitä tilannetta nimenomaan niiden seurojen näkökulmista, joiden odotettaisiin siirtyvän tuolle toiselle portaalle. Meinaa ne on ne seurat, jotka luopuisivat "vapaaehtoisesti" paikastaan ylhäällä.

Juuri tästä syystä näkisin, että tällaisessa uudistuksessa se tärkein asia on, että se mahdollinen toinen porras olisi mahdollisimman elinkelpoinen sinne mahdollisesti siirtyville Liiga seuroille. Vaikea nähdä, että nuo seurat sinne muutoin vapaaehtoisesti siirtyvät. Ja koska Liiga on osakeyhtiö, niin vaikea nähdä tilannetta, jossa tämä Liiga kokonaisuus alkaisi tekemään sellaisia päätöksiä, joissa esim. Mestis hyötyisi Liigan kustannuksella. Eli siitä syystä tämä mahdollinen kaksiportainen uudistus olisi tehtävä Liigan sisällä. Vain silloin voi Liiga yhteisöllekin syntyä intressi kehittää sitä toista porrasta jopa ykkösportaan kustannuksella, kun kuitenkin kaikki hyötyisivät, jos uudistus menisi toivotulla tavalla maaliin.

Ymmärrän pointtisi, mutta ei tässä vaiheessa ja näillä tiedoilla pysty sanomaan kumpi järjestely olisi parempi. Tässä kohden ei ole mielestäni oikeita eikä vääriä vastauksia, mutta itse pidän kolmen seuran pudottamista kokonaisuuden kannalta riskittömämpänä kuin sitä, että kakkosportaalle siirtyjiä olisi kuusi. Jos putoajia olisi kuusi niin on iso riski on sille, että näiden kuuden seuran liikevaihto tulisi putoamaan enemmänkin kuin vain 1/3 osan nykyisestä. Euroissa tuo tulee tarkoittamaan joka tapauksessa miljoonia. Toki voi ajatella, että nuo kolme-neljä Mestis seuraa saisivat tuossa mallissa kasvatettua liikevaihtoaan nykyisestä, mutta aika monta mutkaa vedetään suoraksi, jos ajatus on että tuo liigaseurojen "menetetty" liikevaihto siirtyisi suoraan noille Mestiksestä tuleville seuroille. Ehkä et sitä tarkoittanutkaan, mutta kokonaisuus on vaarassa heikentyä mikäli tuo ylemmän portaan 9 joukkuetta ei saisi muutoksella liikevaihtoa ylöspäin. Hankalalta sekin hieman kuulostaa, jos järjestelmään sisältyisi ristipelit alemman portaan kanssa.

Myönnän sen ihan suoraan, että oma mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti tuohon ylempään portaaseen on siellä joukkueita sitten 9,10 tai 12. Se kuitenkin on se Suomikiekon kärki. Muutosta toki pitää tarkastella myös alemman portaan näkökulmasta, mutta kuten aiemminkin jo kirjoitin liian solidaariseksi ei voida tätä muutosta tehdä. Silloin ei välttämättä saavuteta ensimmäistäkään niistä tavoitteista, jotka muutokselle asetetaan. Yksikään seura ei ole vapaaehtoisesti pudottautumassa alaspäin ja vierastan itse tuota, että ylempää sarjaporrasta käytetään keppihevosena alemmalle portaalle. Ehkä se pitää tehdä niin, mutta se vain heikentää Liigan kilpailukykyä muihin Euroopan sarjoihin verrattuna.

Nähtäväksi jää, jos ja kun Liiga tulee suunnitelmansa kanssa esiin, että mitä se pitää sisällään. Liigan toiminta asian suhteen ei vakuuta Hiltusen viimeaikaisten kommenttien perusteella.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Ymmärrän pointtisi, mutta ei tässä vaiheessa ja näillä tiedoilla pysty sanomaan kumpi järjestely olisi parempi. Tässä kohden ei ole mielestäni oikeita eikä vääriä vastauksia, mutta itse pidän kolmen seuran pudottamista kokonaisuuden kannalta riskittömämpänä kuin sitä, että kakkosportaalle siirtyjiä olisi kuusi. Jos putoajia olisi kuusi niin on iso riski on sille, että näiden kuuden seuran liikevaihto tulisi putoamaan enemmänkin kuin vain 1/3 osan nykyisestä.

Juu, siis kyllähän toki tuo omakin ehdotus on vain puhdasta spekulointia, enkä tietenkään voi pommin varmaksi asiaksi sanoa, että menestys olisi taattua tuolla mallilla. Tuolla ehdotuksella olen lähinnä pyrkinyt rakentamaan sellaisen mallin, johon voisin kuvitella Liiga osakkaiden suostuvan. Meinaa kun kyse on kuitenkin osakeyhtiöstä, niin ei siellä kait kuitenkaan voida vaan määrätä kolmea osakasta siirtymään pois. Vähemmän uusia Mestiksen joukkueita ja enemmän vanhoja tuttuja Liiga kilpailijoita. Ristiinpelaamisella ja yhteisillä pudotuspeleillä myös edelleen hämärrettäisiin sitä jakoa, jolloin voidaan ehkä päästä tilanteeseen, jossa kuluttajat löytäisivät tuon toisenkin portaan aivan eritavalla, kuin nykyisen Mestiksen.

Mutta jos suomalainen urheilukuluttaja on vain jääräpäisesti sitä mieltä, että kakkostaso on kakkostaso, vaikka sen voissa paistaisi ja miten ristiin kääntelisi, niin sitten pitäisi tosiaan ehkä vain kehitellä kaksi kilpailullisessa mielessä samantasoista alkulohkoa/divisioonaa/konferenssia (millä nimellä niitä nyt haluaakaan kutsua). Toki tuollaisessakin mallissa olisi tavallaan mahdollisuus rakentaa ikäänkuin kaksi porrasta vaikkei sitä kilpailumielessä tunnustettaisikaan. Meinaa jos nuo kaksi alkulohkoa/divisioonaa/konferenssia jaettaisiin esim. perinteisen maantieteellisen ulottuvuuden sijaan talouden näkökulmasta, niin voisi syntyä esim. kaksi alkulohkoa/divisoonaa/konferenssia, joissa toisessa pelattaisiin keskimäärin 1,5 miljoonan pelaajabudjeteilla ja toisessa sitten esim. kolmen miljoonan pelaajabudjeteilla. Kun kummankin alkulohkon/divisioonan/konferenssin voittajat pelaavat lopullisessa finaalisarjassa Kanadamaljasta, niin nuo olisivat kilpailun näkökulmasta tasa-arvoisia, mutta kyllähän pelillinen haaste pelaajille saattaisi olla kovempi siinä ryhmässä, missä pelaisi noi kolmen miljoonan pelaajabudjetin joukkueet.

Ja uskoisin kyllä, että jos se pelaajamassa, joka Suomessa pelaa ammatikseen jääkiekkoa, voisi tehdä sitä nykyisen yhden portaan sijasta ikäänkuin kahdella portaalla (vaikkei sitä kilpailullisesti tunnustettaisikaan), niin kehitys voisi olla parempaa ja sellaisetkin pelaajat, jotka ovat nyt vain Liigassa selviytymässä, voisivat kehittyä ja menestyä paremmin tuollaisella toisella portaalla.
 

mesag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Miksi B-Liiga ei pelaisi pudotuspelejä? Noihin B-Liigan pudotuspeleihinhän voisi mennä vaikka B-Liigan kuusi parasta ja A-Liigan kaksi huonointa. Noiden pudotuspelien välierävaiheen voittajat kuittaisivat sitten paikan ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Finaalia ei välttämättä tarvitsisi pelata, kun se iso palkinto tulee jo välierävaiheen voitosta.
Sulla on kyllä pakkomielle yhdistellä näitä Liigoja pelaamaan keskenään. Miksi ei vain niin, että Mestiksen 8 parasta pelaa pudotuspelit, mestari suoraan Liigaan ja toisena tuleva karsii Liigan toiseksi viimeistä vastaan. Missään sarjassa ei pelata tuolla tapaa ristiin, että ylemmästä ja alemmasta olisi playoffit yhdessä. Korkeintaan karsintasarjat.
 

Kiekoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Україна
Täällä on pohdiskeltu liigan uutta sarjajärjestelmää usein tehden vääriä talousolettamuksia. TV-sopimus on joukkueille rahaa tuonut ja odotuksissa on ollut, että toisi jatkossa enemmänkin. Kuitenkin eri urheilulähetyksiä myyvät yhtiöt ovat viime aikoina ajautuneet enenevässä määrin talousvaikeuksiin. Ehkä liigan uuden sarjajärjestelmän pohdinta onkin lähtöisin siitä. Onkohan saavutettu se vaihe, että liian paljon TV-rahojen varassa olevat seurat halutaankin lykätä liigasta pois ja ottaa tilalle laajemman mainospotentiaalin alueiden joukkueita, jotta saataisiin jatkossa TV-sopimus pidettyä kohtalaisella tasolla. B-sarjaan tuskin niitä rahoja riittää. Vaihtoehtoisesti luvassa voisikin olla konkursseja kun vanha sopimus aikanaan päättyy.
 

Kausarimies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Miksi B-Liiga ei pelaisi pudotuspelejä? Noihin B-Liigan pudotuspeleihinhän voisi mennä vaikka B-Liigan kuusi parasta ja A-Liigan kaksi huonointa. Noiden pudotuspelien välierävaiheen voittajat kuittaisivat sitten paikan ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Finaalia ei välttämättä tarvitsisi pelata, kun se iso palkinto tulee jo välierävaiheen voitosta.
Hyvä, näin voisi pelata. Tarkoitin, että jos pelataan karsintaottelu tai useampi, pitäisi olla tasavertainen tilanne. Ei niin, että alemman sarjan voittaja tulee väsyneenä ja rampana karsimaan. Näinhän oli aiemmin ns. tasonmittaus-peleissä. Tuolla mallilla tämä vältettäisiin eli A-sarjan 9 ja 10 sekä B-sarjan kuusi parasta nousu-poffeihin ja B-sarjan neljä huonointa pelaamaan putoamissarjaa
 

P Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avoimen liigan karsinnat, Marcin Kolusz
Miksi B-Liiga ei pelaisi pudotuspelejä? Noihin B-Liigan pudotuspeleihinhän voisi mennä vaikka B-Liigan kuusi parasta ja A-Liigan kaksi huonointa. Noiden pudotuspelien välierävaiheen voittajat kuittaisivat sitten paikan ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Finaalia ei välttämättä tarvitsisi pelata, kun se iso palkinto tulee jo välierävaiheen voitosta.
Siis oikeasti? Eikö epäurheilun keksimisellä ole mitään rajoja? Haluat luoda sarjan, jota ei ole mahdollista voittaa, koska organisaatio?

Muuten hyvää tekstiä, mutta tällaisia (myös bisnespainotteisen) urheilun perusarvojen vastaisia heittoja en ymmärrä ollenkaan. Miksi luoda harmaata, kun yhtä helposti voi luoda elämää ja kuolemaa?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös