Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 391 900
  • 11 635

12961

Jäsen
Onko kukaan esittänyt sarjajärjestelmäksi selkeää NHL-mallia, eli SM-liigaa ja sen farmisarjaa? Molemmat voisivat olla suljettuja sarjoja, joihin mukaan otettaisiin taloudellisin edellytyksin. Ts. elätä SM-liigajoukkue+farmi järkevästi.

Tällä kaudella SM-liigassa menestynyt JYP on pyörittänyt melkoista pelaajarulettia (D-team) parhaiden aikojen Jursinovin TPS:n tapaan (Kiekko-67 ja mm. Kai Nurminen). Mielestäni tässä piilee mahdollisuus koko suomalaisen jääkiekon kehittämiseen.

Mikä estäisi vastaavaa järjestelmää menestymästä laajemmalti Suomessa?

Puhtaasti SM-liigan farmisarjana toimiva "Mestis" olisi erittäin mielenkiintoinen sekoitus entisiä liigapelaajia, liigapaikkaa tavoittelevia pelaajia sekä edellisiin ryhmiin kuuluvia ja kuulumattomia, lahjakkaita A-junioreita. Parhaat juniorit pääsisivät helpommin sisään miesten peleihin, ja myös mediahuomio kohdistuisi enemmissä määrin tulevaisuuden tähtiin ja sitä kautta B-sarjaan. Mestis ei olisi nykyisen kaltainen sekoitus pelkkiä B-luokan pelaajia, vaan siellä pelaisi myös huippuprospekteja kovissa, kehittävissä rooleissa. Kääntöpuolena olisi A-junioreiden SM-liigan tason lasku.

SM-liiga tarvitsisi myös muutoksia, esimerkiksi Sport omaa sellaisen talousalueen, että sillä olisi pitkän tähtäimen edellytykset menestyä SM-liigassa. Olisi systeemi sitten 10+10, 14+14 tai 16+16, jaettuna sarjoittain yhteen tai kahteen lohkoon, näkisin siinä potentiaalia.

Mieleen tämä asia tuli, kun TuTokin lienee Paksalin osalta myynnissä, ja potentiaaliset ostajat ovat hyvinkin TPS-mielisiä. Minä katsoisin farmikehitystä todella mielissäni.

Toivon, etteivät vastaukset ole pelkästään luokkaa "oma suosikkijoukkue mutku sitku" vaan ajatus olisi koko suomalaisen jääkiekon kehittymisessä kansainvälisesti.
 
Viimeksi muokattu:

jaedhi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokipojat
Onko kukaan esittänyt sarjajärjestelmäksi selkeää NHL-mallia, eli SM-liigaa ja sen farmisarjaa? Molemmat voisivat olla suljettuja sarjoja, joihin mukaan otettaisiin taloudellisin edellytyksin. Ts. elätä SM-liigajoukkue+farmi järkevästi.

Tällä kaudella SM-liigassa menestynyt JYP on pyörittänyt melkoista pelaajarulettia (D-team) parhaiden aikojen Jursinovin TPS:n tapaan (Kiekko-67 ja mm. Kai Nurminen). Mielestäni tässä piilee mahdollisuus koko suomalaisen jääkiekon kehittämiseen.

Mikä estäisi vastaavaa järjestelmää menestymästä laajemmalti Suomessa?

Puhtaasti SM-liigan farmisarjana toimiva "Mestis" olisi erittäin mielenkiintoinen sekoitus entisiä liigapelaajia, liigapaikkaa tavoittelevia pelaajia sekä edellisiin ryhmiin kuuluvia ja kuulumattomia, lahjakkaita A-junioreita. Parhaat juniorit pääsisivät helpommin sisään miesten peleihin, ja myös mediahuomio kohdistuisi enemmissä määrin tulevaisuuden tähtiin ja sitä kautta B-sarjaan. Mestis ei olisi nykyisen kaltainen sekoitus pelkkiä B-luokan pelaajia, vaan siellä pelaisi myös huippuprospekteja kovissa, kehittävissä rooleissa. Kääntöpuolena olisi A-junioreiden SM-liigan tason lasku.

SM-liiga tarvitsisi myös muutoksia, esimerkiksi Sport omaa sellaisen talousalueen, että sillä olisi pitkän tähtäimen edellytykset menestyä SM-liigassa. Olisi systeemi sitten 10+10, 14+14 tai 16+16, jaettuna sarjoittain yhteen tai kahteen lohkoon, näkisin siinä potentiaalia.

Mieleen tämä asia tuli, kun TuTokin lienee Paksalin osalta myynnissä, ja potentiaaliset ostajat ovat hyvinkin TPS-mielisiä. Minä katsoisin farmikehitystä todella mielissäni.

Toivon, etteivät vastaukset ole pelkästään luokkaa "oma suosikkijoukkue mutku sitku" vaan ajatus olisi koko suomalaisen jääkiekon kehittymisessä kansainvälisesti.

Olisitkohan samaa mieltä, jos MV-T:n rankkari olisi hylätty? Mielestäni Eurooppalaista palloilukulttuuria ei pidä verrata Amerikkaan. Miksiköhän Englannin Valioliigassa ei edes keskustella sarjan sulkemisesta? Siellä on tosin muutenkin reservisarjat erikseen. Esim. NHL:ssä Winnipeg siirrettiin Phoenixiin ja Quebec Coloradoon, kuinkahan moni fani seurasi perässä?! No nyt sielläkin ollaan lopultakin tajuttu noiden siiirtojen järjettömyys.

Itse kuulun kaksi liiganousua paikan päällä kokeneena (karsinta 1989 ja sarjan voitto 1991) siihen kannattajalajiin, joka elää unelmista. Kävin katsomassa ikuisesti kannattamaani joukkuetta aina Suomi-sarjassakin, kuitenkin jotenkin sisimmässäni toivoen vielä näkeväni Liigakarsinnat, jotka sitten lopulta toteutuivat viime keväänä. Tunnelma ensimmäisessä ottelussa Tampereella jo alkuverryttelyn aikana oli aivan uskomaton! Farmisarjasysteemillä en olisi koskaan päässyt kokemaan vastaavaa. Vai voitko käsi sydämellä väittää, että viime kevään mestaruusjuhlinta TPS:n fanien joukossa olisi ollut ihan sama voittamalla farmisarjan ylimmän sarjatason sijasta?
 

wundermann

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, LUFC
Esim. NHL:ssä Winnipeg siirrettiin Phoenixiin ja Quebec Coloradoon, kuinkahan moni fani seurasi perässä?! No nyt sielläkin ollaan lopultakin tajuttu noiden siiirtojen järjettömyys.

Mitenköhän siellä nyt on tajuttu se "mielettömyys"? Coloradolla nyt on mennyt kaiken kaikkiaan ihan mukavasti siirron jälkeen. Phoenix nyt on oma lukunsa, muttei noista kahdesta siirrosta voida puhua samankaltaisina tapauksina. Unohditko muuten Carolinan kokonaan?

NHL:ssä millään muulla ei, kärjistetysti, ole merkitystä kuin rahalla. NHL haki lajin leviämistä uusille alueille, jotta voitaisiin maksimoida tuotto koko liigaa ajatellen. Joillain alueilla kokeilu on ollut erittäinkin onnistunut(Dallas), joillain epäonnistunut surkeasti(Phoenix) ja suurimmalla osalla alueista on saatu ainakin jonkin verran jalansijaa.

Quebeciin tuskin tulee uutta seuraa pitkiin aikoihin, Winnipeg saattaa sellaisen saadakin. Winnipeginkin kohdalla tärkeä tekijä on se, että siellä on nykyään hyvä halli. Monia muitakin kaupunkeja on väläytelty vuosien varrella ja kuka tietää, ehkä näemme tulevaisuudessa joukkueen vaikkapa Kansas Cityssä tai Las Vegasissa. Ratkaisevaa on raha, raha ja raha. Jonkun pitää osoitaa omaavansa tarpeeksi hyvän hallin, katsojapotentiaalin ja tarpeeksi omaa rahaa, että homma voi toimia vaikkei kaikki sujuisikaan kuin elokuvissa.
 

jaedhi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokipojat
Mitenköhän siellä nyt on tajuttu se "mielettömyys"? Coloradolla nyt on mennyt kaiken kaikkiaan ihan mukavasti siirron jälkeen. Phoenix nyt on oma lukunsa, muttei noista kahdesta siirrosta voida puhua samankaltaisina tapauksina. Unohditko muuten Carolinan kokonaan?

NHL:ssä millään muulla ei, kärjistetysti, ole merkitystä kuin rahalla. NHL haki lajin leviämistä uusille alueille, jotta voitaisiin maksimoida tuotto koko liigaa ajatellen. Joillain alueilla kokeilu on ollut erittäinkin onnistunut(Dallas), joillain epäonnistunut surkeasti(Phoenix) ja suurimmalla osalla alueista on saatu ainakin jonkin verran jalansijaa.

Quebeciin tuskin tulee uutta seuraa pitkiin aikoihin, Winnipeg saattaa sellaisen saadakin. Winnipeginkin kohdalla tärkeä tekijä on se, että siellä on nykyään hyvä halli. Monia muitakin kaupunkeja on väläytelty vuosien varrella ja kuka tietää, ehkä näemme tulevaisuudessa joukkueen vaikkapa Kansas Cityssä tai Las Vegasissa. Ratkaisevaa on raha, raha ja raha. Jonkun pitää osoitaa omaavansa tarpeeksi hyvän hallin, katsojapotentiaalin ja tarpeeksi omaa rahaa, että homma voi toimia vaikkei kaikki sujuisikaan kuin elokuvissa.

Joo tuohon voidaan toki vielä lisätä tuo Hartfordin muuutto Carolinaan. Lähestyinkin tässä nyt asiaa fanien näkökulmasta. Sinulla ei ehkä ole omaa joukuetta jota kannatat, mutta minulla on! Tuntusi aika kurjalta, jos esim. kannattamani joukkue myytäisiin jonneklin Tuuriin, kun siellä nyt sattuu olemaan rahaa. Tuo NHL tyyli ei vaan toimi täällä, eikä se toimi fanien näkökulmasta rapakon takanakaan, tästä Minnesota on hyvä esimerkki. Sieltä vietiin joukkue Dallasiin, mutta onneksi järki voitti ja saivat sinne uuden jengin, joka kuitenkin jatkaa North Starsien kannatusperintöä, vaika nimi onkin Wild.
 

zeitgeist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tavoitteelliset pikkuseurat
Liigasta katsoen tuo suljettu farmisysteemi saattaa vaikuttaa "järkevältä", mutta kyllä se radikaalisti söisi katsojien mielenkiintoa Mestiksen puolella - tämä todellakin nähtiin pitkällä 2000-luvulla.

Tuskin liigafanitkaan innostuisivat systeemistä, jossa SM-liiga olisi vaikka NHL:n tai KHL:n nykyistä selkeämpi farmi, jonka intressit olisivat täysin isommalle liigalle alistettuja ja itsenäisyys mennyttä.

Reilua kilpailua ja urheilullisuutta joka tasolle, talouspuoli sitten mukautukoon tilanteiden vaatimalla tavalla!

Tästä ja Suomi-kiekon kehityksestä ovat perusteellisesti vääntäneet mm. nimimerkit Tarinankertoja ja Fordel tuolla karsintaketjussa, niin en nyt jahnaa enempää.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Kyllä ennemmin kehittäisin A-junnujen liigaa vielä enemmän farmiliigan suuntaiseksi tai sitten loisin rinnalle esim. A2 -liigan joka olisi rajattu A-ikäisille ja joka voitaisiin alkuun pelata samoin karsimalla kuten C -ja B- sarjat.

A-junnuille voitaisiin runkosarjassa sallia vanhempia pelaajia ainakin jollain ottelumäärärajoituksella. Lähinnä siis niin että joukkueiden reservit ja loukkaantuneetkin saisivat peliaikaa ja siirtymät olisivat mahdollisia nopeammalla aikataululla.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä ennemmin kehittäisin A-junnujen liigaa vielä enemmän farmiliigan suuntaiseksi tai sitten loisin rinnalle esim. A2 -liigan joka olisi rajattu A-ikäisille ja joka voitaisiin alkuun pelata samoin karsimalla kuten C -ja B- sarjat.

A-junnuille voitaisiin runkosarjassa sallia vanhempia pelaajia ainakin jollain ottelumäärärajoituksella. Lähinnä siis niin että joukkueiden reservit ja loukkaantuneetkin saisivat peliaikaa ja siirtymät olisivat mahdollisia nopeammalla aikataululla.

Tässä on ihan järkeäkin. Toki saahan nykyäänkin A:n runkosarjassa pelailla yli-ikäisiä, mutta tuo uusi rinnakkaissarja olisi sellainen josta kyseiset tiukat rajoitukset poistettaisiin.
Tuohon ei välttämättä mitään karsintoja tarvitsisi ja se voisi olla liigaseurojen oma juttu.
 

wundermann

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, LUFC
Joo tuohon voidaan toki vielä lisätä tuo Hartfordin muuutto Carolinaan. Lähestyinkin tässä nyt asiaa fanien näkökulmasta. Sinulla ei ehkä ole omaa joukuetta jota kannatat, mutta minulla on! Tuntusi aika kurjalta, jos esim. kannattamani joukkue myytäisiin jonneklin Tuuriin, kun siellä nyt sattuu olemaan rahaa. Tuo NHL tyyli ei vaan toimi täällä, eikä se toimi fanien näkökulmasta rapakon takanakaan, tästä Minnesota on hyvä esimerkki. Sieltä vietiin joukkue Dallasiin, mutta onneksi järki voitti ja saivat sinne uuden jengin, joka kuitenkin jatkaa North Starsien kannatusperintöä, vaika nimi onkin Wild.

Ei minunkaan mielestä ole mitään järkeä puhua Suomessa seurojen siirtelystä, vaikka noita esimerkkejä joitain löytyykin. Tunnetuimpana tietysti Pelicansin esi-isä Viipurin Reipas, joka on tietysti täysin poikkeuksellinen tapaus. Jalkapallon puolella vantaalle on viety Helsingistä parikin joukkuetta, molemmilla kerroilla syynä olosuhteet. Eikös lentopallossa jollain seuralla ollut tavallaan neljä kotipaikkaa?

Pointtini oli se, että se lyhyt pätkä tekstistäsi oli vähintäänkin virheellinen. Minnesotaankin itse asiassa tarvittiin uusi halli ennen kuin sinne taas joukkue saatiin. Eli raha ja olosuhteet.

Mitä liigan sarjajärjestelmään tulee, mielestäni voitaisiin siirtyä ihan rohkeasti tuollaiseen tiukkaan lisenssisysteemiin. Jos seuralla on esittää tarpeeksi hyvät olosuhteet, eli halli ja tulopuoli, niin sisään vaan ilman mitään karsintoja. Jos taas joku seura ei täytä ehtoja, niin yhtä lailla pitää pystyä heittämään ulos. Kyllä liigaan mahtuisi varmaan se 16 joukkuettakin, tai miksei sitten vaikka 18. Luulisin sen olevan melko lailla maksimi, talousalueiden rajat alkaa tulemaan vastaan.

Suurin ongelma suomalaisessa seurakulttuurissa tuntuu olevan huono johtaminen. Kovilla kriteereillä sitäkin olisi pakko parantaa. Tietysti huonoa urheilujohtamista ei oikein pysty pakottamaan.
 

Blackie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kärpät-Blues -ottelusarjaketjusta:
Samaa mieltä tästäkin. Suurin syy miksi säälipleijarijoukkueilla on huonot mahdollisuudet semeihin, on se, että ne joukkueet, joilla olisi parhaat edellytykset laittaa kapuloita runkosarjan kahden parhaan rattaisiin, harvemmin päätyvät runkosarjassa sijoille 7-10.
Pakko vielä mainita, etten ihan tämän kauden perusteella ole sitä mieltä. Kai siinä on vähän pohjalla se aika, kun kaksi parasta meni suoraan välieriin ennen muinoin. Pahin juttuhan nuo säälipleirarit ovat juuri sijojen 7-8 joukkueille, ei niinkään sijojen 1-2 tai 9-10. Tätä voi aika monelta kantilta katsoa.

Mutta kaiken kaikkiaan itse kyllä kallistun kahdeksan joukkueen suoralle Play Off- systeemille, koska se tuo veristä makua runkosarjavääntöihin, kun kuusi joukkuetta jää ulkopuolelle + paras kolmesta on liian raaka ratkaisu näin herkässä lajissa. Paras viidestä taas toisi liian pitkän tauon kärkijengeille.

Edit: Tuo sairaslistapointti (jota ei tässä lainauksessa näy) on ihan relevantti, kieltämättä.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Aikaisemmin, kun joukkueet pelasivat typerät aluelohkot tms niin mielestäni säälit olivat välttämätön virhemarginaali. Nyt kun kaikki kohtaavat toisensa yhtä monta kertaa (pl. tammikuun tasaus, jossa etu alhaaltapäin tulevalla) ei sääläreille ole mitään urheilullista perustetta. Runkosarjan jännitteen ylläpitämiseksi kahdeksan joukkueen play off-systeemilläkin vähintään kahden tarvitsisi joutua karsimaan. Näin ollen playoffien ja karsintojen väliin ei jäisi montaa joukkuetta, jotka pelaisivat 4-6 viimeistä kierrosta käytännössä panoksetta.

Nykyisen systeemin paras puoli on nimenomaan panoksettomien runkosarjapelien vähäinen määrä. Pahimpia ovat ne pelit, joissa toisella on panosta ja toisella ei. Oikein silmään sattuu kun sellaista joutuu katsomaan. Katsoin nimittäin JYP-HPK:n (kierros 59). Siinä JYP sylkii Paavo Nurmen juoksijapatsasta vasten kasvoja: oli paikalla, muttei osallistunut.
 

blackhawk

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Chicago
Mutta kaiken kaikkiaan itse kyllä kallistun kahdeksan joukkueen suoralle Play Off- systeemille, koska se tuo veristä makua runkosarjavääntöihin, kun kuusi joukkuetta jää ulkopuolelle + paras kolmesta on liian raaka ratkaisu näin herkässä lajissa. Paras viidestä taas toisi liian pitkän tauon kärkijengeille.

Voisi käydä niinkin, että verinen maku runkosarjaväännöistä poistuisi, jos monelle joukkueelle olisi jo aikaisessa vaiheessa selvää, että loppusijoitus tulee olemaan välillä 9-13. Kahdeksan joukkueen pleijarit toisivat runkosarjan loppupuolelle lisää merkityksettömiä otteluita.

Nykyisessä systeemissä useammalla joukkueella säilyy mahdollisuudet pudotuspeleihin pidempään. Samalla myös pudotuspeleihin menossa olevilla joukkueilla on suurempi tarve taistella pääsystä kuuden parhaan joukkoon sen sijaan, että tyydyttäisiin sijoihin 7-8.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Aikaisemmin, kun joukkueet pelasivat typerät aluelohkot tms niin mielestäni säälit olivat välttämätön virhemarginaali. Nyt kun kaikki kohtaavat toisensa yhtä monta kertaa (pl. tammikuun tasaus, jossa etu alhaaltapäin tulevalla) ei sääläreille ole mitään urheilullista perustetta.

Jos kaikki pelaisivat toisiaan vastaan yhtä monta kertaa, runkosarjassa pelattaisiin ((13x4)+2) kaksi tasauspeliä mukaan lukien 54 ottelua. Eli kyllä meillä on vieläkin niitä keinotekoisia lohkoja. Nykyisin kaksi seitsemän joukkueen lohkoa, jotka pelaavat normipelien lisäksi vielä yhden ylimääräisen kierroksen. Tämä on käytännössä tarkoittanut esim. Helsingissä viittä paikallispeliä kaudessa (poislukien tasaukset), vaikka joitain toisia joukkueita vastaan pelataan vain neljä kertaa.
 

blackhawk

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Chicago
Jos kaikki pelaisivat toisiaan vastaan yhtä monta kertaa, runkosarjassa pelattaisiin ((13x4)+2) kaksi tasauspeliä mukaan lukien 54 ottelua. Eli kyllä meillä on vieläkin niitä keinotekoisia lohkoja. Nykyisin kaksi seitsemän joukkueen lohkoa, jotka pelaavat normipelien lisäksi vielä yhden ylimääräisen kierroksen. Tämä on käytännössä tarkoittanut esim. Helsingissä viittä paikallispeliä kaudessa (poislukien tasaukset), vaikka joitain toisia joukkueita vastaan pelataan vain neljä kertaa.

Totta. Tosin nyt joukkueet kohtaavat 4-5 kertaa (poislukien tasaukset), kun aiemman systeemin aikana kohdattiin 4/6/8 kertaa. Systeemiä muutettiin, koska runkosarjan voittajan piti päästä CHL:ään, joten ohjelmasta haluttiin tehdä valitun ottelumäärän puitteissa niin tasapuolinen kuin mahdollista. CHL kuopattiin, mutta selkeä parannus aiempaan sarjajärjestelmään jäi onneksi voimaan. Täysin puhdas nelinkertainen sarja tuskin toteutuu ennen SM-liigan seuraavaa laajennusta. Luulen, että sitä saadaan vielä jokunen vuosi odottaa.
 

teude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings/Lions, Jokerit, SaiPa
Niin vain sieltä runkosarjan 9. ja 10. tiputtivat 7. ja 8. Hyvä järjestelmä tämä nykyinen. Normaalilla 8 joukkueen playoff-sarjalla olisi mennyt nyt 2 huonompaa joukkuetta puolivälieriin.

:)
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Ehdotus SM- liigan sarjajärjestelmäksi

Tismalleen sama kuin tällä hetkellä. piste
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Suljetun Liigan puolesta

Kiekon aseman turvaamiseksi, ja sen nostamiseksi suurempaan asemaan tarvitaan ennakkoluultutomutta ja uusia ideoita. Vanha tie on johtanut SM –Liigan suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemiseen, joten kanttaako sillä teillä jatkaa?

Sveitsin A-liigan 6 306 katsojaa /peli.
Elitserienin 6 160
KHL-liiga 5 785
DEL -Liiga 5 756
Extra -Liiga 4 936
SM -liiga 4 833

Elitserienin runkosarjan yleisökeskiarvot 2000-luvulla on noussut huimasti 5 200 -> 6 160

Urheilubisneksen tärkein moottori on tunne-elämykset. Niitähän siinä myydään. Niinpä niitä, jotka eivät välitä menestyksestä, vaan käyvät hallissa joka tapauksessa määrä olisi lisättävä (meitä HC faneja). Miten se tapahtuu?

Kun katsojamäärät eivät ole nousseet, ei rahankaan määrä ei ole noussut. Jo halliin ”huijatut”, eli me, käydään siellä joka tapauksessa. Ongelma on, että miten ne jotka eivät vielä käy hallilla, saadaan myös sinne halliin? Heitä kiinnostaa se, millaisen tunne-elämyksen he hallissa saavat. Ja jos se on hyvä, he tulevat uudestaan, ja katsojamäärä nousee.

Miten houkutellaan satunnaiskatsojia enemmän halliin? Pieni osa näistä innostuu aina todella. Jos niitä uusia satunnaiskatsojia ei sinne halliin saada houkutteluta, ei katoajamäärät eli resurssit kasva. Eikä lisää HC faneja tule.

Jos se eka matsi on jokerit - koovee joka päättyy 10 – 1, niin ensikertalainen tuskin palaa, sillä otteluhan oli tylsä. Ekan kerran halliin tulevalla kun ei vielä voi olla mitään henkistä sidettä joukkueisiin, ei nauti siitä ”omasta voitosta” kun tunneside puuttuu. Tunnesidehän muodostuu vasta sitten kun siellä käy useammin ja alkaa kokemaan että ”tää on mun joukkue”.

Sarja, joka on tasainen kiinnostaa laajemmin yleisöä, kuin sarja joka on epätasainen, tämä on tutkittua tietoa. Kiinnostava sarja vetää enemmän väkeä, joka siten houkuttelee enemmän liike-elämää mukaan.

Joten jos halutaan se esikertalaine käymään uudestaan, on tasaisessa sarjassa todenäkäisempää, että ottelun tunne-elämys täyttää ensikatsojan odotukset, ja tämä palaa takaisin ja muodostaa suhteen ”omaan jengiin”.. ja kas katsojamäärä kasvaa.

No millä sitä katsojamäärää saadaan nostettua kaiken muun viihdetarjonnan puristuksessa? No saamalla tänne satunnaiskatsojia houkuttelevia elementtejä, tähtipelaajia ja takuuvarmoja tunnelämäyksiä pelistä toiseen. Käytännössä siis rahaa lisää. Rahaa, ennekuin ne yleisömäärä nousee, saadaan vain sijoittajilta, joilta sitä taas tulee helpommin, jos toimintaympäristö on vakaa ja ei ole pelkoa rahojen kaivoon heittämisestä.

Liiga on bisnestä, ja bisneksessä liikkuvaa rahamäärä pitäis saada nostettua, koska kilpailu Elitserienin, Sveitsin ja Saksan liigojen kanssa on todellista (pelaajista ja täten pelaajine tasosta). Palkanmaksukyky nousee vain tekemällä jotain paremmin kuin kilpailevat sarjat. Ruotsinmallilla ei voida pärjätä Ruotsille, koska Ruotsissa seurat omistavat hallinsa ja bisnes on täten eri pohjalla kuin Suomessa.

Tosiasiassa Liiga ja Mestis sarjojen molempien taso laskee sitä mukaan kuin palkanmaksukyky laskee ja yleisömääriä ei saada nousuun. Yleisömääräthän eivät ole nousseet meillä kuten muualla (mitä nyt suljetun aikana on ollut hieman korkeampi). Katsojamäärä on korotettu Suomessa pelejä lisäämällä, ei silmäpareja lisäämällä.

Teatteri ja elokuva pystyvät tarjoamaan jokaisessa esityksessä sisällöltään samanlaisen tunne-elämyksen kuin edellinen, joten niiden myyntiin vaikuttavat lähinnä tapahtuma-ajankohta.

Jos Liigajoukkueet haluavat päästä samaan mahdollisuuteen, eli myytävien otteluiden samanarvoisuuteen, eli kasvattaa katsojalukuja ja sitä kautta rahan määrää kiekossa, on sarjan resursointeja jotenkin tehtävä sellaiseksi että sarja tasoittuu.

NHL puhtaana bisnes sarjana vaan ymmärsi, että ennalta -arvattavassa sarjassa katsojamäärät tippuvat, joten draftilla mahdollistetaan aina pohjimmaisten seurojen nousu. Palkkakatolla estettiin huippujen kerääntyminen rikkaimpiin seuroihin samasta syytä. Näin pidetään sarjaa tasaisena ja yleisön mielenkiintoa yllä koko sarjaa kohtaan.

Suomessa sarjaa EI voi tasoittaa draft järjestelmällä

Suomessa sarjaa EI voi tasoittaa jakamalla rahoja tasaisemmin (suurseurat ei suostu)

Mitä suomessa voidaan tehdä, on taata kaikille tasa-arvoinen toimintaympäristö ammattilaisseuroille, jossa vuosien kehitystyöllä on mahdollista olla eri menestysjoukkueita vuodesta toiseen (yllätyksellinen ja tasainen sarja)?

Käytännössä mahdollisuus kilpailla jollain muulla tavalla, turvatummalla bisnesympäristöllä, käytännössä siis suljetulla sarjalla.

Rahalla on tällöin turvallista tulla ja mahdollisuus odottaa. Tyvipään seurojen rahalla ei ole avoimessa sarjassa mahdollisuutta odottaa ja ennen kaikkea se ei hakeudu sinne, koska sen asema on niin epävarma.

Toimintaympäristönä avoin liiga on epävarma. Se on epävarma niille, jotka siihen rahansa laittavat. Eivät ne seurat ole mitään eristyneitä yksiöitä, joilla nyt automaattisesti on rahaa x miljoonaa. Seurat hankkii ne rahat markkinoilta, sponssimarkkinoilta, yleisömarkkinoilta jne. Vakaa toimintaympäristö antaa takuuta sille rahansa sijoittavalle, että se saa niille vastinetta. Sitä kautta suomikiekkoilun saadaan enemmän rahaa, ja kun Liigaseurat rikastuvat ja ne voivat kilpailla pelaajista esim Ruotsin ja Sveitsin kanssa. Joka taas nostaa pelin tasoa, ja tuo sitä kautta lisää katsojia joka tuo taas lisää rahaa.


Ei ammatillisurheilun ole tarkoitus olla mitään sosiaalisin perustein tasapuolisesti kautta maan jaettua ”jokamiehenoikeutta”.

Suomalaisen jääkiekon kokonasiedun, sen huipputason kilapailukyvyn edistämiseksi

16 joukkueen suljettu liiga. 4 kierrosta, pelijarit kuten nyt.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
... Sveitsin A-liigan 6 306 katsojaa /peli.
Elitserienin 6 160
KHL-liiga 5 785
DEL -Liiga 5 756
Extra -Liiga 4 936
SM -liiga 4 833...

Vale, emävale, tilasto. Nuo luvut eivät kerro mitään. Aijaa, onko 90 miljoonan asukkaan Saksassa isompi yleisökeskiarvo kuin reilun viiden miljoonan asukkaan Suomessa?

Tässä listaus, mitä nuo tilastot oikeasti kertovat:

1. Jääkiekko Saksassa marginaalilaji
2. Jääkiekko Suomessa suosituin laji
3. KHL:n yleisömäärät ovat aivan helvetin pienet, juuri niin kuin arvelinkin. Tähän kun laskee mukaan sen, että muutama suurseura kerää tosi paljon yleisöä, täytyy suurella osalla joukkueista yleisömäärien olla jossain 3000-4000 katsojan välillä.. Tämäkö se liiga joka NHL:n haastaa? NAURETTAVAA PELLEILYÄ, sanon minä.
4. Ruotsissa on noin kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa, mutta yleisöä matseissa käy vain noin 1,5 kertaisesti. ( Tällä toki tekemistä myös hallien koon kanssa )
5. Sveitsin liigalla menee hyvin ja jääkiekko lajina selkeästi nostaa päätään!
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Vale, emävale, tilasto. Nuo luvut eivät kerro mitään.

eli pää pensaaseen, kaikki hyvin?

Tilastot kertovat suunnasta. Siitä, miten yleisömäärät muualla ovat kehittyneet. Miten SM liiga ei ole onnistunut siinä missä esim Elitserien on.



Aijaa, onko 90 miljoonan asukkaan Saksassa isompi yleisökeskiarvo kuin reilun viiden miljoonan asukkaan Suomessa?

Kyllä, mutta aina ei ole ollut! Saksassa kiekko on marginaalilaji, joka on kuitenkin onnistunut kasvattamaan yleisömääriään.

3. KHL:n yleisömäärät ovat aivan helvetin pienet, juuri niin kuin arvelinkin minä.

KHL ei toimi markkinavetoisesti, ja sen rahamäärien kanssa ei voi kilpailla. Se on selvä. Mutta kaikkien muiden EU sarjojen kanssa SM liigan on kyettävä kilpailemaan.

Mikä on oma ratkaisuehdotuksesi tässä kilpailutilanteessa?


4. Ruotsissa on noin kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa, mutta yleisöä matseissa käy vain noin 1,5 kertaisesti. ( Tällä toki tekemistä myös hallien koon kanssa )

Ruotsissa kiekko on kakkoslaji. Hallit ovat oikean kokoisia, koska seurat ovat rakentaneet ne ITSE. Suomessa pelataan kahta lukuun ottamatta kunnallisissa halleissa.

2000 luvun alussa SM –liigan yleiskeskiarvo oli samoissa Elitserienin kanssa (vähän reilu 5000/peli). Nyt Elitserienissä on yli 6000 ja Suomessa on vajottu alle 5000:n

Ja sinä selität tämän väestömäärällä? Eli onko Ruotsin väkimäärää lisääntynyt kymmenessä vuodessa radikaalisti Suomeen verrattuna vai mikä logiikka sulla tässä oli?


5. Sveitsin liigalla menee hyvin ja jääkiekko lajina selkeästi nostaa päätään!

Ja tähän vastataan SM –liigassa miten? Vajoamalla suhteellisessa kilpailussa yhtä enemmän taka-alalle ja olemalla lopulta kasvattajaliiga Sveitsille?
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Ja tähän vastataan SM –liigassa miten? Vajoamalla suhteellisessa kilpailussa yhtä enemmän taka-alalle ja olemalla lopulta kasvattajaliiga Sveitsille?

Valitettavasti parasta balsamia liigalle olisi suurten seurojen menestys ja sitä seuraava mediahype. Nyt, kun viime vuosina kirkkaimmissa valoissa on ovat paistatelleet mm. HPK, JYP, Kalpa ja Ässät on seurauksena jostain kumman syystä median ja tätä kautta yleisön kiinnostuksen alentuminen ja yleinen harhaluulo pelien urheilullisen tasokkuuden laskemisesta.

Koska tänäkään vuonna ei pelata kahden jättiläisen välistä finaalisarjaa, ja koska ensi syksynäkin sarjaan kuulumaton Saipa ottaa pisteitä silloin tällöin Jokereilta, ei kehitykseen ole luvassa muutosta. Pienten paikkakuntien buumit eivät pysty kompensoimaan isojen paikkakuntien ja päämedioiden antibuumia.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
eli pää pensaaseen, kaikki hyvin?...

...Ja tähän vastataan SM –liigassa miten? Vajoamalla suhteellisessa kilpailussa yhtä enemmän taka-alalle ja olemalla lopulta kasvattajaliiga Sveitsille?

Tjaa, itse halusin enemmän viitata itse tuohon uutiseen siitä, että liigan katsojamäärät ovat "vasta" euroopan 6. suurimmat. Tarkotin siis sitä, että sitä on turha murehtia, että jossain isommassa maassa käy enemmän katsojia peleissä.

Suurin paljastus tuossa tilastossa on tosiaan mielestäni KHL:n täydellinen surkeus sitten kun rahahanoja tiukennetaan.

ja yhdyn mielipiteeseesi siitä, että kotimaisen liigan kehittämistä tulee ja on syytä pohtia!!
 
Suosikkijoukkue
Tappara
sarja

1. ainakin rankkarikisat pois, miksei jatkoajatkin runkosarjasta

2. asteittain(kahdessa kaudessa) joukkuemäärän pudottaminen kymmeneen, joista 8 parasta pleijjareihin ja kaks huonointa karsii mestiksen parhaiden kanssa.
 

Blackie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pleijarit pois ja mitalit jakoon runkosarjasijoitusten perusteella.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Ja oikeaan ketjuun...

Tässä ketjussa haaveillaan paljon siitä, että urheilullisesti paras sarja olisi kaikista paras sarjajärjestelmä. Minä näen asian hieman eri tavalla. Mikäli joukkueiden määrää tullaan tiputtamaan, lisää se paikkallisotteluiden, tai kahden saman joukkueen keskinäisten otteluiden, määrää.

Mikäli ottelumäärää tiputetaan on selvää, että lippujen hinnat nousee. Minulle on tärkeämpää, että mahdollisimman monessa kotitaloudessa, taloudellisesta tilanteesta huolimatta, on mahdollisuus päästä katsomaan liigakiekkoa. Ajatelkaa kuinka kalliita halvimmat liput ovat jo nyt.

Luovutaanko mielummin pelien määrästä, joukkueiden määrästä vai kovista pelimiehistä, joiden palkanmaksun takia ovat joukkueiden toimitusjohtajat halunneet lisää runkosarjaotteluita.
 

trap

Jäsen
Kyllähän tälle touhulle olisi pakko tehdä jotain. Runkosarjaan vähemmän pelejä, säälärit pois ja pudotuspelien ottelutahti järkevämmäksi.

Nykyjärjestelmästä ei hyödy yhtään kukaan. Katsojille pakkosyötetään pelejä liian kovalla tahdilla ja pelaajien vireystaso ei ole korkeimmillaan. Keväällä ratkaistaan kuitenkin Suomen mestaruus, niin olisi varmaan järkevintä että pelin taso yritettäisiin pitää mahdollisimman korkeana?

Esimerkiksi Blues on pelannut 14 päivään 9 ottelua huomisen jälkeen. Samahan tämä on ollut monta vuotta, finaalikeväänä Blues pelasi tasan kuukaudessa 17 matsia, ja silloinkin tahti tuntui 16 matsia tuona aikana livenä nähneenä aivan järjettömältä.

Ja sanotaan vielä ennen kuin kukaan tarttuu, että ei tämä siksi tullut mieleen että Blues on vähän väsähtänyt ja vaarassa pudota - parempi joukkue menee jatkoon ja se on aivan oikein. Tuntuu vaan hölmöltä että kauden kriittisimmillä hetkillä pelataan otteluohjelmalla, joka ei palvele ketään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös