Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
KooKoo on pelannut kyllä hienosti, mutta se tapa millä KooKoo sai vapaalipun Liigaan on urheilullisesti väärä. Enkä syytä tässä KK.ta tai Kouvolaa, vaan Liigan johtoa. En kannata kuitenkaan että kabinettipäätöksellä pudotettaisiin joukkueita vaan rehti liigakarsinta takaisin.
Ja kyllä ei Kärpät, Pelicans ja KalPa kuulu Liigaan! Tai ehkä Kärpät ehdollisesti, mutta aika suhmurointia oli koko nousukarsintapelleilynsä ilman putoajaa, eli molemmat pitäisi tiputtaa divariin.

edit.
Kyllä kai siitä pitää pikku hiljaa lähteä että oikea määrä liigajoukkueille on tällä hetkellä 14. Jukurit ei vaan ole esittänyt ensimmäisen kautensa jälkeen yhtään syytä sille että kuuluisi liigaan. Myöskään Mikkeli ei tunnu ottaneen joukkuetta omakseen, jalkapallokaupunki on näköjään jalkapallokaupunki. Ei voi puhua samana päivänä, ei edes samalla viikolla Sportista, KooKoosta ja Jukureista. Ikävä kyllä.
...
Enemmän kiinnostaa kaupungin väkilukuun suhteutettuna Jukurit Mikkelissä, kuin Sport Vaasassa, KooKoo Kouvolassa, Ässät Porissa tai oikeastaan mikään muukaan seura kotikylässään pois lukien Lukko Raumalla ja HPK Hämeenlinnassa. Ei se toki reaalista läsnäolijaa sen enempää tuo paikalle vaikka suhteellinen osuus asujamistosta suuri onkin, mutta on tuo silti paskapuhetta väittää kategorisesti ettei paikallisia kiinnosta.
 
Hoki on hieno laji, vielä kun tajuaisvat tuon liitossakin.

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Jukurit, Kookoo ja Sport. Mikään noista ei kuulu mun papereissa Liigaan. Sport oli lähellä nousta pelaamalla 2009. Kyllä mua vituttais jos Ässien vuoden 2013 finaalipaikka olisi tullut kabinettipäätöksellä.
Itsekin toivon että ajat entiset palaisivat ja sarjapaikoista karsittaisiin. Mutta tällä argumentilla ei voida rajata liigasta pois vain kolmea viimeksi noussutta joukkuetta. Sekä KooKoolta että Jukureilta edellytettiin Mestiksen voittoa, eli muiden vaatimusten lisäksi myös urheilullista näyttöä.

Samalla periaatteella liigaan eivät kuulu siis myöskään:

* JYP, joka voitti divarin runkosarjan ja nousi ilman karsintoja SM-liigaan 1985.
* HPK, joka voitti divarin runkosarjan ja nousi ilman karsintoja SM-liigaan 1988, kun liigaa laajennettiin kahdella joukkueella.
* Ässät, joka voitti divarin ja nousi ilman karsintoja SM-liigaan 1990.
* Pelicans, joka säilytti paikkansa SM-liigassa kabinettipäätöksellä, vaikka hävisi karsinnoissa Kärpille 2000.
* KalPa, joka voitti Mestiksen 2005 ja nostettiin ilman karsintoja SM-liigaan. Se ei muuten karsinut silloinkaan, kun nousi edellisen kerran liigaan 1986.

Liigaan jäisivät siis jäljelle:

HIFK (alkuperäisjäsen)
Ilves (alkuperäisjäsen)
Tappara (alkuperäisjäsen)
TPS (alkuperäisjäsen)
Lukko (nousi voittamalla JYPin karsinnoissa 1984)
SaiPa (nousi voittamalla TuTon karsinnoissa 1996)
Kärpät (tosin vähän siinä ja tässä, kun nousu oli jo luvattu karsintojen tuloksesta riippumatta)
 
"Unless we do something about it, in ten or fifteen years the Internet
will be monopolized by the megacorporations" -Noam Chomsky​

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Kuten olen aikaisemminkin pohtinut näitä mediaoikeuksien rahan jakoa niin nythän tietojen mukaan Liiga seurat jakavat 23milj.€ potin 23/15=1,53milj€. 12+12 sarjajärjestelmässä jo pienellä miljoonan korotuksella kokonaispottiin (24milj.€) saataisiin ylemmälle tasolle 1,5milj.€ per joukkue ja alemmas 0,5milj.€. Tämä 500k€ ja muun pöhinän lisääntyessä mahdollistaisi nykyisten Mestiksen isompien seurojen nousun sieltä 0,5milj.€ budjetti tasolta sinne 1-2milj välimaastoon.
Ainut vaan, että se oikea summa mitä seurat saavat kaudesta taitaa olla enemmänkin miljoonan tienoilla.
Se loppu menee yhteiseen pottiin josta maksetaan koko liigan kuluja kuten tuomarit, toimitsijat yms. ja seurat voivat hakea investointeihin lisää rahaa jota on saatavilla tiettyjä summia jos investointi järkevä ja sillä voidaan kasvattaa tulopohjaa.

Eli todellisuudessa se jaettava rahasumma on jotain 15-18M€ korkeintaan ja viime kaudellahan liiga joutui maksamaan tuosta yhteisestä potista kauden kaikki kulut kun normaalisti siihen tulevia eli pleijarirahoja ei tullut.
Niillä liigan pottiin menevillä playoff tuloilla maksetaan mm. tuomarit koko kaudeksi yleensä eli jos seurat saisivat ne niin niille tulisi vähemmän tv-rahaa kun niillä pitäisi maksaa tuomarikuluja.
 

snake70

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins
10 joukkueen sarja. Mikä on suljettu, mutta joka vuosi pitää täyttää taloudelliset kriteerit, Sarjaan ei nousta missään nimessä jos ei täytetä kriteerejä jotka pidetään kovina. Talous kunnossa ja seuralla on selkeä edellytys pelata sarjassa. ja halliolosuhteet olisivat kunnossa sun muut.
Näillä näkymin sarjaan otettasiin HIFK, Tappara, TPS, Ilves, Kärpät, Lukko, KooKoo, HPK, KalPa. Ässät.

Muille menolippu mestikseen avoimet sarjat on perseestä, ei sillä sotketa kuin talous lopullisesti, se on todistettu aikoinaan. kun putoamispelossa tuhlataan naapurinkin rahat. 10 joukkueeseen riittää laadukkaita pelaajia ja sarjaan palkka katto
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK&Pittsburgh Penguins
ja sarjaan palkka katto
Siinä vaiheessa kun ollaan ohitettu NHL voidaan ruveta miettimään palkkakattoa (hymiö). Palkkalattia sen sijaan pitäisi olla, mutta palkkakatto olisi silkkaa typeryyttä joka rajoittaisi hyvistä pelaajista kilpailua ja toisi muille sarjoille etulyöntiaseman.

