Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 391 869
  • 11 635
Suosikkijoukkue
HIFK
Runkosarjan merkitys kunniaan

Toki arvostan Bluesin tämänkeväistä suoritusta; ensimmäisenä sääläreistä semeihin - ja vielä finaaleihinkin asti. Hieno suoritus!

Sen lisäksi tajuan, että Play Offeissa sijoitukset muuttuvat, mutta:

Joukkue, sijoitus runkosarjassa, lopullinen sijoitus, sijoituksen muutos PO:ssa

JYP, 1, 4, -3
Ässät, 2, 5, -3
HIFK, 3, 1, +2
Lukko, 4, 3, +1
KalPa, 5, 6, -1
Jokerit, 6, 7, -1
HPK, 7, 9, -2
Kärpät, 8, 10, -2
Blues, 9, 2, +7
Ilves, 10, 8, +2
Tappara, 11, 11, 0
SaiPa, 12, 12, 0
TPS, 13, 13, 0
Pelicans, 14, 14, 0

Yhteensä 24 (puoleen tai toiseen) sijamuutosta PO:ssa - Keskimäärin yli 1,7 sijaa. Nykysysteemillä runkosarjan merkitys on siis ainoastaan siinä, että pitää selviytyä 10 joukkoon. Korostettakoon edelleen, että arvostan Bluesin tämänkeväistä suoritusta; ensimmäisenä sääläreistä semeihin - ja vielä finaaleihinkin asti. Hieno suoritus!

Minä kuitenkin haluaisin runkosarjaankin jotain panosta - eli mieluummin näin:

Runkosarjan 1-8 menevät kvartseihin, runkosarjan 9-12 lähtevät kesälomalle ja runkosarjan 13-14 menevät karsintoihin
 

Ekonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo, Blues, Honka
radikaaliehdotus

Olen aina ollut sitä mieltä, että runkosarjalle pitää saada muukin todellinen merkitys, kuin vain sijoitusten haku pleijareihin tai karsinnan välttäminen. Pelataanhan niitä lähes 7 kuukautta ja katsojilla maksetaan maltaita.

Eli profiloisin runkosarjan ja pleijarit niin, että runkosarjassa jaetaan runkosarjan voittajalle liigamestaruudesta/sarjamestaruudesta kultaa, toiselle hopeaa ja kolmannelle pronssia.

Kahdeksan parasta pääsee mukaan suomalaiseen Stanley-cupiin eli "Kummola Kuppiin". Cupin tarkoitus on hakea Suomen mestari niin kuin nytkin.

Sarjan ja pleijareiden väliin jätetään ainakin viikko juhlimista, suremista ja valmistautumista varten.

Pleijareiden otteluparit arvotaan eli ei noudateta runkosarjan sijoituksia.

Ottelut pelataan paras seitsemästä kuitenkin niin, että jos jompi kumpi pääsee 3-0 johtoon, sarja katkeaa siihen.

Loppuottelu pelataan kerrasta poikki eli järjestetään suuri show kulloinkin suurimmassa jäähallissa (tai jopa stadionin avojäällä, jos sellainen on käytettävissä).

Voittaja on siis Suomen mestari, häviäjä saa muistomitalin, ei siis hopeaa, koska se on jo runkosarjassa jaettu. Pronssista ei enää pelata. Se kuuluu runkosarjan kolmoselle. Pleijareiden perusteella ei muutella runkosarjasijoituksia (niin kuin nyt).

Runkosarjan kaksi viimeistä karsivat paikasta paras viidestä periaatteella Mestiksen kahta parasta vastaan.

Kauden päätteeksi meillä olisi tavallaan kaksi mestaria: "liiga/sarjamestari" ja "cup-mestari". Jääkiekkoperinteen mukaan jälkimmäinen on se Isompi Jytky, mutta kyllä runkosarjan kultakin lämmittää. Tämä systeemi mahdollistaisi myös tehdä tuplat eli voittaa molemmat kisat eli tehdä varsinainen ISO JYTKY.

----------------

Lopuksi vielä, vaikka se ei tähän ketjuun kuulukaan, onnittelut IFK:lle. Kesti pitkään herätä täystyrmäyksestä (koomasta) joten onnittelut tulevat vasta nyt.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Olen aina ollut sitä mieltä, että runkosarjalle pitää saada muukin todellinen merkitys, kuin vain sijoitusten haku pleijareihin tai karsinnan välttäminen. Pelataanhan niitä lähes 7 kuukautta ja katsojilla maksetaan maltaita.

Eli profiloisin runkosarjan ja pleijarit niin, että runkosarjassa jaetaan runkosarjan voittajalle liigamestaruudesta/sarjamestaruudesta kultaa, toiselle hopeaa ja kolmannelle pronssia.

Kahdeksan parasta pääsee mukaan suomalaiseen Stanley-cupiin eli "Kummola Kuppiin". Cupin tarkoitus on hakea Suomen mestari niin kuin nytkin.

Sarjan ja pleijareiden väliin jätetään ainakin viikko juhlimista, suremista ja valmistautumista varten.

Pleijareiden otteluparit arvotaan eli ei noudateta runkosarjan sijoituksia.

En nyt ole tätä ehdottamassa, mutta ylläolevasta vähän vallankumouksellisempi malli olisi sellainen, jossa playoffit irrotettaisiin kokonaan omaksi kokonaisuudeksi. Runkosarjan arvonnousu saadaan sillä, että Playoffeja pelattaisiin runkosarjan kanssa rinnakkain. Eli eka pudotuspelikierros aloitettaisiin jo heti syyskuussa. Neljä kierrosta, johon kaikki liiga joukkueet mukaan. Edellisen kauden kaksi parasta runkosarjasta pääsee suoraan toiselle kierrokselle. Eka kierros tosiaan syyskuussa. Toka kierros joskus joulun alla. Kolmas kierros heti siirto"ikkunan" sulkeuduttua tammikuussa ja sitten playoff finaali maaliskuussa. Pari viimeistä kierrosta runkkarista voitaisiin ajoittaa vielä finaalien jälkeen, jotta jokaiselle joukkueelle tulee yhtä pitkä kausi.

Tällä tavalla ensikauden pudotuspelit pelattaisiin parein

1.kierros (syyskuussa)
Hifk-Pelicans
Lukko-TPS
Kalpa-Saipa
Jokerit-Tappara
HPK-Ilves
Kärpät-Blues

2.kierros (joulunalla)
Jyp-Kärpät
Ässät-HPK
Hifk-Jokerit
Lukko-Kalpa

3.kierros (siirtoajan umpeuduttua)
Jyp-Lukko
Ässät-Hifk

Finaalit sitten maaliskuussa.

Tietenkin tämä malli periaatteessa mahdollistaisi runkosarjan viimeisellekin mahdollisuuden pelata finaalissa ja siinä oltaisiinkin hullussa tilanteessa, kun Cup voittaja parin viimeisen runkosarjanpelin jälkeen lähtisi karsimaan =)
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Herätelläänpä tätä ketjua. En jaksanut kahlata koko ketjua läpi. Voi siis olla, että ehdotukseni kaltaisia malleja on jo esitettykin.

Ilveksen joutuessa taas karsintoihin on tullut mietittyä kahden korkeimman sarjatason muotoa ja joukkueiden vaihtuvuutta niiden välilä. Toistaiseksi kynnys SM-liigan ja Mestiksen välillä on ollut varsin suuri. Niin suuri, että yksikään joukkue ei ole KalPan jälkeen noussut liigaan. Ei senkään jälkeen, kun nouseminen on ollut taas mahdollista. Lisäksi liigasta putoaminen olisi nykyisen Mestiksen muodossa todennäköisesti kuolemanisku monelle taloutensa kanssa painivalle liigaseuralle. Visiitti ainakin saattaisi venähtää Kärppien tavoin yli vuosikymmenen pituiseksi. Näkisin, että 10+10-muotoinen liiga olisi sekä urheilullisesti mielenkiintoinen että tekisi sarjojen välisestä kynnyksestä matalamman molempiin suuntiin.

Ehdotukseni olisi siis tämä aika tuttu 10 joukkueen A-liiga ja 10 joukkueen B-liiga muutamin maustein.

Molempien sarjojen joukkueet pelaisivat nelinkertaisen sarjan oman liigansa sisällä = 36 peliä.
Tuon lisäksi joukkueet pelaisivat kaksinkertaisen sarjan toisen liigan joukkueita vastaan = 20 peliä.

Kaikkien otteluiden pisteet laskettaisiin liigojen omiin sarjataulukoihin.

Yhteensä siis 56 pelin runkosarja molempien liigojen joukkueille.

A-liigan runkosarjan 8 parasta pelaisivat pudotuspelit mestaruudesta.
A-liigan runkosarjan 2 viimeistä ja B-liigan 6 parasta pelaisivat 8 joukkueen pudotuspelit, joiden kaksi parasta saisivat seuraavaksi kaudeksi paikan A-liigaan.
B-liigan häntäpäässäkin voisi järjestää jonkilaiset karsinnat Suomi-sarjan kärkijoukkueiden kanssa. En ota siihen kantaa tässä.

Sarjauudistuksen hyviä puolia:

+ Liigojen välillä tapahtuisi 20 ottelun verran tasonmittausta jokaisella joukkueella.
+ Valtakunnan kärkijoukkueita olisi mahdollista nähdä useammalla paikkakunnalla peleissä, joista jaetaan oikeita pisteitä.
+ Ei keinotekoisia välisarjoja.
+ Ei olisi katastrofi, vaikka paikallispelikumppani/yleisömagneetti pelaisi toisessa liigassa. Joka vuosi olisi vähintään kaksi keskinäistä peliä.
+ Liigojen välinen taloudellinen ja urheilullinen kuilu todennäköisesti kaventuisi.
+ Mahdollistaisi pienemmän taloudellisen riskin hissijoukkueille, joiden taso vaihtelee vuosittain A-liigan pohjan ja B-liigan kärjen välillä.

Miten uusiin sarjoihin päästäisiin?

- Nykyiset 14 SM-liigajoukkuetta ja Mestiksen 2 parasta joukkuetta aloittaisivat 16 joukkueen pudotuspeleillä.
- Ensimmäisten pudotuspelisarjojen voittajat jatkaisivat Kanada-maljasta pelaamista 8 joukkueen pudotuspeleissä.
- Ensimmäisten pudotuspelisarjojen häviäjät pelaisivat kahdesta paikasta seuraavan kauden A-liigaan.
- Mestiksen loput joukkueet ratkaisevat jollain tavalla neljä muuta joukkuetta B-liigaan.

B-liigaan tippuisi siis kerralla vähintään neljä joukkuetta nykyisestä SM-liigasta, mikä nostaisi alemman liigan profiilia ja tasoa huomattavasti nykyiseen Mestikseen verrattuna. Näkisin, että se olisi parempi juttu kuin vain yhden tippuminen heikompitasoiseen sarjaan.

Alkuun eri liigojen välisten joukkueiden kohtaamisessa saatettaisiin nähdä murskalukemia, mutta uskoisin, että tuo ero kaventuisi hiljalleen. B-liigan pelaajille ylemmän liigan joukkueen kohtaaminen olisi aina näytönpaikka, eikä koko kautta kuitenkaan tarvitsisi ottaa turpaan ylivoimaisilta vastustajilta. A-liigan häntäpään ja B-liigan kärkijoukkueiden välillä nähtäisiin varmasti mielenkiintoisia kamppailuita ja niissä haettaisiin asetelmia karsintoja varten.

Todennäköisesti mallini ei liian radikaalina muutoksena todeudu, mutta tämä olisi mielestäni monesta näkökulmasta katsottuna hyväksi suomalaiselle jääkiekolle.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Todennäköisesti mallini ei liian radikaalina muutoksena todeudu, mutta tämä olisi mielestäni monesta näkökulmasta katsottuna hyväksi suomalaiselle jääkiekolle.

Vähän samanlaista oon itekki ehdotellut tuolla "yleistä keskustelua sm-liigasta" ketjussa viestissä #867. Omassa mallissa erona lähinnä tuo alemman sarjan pienempi pelimäärä, jonka seurauksena ko. sarjan mestari jatkaisi kevättään ylemmän sarjan seitsemän parhaan kanssa mestaruudesta.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

En suoraan tuomitse ehdotusta, ja olen plussistakin osittain samaa mieltä, mutta listataan nyt niitä miinuksiakin


- Onko Suomessa kahtakymmentä täysin ammattilaiskelpoista jääkiekko-organisaatiota? Vastaus on tällä hetkellä varmasti "ei".
- Mistä kaivetaan puuttuvat pelit? Runkosarjan tai pleijareiden pelimäärien pudotus noin vain tuskin onnistuu.
- Välivaiheen siirtyminen. Neljän joukkueen tiputtaminen SM-Liigasta kerralla tuntuu aika rajulta enkä usko siihen seurojen suostuvan. Parempia ideoita?
- "Divari" jouduttaisiin käytännössä sulkemaan ja itkupotkut suljetusta sarjasta siirtyisi vain porrasta alemmas.
- Mitä sanoo jääkiekkoliitto? Mestis on tällä hetkellä sen korkeatasoisin liiga eikä Kale tykkää kun siltä viedään pois karkki. Tosin jääkiekon näkökulmasta tämä kuuluisi plussiin.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Ehdottanen seuraava sarjaformaattia:

14 joukkuetta, sarja kestää 26 viikkoa, pelit lauantaisin. Joka toinen lauantai yleisö äänestää suosikkijoukkuettaan tekstiviestillä, vähiten ääniä saanut pudotetaan pois kunnes jäljelle jää mestari. Kauden aikana on erilaisia teemaviikkoja, esim. taaksepäin syöttäminen kielletty, ei paitsioita tahi yksi pakollinen hanskaus per erä. Yleisön lisäksi tuomarikolmikko Tamminen, Kummola ja Sihvonen antavat kommenttejaan ja neuvojaan joukkueille. Kauden lopussa yleisö vielä äänestää inhokkinsa karsimaan paras seitsemästä systeemillä Mestiksen mestaria vastaan. Mikäli liigajoukkue häviää, on Kummolalla oikeus käyttää villiä korttia ja seuraava kausi pelataan viidellätoista joukkueella.
 

Winger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport
Suomesta ei löydy tällä hetkellä 20 ammattilaisjääkiekkojoukkuetta. Niin kauan, kun LeKit, K-Vantaat, Jyp Akat, varauksella Peliitat, pelaavat Mestiksessä, niin kauan tämä ei ole mahdollista. Toki jos liigasta pudotetaan 4 joukkuetta, niin tilanne paranee huimasti. Nämä neljä on mahdollista korvata. Kuka tekee päätöksen mitkä joukkueet korvataan? Mitä jos siellä päätetään, että yhden kauden perusteella putoaa Mestiksestä 5 joukkuetta? Sillä sitähän se meinaisi, jos siirrytään 10+10 järjestelmään. Neljä joukkuetta liigasta putoaa. Mitkä niistä? Niinpä...

Nämä neljä putoavaa B-liigaan, jossa tällä hetkellä 11 joukkuetta K-Laserin tehdessä konkurssin kesken tämän kauden. Tulisi yhteensä 15 joukkuetta, joista 5 vähennettävä. Mitkä 5? Taas yhden kauden perusteella vähennys? Mitä, jos suurista joukkueista flopataan? Vaikka Sport/KooKoo/Jokipojat/Jukurit/TuTo -akselista yksikin? Olisi katastrofi.

Mielestäni 10+10 järjestelmä olisi Suomeen hyvä, mutta se miten siihen siirryttäisiin ja miten sen pelijärjestelmää sovellettaisiin tulisi soveltaa eri tavalla, mitä nimimerkki lunde tänään aiemmin ehdotti.

Oma ehdotukseni on 10+10 sarja, jossa A-liigan 8 parasta playoffeihin ja 2 huonointa pudotussarjaan B-liigan 4 parasta vastaan. Ottelut pelattaisiin sarjamuotoisena (esim. 3-kertainen sarja) = 15 ottelua. Sarjan 2 parasta pelaisivat liigaa seuraavana kautena.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
- Onko Suomessa kahtakymmentä täysin ammattilaiskelpoista jääkiekko-organisaatiota? Vastaus on tällä hetkellä varmasti "ei".
Nykyisen SM-liigan 14 joukkuetta täyttänevät ainakin nuo kriteerit. Myös Mestiksen kärkijoukkueista löytyisi varmasti 6 riittävän ammattimaista organisaatiota. Nykyisen SM-liigan ulkopuolelta löytyy ainakin riittäviä markkina-alueita, jotta se olisi mahdollista. B-liigassa vaatimus olisi tietenkin matalampi, mutta se mahdollistaisi kehityksen paremmin kuin Mestiksen nykyinen lasikatto. Tavoite olisi, että A-liigan kärjestä B-liigan pohjalle olisi tasainen pudotus joukkueiden osaamisessa, eikä kauhea kuilu kutakuinkin puolivälissä, kuten nyt on.
- Mistä kaivetaan puuttuvat pelit? Runkosarjan tai pleijareiden pelimäärien pudotus noin vain tuskin onnistuu.
Mallissani jäisi vain säälipleijarit ja neljä runkosarjaottelua/joukkue pois. SM-liigan runkosarjassa oli 56 kierrosta kahdeksan kauden ajan syksystä 2000 - kevääseen 2008. Runkosarjan jälkeisiä otteluita tulisi itse asiassa jokaiselle nykyiselle liigajoukkueelle, kun nyt kolmella pelit päättyvät runkosarjaan. Mestis-joukkueet taas saisivat noin 5-10 runkosarjapeliä lisää ohjelmaansa, kun vertaa viime vuosien otteluohjelmiin.
- Välivaiheen siirtyminen. Neljän joukkueen tiputtaminen SM-Liigasta kerralla tuntuu aika rajulta enkä usko siihen seurojen suostuvan. Parempia ideoita?
Kuten kirjoitin neljän pudottaminen olisi lähtötilanteelle parempi kuin vain yhden tai kahden. Tämä on kuitenkin niitä vaikeimpia kohtia, johon esittämäni kaltaiset uudistukset tyssäävät. Luonnollisesti kaikki osapuolet ajavat lyhytnäköisesti vain omaa etuaan, jolloin suomalainen jääkiekko jää kansainvälisessä vertailussa askel askeleelta jälkeen kehittyvistä liigoista.
- "Divari" jouduttaisiin käytännössä sulkemaan ja itkupotkut suljetusta sarjasta siirtyisi vain porrasta alemmas.
Kirjoitin ehkä epäselvästi, kun jätin B-liigan karsintojen muodon avoimeksi. Kumpikaan sarja ei kuitenkaan olisi suljettu eli B-liigaankin olisi mahdollista nousta Suomi-sarjasta tms. Toki hyppäys voisi olla melkoinen.
- Mitä sanoo jääkiekkoliitto? Mestis on tällä hetkellä sen korkeatasoisin liiga eikä Kale tykkää kun siltä viedään pois karkki. Tosin jääkiekon näkökulmasta tämä kuuluisi plussiin.
Ei varmaan tykkäisi, jos Mestiksen kärkijoukkueet kupattaisiin uuteen tuplaliigaan. Tämä onkin toinen merkittävä syy, miksi ehdottamani tuskin toteutuu. Siitäkään huolimatta, että uudistus saattaisi pidemmän päälle viedä suomalaista jääkiekkoa eteenpäin, minkä luulisi olevan liitonkin tavoite MM-jääkiekolla rahastamisen lisäksi.

Kuka tekee päätöksen mitkä joukkueet korvataan? Mitä jos siellä päätetään, että yhden kauden perusteella putoaa Mestiksestä 5 joukkuetta? Sillä sitähän se meinaisi, jos siirrytään 10+10 järjestelmään. Neljä joukkuetta liigasta putoaa. Mitkä niistä?
Sen vuoksi mallissani on tuo urheilullinen ratkaisu asiaan. Koska uudesta Mestistä tasokkaammasta B-liigasta olisi parempi mahdollisuus nousta takaisin A-liigaan, putoaminen ei olisi niin suuri katastrofi kuin nykyään.

Nämä neljä putoavaa B-liigaan, jossa tällä hetkellä 11 joukkuetta K-Laserin tehdessä konkurssin kesken tämän kauden. Tulisi yhteensä 15 joukkuetta, joista 5 vähennettävä. Mitkä 5?
Jätin tuon avoimeksi, koska Mestiksen tilanne on hieman erilainen verrattuna SM-liigaan. Voisi tietysti olla jokin pelkästään urheilullinenkin ratkaisu, mutta mielestäni B-liigassakin pitäisi olla selkeästi itsenäisiä oman talousalueensa kärkijoukkueita, eikä puhtaita farmijoukkueita. Siksi ehkä jouduttaisiin tarkastelemaan myös kabineteissa joukkueiden mahdollisuuksia osallistua uuteen tuplaliigaan.

Taas yhden kauden perusteella vähennys? Mitä, jos suurista joukkueista flopataan? Vaikka Sport/KooKoo/Jokipojat/Jukurit/TuTo -akselista yksikin? Olisi katastrofi.
Aika surkeaa on alkaa laskea jotain kymmenen vuoden keskiarvoakaan. Tutoa lukuunottamatta kaikki nuo joukkueet ovat nouseet 90-luvulla I-divisioonaan. Sen pitää olla mahdollista myös B-liigaan, mikäli alemmasta sarjasta löytyy jonkin karsintajärjestelmän perusteella riittävän kova joukkue korvaamaan B-liigan häntäpään joukkueen.

Oma ehdotukseni on 10+10 sarja, jossa A-liigan 8 parasta playoffeihin ja 2 huonointa pudotussarjaan B-liigan 4 parasta vastaan. Ottelut pelattaisiin sarjamuotoisena (esim. 3-kertainen sarja) = 15 ottelua. Sarjan 2 parasta pelaisivat liigaa seuraavana kautena.
Mitä B-liigan sijoille 5-10 jääneet tekevät? Omassa mallissani kuusi joukkuetta olisi nousu-playoffeissa ja jäljelle jääneistä neljästä ainakin osa karsisi B-liigan paikastaan.
 

Winger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport
Mitä B-liigan sijoille 5-10 jääneet tekevät? Omassa mallissani kuusi joukkuetta olisi nousu-playoffeissa ja jäljelle jääneistä neljästä ainakin osa karsisi B-liigan paikastaan.

En nyt ihan tarkkaan tätä miettinyt, mutta voisi olla esim. normaalit playoffit eli 8 parasta jatkoon, 1vs8, 2vs7, 3vs6, 4vs5. Nämä tyyliin paras viidestä tai paras seitsemästä. Jatkoon menijät muodostaisivat top 4:n eli karsijat ylöspäin.

Sijoille 9-10 sijoittuneet karsisivat alaspäin.
 

lade

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Voisinpa tässä yömyssyksi kirjoittaa mieleiseni sarjajärjestelmän (kaksi ylintä sarjaporrasta), vieläpä taloudellisesti ja teknisesti toteutettavissa olevan järjestelmän.

Pääsarja

Ylimmässä sarjassa (aka SM-liigassa) pelaisi 12 joukkuetta. Pudotuspeleihin pääsisi 7 parasta joukkuetta niin, että ykkönen pääsisi suoraan välieriin. Sijat 2-7 pelaisivat normityyliin puolivälierät ja välieristä eteenpäin systeemi olisi sama kuin nykyisessäkin SM-liigassa. Kaikki sarjat paras seitsemästä.

Perustelen runkkariykkösen vapaalippua välieriin sillä, että pitkä runkosarja kaipaa mielestäni todellista porkkanaa myös sarjataulukon yläpäähän, varsinkin kun mitään CHL-paikkaa tms ei voida tätä nykyä jakaa runkosarjan ykköselle. Esittämässäni systeemissä ykkössija ei olisi pelkästään psykologisen kirouksen omaava "pakko voittaa" -sija pleijareihin siirryttäessä vaan oikeasti tavoittelemisen arvoinen sija.

Runkosarja itsessään pelattaisiin kuusinkertaisena sarjana, mikä tekee 66 peliä kullekin (11 x 6). Runkosarjan lisätyt pelit korvaisivat taloudellisesti poistettavat säälipleijarit (+yksi puolivälieräpari vähemmän vs. nykyinen SM-liiga). Kuusinkertainen sarja olisi myös urheilullisesti perusteltavissa - kaikki pelaavat kaikkia vastaan saman verran ja yhtä monta kertaa kotona/vieraissa.

Karsinta

Runkosarjan kaksi viimeistä osallistuisivat karsintasarjaan, jossa kohtaisivat kakkosliigan (aka Mestis) kolme parasta joukkuetta. Viiden joukkueen kaksinkertainen karsintasarja tekee kaikkiaan 8 peliä per joukkue (4 x 2), mikä on mielestäni riittävä otos liigakelpoisuuden osoittamiseen ja toisaalta sarja ei venyisi liian pitkäksi ja menettäisi sitä kautta hohtoaan. Sarjan kaksi parasta pelaisivat pääsarjaa seuraavalla kaudella.

Divari

Kakkosliigassa pelaisi systeemissäni 10 joukkuetta. Runkkarin ykkönen suoraan karsintasarjaan (=ykköselle jotain konkreettista palkintoa tässäkin) ja sijat 2-5 pelaisivat paras viidestä -sarjat --> kaksi voittajajoukkuetta karsintasarjaan. Liigan viimeinen osallistuisi jonkinlaiseen karsintaan alemman sarjatason kanssa. Runkkarissa kuusinkertainen sarja ykkösliigan tapaan --> tekee 54 peliä per joukkue (9 x 6) --> seurojen kassaan kolisee riittävästi rahaa urheilullisuutta unohtamatta.

Yhteenveto

10+10 -systeemi ei ole mielestäni toteutettavissa, koska ykkösliigassa tulisi tällöin liian vähän runkosarjapelejä, ellei sitten ruvettaisi seitsenkertaiseen sarjaan, mikä olisi monellakin tapaa perseestä. Esittämäni 12+10 -systeemi tarjoaisi aidosti avoimen sarjasysteemin, mutta samalla kohtuulliset taloudelliset mahdollisuudet sen toteuttamiseen. Myös runkosarjan merkitys kasvaisi; pudotuspeleihin pääsisivät vain (oikeasti) hyvin pelanneet joukkueet. Edellä esitetyt järjestelmät 10 joukkueen sarjasta, jossa 8 parasta pudotuspeleihin kuulostavat täysin naurettavilta - miksi mitään runkosarjaa edes pelattaisiin tällaisessa systeemissä?
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Vaikka Sport häviäisi karsinnoissa niin nostetaan se liigaan (tai jos ei nosteta nyt niin annetaan ehto että jos voittaa kolmannen mestiksen mestaruuden putkeen niin nostetaan) ja pelataan liiga 15 joukkueen sarjana. Nelinkertaiseen sarjaan tulee 56 ottelua. Sen jälkeen playoffit samoin kuin nyt ja viimeinen karsii tai sitten suljetaan sarja ainakin muutamaksi vuodeksi.
 

Winger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport
Vaikka Sport häviäisi karsinnoissa niin nostetaan se liigaan (tai jos ei nosteta nyt niin annetaan ehto että jos voittaa kolmannen mestiksen mestaruuden putkeen niin nostetaan) ja pelataan liiga 15 joukkueen sarjana. Nelinkertaiseen sarjaan tulee 56 ottelua. Sen jälkeen playoffit samoin kuin nyt ja viimeinen karsii tai sitten suljetaan sarja ainakin muutamaksi vuodeksi.

Minkä ihmeen vuoksi? En sulkisi sarjaa todellakaan, vaikka Sport siinä pelaisikin. Haluat siis tappaa urheilullisen nousun mahdollisuuden ja kevään parhaat pelit? Morjens.

Et ilmeisesti kauheasti pistä merkille, että karsintapelit ovat mielenkiintoisuudessaan SM-liigan finaalien luokkaa? Ja kuinka paljon ne kiinnostavat yleisöä muutenkin?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Suomalaisen jääkiekon kokonaisedun, sen huipputason kilpailukyvyn edistämiseksi.


16 joukkueen suljettu liiga. 4 kierrosta, pelijarit kuten nyt, mutta ne pelataan porrastetusti niin, että pelataan joka päivä (joka päivä on matsi töllössä)


Perustelut Päivitetyin luvuin:

Yleisömäärät Liigoissa (joulutauolla)
Ruotsi Elitserien 6355 /ottelu
Sveitsi NLA 6275
Venäjä KHL 5946
Saksa DEL 5549
SM-Liiga 5021
Tsekki Extraliga 4617
Tsekki / itävalta / Slovenia / unkari/ Kroatia EBEL 3295
Slovakia Extraliga 2506

Elitserienin runkosarjan yleisökeskiarvot 2000-luvulla on noussut huimasti 5 200 -> 6 355 (viimevuodesta + 195)


JOten... Kiekon aseman turvaamiseksi, ja sen nostamiseksi suurempaan asemaan tarvitaan ennakkoluultutomutta ja uusia ideoita. Vanha tie on johtanut SM –Liigan suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemiseen, joten kanttaako sillä teillä jatkaa?

Urheilubisneksen tärkein moottori on tunne-elämykset. Niitähän siinä myydään. Niinpä niitä, jotka eivät välitä menestyksestä, vaan käyvät hallissa joka tapauksessa määrä olisi lisättävä (meitä HC faneja). Miten se tapahtuu?

Kun katsojamäärät eivät ole nousseet, ei rahankaan määrä ei ole noussut. Jo halliin ”huijatut”, eli me, käydään siellä joka tapauksessa. Ongelma on, että miten ne jotka eivät vielä käy hallilla, saadaan myös sinne halliin? Heitä kiinnostaa se, millaisen tunne-elämyksen he hallissa saavat. Ja jos se on hyvä, he tulevat uudestaan, ja katsojamäärä nousee.

Miten houkutellaan satunnaiskatsojia enemmän halliin? Pieni osa näistä innostuu aina todella. Jos niitä uusia satunnaiskatsojia ei sinne halliin saada houkutteluta, ei katoajamäärät eli resurssit kasva. Eikä lisää HC faneja tule.

Jos se eka matsi on jokerit - koovee joka päättyy 10 – 1, niin ensikertalainen tuskin palaa, sillä otteluhan oli tylsä. Ekan kerran halliin tulevalla kun ei vielä voi olla mitään henkistä sidettä joukkueisiin, ei nauti siitä ”omasta voitosta” kun tunneside puuttuu. Tunnesidehän muodostuu vasta sitten kun siellä käy useammin ja alkaa kokemaan että ”tää on mun joukkue”.

Sarja, joka on tasainen kiinnostaa laajemmin yleisöä, kuin sarja joka on epätasainen, tämä on tutkittua tietoa. Kiinnostava sarja vetää enemmän väkeä, joka siten houkuttelee enemmän liike-elämää mukaan.

Joten jos halutaan se esikertalaine käymään uudestaan, on tasaisessa sarjassa todenäkäisempää, että ottelun tunne-elämys täyttää ensikatsojan odotukset, ja tämä palaa takaisin ja muodostaa suhteen ”omaan jengiin”.. ja kas katsojamäärä kasvaa.

No millä sitä katsojamäärää saadaan nostettua kaiken muun viihdetarjonnan puristuksessa? No saamalla tänne satunnaiskatsojia houkuttelevia elementtejä, tähtipelaajia ja takuuvarmoja tunnelämäyksiä pelistä toiseen. Käytännössä siis rahaa lisää. Rahaa, ennekuin ne yleisömäärä nousee, saadaan vain sijoittajilta, joilta sitä taas tulee helpommin, jos toimintaympäristö on vakaa ja ei ole pelkoa rahojen kaivoon heittämisestä.

Liiga on bisnestä, ja bisneksessä liikkuvaa rahamäärä pitäis saada nostettua, koska kilpailu Elitserienin, Sveitsin ja Saksan liigojen kanssa on todellista (pelaajista ja täten pelaajien tasosta). Palkanmaksukyky nousee vain tekemällä jotain paremmin kuin kilpailevat sarjat. Ruotsinmallilla ei voida pärjätä Ruotsille, koska Ruotsissa seurat omistavat hallinsa ja bisnes on täten eri pohjalla kuin Suomessa.

Tosiasiassa Liiga ja Mestis sarjojen molempien taso laskee sitä mukaan kuin palkanmaksukyky laskee ja yleisömääriä ei saada nousuun. Yleisömääräthän eivät ole nousseet meillä kuten muualla (mitä nyt suljetun aikana on ollut hieman korkeampi). Katsojamäärä on korotettu Suomessa pelejä lisäämällä, ei silmäpareja lisäämällä.

Teatteri ja elokuva pystyvät tarjoamaan jokaisessa esityksessä sisällöltään samanlaisen tunne-elämyksen kuin edellinen, joten niiden myyntiin vaikuttavat lähinnä tapahtuma-ajankohta.

Jos Liigajoukkueet haluavat päästä samaan mahdollisuuteen, eli myytävien otteluiden samanarvoisuuteen, eli kasvattaa katsojalukuja ja sitä kautta rahan määrää kiekossa, on sarjan resursointeja jotenkin tehtävä sellaiseksi että sarja tasoittuu.

NHL puhtaana bisnes sarjana vaan ymmärsi, että ennalta -arvattavassa sarjassa katsojamäärät tippuvat, joten draftilla mahdollistetaan aina pohjimmaisten seurojen nousu. Palkkakatolla estettiin huippujen kerääntyminen rikkaimpiin seuroihin samasta syytä. Näin pidetään sarjaa tasaisena ja yleisön mielenkiintoa yllä koko sarjaa kohtaan.

Suomessa sarjaa EI voi tasoittaa draft järjestelmällä

Suomessa sarjaa EI voi tasoittaa jakamalla rahoja tasaisemmin (suurseurat ei suostu palkkakattoon ja Luxyry veroon)

Mitä suomessa voidaan tehdä, on taata kaikille tasa-arvoinen toimintaympäristö ammattilaisseuroille, jossa vuosien kehitystyöllä on mahdollista olla eri menestysjoukkueita vuodesta toiseen (yllätyksellinen ja tasainen sarja)?

Käytännössä mahdollisuus kilpailla jollain muulla tavalla, turvatummalla bisnesympäristöllä, käytännössä siis suljetulla sarjalla.

Rahalla on tällöin turvallista tulla ja mahdollisuus odottaa. Tyvipään seurojen rahalla ei ole avoimessa sarjassa mahdollisuutta odottaa ja ennen kaikkea se ei hakeudu sinne, koska sen asema on niin epävarma.

Toimintaympäristönä avoin liiga on epävarma. Se on epävarma niille, jotka siihen rahansa laittavat. Eivät ne seurat ole mitään eristyneitä yksiöitä, joilla nyt automaattisesti on rahaa x miljoonaa. Seurat hankkii ne rahat markkinoilta, sponssimarkkinoilta, yleisömarkkinoilta jne. Vakaa toimintaympäristö antaa takuuta sille rahansa sijoittavalle, että se saa niille vastinetta. Sitä kautta suomikiekkoilun saadaan enemmän rahaa, ja kun Liigaseurat rikastuvat ja ne voivat kilpailla pelaajista esim Ruotsin ja Sveitsin kanssa. Joka taas nostaa pelin tasoa, ja tuo sitä kautta lisää katsojia joka tuo taas lisää rahaa.

Ei ammatillisurheilun ole tarkoitus olla mitään sosiaalisin perustein tasapuolisesti kautta maan jaettua ”jokamiehenoikeutta”.
 

BaronFIN

Jäsen
Muuten sama kuin yllä, mutta pienin poikkeamin:

  • 16 joukkueen nelinkertainen sarja
  • 60 ottelua
  • 8 joukkueen pudotuspelit paras seitsemästä tahi nykyinen säälipleijari järjestelmä, kumpikin toimii sarjan kiinnostavuuden kannalta.
  • 2 viimeistä pelaa karsintasarjan divarin 2 parhaimman kanssa

Hyviä puolia:
  • Saataisiin sarja aidosti "auki" kun nykyisestä Mestiksestä otetaan kaksi hissijoukkuetta taistelemaan paikasta auringossa.
  • Kiekkoa vietyä eteen päin ympäri Suomea

Huonoja puolia:
  • Kekäläinen itkee ettei Tiistain Jukurit matsi kiinnosta ketään, vaan HIFK pitäisi kohdata 10 kertaa kauden aikana.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kirjoitin ehkä epäselvästi, kun jätin B-liigan karsintojen muodon avoimeksi. Kumpikaan sarja ei kuitenkaan olisi suljettu eli B-liigaankin olisi mahdollista nousta Suomi-sarjasta tms. Toki hyppäys voisi olla melkoinen.

Et kirjoittanut epäselvästi, mutta tilanne on se että taloudelliset ym syyt eivät salli moisen järjestelmän tekemistä. Mitä tapahtuu tuolle mallille siinä vaiheessa kun ykkösliigaan karsivat joukkueet olisivat HCK, Hokki, Hermes, KyrPä ja PerSe?

Toisinsanoen ammattilaisliigaan (oli niitä yksi tai kaksi) ei voida ottaa mukaan "kyläseuroja" joilla ei ole todellisia toimintaedellytyksiä pyörittää ammattimaista jääkiekko-organisaatiota. Tämä johtaa siihen, että "B-liiga" on suljettava. Mikäli alasarjoista löytyisi "Kärppiä" tai "KalPoja", niin niiden suhteen pitäisi sitten menetellä poikkeuksellisesti.

Sama pätee muutenkin esim 2+4 -mallisiin karsintasarjoihin, jotka tämän takia eivät ole realistisia Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa on 14 ammattilaisorganisaatiota, kaksi melkein sellaista (Sport, KooKoo) ja muutama jolla olisi sellaiseksi edes jotain potentiaalia (Jukurit, TutO, Jokipojat). Yhteensä yhdeksäntoista, edellyttäen että kaikki tähdet ovat oikeassa asennossa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
tollanen A/B sarja ois sekin mahdollinen vaan 16 joukkueella.

16 joukkueen suljettu Liiga
2 x 15 = 30 matsia ennen joulua

Tämän jälkeen kahteen lohkoon. A:8 parasta ylempään ja B: 8 huonointa alempaan. Pisteet alkusarjasta säilyvät.

A ja B joulutauon jälkeen
4 x 7 = 28 matsia ennen pleijareita
yhteensä runkosarja 58 matsia.


Säälipleijareihin ylemmänlohkon 2 huonointa ja alemman lohkon 2 parasta.

Voittajat paras 7 + A:n TOP 6 jatkavat kahdeksan joukkueen pelijareilla paras 7 systeemillä mestaruuteen.


Alkukaudella on panosta, sillä ylemmässä jatkosarjassa on helpompi päästä pelijareihin ja saa kovempia pelejä.

Alemman jatkosarjankaan joukkueet eivät silti ole pois mestaruustaistelusta, sillä kaksi parasta pääse peljareihin.

Jatkosarjoissa paljon tasaisia otteluita joukkueiden tasoeron ollessa pieni. Kukaan ei putoa, kukaan ei nouse. Kaksi joukkuetta siis lisää Liigaan. Kaikilla taosonsamukasia kovia pelejä-> taso nousee.


Kyseessä on 10 + 10 mallin sovellus muunnettuna 8 + 8 ja antamalla alemmalle kastille yhden kauden aikana mahdollisuus siihen, mikä 10 + 10 mallissa olisi mahdollista kahden kauden aikana.

Eli 8 joukkueen kaksi sarjaa, mutta kierto on yksi vuosi 10 + 10 mallin kahden vuoden sijasta.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Ehdottamani malli taipuu kyllä 8+8 muotoonkin, vaikka se ei olekaan siinä muodossa enää niin toimiva. Mutta, jos Suomeen ei mahdu ammattilaisseuroja 16 enempää, niin tässä tällainen malli.

A-liiga 8 joukkuetta
B-liiga 8 joukkuetta

Oman liigan sisällä kuusinkertainen sarja, 6x7=42 peliä
Toisen liigan joukkueita vastaan kaksinkertainen sarja, 2x8=16 peliä

Yhteensä 58 peliä runkosarjassa

Pudotuspeleille kaksi vaihtoehtoa:

a)
A-liigan runkosarjan 1-4 suoraan kotietu puolivälieriin
A-liigan runkosarjan 5-8 neljännesvälieriin B-liigan 1-4 kanssa
-> voittajat puolivälieriin ja seuraavaksi kaudeksi A-liigaan

b)
Molemmissa liigoissa 8 joukkueen pudotuspelit.
-> A-liigan 1. kierroksen häviäjät karsisivat B-liigan 1. kierroksen voittajia vastaan

Itse vierastan välisarjoja, eikä ylä- ja alasarjatkaan mielestäni kuulu jääkiekkoon, vaikka niitä on joskus mestaruussarjatasolla ollutkin. Runkosarjan tulisi rakentua parillisista määristä kierroksia kaikkia joukkueita vastaan. Kuusi kohtaamista runkosarjassa on kuitenkin aika paljon ja siksi 10+10 mahdollistaisi paremman sarjaohjelman.

Jos neljän joukkueen pudottaminen B-liigaan olisi ongelmallista, niin tuskin se olisi pienempi ongelma kuudellakaan joukkueella. Toisaalta 16 joukkueen (tupla)liiga varastaisi Mestiksestä vain kaksi joukkuetta, joten Kalekin saattaisi olla jyrähtämättä.
 

MrMacmanaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Koko viesti.

Mielestäni tämä ehdotus on erittäin hyvä. Vielä niin, että A ja B liigat ovat samaa yhtiötä, että tv-sopimus koskisi aina kumpaakin liigaa, eikä vain A liigaa. Tulojen jako tasaisesti A ja B liigan seurojen välillä. Tällä hetkellä ei löydy aivan tuota 20 seuraa, mutta ennenpitkää, jos tällainen sarja pistettäisiin pystyyn B:n häntäpään seuratkin nousevat kilpailukykyisiksi. Vielä B liigan 4 viimeistä karsimaan C liigan 4 ensimmäisen kanssa paras seitsemästä systeemillä.
 

A.P.Järvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jyväskylän Lohi
Mielestäni tämä ehdotus on erittäin hyvä. Vielä niin, että A ja B liigat ovat samaa yhtiötä, että tv-sopimus koskisi aina kumpaakin liigaa, eikä vain A liigaa. Tulojen jako tasaisesti A ja B liigan seurojen välillä.

Usein esille nousevista tv-rahoista puhuttaessa olisi hyvä muistaa, että ne eivät ole mikään seuroille "ilmaiseksi" tuleva potti, vaan taustalla on televisioyhtiöiden + katsojien aito kiinnostus tuotteeseen. Suomen kaltaisessa maassa kakkostaso ei koskaan tule missään lajissa saamaan pääsarjaa vastaavaa kiinnostusta, joten siltä pohjalta ehdotuksesi on erittäin epäreilu. Miksi vaikkapa A-liigan kärkipään HIFK:n pitäisi saada tyytyä samaan kuin B-liigassa oletettavasti pelailevan KooKoon? On aivan itsestäänselvää, että HIFK:n pelit keräisivät tässäkin sarjamallissa moninkertaisen määrän katsojia
kotisohvilla.

Mitä itse aiheeseen tulee, niin nimimerkin BaronFIN systeemit ovat ehkä lähimpänä omia näkemyksiäni. Jo ensi kaudeksi olisi kiva saada 15 joukkueen liiga. Sport on voittanut Mestiksen jo sen verran monta kertaa, että sarjatason vaihto voisi olla jo paikallaan. KooKoo voi tulla sitten joskus myöhemmin perässä.
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves 365 ja Real Madrid
1. Tärkeintä olisi saada tasapuolinen sarja. Tarkoittaa nelinkertaista tai kuusinkertaista sarjaa. Eihän siinä ole mitään järkeä, että ohjelma on erilainen eri joukkueille!

2. Mielestäni nykyinen 14 joukkuetta on hyvä määrä.

3. Kahdeksan joukkuetta pleijaraihin ja vain paras seitsemästä sarjoja.

4. Karsinnat täytyy ratkoa urheilullisin perustein niin ettei tuurille jää tilaa. Tarkoittaa paras seitsemästä sarjaa/sarjoja.

Ai niin. Te jotka olette supistamassa Liigaa, niin miten sen suorittaisitte? Mielestäni supistuksia voidaan tehdä maksimissaan 1/vuosi, niin, että ennen kauden alkua sovitaan viimeisen putoavan. Samana vuonna ei tietenkään pelattaisi karsintoja.
 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Yksinkertaisesti paras systeemi on mielestäni nelinkertainen sarja, jokainen pelaa kaksi koti- sekä kaksi vierasottelua jokaista seuraa vastaan. Näin ollen paikallispeleilläkin on jotain tarkoitusta ja sarja on tasapuolinen jokaiselle joukkueelle. Eiköhän runkosarjan voittaja saada selville tuollakin systeemillä.

Runkosarja loppuu vähän aikaisemmin, mutta niitä "säästettyjä" päiviä voidaan käyttää sitten pudotuspelien aikaan siten, että pelipäivät vaihtelevat NHL:n tyyliin joten pelirytmi ei ole liian tiivis niinkuin nykyisessä Sm-liigassa. Seurat pelaavat otteluita eri päivinä ja se luo enemmän kiinnostusta muiden joukkueiden pelien seuraamiseen, niinkuin tänäänkin nähtiin otteluseurantaketjusta, yli puolet kommentoijista olivat muiden joukkueiden kannattajia. Nykyisessä Sm-liigassa on aivan liian suuri kiire päättää kausi, nelinkertaisessa liigassa tosiaan saadaan lisää päiviä loppupeleihin.

Edit: En ymmärrä miksi Sm-liigan hallitus ei tajua tuota. Kuitenkin pudotuspelit ovat se tärkein juttu koko liigassa, miksi turhaan kiirehtiä? Se tietäisi lisää rahaa kassaan. Itse ainakin ostaisin samantien tv-paketin, jossa olisi kyseinen idea koska haluan nähdä muidenkin pelejä kuin Kärppien. Nykyisin pelejä on eri päivinä, muttei tarpeeksi. Koska nykyisin tällä systeemillä ei ole aikaa tuohon ideaan mitä tarkoitan.

Edit2: Ja ns. "villikortti" helvettiin, 8 parasta suoraan pudotuspeleihin.
 
Viimeksi muokattu:

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
4. Karsinnat täytyy ratkoa urheilullisin perustein niin ettei tuurille jää tilaa. Tarkoittaa paras seitsemästä sarjaa/sarjoja.

Ai niin. Te jotka olette supistamassa Liigaa, niin miten sen suorittaisitte? Mielestäni supistuksia voidaan tehdä maksimissaan 1/vuosi, niin, että ennen kauden alkua sovitaan viimeisen putoavan. Samana vuonna ei tietenkään pelattaisi karsintoja.


Ensinnäkin, tuurille jää aina tilaa. Myös paras seitsemässä -sarjassa.

Toisekseen, liigan supistamiseen on olemassa vaihtoehtoja. Sellaisiakin, missä nousumahdollisuus säilytetään. Esim. liigan kaksi viimeistä liittyy Mestiksen pleijareihin välierissä ja vain mestarille annetaan paikka liigaan.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
1. Tärkeintä olisi saada tasapuolinen sarja. Tarkoittaa nelinkertaista tai kuusinkertaista sarjaa. Eihän siinä ole mitään järkeä, että ohjelma on erilainen eri joukkueille!

2. Mielestäni nykyinen 14 joukkuetta on hyvä määrä.

3. Kahdeksan joukkuetta pleijaraihin ja vain paras seitsemästä sarjoja.

4. Karsinnat täytyy ratkoa urheilullisin perustein niin ettei tuurille jää tilaa. Tarkoittaa paras seitsemästä sarjaa/sarjoja.

Peukku tälle, mutta nelinkertainen sarja ei tule toteutumaan, koska ottelumäärä laskisi liikaa. Kuusinkertaisessa taas kasvaisi liikaa. Uskomatonta muuten, että saanemme taas keväällä lukea "asiantuntevien urheilutoimittajien" kommentteja siitä, kuin paras viidestä systeemi olisi ollut ihan riittävä selvittämään parhaan. Näin kirjoittava ei todellakaan ymmärrä, miten valtava ero noiden systeemien välillä on nimenomaan ensimmäisten otteluiden merkityksen suhteen. Esimerkiksi HIFK olisi mitä todennäköisimmin ollut viime vuonna ulkona paras viidestä systeemillä, ja voidaan ainakin perustellusti heittää ilmaan kysymys, olisiko paras silloin voittanut. Toki kulloisenkin systeemin mukaan aina mennään, eikä jälkikäteen kannata paljon pulista. Jos HIFK olisi tippunut, legenda housuun paskovista stadilaisista eläisi entistä vahvempana;)
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Kelpaisiko vaasalaisille suljettu 16 joukkueen liiga, jossa Sport olisi mukana vai pitäisivätkö vaasalaiset kiinni mielummin liigan avoimuudesta nykymallin mukaan eli nousijan pitäisi noustakseen voittaa karsinnoissa liigajoukkue?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös