Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Glove]

Onko Suomessa kähtakymmentä liigatason hallia?

 

[välissä jäänajo]

En ole ikinä ymmärtänyt näitä 10+10 malleja, en varsinkaan jos ne on jotain teennäisiä ja niistä pääsisi joku X joukkuetta johonkin ylemmän sarjan pleijareihin. Miksi ihmeessä ei suoraan 20 joukkueen Liigaa? Mitä himpuraa siitä jaottelusta kahtia hyötyy jos sitä ei sitten kuitenkaan käytännössä ole?

Enemmän pelejä samantasoisia joukkueita vastaan, realistisia mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa oman paikkakunnan joukkueesta kohti tilannetta, jossa valtakunnan ykkösjoukkeen paikasta taistellaan joka vuosi.

Esimerkiksi futiksen puolella Kansojen liiga on sähköistänyt kansainvaälisen futiksen EM- ja MM-karsintojen ulkopuolella. Ihmiset haluavat nähdä tiukkoja matseja ennemmin kuin tasoeroja alleeviivaavia koitoksia.

 

[Hatchetman]

Onko Suomessa kähtakymmentä liigatason hallia?

Vuoden päästä on 17. Uusia on tulossa pari muutakin jollain aikavälillä.

Mutta mutta! täytyykö niitä tosiaan olla 20, vai saako saman kaupungin joukkueet jakaa hallin?

Kyllä kiekkokaupunkiin enemmän kuin yksi pääsarjajoukkue mahtuu, kovimpiin voisi jopa 3, jos 20 seuraa pitäisi nimetä.

Aikanaan sentään jopa 4 joukkuetta pelasi samassa kotihallissa Suomen mestaruudesta.

Joka tapauksessa ennusteiden mukaan n. puolet suomalaisista asuu Helsingin, Tampereen ja Turun seutukunnilla vuonna 2040. Ja nuorista ja keski-ikäistä vieläkin suurempi osuus.

Eli 5-6 hallia riittäisi noille 10 joukkueelle, jotka noilla seutukunnilla pelaisivat, ja 10 hallia riittäisi koko lopulle Suomelle.

 

[A.P.Järvi]

Enemmän pelejä samantasoisia joukkueita vastaan, realistisia mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa oman paikkakunnan joukkueesta kohti tilannetta, jossa valtakunnan ykkösjoukkeen paikasta taistellaan joka vuosi.

Pelien taso on riippuvainen joukkueiden tasoerosta. 20 joukkueen sarjassa on taatusti isommat tasoerot kuin 10 joukkueen sarjassa. 10+10 (pienellä ristiinpelaamisellakin) sisältää enemmän samantasoisten joukkueiden kohtaamisia, jolloin varsinkin ylemmän sarjan pelien taso on parempi.

Mainitussa mallissa pelataan enemmän täysin eritasoisia joukkueita vastaan. A-sarjaan sijoitettavat kymmenen parasta joukkuetta vahvistuvat jonkin verran. B-sarjaan sijoitettavat Liigan viisi heikointa joukkuetta vastaavasti tietenkin heikentyvät. Ristiinpelatessa tasoero jossain Lukko (A-sarja)-Pelicans (B-sarja) -ottelussa kasvaa siis nykytilanteesta merkittävästi. Lisäksi esim. A-sarjan HIFK pelaa näiden lisäksi pelit B-sarjan Mestiksestä tulevia joukkueita vastaan tyyliin HIFK-JoKP, SaPKo-HIFK, HIFK-IPK... Haiskahtavat epätasaisemmilta otteluilta kuin useimmat nykyisistä otteluista.

Ihmiset haluavat nähdä tiukkoja matseja ennemmin kuin tasoeroja alleeviivaavia koitoksia.

Juuri näin. Tässä vastaatkin oikeastaan itse juuri siihen siihen, miksi kaunis(?) ajatus ristiinpelaamisesta kansallisissa jääkiekkosarjoissa on todellisuudessa täysin älytön.

 

[välissä jäänajo]

Mainitussa mallissa pelataan enemmän täysin eritasoisia joukkueita vastaan.

Ehdottomassani mallissa kukin TOP-10 -joukkue pelaa todennäköisesti 48 runkosarjaottelua toisia TOP-10 -joukkueita vastaan ja kymmenen ottelua heikompia joukkueita vastaan. Ottelut heikompia joukkueita vastaan muodostavat näin ollen vain 17 % runkosarjasta, kun taas kahdenkymmenen joukkueen tasolohkottomassa sarjassa yli puolet TOP 10 -joukkueen peleistä on heikompia joukkueita vastaan. Sama pätee tietenkin kääntäen kymmeneen sillä kaudella heikompaan joukkueeseen: nekin saavat vastaansa enimmäkseen samantasoisia vastustajia.

Tasaisemmat pelit ovat syy, miksi tasolohkoja käytetään esimerkiksi salibandyn naisten F-liigassa. Ja kun esittämässäni mallissa peräti seitsemän joukkuetta voi vaihtaa tasolohkoa kausien välillä, lohkojako säilyyy dyynamisena ja heijastelee aina edeltävän kauden suoritusta. Kyseessä ei ole mikään kahden eri liigatason välinen kuilu.

 

[BlackWolf]

Ehdottomassani mallissa kukin TOP-10 -joukkue pelaa todennäköisesti 48 runkosarjaottelua toisia TOP-10 -joukkueita vastaan ja kymmenen ottelua heikompia joukkueita vastaan. Ottelut heikompia joukkueita vastaan muodostavat näin ollen vain 17 % runkosarjasta, kun taas kahdenkymmenen joukkueen tasolohkottomassa sarjassa yli puolet TOP 10 -joukkueen peleistä on heikompia joukkueita vastaan. Sama pätee tietenkin kääntäen kymmeneen sillä kaudella heikompaan joukkueeseen: nekin saavat vastaansa enimmäkseen samantasoisia vastustajia.

Tasaisemmat pelit ovat syy, miksi tasolohkoja käytetään esimerkiksi salibandyn naisten F-liigassa. Ja kun esittämässäni mallissa peräti seitsemän joukkuetta voi vaihtaa tasolohkoa kausien välillä, lohkojako säilyyy dyynamisena ja heijastelee aina edeltävän kauden suoritusta. Kyseessä ei ole mikään kahden eri liigatason välinen kuilu.

Kerrotko Liigasta ketkä on ne 10 hyvää joukkuetta ja ketkä on ne 10 huonoa joukkuetta? Pistä vaikka lista julkiseksi, sitten tee se mielellään ennen kuin kausi alkaa ja yhtään harkkapeliä on pelattu. Lähtökohtaisesti Liigasta ei ole voinut nimetä kuin kaksi sellaista joukkuetta mitkä on viimeisen 10 kauden otannalla olleet "kovia". Nyt väite on, että yhtäkkiä tähän pystytään, vaan kun ei pystytä. Liigassa on muutama kovemman rahan joukkue ja loput seilaa runkosarjassa ylös ja alas riippuen täysin sen hetken tilanteesta. Niin ja ei siitäkään ole edes 10 vuotta kun yksi noista nykyisistä ns. suurista oli runkosarjassa toiseksi viimeinen.

 

[Old Tom]

Miten tämä liittyy 10+10 ja suoraan 20 joukkuetta erovaisuuksiin? Sama määrä ammattilaisiahan sieltä tulisi. Lisäksi vaikea on nähdä miten tulee enemmän tasokkaita pelejä. Ennemminkin enemmän samojen joukkueiden kohtaamisia. Jos uskoo, että pelien taso kasvaa sillä, että kohdataan sama joukkue enemmän kertoja niin sitten toki.

Sanoisin, että on pikemminkin puuduttuvaa pelata ja varsin katsoa useita pelejä samoja joukkueita vastaan. Paikallispelitkin menettävät vähän hohtonsa, kun kohdataan sama joukkue kuusi kertaa kauden aikana. Maksimissaan neljä kertaa samaa joukkuetta vastaan kaudessa on sopiva määrä. Jos meillä olisi kymmenen joukkueen liiga, niin jokainen joukkue kohdattaisiin kuusi kertaa ja jotkut joukkueet jopa seitsemän kertaa, että päästäisiin nykyiseen ottelumäärään. En näe tuossa mitään järkeä. Kymmenen joukkueen liiga ei minua kiinnosta, vaikka suosikkijoukkueeni siinä pelaisikin ja onhan KooKoo joskus kymmenen joukkueen liigaan noussutkin 80-luvun lopulla.

 

[BlackWolf]

Sanoisin, että on pikemminkin puuduttuvaa pelata ja varsin katsoa useita pelejä samoja joukkueita vastaan. Paikallispelitkin menettävät vähän hohtonsa, kun kohdataan sama joukkue kuusi kertaa kauden aikana. Maksimissaan neljä kertaa samaa joukkuetta vastaan kaudessa on sopiva määrä. Jos meillä olisi kymmenen joukkueen liiga, niin jokainen joukkue kohdattaisiin kuusi kertaa ja jotkut joukkueet jopa seitsemän kertaa, että päästäisiin nykyiseen ottelumäärään. En näe tuossa mitään järkeä. Kymmenen joukkueen liiga ei minua kiinnosta, vaikka suosikkijoukkueeni siinä pelaisikin ja onhan KooKoo joskus kymmenen joukkueen liigaan noussutkin 80-luvun lopulla.

Tämäpä juuri. Lisää voi kysellä vaikka HIFK, Jokerit, KalPa ja JYP leiristä. Muistan hyvin kun alkoi paikalliset vituttamaan Helsingissäkin kun Jokerit - HIFK pelattiin melkein joka viikko. Nopeasti katosi siitä paikallisesta se tunne ja odotus ja siitä tulikin pakkopullaa.

 

[välissä jäänajo]

Kerrotko Liigasta ketkä on ne 10 hyvää joukkuetta ja ketkä on ne 10 huonoa joukkuetta?

TOP 10 -joukkueella tarkoitetaan tässä tasolohkossa A pelaavia joukkueita, jotka ovat edellisellä kaudella sijoittuneet A-lohkossa seitsemän parhaan joukkoon tai lunastaneet paikkansa karsintasarjassa. Miten ensimmäisen kauden lohkopaikat jaettaisiin, siihen ehdotukseni ei ota kantaa. Voisin kuvitella, että liigaan mukaan nousevat laajennusjoukkueet aloittaisivat B-tasolohkossa, ja muut paikat jaettaisiin vaikkapa kolmen edellisen kauden keskimääräisen sijoituksen mukaan, miten osakkaat nyt haluavatkaan asian ratkaista.

Laajennetussa 20 joukkueen liigassa pitäisi joka tapauksessa käyttää jonkinlaista lohkojakoa, sillä nelinkertaisesta runkosarjasta, jossa kaikki joukkueet kohdataan kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa, seuraisi aivan liikaa runkosarjapelejä, ja kolminkertainen sarja on epäreilu (kuten Veikkausliigassakin ymmärrettiin). Minusta tasoon perustuva lohkojako on mielenkiintoisempi ja kilpailullisempi kuin esimerkiksi maantieteeseen perustuva jako.

Sinänsä minusta SM-liigassa on liikaa runkosarjapelejä jo nyt, mutta oletan ehdotuksessani, ettei niiden määrää haluta kuitenkaan vähentää taloudellisista syistä.

 

[korkki]

Kyllä kai siitä pitää pikku hiljaa lähteä että oikea määrä liigajoukkueille on tällä hetkellä 14. Jukurit ei vaan ole esittänyt ensimmäisen kautensa jälkeen yhtään syytä sille että kuuluisi liigaan. Myöskään Mikkeli ei tunnu ottaneen joukkuetta omakseen, jalkapallokaupunki on näköjään jalkapallokaupunki. Ei voi puhua samana päivänä, ei edes samalla viikolla Sportista, KooKoosta ja Jukureista. Ikävä kyllä.

Ajattelin että se 16. liigajoukkue olisi ollut helppo nostaa lähikausina, kun Espoo saa palikoitaan järjestykseen mutta olkoon Kiekko-Espoo sitten se 15.

Mikään 10+10 -systeemi ei toimi. Niin monelle joukkueelle ei vaan löydy pelaajia ja olisi epäreilua jos olisi tasainen hyvä pääsarja ja epätasainen toinen kasti jossa U20 parhaat joukkueetkin voittaisivat sarjan hännänhuiput. Jos nyt jotain jakoa pitäisi olla niin 8+8 olisi ainoa vaihtoehto, mutta siinä kyllä pelattaisiin liian usein samoja vastaan ja sekin varmasti söisi mielenkiintoa.

 

[-One-]

Kyllä kai siitä pitää pikku hiljaa lähteä että oikea määrä liigajoukkueille on tällä hetkellä 14. Jukurit ei vaan ole esittänyt ensimmäisen kautensa jälkeen yhtään syytä sille että kuuluisi liigaan. Myöskään Mikkeli ei tunnu ottaneen joukkuetta omakseen, jalkapallokaupunki on näköjään jalkapallokaupunki. Ei voi puhua samana päivänä, ei edes samalla viikolla Sportista, KooKoosta ja Jukureista. Ikävä kyllä.

Mitä Sport on esittänyt osoittaakseen kuuluvansa liigaan? Siellä se suonenveto tuli tokalla kaudella, eikä ekalla, mutta muuten ihan yhtä heikosti ovat pärjänneet niin sijoitusten kuin yleisömääränkin suhteen.

Itse en potkisi kumpaakaan - suomalainen jääkiekko tarvitsee mahdollisimman paljon ammattilaistason seuroja. Sarjajärjestelmä sen sijaan kaipaa uudistamista esim 8+8 tasolohkoihin.

 

[Jäässä]

Jukurit, Kookoo ja Sport. Mikään noista ei kuulu mun papereissa Liigaan. Sport oli lähellä nousta pelaamalla 2009. Kyllä mua vituttais jos Ässien vuoden 2013 finaalipaikka olisi tullut kabinettipäätöksellä.

 

[Jerry100]

Jukurit, Kookoo ja Sport. Mikään noista ei kuulu mun papereissa Liigaan. Sport oli lähellä nousta pelaamalla 2009. Kyllä mua vituttais jos Ässien vuoden 2013 finaalipaikka olisi tullut kabinettipäätöksellä.

Miten ihmeessä Kookoo ei kuulu liigaan sun mielestä?
Mielestäni kuuluu ehdottomasti ja on viimevuosina näyttänyt tämän todella selkeästi myös.

 

[Jäässä]

Miten ihmeessä Kookoo ei kuulu liigaan sun mielestä?
Mielestäni kuuluu ehdottomasti ja on viimevuosina näyttänyt tämän todella selkeästi myös.

KooKoo on pelannut kyllä hienosti, mutta se tapa millä KooKoo sai vapaalipun Liigaan on urheilullisesti väärä. Enkä syytä tässä KK.ta tai Kouvolaa, vaan Liigan johtoa. En kannata kuitenkaan että kabinettipäätöksellä pudotettaisiin joukkueita vaan rehti liigakarsinta takaisin.

 

[Old Tom]

KooKoo on pelannut kyllä hienosti, mutta se tapa millä KooKoo sai vapaalipun Liigaan on urheilullisesti väärä. Enkä syytä tässä KK.ta tai Kouvolaa, vaan Liigan johtoa. En kannata kuitenkaan että kabinettipäätöksellä pudotettaisiin joukkueita vaan rehti liigakarsinta takaisin.

Niin KooKoohan ei saanut vapaalippua vaan sarjajärjestelmä oli sellainen, että mestiksen voittajalla oli mahdollisuus nousta liigaan ja KooKoo voitti mestiksen. Jos KooKoo olisi jäänyt mestiksessä toiseksi niin nousua ei olisi tapahtunut. Täällä kun ihannoidaan jalkapallon sarjajärjestelmiä, niin nouseehan ykkösestäkin paras joukkue suoraan Veikkausliigaan. Mestiksen mestaruuden lisäksi KooKoon piti täyttää vielä liigan asettamat tiukat kriteerit ja vieläpä maksaa liigaosakkeesta lähes kaksi miljoonaa euroa. Eipä vaikuta miltään vapaalipulta.

Jalkapallon ykkösen sarjainfossa mainitaan, että kauden päätteeksi voittaja nousee Veikkausliigaan kaudelle 2021. Sarjaa johtaa AC Oulu. Onko kyseessä kabinettinousu? Mestiksen sarjainfossa ennen kauden alkua tuolloin mainittiin, että kauden päätteeksi mestiksen voittajalla on mahdollisuus nousta liigaan. Mikä tuosta jääkiekon noususta tekee kabinettinousun, jos jalkapallon nousu ei sitä ole? Molemmissa siis sarjan voittaja nousi tai nousee ihan sarjaohjelmien mukaisesti. Tosin jääkiekossa nousuun asetetut kriteerit olivat ihan eri luokkaa kuin jääkiekossa.

Yhteenvetona:
1) Piti voittaa mestis
2) Sen jälkeen piti täyttää liigan asettamat tiukat kriteerit
3) Sen jälkeen piti maksaa liigaosakkeesta lähes 2 miljoonaa euroa
4) Ja kun tämäkään ei riittänyt, niin piti liigassakin joutua vielä vuosikausiksi tiettyjen fanien haukuttavaksi

 

[RetroRenttu]

Itse vaan ihmettelen, että mistä se ylimääräinen miljoona saadaan? Meinaa eihän kukaan oikein halua kait mitään maksaa Mestiksestä nykyisellään (eikös ruutu ainakin legendan mukaan ottanut sen käytännössä ilmaiseksi valikoimaansa, vaikka siitä sitten asiakkailtaan rahaa veloittaa?). Ja kun ajatellaan vähän taaksepäin, niin ei siitä niin kauaa aikaa ole, kun kolme nykyistä Liiga seuraa pelasi Mestistä. Ei se kait mikään rahasampo silloinkaan ollut tv-markkinoilla. Kaiken lisäksi tuollaisessa 12+12 mallissa vielä itse Liiga pelit vähenee 450 pelistä -> 360 peliin, vaikka kaikki osallistujat pelaisi edelleen sen 60 peliä runkosarjaa.

Eli jos tv-kumppani olisi valmis maksamaan samat 23 miljoonaa per vuosi, vaikka näytettävien Liiga pelien määrä putoaisi 20%, niin silti pitäisi vielä yksi miljoona löytyä rahaa sille uus/vanhalle Mestikselle ja jos tv-kumppani ei ole valmis maksamaan entiseen malliin, niin sitä korvaavaa rahaa pitäisi sitten senkin edestä löytää uus/vanhasta Mestiksestä.

Tästä ollaan nimimerkki @Tshekki77 :n kanssa keskusteltu aikaisemminkin. Jos herrat eivät saisi parempaa tai edes saman suuruista tv-sopimusta 12+12 sarjamallista kuin nykyisestä väsyneestä 15 joukkueen Liigasta niin herrat vaihtoon. Miksi? 12+12 mallissa kokonais pelimäärää kasvaisi rutkasti, playoff pelien määrä kasvaisi, mahdolliset karisintaottelut sekä laajemmin koko Suomen alueen kattaminen esim Rovaniemi mukaan vrt nykyiseen. Liitto olisi myös luutavammin mukana toiminnan tukemisessa toisin kuin nykyään Liiga pyörii omillaan.

Totta kai ymmärrän tuollaisessa malissa että alempaa sarjaa osittain verrattaisiin/pidettäisiin ns. nyky Mestiksenä, mutta jos joukkueiden budjetit pyörisivät 1-3 miljoonan luokissa niin puhuttaisiin aivan eri sarjasta kuin nykyinen amatööri Mestis. Yleisömäärien ja kiinnostuksen osalta tätä alempaa sarjaa olisikin parempi verrata Mestiksen aikaisempiin kausiin (ja niiden kärki seuroihin) jolloin esim Sport ja Kookoo pitivät valtaisaa pöhinää yllä.

Mitä tulee näihin 9+9 tai 8+8 ristiin pelamis sarjoihin niin, missä tämmöinen on osoitettu toimivaksi sarjajärjestälmäksi? Harvinaista herkkua kahden eri sarjatason joukkueiden keskenään peluuttaminen järkevästi kauden aikana. Eri taso = erilaiset lähtökohdat.

 

[välissä jäänajo]

Mitä tulee näihin 9+9 tai 8+8 ristiin pelamis sarjoihin niin, missä tämmöinen on osoitettu toimivaksi sarjajärjestälmäksi? Harvinaista herkkua kahden eri sarjatason joukkueiden keskenään peluuttaminen järkevästi kauden aikana. Eri taso = erilaiset lähtökohdat.

Itse en ainakaan kannata kahden eri sarjan ristiinpelaamista, vaan yhtä sarjaa, jossa on kaksi tasolohkoa. Olet varmasti oikeassa siinä, että kahden otteluohjelmaltaan ja päätöksentekokoneistoltaan eri sarjan keskinäiset pelit olisi hankala järjestää järkevästi.

 

[välissä jäänajo]

Mikään 10+10 -systeemi ei toimi. Niin monelle joukkueelle ei vaan löydy pelaajia ja olisi epäreilua jos olisi tasainen hyvä pääsarja ja epätasainen toinen kasti

Ainakin omassa ehdotuksessani lähden nimenomaan siitä, että kaikki ammattilaisjoukkueet kootaan samaan pääsarjaan. Olet ihan oikeassa siinä, että kahden erillisen sarjan systeemissä tasoero kahden kerroksen välille kävisi liian suureksi. Ja jos ja kun tässä pääsarjassa on niin paljon joukkueita, että jonkinlainen lohkojako tulee tarpeelliseksi, tasolohkot ovat siihen oiva vaihtoehto.

Onko Suomessa tarpeeksi pelaajia 16 vai 20 täysammattilaisjoukkueeseen, siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, ja tilanne saattaa viiden vuoden kuluttua olla jo aivan eri kuin nyt.

 

[Glove]

Onko Suomessa tarpeeksi pelaajia 16 vai 20 täysammattilaisjoukkueeseen, siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, ja tilanne saattaa viiden vuoden kuluttua olla jo aivan eri kuin nyt.

On ja ei. Nykyisillä pelaajabudjeteilla ulkomaille suuntaa niin paljon parhaassa iässä olevia pelaajia, ettei Liigaan riitä tarpeeksi hyviä pelaajia edes näille nykyisille 15 joukkueelle. Jos pelaajabudjetteja saadaan kasvatettua niin useampi pelaaja jää Suomeen ja hyviä riittäää Liigaankin enemmän. Ja samalla liigan tasokin nousisi nykyisestä. Epäilen kuitenkin, ettei tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa, eli pelaajabudjettien nousua, tapahdu lähiaikoina..

 

[Tshekki77]

Harvinaista herkkua kahden eri sarjatason joukkueiden keskenään peluuttaminen järkevästi kauden aikana. Eri taso = erilaiset lähtökohdat.

Mitä ihmeen hankaluutta siinä on? Ei se vaadi kauheesti edes ajattelua, että kalenterin saisi tuollaiseen rakennelmaan rakennettua. Ihmeellinen väite kaikkinensa.

Jos Liiga laajentuisi jostain syystä vaikka 18 joukkueen kilpailuksi, niin silloin nelinkertainen sarja vaatisi runkosarjaan 68 peliä per joukkue ja kun jo nyt 60 runkosarja ottelua per joukkue tuntuu isolta määrältä, niin olisi varmaan helppoa tuollaisessa tilanteessa jakaa joukkueet kahteen ryhmään. Vähän niinkuin NHL:ssä ja KHL:ssä on jakauduttu kahteen konferenssiin. Tällaiseen kalenterin rakentaminen ei varmaan Suomenkaan oloissa olisi mitään rakettitiedettä? Vai olisiko?

No sitten jos tuo täsmälleen sama sapluuna pidetään, mutta joukkueet jakautuisivat noihin kahteen ryhmään maantieteellisen sijainnin sijaan urheilullisen menestyksen mukaan ja edelleen siinä omassa ryhmässä pelataan toisia vastaan sama määrä pelejä, kuin edellisessä mallissa ja samoin toisen ryhmän joukkueet kohdataan yhtä usein, kuin edellisessä, niin siinä se olisi jo valmiina. Ei tää oo niin vaikeeta, ellei siitä sitten tarkoituksella tee itselleen vaikeaa.

 

[korkki]

Ja kyllähän se varmaan niin on että seuraavat kaksi-kolme vuotta pitää kaikki sarjamuutoksetkin jäädyttää. Kukaan tuskin osaa ennustaa edes kuukauden päähän tällä hetkellä joten aika meedio saa olla että kaksi vuotta ennustaa.

 

[Wiljami]

KooKoo on pelannut kyllä hienosti, mutta se tapa millä KooKoo sai vapaalipun Liigaan on urheilullisesti väärä. Enkä syytä tässä KK.ta tai Kouvolaa, vaan Liigan johtoa. En kannata kuitenkaan että kabinettipäätöksellä pudotettaisiin joukkueita vaan rehti liigakarsinta takaisin.

Ja kyllä ei Kärpät, Pelicans ja KalPa kuulu Liigaan! Tai ehkä Kärpät ehdollisesti, mutta aika suhmurointia oli koko nousukarsintapelleilynsä ilman putoajaa, eli molemmat pitäisi tiputtaa divariin.

edit.

Kyllä kai siitä pitää pikku hiljaa lähteä että oikea määrä liigajoukkueille on tällä hetkellä 14. Jukurit ei vaan ole esittänyt ensimmäisen kautensa jälkeen yhtään syytä sille että kuuluisi liigaan. Myöskään Mikkeli ei tunnu ottaneen joukkuetta omakseen, jalkapallokaupunki on näköjään jalkapallokaupunki. Ei voi puhua samana päivänä, ei edes samalla viikolla Sportista, KooKoosta ja Jukureista. Ikävä kyllä.
...

Enemmän kiinnostaa kaupungin väkilukuun suhteutettuna Jukurit Mikkelissä, kuin Sport Vaasassa, KooKoo Kouvolassa, Ässät Porissa tai oikeastaan mikään muukaan seura kotikylässään pois lukien Lukko Raumalla ja HPK Hämeenlinnassa. Ei se toki reaalista läsnäolijaa sen enempää tuo paikalle vaikka suhteellinen osuus asujamistosta suuri onkin, mutta on tuo silti paskapuhetta väittää kategorisesti ettei paikallisia kiinnosta.

 

[Everton]

Jukurit, Kookoo ja Sport. Mikään noista ei kuulu mun papereissa Liigaan. Sport oli lähellä nousta pelaamalla 2009. Kyllä mua vituttais jos Ässien vuoden 2013 finaalipaikka olisi tullut kabinettipäätöksellä.

Itsekin toivon että ajat entiset palaisivat ja sarjapaikoista karsittaisiin. Mutta tällä argumentilla ei voida rajata liigasta pois vain kolmea viimeksi noussutta joukkuetta. Sekä KooKoolta että Jukureilta edellytettiin Mestiksen voittoa, eli muiden vaatimusten lisäksi myös urheilullista näyttöä.

Samalla periaatteella liigaan eivät kuulu siis myöskään:

* JYP, joka voitti divarin runkosarjan ja nousi ilman karsintoja SM-liigaan 1985.
* HPK, joka voitti divarin runkosarjan ja nousi ilman karsintoja SM-liigaan 1988, kun liigaa laajennettiin kahdella joukkueella.
* Ässät, joka voitti divarin ja nousi ilman karsintoja SM-liigaan 1990.
* Pelicans, joka säilytti paikkansa SM-liigassa kabinettipäätöksellä, vaikka hävisi karsinnoissa Kärpille 2000.
* KalPa, joka voitti Mestiksen 2005 ja nostettiin ilman karsintoja SM-liigaan. Se ei muuten karsinut silloinkaan, kun nousi edellisen kerran liigaan 1986.

Liigaan jäisivät siis jäljelle:

HIFK (alkuperäisjäsen)
Ilves (alkuperäisjäsen)
Tappara (alkuperäisjäsen)
TPS (alkuperäisjäsen)
Lukko (nousi voittamalla JYPin karsinnoissa 1984)
SaiPa (nousi voittamalla TuTon karsinnoissa 1996)
Kärpät (tosin vähän siinä ja tässä, kun nousu oli jo luvattu karsintojen tuloksesta riippumatta)

 

[Jani82]

Kuten olen aikaisemminkin pohtinut näitä mediaoikeuksien rahan jakoa niin nythän tietojen mukaan Liiga seurat jakavat 23milj.€ potin 23/15=1,53milj€. 12+12 sarjajärjestelmässä jo pienellä miljoonan korotuksella kokonaispottiin (24milj.€) saataisiin ylemmälle tasolle 1,5milj.€ per joukkue ja alemmas 0,5milj.€. Tämä 500k€ ja muun pöhinän lisääntyessä mahdollistaisi nykyisten Mestiksen isompien seurojen nousun sieltä 0,5milj.€ budjetti tasolta sinne 1-2milj välimaastoon.

Ainut vaan, että se oikea summa mitä seurat saavat kaudesta taitaa olla enemmänkin miljoonan tienoilla.
Se loppu menee yhteiseen pottiin josta maksetaan koko liigan kuluja kuten tuomarit, toimitsijat yms. ja seurat voivat hakea investointeihin lisää rahaa jota on saatavilla tiettyjä summia jos investointi järkevä ja sillä voidaan kasvattaa tulopohjaa.

Eli todellisuudessa se jaettava rahasumma on jotain 15-18M€ korkeintaan ja viime kaudellahan liiga joutui maksamaan tuosta yhteisestä potista kauden kaikki kulut kun normaalisti siihen tulevia eli pleijarirahoja ei tullut.
Niillä liigan pottiin menevillä playoff tuloilla maksetaan mm. tuomarit koko kaudeksi yleensä eli jos seurat saisivat ne niin niille tulisi vähemmän tv-rahaa kun niillä pitäisi maksaa tuomarikuluja.

 

[snake70]

10 joukkueen sarja. Mikä on suljettu, mutta joka vuosi pitää täyttää taloudelliset kriteerit, Sarjaan ei nousta missään nimessä jos ei täytetä kriteerejä jotka pidetään kovina. Talous kunnossa ja seuralla on selkeä edellytys pelata sarjassa. ja halliolosuhteet olisivat kunnossa sun muut.
Näillä näkymin sarjaan otettasiin HIFK, Tappara, TPS, Ilves, Kärpät, Lukko, KooKoo, HPK, KalPa. Ässät.

Muille menolippu mestikseen avoimet sarjat on perseestä, ei sillä sotketa kuin talous lopullisesti, se on todistettu aikoinaan. kun putoamispelossa tuhlataan naapurinkin rahat. 10 joukkueeseen riittää laadukkaita pelaajia ja sarjaan palkka katto