Itse en olisi kuitenkaan suljetun sarjan kannalla ja kymmenen joukkuetta olisi liian vähän. 12 on sopiva määrä joukkueita mielestäni. Ei sääliplayoffeja, kaksi viimeistä karsisi Mestiksen kahden parhaan kanssa. Simppeli, fiksu ja urheilullinen sarja.
 
"I hate losing. Sometimes I think that I hate losing more than I enjoy winning." - Coach Mike Sullivan

Punamusta

Jäsen
Säälivaiheesta luopuminen sopisi minullekin. Sijoille seitsemän ja kahdeksan sijoittuneet pääsisivät suoraan pudotuspeleihin ilman karsimista. Yhdeksäs ja kymmenes eivät venyttäisi enää kauttaan vaan saisivat todeta sen olleen liian lässähtänyt, joten uusi yritys syksyllä.
 

snake70

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins
Itse en olisi kuitenkaan suljetun sarjan kannalla ja kymmenen joukkuetta olisi liian vähän. 12 on sopiva määrä joukkueita mielestäni. Ei sääliplayoffeja, kaksi viimeistä karsisi Mestiksen kahden parhaan kanssa. Simppeli, fiksu ja urheilullinen sarja.
Tuossa on se että sieltä voi nousta täysin taloudellisesti huono organisaatio sarjaan, jolla ei ole edellytyksiä pelata liigaa, urheilu romantiikkaa se olisi, mutta taloudellisesti mahdoton yhtälö,
Palkkakatolla on se etu että pelaajien palkat ei lähde käsistä ja laadukkaita pelaajia riittää kaikille. se että olisi palkka lattia niin mennään tyyliin että maksetaan ykkösentterin palkkaa vaikka taito on 3 sentterille kelpo.
Sarjan tasaisuus tuo mielenkiinnon ei mallia pesäpallo jossa viimeiset sata vuotta on finaaleissa samat joukkueet. niin naisissa kuin miehissä.
 

LOFIN

Jäsen
Suosikkijoukkue
1922
Tuossa on se että sieltä voi nousta täysin taloudellisesti huono organisaatio sarjaan, jolla ei ole edellytyksiä pelata liigaa, urheilu romantiikkaa se olisi, mutta taloudellisesti mahdoton yhtälö,
Palkkakatolla on se etu että pelaajien palkat ei lähde käsistä ja laadukkaita pelaajia riittää kaikille. se että olisi palkka lattia niin mennään tyyliin että maksetaan ykkösentterin palkkaa vaikka taito on 3 sentterille kelpo.
Sarjan tasaisuus tuo mielenkiinnon ei mallia pesäpallo jossa viimeiset sata vuotta on finaaleissa samat joukkueet. niin naisissa kuin miehissä.
Jossain Jenkeissä nämä "kaikki lähtee samalta viivalta" tyyliset urheilusarjat. Se nyt vaan menee näin että pelikenttä ei ole reilu eikä sitä pidä keinotekoisesti tasoittaa. Ne piirtää kellä liitua on.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK&Pittsburgh Penguins
Tuossa on se että sieltä voi nousta täysin taloudellisesti huono organisaatio sarjaan, jolla ei ole edellytyksiä pelata liigaa, urheilu romantiikkaa se olisi, mutta taloudellisesti mahdoton yhtälö,
Palkkakatolla on se etu että pelaajien palkat ei lähde käsistä ja laadukkaita pelaajia riittää kaikille. se että olisi palkka lattia niin mennään tyyliin että maksetaan ykkösentterin palkkaa vaikka taito on 3 sentterille kelpo.
Sarjan tasaisuus tuo mielenkiinnon ei mallia pesäpallo jossa viimeiset sata vuotta on finaaleissa samat joukkueet. niin naisissa kuin miehissä.
Itseä ei haittaisi se, jos sieltä tulisi jokin pikkuseura mallia Jukurit, jos sen urheilullisesti ansaitsee. Kyllä Liigasta sitten myös tippuisi nopeasti takaisin "omalle tasolleen", jos homma ei pelitä.

Mitä tulee palkkakattoon niin se olisi vain iso virhe, koska huippupelaajat karkaisivat muihin sarjoihin tämän myötä. Palkkalattia takaisi sen, että seurat joutuisivat panostamaan joukkueeseensa x-määrän rahaa mikäli mielivät osallistua Liigaan. Tämä karsisi myös ne nousut joissa seura olisi taloudellisesti niin huonossa hapessa ettei se pysty saamaan vaadittavaa pelaajabudjettia kasaan. Tällöin karsinnan hävinnyt Liiga-seura saisi armopalan jäädä Liigaan tippumisen sijaan.
 
"I hate losing. Sometimes I think that I hate losing more than I enjoy winning." - Coach Mike Sullivan

karate Mauri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HardCore Hooligan
* Ässät, joka voitti divarin ja nousi ilman karsintoja SM-liigaan 1990.
Ei pie paikkoosa. Karsinnat pelattiin kyllä.

Itse viestin pointista samaa mieltä. Sarja auki, mutta turha näitä kolmea seuraa on jatkuvasti nostaa tikunnokkaan.
 
SM-liiga on iso bisnes, monien työpaikka, eikä mikään pelleily paikka. -TosiFani 4.9.2013

Vepe21

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Mainz 05
Itse lähtisin kopiomaan Sveitsin mallia. Siellähän on kaksi ylintä sarjatasoa suljettu, mutta niiden välillä on karsinnat.

Sveitsissä on sarja mallia 12+12, mutta huonona puolena on se, että siellä esiintyy myös farmitoimintaa (esim. Zugilla on oma Akatemia-joukkue kakkostasolla yms.), joka ei ole toivottavaa. TV-sopimuksista sun muusta en tiedä, mutta ilmeisesti Sveitsin Yle lähettää molempien sarjojen otteluita. Tähän meikäläisen visioon kuuluu molemmat sarjat saman tv-sopparin alle ja tulojako reiluksi jne.

Sitten jos lähdetään puhumaan joukkueista, niin nythän tämä järjestelmä täällä on 15+14. Lähtökohtaisesti kaikki nykyiset Liigajoukkueet ovat mukana, mutta mestiksen puolelta joutuukin sitten jo karsimaan, jonka teen tässä täysin mutulla. Joukkuemääristä sen verran, että mielestäni 12+12 -järjestelmä olisi paras urheilullisuuden kannalta, mutta kun ottaa resursseja ym. "ei-urheilua" mukaan, niin 10+12 (tai jopa 10+14) olisi parempi, joten mennään sillä.

Liiga A:ssa olisi siis 10 joukkuetta, jotka tulisivat kaikki nykyisestä Liigasta (järjestys viimekauden mukaan):
1. Kärpät
2. Lukko
3. Tappara
4. Ilves
5. KooKoo
6. HIFK
7. HPK
8. JYP
9. Ässät
10. KalPa

Liiga B:ssä olisi 12 joukkuetta, joista 5 nykyisestä Liigasta ja loput Mestiksestä (ei pelkällä urheilumenestyksellä, vaan mutulla valittu):
1. TPS
2. SaiPa
3. Jukurit
4. Pelicans
5. Sport
6. JoKP (Joensuu tarpeeksi suuri kaupunki eikä kilpailijoita turhan lähellä)
7. K-Vantaa
8. K-Espoo (Pk-seudulla riittänee tukea yhteensä kolmelle joukkueelle)
9. TuTo (Turkuun mahtuu kaksi joukkuetta)
10. Hermes (mielestäni sopivalla etäisyydellä sekä Vaasaan että Ouluun)
11. RoKi (Rovaniemi on tarpeeksi suuri kaupunki ja mielestäni Lappiinkin tarvitaan joukkue)
12. SapKo (Jäljelle jääneistä joukkueista vaikutti sopivimmalta)

Ja sitten syyt, miksi muut jäävät pois (ja kaksi ensimmäistä olisivat mukana jos B-Liiga olisi 14 joukkuetta):
Ketterä jää pois, koska SaiPa on liian lähellä, enkä usko, että resursseja riittäisi tarpeeksi molemmille joukkueille. Urheilullisilla perusteilla olisi mukana.
IPK:lla sama homma, KalPa liian lähellä, mutta urheilullisilla perusteilla olisi mukana.
Hokilla ei käsittääkseni talouspuoli ole kauhean hyvällä pohjalla, eikä urheillullisestikaan olisi ollut mukana.
KeuPalla JYP liian lähellä ja samoin Peliitoilla Pelicans, ja kumpikaan ei olisi urheilullisestikaan mukana.
KOOVEE on ulkona sen takia, että en usko Tampereella riittävän resurssit kolmannelle joukkueelle ja viimeisenä FPS on ulkona, koska paikkakunta on liian pieni ja liian lähellä sekä Turkua, PK-seutua ja Hämeenlinnaa.

Ja sitten sarjajärjestelmään (tai siis järjestelmiin):

Mielestäni neljä keskinäistä kohtaamista olisi paras, mutta, koska A-liigassa on 10 joukkuetta, tulisi pelejä vain 36, joka on aivan liian vähän. B-liigassa onnistuu tuo 4 keskinäistä hyvin, eli siellä ottelumäärä on 44 ottelua. A-liigassa tuohon samaan pääsisi lohkokikkailulla, mutta se ei ole millään tavalla mielekästä. Pariton määrä keskinäisiä toisi riittävästi otteluita (45), mutta siittä aiheutuu omat ongelmansa kotiottuiden määrien suhteen yms. Paras ratkaisu onkin mielestäni 6 keskinäistä ottelua, eli yhteensä 54 ottelua. 6 ottelua samaa joukkuetta vastaan on toki paljon, mutta pienemmän joukkuemäärän ja sitäkautta (oletettavasti) parasntuneen tason vuoksi ei näitä voine verrata nykyisiin "tiistai-illan SaiPa-otteluihin".

Ottelupäivistä sen verran, että lauantaisin pelattaisiin molemmissa sarjoissa täysi (tai ainakin lähes täysi) kierros porrastetusti ja siten, että vuoroviikoin "pääottelut" vaihtelevat A- ja B-liigan välillä. Eli esimerkiksi näin:

Klo 15: B SaiPa-Hermes, B Jukurit-RoKi, B Pelicans-SapKo
Klo 17: A HPK-Ässät , A Lukko-KalPa, A KooKoo-JYP, B Sport-K-Vantaa
Klo 18:30: A Tappara-Ilves, A Kärpät-HIFK

Ja seuraavana lauantaina:

Klo 15: A HPK-Kärpät, A Ilves-KooKoo, A KalPa-HIFK
Klo 17: A JYP-Ässät, A Lukko-Tappara, B JoKP-SaiPa, B RoKi-SapKo, B Hermes-Sport
Klo 18:30: B K-Vantaa-K-Espoo, B TPS-TuTo

Muuten ei ole itsellä juurikaan väliä.

Runkosarjan jälkeen sitten seuraavasti:

A-liigan 8 parasta pleijareihin, ei mitään säälikierroksia, kaikki sarjat paras 7:stä. B-liigassa ei mielestäni tarvita pleijareita, koska sarjasta on mahdollista nousta ylöspäin, joten ei ole mitään "mestaruutta", josta pelata.

Karsinnat voitaisiin mielestäni vetää jalkapallotyyliin, eli ylemmän sarjan viimeinen tippuu suoraan ja alemman voittanut nousee suoraan. Koska B-lligassa on enemmän joukkueita, niin muodostaisin karsintasarjan siten, että siihen tulee A-liigan 9. ja B-liigan 2. - 4., ja pelataan kaksinkertainen sarja, voittaja pääsee A-liigaan. Vaihtoehtoisesti karsintasarja siten, että A10 ja B1 pelaavat paras kolmesta ja A9 ja B2 paras viidestä sarjat, molemmissa kotietu B-liigan joukkueella. Miksi noin? En tiedä, B1 ja A10 ovat "samalla tasolla", eli paras kolmesta olisi mielestäni riittävä. B2 ja A9 ovat taas hieman vähemmän "samalla tasolla", niin paras viidestä saadan estettyä yllätyssuoneevetopelien vaikutus.

Eihän tämä ole mitenkään realistinen, mutta tuollaisen sain pääkopasta ulos.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ei pie paikkoosa. Karsinnat pelattiin kyllä.

Itse viestin pointista samaa mieltä. Sarja auki, mutta turha näitä kolmea seuraa on jatkuvasti nostaa tikunnokkaan.
Seison korjattuna. Muistin väärin että Ässät nousi suoraan jumbo-JoKP:n tilalle, mutta niinpähän vaan tuolloin pelattiin kaksi karsintaparia (se toinen oli KooKoo vs Hockey-Reipas, ja myös tuossa parissa liigapaikka vaihtoi omistajaa).

Eli myös Ässät voidaan hyväksyä moraaliseettisesti täysin kelvolliseksi liigaseuraksi.
 
"Unless we do something about it, in ten or fifteen years the Internet
will be monopolized by the megacorporations" -Noam Chomsky​

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ja kyllähän se varmaan niin on että seuraavat kaksi-kolme vuotta pitää kaikki sarjamuutoksetkin jäädyttää. Kukaan tuskin osaa ennustaa edes kuukauden päähän tällä hetkellä joten aika meedio saa olla että kaksi vuotta ennustaa.
Tosin varmaan jonkinlaisia muutoksia tulee ihan pako edessä että hyvähän näitä on pohtia. Paha kyllä sanoa voi olla että puolet joukkueista menee konkurssiin tai konkurssin partaalle tai sitten ei yhtään ja sarjat jatkaa samanlaisena. Tietynlaista jälleenrakennusta ja säästölinjaa kuitenkin varmasti pari seuraavaa kautta, toisaalta tässä ei varmaan sarjat tämän lähempänä toisiaan tule tulevaisuudessa olemaan että jos nyt nykyinen liigan tv-sopimus taitaa 3 vuoden päästä loppua niin siinä voisi olla paikka tehdä muutoksia.
 
Hockeyarena.net

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Tosin varmaan jonkinlaisia muutoksia tulee ihan pako edessä että hyvähän näitä on pohtia.
Nimenomaan näin. Nyt kun tosiaan ollaan tällaisessa tilanteessa, jossa ei välttämättä nähdä kauheen pitkälle tulevaisuuteen, niin nythän nimenomaan kannattaa varautua kaikenlaisen mahdollisen ja mahdottomankin varalle. Ja jos mahdollisten ja mahdottomienkin skenaarioiden varalle tehdään suunnitelmat, niin reagointiaikakin voi lyhentyä, kun sitten yllättäviä tilanteita napsahtaa eteen.

Ja koska me ollaan tilanteessa, jossa seuroja voi mennä myös nurin, niin kyllä itse ainakin peräänkuuluttaisin myös ennakkoluulotonta asennetta. Meinaa jos jotain muutoksia nyt korona tilanteen pakottamina tehdään, niin niistähän voi sitten aina myös peruttaa takaisin 15 joukkueen suljettuun sarjaan, kun tilanne rauhoittuu.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Itse en ainakaan kannata kahden eri sarjan ristiinpelaamista, vaan yhtä sarjaa, jossa on kaksi tasolohkoa. Olet varmasti oikeassa siinä, että kahden otteluohjelmaltaan ja päätöksentekokoneistoltaan eri sarjan keskinäiset pelit olisi hankala järjestää järkevästi.
Jos Liiga laajentuisi jostain syystä vaikka 18 joukkueen kilpailuksi, niin silloin nelinkertainen sarja vaatisi runkosarjaan 68 peliä per joukkue ja kun jo nyt 60 runkosarja ottelua per joukkue tuntuu isolta määrältä, niin olisi varmaan helppoa tuollaisessa tilanteessa jakaa joukkueet kahteen ryhmään. Vähän niinkuin NHL:ssä ja KHL:ssä on jakauduttu kahteen konferenssiin. Tällaiseen kalenterin rakentaminen ei varmaan Suomenkaan oloissa olisi mitään rakettitiedettä? Vai olisiko?

No sitten jos tuo täsmälleen sama sapluuna pidetään, mutta joukkueet jakautuisivat noihin kahteen ryhmään maantieteellisen sijainnin sijaan urheilullisen menestyksen mukaan ja edelleen siinä omassa ryhmässä pelataan toisia vastaan sama määrä pelejä, kuin edellisessä mallissa ja samoin toisen ryhmän joukkueet kohdataan yhtä usein, kuin edellisessä, niin siinä se olisi jo valmiina. Ei tää oo niin vaikeeta, ellei siitä sitten tarkoituksella tee itselleen vaikeaa.
Siis mitä nämä puheet ovat kahdesta tasosta/sarjasta yhden sarjan alla? Miten tämä esimerkiksi tuon tv-sopimuksen puolelta toimisi? Jos kaikki seurat kuitenkin saisivat saman korvauksen niin miksi joukkueet ylipäätään jaettaisiin ylempään ja alempaan sarjaan lähtökohtaisesti? Paljonko esimerkiksi tuohon kahden lohkon 18 joukkueen sarjaan oliskaan mahdollista saada tv-rahaa per seura? Sieltä tuskin ihan käden ojennuksella kolmelle joukkueelle heitettäisi tätä nykyistä noin 1,5milj€. Jos edes nykyinen 23milj. kokonais diili pystyttäisiin pitämään niin sekin olisi kolmen uuden suun tullessa jaolle mukaan niin noi 250k € pois nykyisiltä Liiga seuroilta. Se taas heikentäisi Liigan kokonais tasoa entisestään alhaalta päin tapahtuvan laajentumisen lisäksi verrattuna muihin Euroopan sarjoihin.

Jos taas käytettäisiin tätä B-vaihtoehtoa että kahden ns. tasolohkon seurat saisivat eri suuruisen tv-tulosopimuksen niin mitkä olisivat realiteetit peluuttaa erilähtökohdista tulevia seuroja vastakkain pitkin kautta? Itse näkisin tämän suuntaisessa malissa fiksuimpana nuo karsinnat ja maksimissaan ehkä jokin teema viikoloppun kun kahden eritaso joukkueet kohtaisivat esim paikallisvastustajansa.
 
Blades of Steel (NES 1990)

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
että kahden ns. tasolohkon seurat saisivat eri suuruisen tv-tulosopimuksen niin mitkä olisivat realiteetit peluuttaa erilähtökohdista tulevia seuroja vastakkain pitkin kautta? Itse näkisin tämän suuntaisessa malissa fiksuimpana nuo karsinnat ja maksimissaan ehkä jokin teema viikoloppun kun kahden eritaso joukkueet kohtaisivat esim paikallisvastustajansa.
Jos esim. tuollaisessa 9+9 järjestelmässä, jossa olisi tarkoitus pelata myös ristiin, jaettaisiin rahat niin, että ylemmällä tasolla olevat saisivat saman kuin ennen ja loput jaettaisiin alemman yhdeksikön kesken, niin olisiko erot tosiaan niin suuret, ettei keskinäiset pelit olisi mahdollista?

Eli jos me oletetaan, että vuosittaisesta 23 miljoonan tv-potista jaetaan jokaiselle Liigajoukkueelle 1,5 miljoonaa, niin 1,5x9 -> 13,5 ja kun tuo vähennettäisiin siitä kokonaispotista, niin alemmalle yhdeksikölle jäisi jaettavaa 9,5 miljoonaa. Eli olisiko erot liian suuret? Ja toki, eihän me tavikset tiedetä, miten tuo kerrottu summa jaetaan (eli otetaanko siitä jotain sivuun, ennen jakamista), mutta siitä huolimatta tällä samalla ajattelulla kun sen jakaisi tuollaisessa 9+9 tilanteessa, niin ei ne erot kasvaisi todellakaan ihan mahdottomaksi.

Ja juuri sillä ristiinpelaamisella pyritään siihen, että tv-kumppaneita kiinnostaisi myös tuo alempi taso. Meinaa jos tv-kumppani haluaa yksinoikeuden Liigajoukkueiden peleihin, niin silloin olisi pakko (ristiinpelaamisen seurauksena) ottaa sopimukseensa myös tuo alempitaso. Muutoihan tv-kumppani voisi pitää sitä toista tasoa vaan vähän pumpattuna Mestiksenä.

edit.
Toki ristiinpelaamisella ja mahdollisesti yhteisillä pudotuspeleillä pyrittäisiin myös siihen, että nykyiset Liiga osakkaat suostuisivat uuteen, kaksiportaiseen systeemiin lähtemään. Meinaa vaikka kuinka urheiluromantikko on, niin kuka olisi kannattamansa joukkueen "päällikkönä" valmis luopumaan Liiga osakkeesta? Siis osakkeesta, joka muun lisäksi antaisi joukkueellesi osan Liigan tv-sopimuksesta, vuosittain.

Jos edes nykyinen 23milj. kokonais diili pystyttäisiin pitämään
Niin no tää tuntuuki sitten jo vähän hassulta heitolta sulta. Sähän ehdottelit aikaisemmin 12+12 sarjaa ja olit sitä mieltä, että jos Liiga pomot eivät saa tv-kumppanilta miljoonaa tosta lisää, niin äijät vaihtoon. Eli 20% vähemmän Liiga pelejä ja jostain käsittämättömästä syystä Teliaa pitäisikin yht'äkkiä joku Ketterä-IPK vastakkainasettelu siinä määrin kiinnostamaan, että ovat jo ostamastaan tuotteestaan valmiita maksamaan enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Jos kaikki seurat kuitenkin saisivat saman korvauksen niin miksi joukkueet ylipäätään jaettaisiin ylempään ja alempaan sarjaan lähtökohtaisesti?
Suuressa sarjassa on kuitenkin käytännössä käytettävä jonkinlaista lohkojakoa, jotta runkosarjan pelien määrä saadaan pidettynä järkevänä. Minusta kahden tasolohkon käyttäminen on fiksumpaa kuin vaikkapa jako maantieteellisiin lohkoihin. Esimerkiksi ehdottamssani kahden 10 joukkueen tasolohkon sarjajärjestelmässä suurempi osuus peleistä on tasaisia, mutta kaikilla B-lohkon joukkueillakin on silti mahdollisuus nousta taistelemaan pudotuspelipaikasta tai noususta A-lohkoon seuraavaksi kaudeksi.

Ehdotukseni tietenkin olettaa, että 20 joukkueen ammattilaissarja halutaan luoda ja sitä pidetään kaupallisesti hyvänä ideana ja kehittämisen arvoisena tuotteena. Jos tällaista ei haluta, sitten ei tietenkään ole lohkoillekaan mitään käyttöä.
 
"Käymme wc:ssä päivittäin."

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Nimenomaan näin. Nyt kun tosiaan ollaan tällaisessa tilanteessa, jossa ei välttämättä nähdä kauheen pitkälle tulevaisuuteen, niin nythän nimenomaan kannattaa varautua kaikenlaisen mahdollisen ja mahdottomankin varalle. Ja jos mahdollisten ja mahdottomienkin skenaarioiden varalle tehdään suunnitelmat, niin reagointiaikakin voi lyhentyä, kun sitten yllättäviä tilanteita napsahtaa eteen.

Ja koska me ollaan tilanteessa, jossa seuroja voi mennä myös nurin, niin kyllä itse ainakin peräänkuuluttaisin myös ennakkoluulotonta asennetta. Meinaa jos jotain muutoksia nyt korona tilanteen pakottamina tehdään, niin niistähän voi sitten aina myös peruttaa takaisin 15 joukkueen suljettuun sarjaan, kun tilanne rauhoittuu.
Joo ja varsinkin jos seuroja menee useampi nurin tämän ja seuraavien kausien aikana niin näitä on pakko miettiä ja se vielä että eihän edes välttämättä mestiksen isoimmat organisaatiot tästä selviä kuivin jaloin. Sitten vielä se että sitten jos niitä seuroja menee nurin niin pitäähän tässä yrittää tehdä järjestelmässä mahdollisimman hyvä siltä osin että ne konkurssiin menevät seurat saa tulevaisuudessa mahdollisuuden nousta liigaan muutakin kautta kun kabinetissä.
 
Hockeyarena.net

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Jos esim. tuollaisessa 9+9 järjestelmässä, jossa olisi tarkoitus pelata myös ristiin, jaettaisiin rahat niin, että ylemmällä tasolla olevat saisivat saman kuin ennen ja loput jaettaisiin alemman yhdeksikön kesken, niin olisiko erot tosiaan niin suuret, ettei keskinäiset pelit olisi mahdollista?

Eli jos me oletetaan, että vuosittaisesta 23 miljoonan tv-potista jaetaan jokaiselle Liigajoukkueelle 1,5 miljoonaa, niin 1,5x9 -> 13,5 ja kun tuo vähennettäisiin siitä kokonaispotista, niin alemmalle yhdeksikölle jäisi jaettavaa 9,5 miljoonaa. Eli olisiko erot liian suuret? Ja toki, eihän me tavikset tiedetä, miten tuo kerrottu summa jaetaan (eli otetaanko siitä jotain sivuun, ennen jakamista), mutta siitä huolimatta tällä samalla ajattelulla kun sen jakaisi tuollaisessa 9+9 tilanteessa, niin ei ne erot kasvaisi todellakaan ihan mahdottomaksi.
Mahdotontahan tuota on varmaksi sanoa minkälainen kuilu tasojen välille syntyisi. Jos kuitenkin miettii nyt esimerkiksi ensiksi Liigan puolelta Jukureita niin minkälaiset eväät Mikkelissä olisi alemalta tasolta pelata otteluita tämän hetken Liigan kärki joukkueita vastaan jos tasoitusta pitäisi entisestään antaa jo tv-tuloissa noin 400-500k€ (maintussa mallissa ylempi sarja 1,5milj€ tulot alempaan 1,1milj€)? Sitten jos taas mietitään Mestiksen puolelta mukaan hyppääviä seuroja niin tekisikö tuommoinen reipas miljoona seuroista kilpailukykyisi näitä Kärppiä, Tapparoita ja muita vastaan? Tähän kun vielä lisää sen seikan että mitä luultavammin ylemmän sarjan peleissä ja niiden seuroilla olisivat lähes poikkeuksetta myös suuremmat yleisökeskiarvot. Näiden perusteilla itse edelleenkin uskoisin että paras mahdollisuus naittaa kaksi eritasoista sarjaa olisivat erilliset sarjat playoffeineen ja karsinnat. Jolloin sarjojen välejä selvittelisivät tasoltaan toisiaan lähinnä olevat seurat.

Niin no tää tuntuuki sitten jo vähän hassulta heitolta sulta. Sähän ehdottelit aikaisemmin 12+12 sarjaa ja olit sitä mieltä, että jos Liiga pomot eivät saa tv-kumppanilta miljoonaa tosta lisää, niin äijät vaihtoon. Eli 20% vähemmän Liiga pelejä ja jostain käsittämättömästä syystä Teliaa pitäisikin yht'äkkiä joku Ketterä-IPK vastakkainasettelu siinä määrin kiinnostamaan, että ovat jo ostamastaan tuotteestaan valmiita maksamaan enemmän.
Alemman sarjan ottelut eivät varmastikkaan 12+12 malissa olisivat yhtä arvokkaita rahallisesti/markkinalliseti kuin nykyiset Liiga ottelut, mutta toisaalta positiivisia puoliakin olisi. Ensinäkin kokonais ottelumäärä ammattilais peleissä lisääntyisi Suomessa. Alemman sarjan otteluilla pitäisi tässä tapauksessa olla enemmän markkina-arvoa kuin nykyisellä Mestiksellä. Sopimukseen tulisi mukaan mainostajille otollisia paikkakuntia kuten Espoo, Joensuu, Rovaniemi ja Vantaa, koska pelkät tilaajathan eivät tätä yksinään rahoita. Mukana olisivat myös alemman sarjan kutkuttavat playoffit sekä koko kiekko kansaa kiinnostavat karsinnat (parhassa tapauksessa kaksi paras 7 sarjaa). Liiton mukana oleminen (heidän sponsorit ja muu apua) auttaisivat varmasti sarjojen toimintaa versus Liiga organisaatio yksin.
 
Blades of Steel (NES 1990)

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Mahdotontahan tuota on varmaksi sanoa minkälainen kuilu tasojen välille syntyisi.
No se on toki totta, mutta aivan varmaksi voi kuitenkin sanoa, että tuossa mallissa erot olisivat huomattavasti pienemmät, kuin sellaisessa systeemissä, jossa kolme joukkuetta pudotetaan Mestikseen ja toivotaan, että Mestiksestä jotenkin mystisesti, napinpainalluksella tulisi täysammattilaissarja.

Jos kuitenkin miettii nyt esimerkiksi ensiksi Liigan puolelta Jukureita niin minkälaiset eväät Mikkelissä olisi alemalta tasolta pelata otteluita tämän hetken Liigan kärki joukkueita vastaan jos tasoitusta pitäisi entisestään antaa jo tv-tuloissa noin 400-500k€ (maintussa mallissa ylempi sarja 1,5milj€ tulot alempaan 1,1milj€)?
CHL:ssä pelataan otteluita, joissa joukkueiden välillä on huomattavasti suurempia taloudellisia eroja. Niin taidetaan KHL:ssäkin tehdä, eikä ne pelit säännönmukaisesti pääty jotain 15-0. Eli kyllä huolesi on täysin tarpeeton.

Lisäksi esim. Jukurit, jos he tuossa uudessa tilanteessa pelaavat ylhäällä, niin heidän suhteellinen kilpailuasetelmansa olisi aika sama kuin nykytilanteessakin. Jos Jukurit sitten aloittaisivat alemmalla tasolla, niin heidän suhteellinen kilpailuasetelmansa paranisi nykyisestään. Meinaa vaikka heidän toki pitäisi pelata myös ylemmän sarjan joukkueita vastaan runkosarjassa, niin kevään peleihin (eli tavoitteisiin) he menisivät suhteessa siihen omaan ryhmäänsä.

Eli kun he alkavat kauden alla rakentamaan joukkuettaan, niin sitä ei tarvisi tehdä suhteessa ylimmän sarjan parasta joukkuetta vastaan vaan suhteessa oman ryhmänsä kärkiseuroja vastaan. Ja jos tuollaisessa 9+9 ristiinpelaamis sarjassa 12 joukkuetta päästettäsiin pudotuspeleihin, niin siinä omassa yhdeksikössään Jukureiden pitäisi päästä kolmen parhaan joukkoon yhdeksästä.

Sitten jos taas mietitään Mestiksen puolelta mukaan hyppääviä seuroja niin tekisikö tuommoinen reipas miljoona seuroista kilpailukykyisi näitä Kärppiä, Tapparoita ja muita vastaan?
Ei välttämättä tee, mutta niinkuin edellisessä jo kerrottukin, niin heilläkin (vaikka pelaisivat runkosarjassa myös ylemmän tason kärkijoukkueita vastaan) ne kevään tavoitteet saavutetaan tai jätetään saavuttamassa suhteessa siihen oman ryhmän yhdeksikköön ja kun sitten mietitään noita kolmea mahdollista laajennusjoukkuetta, niin kummassa niillä on parempi mahdollisuus kasvaa aidoiksi täysammattilaisseuroiksi? Mestiksessä vai Liigan alemmalla portaalla, jossa pääsisi sitten osalliseksi vuosittain Liigan sponsorituloista ja pääsisi pelillisesti kovemman haasteen äärelle.

Alemman sarjan ottelut eivät varmastikkaan 12+12 malissa olisivat yhtä arvokkaita rahallisesti/markkinalliseti kuin nykyiset Liiga ottelut, mutta toisaalta positiivisia puoliakin olisi. Ensinäkin kokonais ottelumäärä ammattilais peleissä lisääntyisi Suomessa. Alemman sarjan otteluilla pitäisi tässä tapauksessa olla enemmän markkina-arvoa kuin nykyisellä Mestiksellä.
No ei todellakaan olisi ja en nyt tiedä, tulkitsenko oikein, mutta jotenkin tuntuu, että ajattelet siten, että tv-kumppani kiinnostuisi ja siten Mestiksestä tulisi täysammattilaissarja. Mutta kun se markkinataloudessa ei vaan mene näin päin. Mestiksestä pitää ensin tulla se tarpeeksi kiinnostava sarja ja vasta sitten tällaiset tv ja muut kumppanit tulevat rinnalle.

Ja kun edelleenkin muistuttaisin siitä, että edellisellä vuosikymmenellä kolme Liiga seuraa pelasi Mestistä ja kun ei se silloinkaan ollut mikään rahasampo, niin miksi se tilanne ny kakskyt luvulla olisi mitenkään erilainen? Ite kyllä muistan katelleeni mielenkiinnolla Mestiksen pudotuspelejä aikoinaan urheilukanavalta, mutta riittävän moni ei katsellut, koska rahaa eivät kauheasti silloin saaneet. Sitten ku Mestit pelit katosivat Elisa viihteen taakse, niin silloin se kynnys itselläki seuraamiseen nousi liian korkeaksi, koska omassa taloudessa ei elisa diilejä ollut.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Pakko sanoa että @Tshekki77 hyviä nostoja ja näkökulmia vastauksessasi. Otan itse kantaa muutamiin kohtiin.

No se on toki totta, mutta aivan varmaksi voi kuitenkin sanoa, että tuossa mallissa erot olisivat huomattavasti pienemmät, kuin sellaisessa systeemissä, jossa kolme joukkuetta pudotetaan Mestikseen ja toivotaan, että Mestiksestä jotenkin mystisesti, napinpainalluksella tulisi täysammattilaissarja.
No ei todellakaan olisi ja en nyt tiedä, tulkitsenko oikein, mutta jotenkin tuntuu, että ajattelet siten, että tv-kumppani kiinnostuisi ja siten Mestiksestä tulisi täysammattilaissarja. Mutta kun se markkinataloudessa ei vaan mene näin päin. Mestiksestä pitää ensin tulla se tarpeeksi kiinnostava sarja ja vasta sitten tällaiset tv ja muut kumppanit tulevat rinnalle.
En tiedä tuosta napinpainalluksesta, mutta alemmasta sarjasta ei saada edes puoliammattilais sarjaa ilman tarkkaa ja kunnollista suunnitelmaa, jota toteutetaan pitkäjänteisesti. Käytännössä tuossa pitäisi olla useamman vuoden rahoitus suunnitelma tuolle heittämälleni 500k€ per seura yht 6milj€ kaudesta. Tätä voisivat tietenkin jollain suunnitelmalla jossain määrin alkuun Liiga, liitto, sarjan sponsori tai muut yhteistyökumppanit tukea jos tuo summa jäisi vajaaksi itse tv-tuottajalta.

Tätä uutta sarjaa lähdettäisiin tietenkin tv-kumppaneille myymään ammattilais sarjana (1-2 milj€ budjetit joukkueilla), isoilla mainos paikkakunnilla joissa mukana kolme nykyistä Liiga kaupunkia sekä karsinnoilla. Tähän päälle jos samaan diiliin liitto esimerkiksi antaisi muutaman maajoukkue pelin esitys oikeuden (Eht, U20, U18 tai NMJ). Luulisi tuossa olevan edes jonkun verran kiinnostuksen lisäämistä verrattuna nyky Mestiksen arvoon.

CHL:ssä pelataan otteluita, joissa joukkueiden välillä on huomattavasti suurempia taloudellisia eroja. Niin taidetaan KHL:ssäkin tehdä, eikä ne pelit säännönmukaisesti pääty jotain 15-0. Eli kyllä huolesi on täysin tarpeeton.
Eli kun he alkavat kauden alla rakentamaan joukkuettaan, niin sitä ei tarvisi tehdä suhteessa ylimmän sarjan parasta joukkuetta vastaan vaan suhteessa oman ryhmänsä kärkiseuroja vastaan. Ja jos tuollaisessa 9+9 ristiinpelaamis sarjassa 12 joukkuetta päästettäsiin pudotuspeleihin, niin siinä omassa yhdeksikössään Jukureiden pitäisi päästä kolmen parhaan joukkoon yhdeksästä.
Ensin näihin esimerkki sarjoihin. Chl on mielestäni aika suppea verrokki samaan maan koko kauden kestävään sarjaan, mutta sen minkälaisia tuloksia siellä on ollut niin ei kauheasti näitä 10-0 pelejä muttei järjettömästi mitään pienempien seurojen menestystarinoitakaan. Viime vuosia myös Liiga seurat ovat alkaneet olemaan enemmän ja enemmän vaikeuksisa näiden Ruotsin, Sveitsin ja Saksan jopa Tshekin rahaseurojen kanssa.

Khl:ssä taas nähdään nämä lähes käsittämättömät tasoerot. Ei sentään päivittäisinä 10-0 tuloksina, mutta kyllä kärkipään ja häntäpään seurat ovat vahvasti sementoituneet. Samaa on myös Liigassa havaittavissa ja kyllähän tuommonen 9+9 malli veisi kärkeä top 6 entistä kauemmaksi häntäpäästä bottom 8.

Eli kun he alkavat kauden alla rakentamaan joukkuettaan, niin sitä ei tarvisi tehdä suhteessa ylimmän sarjan parasta joukkuetta vastaan vaan suhteessa oman ryhmänsä kärkiseuroja vastaan. Ja jos tuollaisessa 9+9 ristiinpelaamis sarjassa 12 joukkuetta päästettäsiin pudotuspeleihin, niin siinä omassa yhdeksikössään Jukureiden pitäisi päästä kolmen parhaan joukkoon yhdeksästä.
Tämä kohta oli hyvin hämmentävä. Alemman sarjan joukkueet kyllä periaatteessa taistelisivat toisiaan vastaan ja kasaisivat joukkueensa sen mukaissesti, mutta käytännössä jonkinmoinen osa jo runkosarjasta kohdattaisiin näitä jättiläisiä. Siihen päällä onnistuneen runkosarjan jälkeinen suurin tavoite olisi jollain ihmeellä kammeta vähintään yksi ylemmän sarjan punakone alempaan sarjaan (jotta itse pääsisi tähän top 9 paikkaan), puolivälierä tai välierä sarjoista puhumattakaan.
 
Blades of Steel (NES 1990)

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Ensin näihin esimerkki sarjoihin. Chl on mielestäni aika suppea verrokki samaan maan koko kauden kestävään sarjaan, mutta sen minkälaisia tuloksia siellä on ollut niin ei kauheasti näitä 10-0 pelejä muttei järjettömästi mitään pienempien seurojen menestystarinoitakaan.
Joo, eihän niitä pienempien yllätyksiä toki jatkuvasti tule, mutta kyllä itselle on osunut silmiin sellaisiakin positiivisia yllätyksiä. Jonain vuosina Britit ovat pelanneet hyvin ja menneet jatkopeleihin, joinaan vuosina norjalaiset tekivät niin ja siinä, missä alkuaikoina esim. ranskalaiset tuntuivat olevan täysin vastaantulijoita, niin ovat hekin kaiketi nyt onnistuneet napsimaan voittoja. Eli kyllä niitä positiivisiakin yllätyksiä tulee

Tämä kohta oli hyvin hämmentävä. Alemman sarjan joukkueet kyllä periaatteessa taistelisivat toisiaan vastaan ja kasaisivat joukkueensa sen mukaissesti, mutta käytännössä jonkinmoinen osa jo runkosarjasta kohdattaisiin näitä jättiläisiä. Siihen päällä onnistuneen runkosarjan jälkeinen suurin tavoite olisi jollain ihmeellä kammeta vähintään yksi ylemmän sarjan punakone alempaan sarjaan (jotta itse pääsisi tähän top 9 paikkaan), puolivälierä tai välierä sarjoista puhumattakaan.
Tuolla mallilla tosiaan kohdattaisiin niitä ylemmän yhdeksikön joukkueita tasaisesti runkosarjan aikana, mutta niinkuin aikaisemminkin todettua, kevään pudotuspeleihin alemmasta yhdeksiköstä mentäisiin suhteessa toisiin alemman yhdeksikön joukkueisiin, joten tottakait se joukkue kannattaa rakentaa suhteessa toisiin alemman yhdeksikön joukkueisiin. Sitten jos joulun aikoihin alkaa näyttää siltä, että runkosarja voi päättyä kärkikahinoissa, niin sitten vahvistamaan joukkuetta, kevään pelejä silmälläpitäen.

Nykyäänhän tuntuu, että niillä rajallisempien resurssien joukkueilla ei ihan joka vuosi ole sellaista "all in" meininkiä tekemisessä vaan sellaisiin pystytään tyyliin joka toinen vuosi, joka kolmas vuosi tai niin edelleen. Eli "all in" vuosina pyrkivät kasaamaan mahdollisimman kilpailukykyisen joukkueen ja katsovat mihin se riittää ja muina vuosina rakentavat vain sellaisen "Liiga kelpoisen" joukkueen. Tässä 9+9 mallissa kaikki alemman yhdeksikön joukkueet voivat aloittaa kautensa tuollaisella "Liiga kelpoisella" joukkueella, mutta niillä joilla syksy sitten menee hyvin, voivat alkaa katselemaan vahvistuksia, kevättä kohden. Tämä vähentäisi taloudellisia riskejä näiltä alemman yhdeksikön joukkueilta ja sitten kun näkisivät panostukset hyödyllisiksi, niin ne olisivat paljon lyhyemmälle ajalle, jolloin sitä rahaa riittäisi ehkä jopa entistä kovemmille vahvistuksille. Meinaa kun sama "all-in" raha käytetään koko kaudelle, niin saadaan vaan tietyn hintaisia pelaajia, mutta kun se sama "all-in" raha olisi käytettävissä pelkästään esim. kevät kaudelle, eli palkkaa tarvisi maksaa lyhyemmän ajan, niin sama raha pitäisi riittää "kalliimpiin" pelaajiin.

Ja tuossa ehdottamassani mallissahan tosiaan 12 joukkuetta menisi yhteisiin pudotuspeleihin. Toki joku voi kysyä, että mistä runkosarjassa pelattaisiin ylemmässä yhdeksikössä, jos kaikki menisivät pudotuspeleihin? Siellä neljä joukkuetta menisi suoraan toiselle kierrokselle ja samalla säilyttäisi paikkansa ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Viisi muuta aloittaa pudotuspelit ensimmäiseltä kierrokselta ja kaikille näille viidelle napsahtaisi samalla mahdollisuus/uhka tippua alemmalle tasolle seuraavalle kaudelle.

Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella pelaavat siis ylemmän yhdeksikön joukkueet sijoilla 5. - 9. ja saavat mukaan alemman yhdeksikön kolme parasta. Neljä voittajaa menee toiselle kierrokselle, siellä jo odottavien neljän joukkueen lisäksi ja nämä joukkueet varmistavat samalla siis paikan ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Ensimmäisen kierroksen neljä hävinnyttä joukkuetta pelaavat vielä välierät ja finaalin viimeisestä paikasta ylhäällä seuraavaksi kaudeksi.

Eli vaikka alemman yhdeksikön joukkueista yksikään ei nousisi, niin se pisimmälle päässyt seura pelaisi kevään pelejä kolme kierrosta ja jo sekin antaisi paremmat eväät taas sitten seuraavalle kaudelle, kuin nykyiset säälit, joissa voi jo ensimmäisen kotipelin jälkeen alkaa kesäloma.

kyllähän tuommonen 9+9 malli veisi kärkeä top 6 entistä kauemmaksi häntäpäästä bottom 8
Vaikka tuossa ehdotuksessa olisi ikäänkuin kaksi porrasta, niin jokaisella 18 joukkueella on teoreettinen mahdollsuus, joka kausi, mennä aina mestaruuteen asti, joten jos tällaisella mallissa se alempi yhdeksikkö tarvisi jonkinlaisen "kick startin", niin voisihan tuohon sitenkin lähteä, että top 6 joukkueet aloittaisivat alemmasta ryhmästä. Kun teoreettisestikin ylemmäs on mahdollista vuosittain nousta vain kolme joukkuetta, niin vähimmilläänkin kaksi kautta alempanakin saataisiin sitten taistella top 6 joukkueita vastaan. Jos se siis nähtäisiin tarpeelliseksi.
 
Viimeksi muokattu:

Justus76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Tässä artikkelissa kiteytyy kaikki se, mitä olen yrittänyt tälläkin palstalla jakaa omista ajatuksistani, mutta suurimmaksi olen saanut täystyrmäyksen.
Kiekkopomot myöntävät raskaat virheet – suljettu SM-liiga on tulossa tiensä päähän: ”Tilanne on täysin absurdi”
Sarjassa on aivan liikaa joukkueitta ja avoin sarja palvelisi paremmin sekä liigaa itseään sekä alempia sarjatasoja. Avoin kilpailu sarjapaikasta toisi myös roimasti lisää mielenkiintoa ja lopettaisi kevään tyhjennysmyynnit.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy