Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 384 998
  • 11 586

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Jos minä olisin liigajoukkueen omistaja tai toimari, niin en näe mitään järkeä liiketoimintani kannalta sarjan avaamista. Eihän siinä ole mitään järkeä taloudellisesti, koska riskit ovat melko suuret. Jos seuralla on esim. halliprojektista velkaa tai Mestisjengin kauden palkkojen verran tappiota, ja sitten seura putoaa Mestikseen, niin ei siellä ole sellaisia tuloja saatavilla, joilla toimintaa terveenä pitäisi. Ok, liigaosake myydään nousijalle, mutta nykyhintaisella liigaosakkeella ei ole takeita, että nousijalla olisi sitä edes varaa maksaa, eikä ainakaan suorilta käsiltä. Nousija joutuu ottamaan samantien lainaa liigaosakkeen maksamiseksi ja tippuva joukkue joutuu makselemaan velkojaan ynnä muita liigaosakerahoilla pois, jolloin omasta kassasta häviää sekin raha tai ainakin merkittävä osa siitä.

Jos otetaan esimerkiksi JYP. Hippos2020-hankkeeseen varmasti on otettu lainaa ja kassa nyt ei mikään vakavaraisimmista ole. Jos JYP jatkaisi loppukauden samalla tahdilla kuin kauden ensimmäiset 20 peliä ja tippuisi vielä pois, niin niskassa olisi isot velat ja kausi olisi luultavasti ennätyksellisen miinusmerkkinen. Iso osa sponsoreista häviäisi kuin pieru saharaan ja niiden hankkiminen takaisin liigaan uudestaan noustessa olisi helvetinmoinen työmaa. Toki oletan, että jos nyt tämän kauden seurauksena tippuisi, niin edessä olisi todennäköisemmin konkurssi. Jos ihan konkurssia ei kävisi, niin JYPin tulopuoli kuitenkin romahtaa niin merkittävästi, että se olisi taloudellisesti kyvytön investoimaan uuteen nousuun kovinkaan kaksisesti, saati sitten jos tuurilla liiganousu tapahtuisi, niin velkoja varmaan olisi vieläkin maksettavana ja pelaajabudjetti heiluisi jossain rapian miljoonan päällä.

Sen sijaan jos menee heikosti, on taloudellisesti huomattavasti riskittomämpää myydä pelaajia eteenpäin ja rimpuilla loppukausi, sekä tehdä tarvittavat muutokset henkilöstössä ja koittaa ensikaudella uusiksi. Tietty tulotaso on kuitenkin taattu, kun jatkaa Liigassa ja hommat rallattaa eteenpäin.

Edit. Luvut yms. detaljit ovat enemmän spekuloivia, mutta varmasti kuvaavia.
 

se7en

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Newcastle United, Jalkapallomaajoukkue
Vain mielikuvissa? Et kai sinä nyt niin kassalla ole, ettetkö tiedä SHL:n olevan jotakuinkin kaikilla mittareilla mitattuna laadukkaampi ja parempi sarja kuin Liiga? Vuosituhannen vaihtuessa näin ei ollut.

Ilmaisin asian hieman huonosti. Toki SHL on Liigaa edellä, mutta kyllä sielläkin uskoakseni on painetta sarjan sulkemiseksi. Eteenpäin ne sielläkin haluaa, KHL:n ohi jne.

Örebron väkiluku on muuten reilu 100 000.

Suomessa on pk-seudun "kaupunkeja" lukuunottamatta kaikilla tuon kokoisilla talousalueilla jo Liigajoukkueet. En tiedä mitkä mahdollisuudet Joensuussa (~75000 / wikipedia) olisi saada Liigajoukkueelle tarvittavat resurssit kasaan, mutta jos Mikkelissä, niin miksei Joensuussakin? Myös maantieteellisesti näen nimenomaan Joensuun potentiaaliseksi liigapaikkakunnaksi.

Tosin, myös Helsingissä tai pk-seudulla olisi tilaa toiselle joukkueelle. Suomessa on vain kannattajakulttuuri sellainen, ettei uusien seurojen on vaikea saada kannattajia, joten Jokerit tulee ensimmäisenä nyt mieleen. Pidetäänkö paikkaa sille. Toisaalta ihmettelen, ettei Töölön Vesa ole lähtenyt kiekkomarkkinoille Jokereiden manttelinperijäksi (no, kevyt paradoksi, koska Jokerit lienee alunperin TV:n manttelinperijä).
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Jos täällä on joku tietäjä tai kielinero niin olisi kiva tietää minkälaisilla budjeteilla tuolla Ruotsin puolella pyöritään shl:n ja allsvenskanin osilta.


Tälle kaudelle AIK, Modo ja Leksand on ilmoittanut n 7,8M€ (ihan Liigajoukkueiden tasoa) ja Västervik, Vista Hästen ja Tingryd 1,46M€… siis kokonaisbudjetti. Pelaajabudjetit vaihtelee MoDo:n 1,17M€ ja jonkun Karlskogan 0,45M€ välillä


Mutta SHL joukkueet on vähän eri sfääreissä. 17/18 kaudella Brynäsin pelaajabudjetti oli 9,3M€ ja koko budjetti yli 15M€ ja nyt tosiaan 3M€ lisää rahaa sisään seuralle tälle kaudelle
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Mutta SHL joukkueet on vähän eri sfääreissä. 17/18 kaudella Brynäsin pelaajabudjetti oli 9,3M€ ja koko budjetti yli 15M€ ja nyt tosiaan 3M€ lisää rahaa sisään seuralle tälle kaudelle
Kova on kieltämättä pelaajabudjetti, n. kolme kertaa enemmän mitä Suomessa esim. IFK:lla tai Kärpillä ja ainoastaan hieman pienempi mitä oligarkkien öljyrahalla pyörivä Jokereiden pelaajabudjetti on. Tosin voihan tuo kolmen millin lisäpotti jopa nostaa pelaajabudjettia hieman, mutta siitä huolimatta kova budjetti kun on käytännössä sama mitä Suomen ainoassa KHL-joukkueessa maksetaan.

Onko Brynäsin budjetti isoin vai vieläkö on isompia SHL:ssä?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Onko Brynäsin budjetti isoin vai vieläkö on isompia SHL:ssä?

Brynäs oli viimekaudella isoin, joten sen tohon laitoin. Pienin kokonaisbudjetti oli Mora:lla 6,69M€ ja pelaajabudjetti oli toiseksi pienin 4,5M€ . Karlskrona oli pienin pelaajabudjetti 4,3M€. Nää kaks on selkeästi köyhimpiä seuroja. Moralla oli 16/17 kaudella Allsvenskanissa 2,1M€ pelaajabudjetti, eli keskitason Liigabudjetti. On siä rahaa enemmän liikeellä, pelaajabudjettien keskiaro 7,1M€
 

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kertokaapas joku tyhmemmälle, mihin perustuu SHL:n valtava taloudellinen etumatka liigaseuroihin nähden? Erityisesti ihmetyttää, miten joku Brynäs vetelee kolminkertaisella pelaajabudjetilla Kärppiin nähden, vaikka peleissä käy saman verran yleisöä? Erohan tulee tv- ja sponsorirahoista, mutta miksi? Jonkin verran tietysti selittää SHL:n kokonaisyleisömäärä, mutta sekin huomioiden tuntuu ero käsittämättömän suurelta. Avoin sarjako se sponsoreita ja tv-firmaa kiinnostaa?
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Kertokaapas joku tyhmemmälle, mihin perustuu SHL:n valtava taloudellinen etumatka liigaseuroihin nähden? Erityisesti ihmetyttää, miten joku Brynäs vetelee kolminkertaisella pelaajabudjetilla Kärppiin nähden, vaikka peleissä käy saman verran yleisöä? Erohan tulee tv- ja sponsorirahoista, mutta miksi? Jonkin verran tietysti selittää SHL:n kokonaisyleisömäärä, mutta sekin huomioiden tuntuu ero käsittämättömän suurelta. Avoin sarjako se sponsoreita ja tv-firmaa kiinnostaa?
Onhan siellä tuplasti enemmän potentiaalista tv:n katsojaa ja ylipäätään korkeampi kansantuote sekä bruttona että per capita.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Jonkin verran tietysti selittää SHL:n kokonaisyleisömäärä, mutta sekin huomioiden tuntuu ero käsittämättömän suurelta. Avoin sarjako se sponsoreita ja tv-firmaa kiinnostaa?


No yleiskatsauksena…

2000 luvun alussa SHL ja Liiga oli suunnilleen saman kokoisia, niin yleisömääriltään kuin rahavirroiltaan. Sitten SHL (tai siis Elitserien) alkoi tehdä järjestelmällisesti töitä asian kohentamiseksi (kilpailu jalkapallon kanssa on kovaa). Määräyksin pakotetiin seuroihin erilliset markkinointipäälliköt ym. henkilökuntaa. Yleisömäärät nousi siitä 5k -> jo yli 6k parhaimmillaan(laman aikana tultiin sit taas alaspäin), nyt 5700 (vrt Liiga alle 4500).

Samalla Seurat alko rakentaan omia, omassa omistuksessaan/hallinnassaan, olevia halleja (FBK 2000 -luvun dominointi oli pitkälti ekana saadun oman hallin ansioita). Sarjan TV soppari tehtiin Canal+:lle aikasessa vaiheessa ja vietiin pois yleisiltä kanavilta maksumuurin taakse... Viimekaudella päättynyt TV soppari Cmoren kanssa toi 2,62M€ /seura ja nyt siis uusi tuo 4,36ME /seura.. Liigaseura taitaa nyt sada uudesta sopparista jonkun 1,4M€…

.. ylipäätään asioita joita Liiga on tehnyt vasta myöhemmin ja vasta nyt on syntymässä niitä isoja uusia halleja ympäri Suomea, Areenoita (Tre, Jkylä, Hki, turku, ehkä Oulu, Rauma ja Pori on rempannut, Lappeenranta rakentanee uuden jne.)

Tietty vähän vauhtisokeuttakin oli, sillä esim FBK:ssa Loob katsoi, että Elitserien on liian pieni ja syntyi ajatus eurooppalaisesta liigasta, joka sitten alotettiin Nordic Trophynä ja laajennettiin nykyiseen CHL;:ään. Se ei ole ihan saanut sellaista tuulta alleen kuin ruotsalaiset kuvitteli (toki siis alku meni munilleen 2007 alkaneen pitkän laman myötä). Suomesta poiketen KHL:ää ei päästetty ruotsiin, vaikka yritys oli kova. AIK Allsvenskanissa ollessaan oli kovankin ostoyrityksen kohteena, mutta Ruotsissa pistettiin niin kovat sanktiot, että ei tulisi onnistumaan. Tässähän Liiga taas yllätettiin housut kintuissa ja Jokerit lähti.

SHL saa Liigana 39M€ sponssi ja TV (ja muiden) oikeuksien myynnistä. Röglen pelkät sponssitulot on 6,6M€. Nää on 42% tuloista. Lipputulot on 24%, ja vähitenkin lipputuloja keräävä Mora saa lipputuloja 1,3M€ (eniten lipputuloja saa Frölunda 6,6M€.. on siinä tavotetta Liigajoukkueelle). Muut tulot pitää sisällään sellaset meilläkin tutut asiat kuten NHL korvaukset, mutta! vuokra, majoitus ja kongressituloja on merkittävästi omista halleista. Nää ”muut tulot” on 22% kokonaistuloista. Fanituotemyynti ja ”kioskimyynnit” vaihtelee sit kovasti, FBK toki näissä aika ylivoimainen.

Viimekausihan oli vähän laskua tulopuolella, mutta mielenkiintoista on nähdä, miten uus TV soppari on tän kauden osalta vaikuttanut budjetteihin. Ikävä kyllä ruotsissakaan ei ole ihan yhteneviä budjetinilmotuskäytäntöjä, mutta toisaalta SHLn rahaliikennettä julkaastaan paremmin kun Liigan.


Toki sitten on näitä Leksandeja, joita nostetaan kuopasta verorahoilla, mutta pääsääntöisesti ollaan ammattimaisempia kun Suomessa, jossa viimevuosiin asti on ollut näitä ”lätkäjäktiä” seurojen ja Liigan johdossa. Kuvaavaa oli se, kun Eeva Perttula meni Ässien toimariksi ja yritti monipuolistaa myyntiä erätauolla vastaus oli ”aina on myyt kahvia, kaljaa ja makkaraa ja se riittää”.. jolloin Perttula oli kysynyt ,että kun hän ei syö makkaraa eikä juo kaljaa eikä kahvia, mitäs te mulle myytte? Ja ainakin skumppabaari ilmesty Isomäkeen… enpä paljon yllättänyt kun sai potkut eikä sen jälkeen ole tää muukaan farssi yllättänyt. ”lätkäjätkät” on taas tienny paremmin…
 
Viimeksi muokattu:

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Joo eihän tässä voi kun kateellisena seurata tuota länsi naapurin toimintaa. Toki Ruotsissa on paremmat lähtökohdat kiekko bisnekselle (suurempi maa, jne jne..), mutta vastaavasti jalkapallo syö osan rahavirroista. Suomessahan Liigaa ei samalla tavalla olla muiden lajien puolelta haastettu samalla tavoin. Liigaakin enenmän sapettaa kun vertailee Allsvenskania ja Mestistä. Mestis on vajonnut 10 vuodessa puoliammattilais sarjasta kohti täysamatöörisarjan statusta, kun taas samaan aikaan Allsvenkanissa on pystytty pysymään elinvoimaisina vaikka pääsarjaa kasvatettiin 12 joukkueesta 14 joukkueessen. Tämä heijastaa myös suoraan SHL:n ja Liigan tilanteisiin kun toiselle kehttyy pelaajia ammattilaissarjasta ja toiselle amatöörisarjasta.

Suomalaisesta näkökulmasta, kun miettii niin asioiden ei tarvitsisi välttämättä olla näin. Ruotsissa pyörivät nuo kaksi ylintä sarjaa 14+14 joukkue määrillä niin kyllä Suomessa pitäisi pystyä lähes samaan esimerkiksi 12+12 järjestelmällä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
vastaavasti jalkapallo syö osan rahavirroista.


Niin.. en tiä voisiko tässä olla yksi syy. Eli kun se jalkapallo on isompi laji ruotsissa, niin jääkiekon on ikään kuin pakko kehittää toimintaansa määrätietoisemmin pärjätäkseen jalkapallolle rahasta ja yleisöstä kilpailtaessa? Suomessa kun jääkiekolla ei ole ollut kilpailijaa moneen kymmeneen vuoteen, laiskistaisiko se kuitenkin...
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
No yleiskatsauksena…

2000 luvun alussa SHL ja Liiga oli suunnilleen saman kokoisia, niin yleisömääriltään kuin rahavirroiltaan. Sitten SHL (tai siis Elitserien) alkoi tehdä järjestelmällisesti töitä asian kohentamiseksi (kilpailu jalkapallon kanssa on kovaa). Määräyksin pakotetiin seuroihin erilliset markkinointipäälliköt ym. henkilökuntaa. Yleisömäärät nousi siitä 5k -> jo yli 6k parhaimmillaan(laman aikana tultiin sit taas alaspäin), nyt 5700 (vrt Liiga alle 4500).

Samalla Seurat alko rakentaan omia, omassa omistuksessaan/hallinnassaan, olevia halleja (FBK 2000 -luvun dominointi oli pitkälti ekana saadun oman hallin ansioita). Sarjan TV soppari tehtiin Canal+:lle aikasessa vaiheessa ja vietiin pois yleisiltä kanavilta maksumuurin taakse... Viimekaudella päättynyt TV soppari Cmoren kanssa toi 2,62M€ /seura ja nyt siis uusi tuo 4,36ME /seura.. Liigaseura taitaa nyt sada uudesta sopparista jonkun 1,4M€…

.. ylipäätään asioita joita Liiga on tehnyt vasta myöhemmin ja vasta nyt on syntymässä niitä isoja uusia halleja ympäri Suomea, Areenoita (Tre, Jkylä, Hki, turku, ehkä Oulu, Rauma ja Pori on rempannut, Lappeenranta rakentanee uuden jne.)

Tietty vähän vauhtisokeuttakin oli, sillä esim FBK:ssa Loob katsoi, että Elitserien on liian pieni ja syntyi ajatus eurooppalaisesta liigasta, joka sitten alotettiin Nordic Trophynä ja laajennettiin nykyiseen CHL;:ään. Se ei ole ihan saanut sellaista tuulta alleen kuin ruotsalaiset kuvitteli (toki siis alku meni munilleen 2007 alkaneen pitkän laman myötä). Suomesta poiketen KHL:ää ei päästetty ruotsiin, vaikka yritys oli kova. AIK Allsvenskanissa ollessaan oli kovankin ostoyrityksen kohteena, mutta Ruotsissa pistettiin niin kovat sanktiot, että ei tulisi onnistumaan. Tässähän Liiga taas yllätettiin housut kintuissa ja Jokerit lähti.

SHL saa Liigana 39M€ sponssi ja TV (ja muiden) oikeuksien myynnistä. Röglen pelkät sponssitulot on 6,6M€. Nää on 42% tuloista. Lipputulot on 24%, ja vähitenkin lipputuloja keräävä Mora saa lipputuloja 1,3M€ (eniten lipputuloja saa Frölunda 6,6M€.. on siinä tavotetta Liigajoukkueelle). Muut tulot pitää sisällään sellaset meilläkin tutut asiat kuten NHL korvaukset, mutta! vuokra, majoitus ja kongressituloja on merkittävästi omista halleista. Nää ”muut tulot” on 22% kokonaistuloista. Fanituotemyynti ja ”kioskimyynnit” vaihtelee sit kovasti, FBK toki näissä aika ylivoimainen.

Viimekausihan oli vähän laskua tulopuolella, mutta mielenkiintoista on nähdä, miten uus TV soppari on tän kauden osalta vaikuttanut budjetteihin. Ikävä kyllä ruotsissakaan ei ole ihan yhteneviä budjetinilmotuskäytäntöjä, mutta toisaalta SHLn rahaliikennettä julkaastaan paremmin kun Liigan.


Toki sitten on näitä Leksandeja, joita nostetaan kuopasta verorahoilla, mutta pääsääntöisesti ollaan ammattimaisempia kun Suomessa, jossa viimevuosiin asti on ollut näitä ”lätkäjäktiä” seurojen ja Liigan johdossa. Kuvaavaa oli se, kun Eeva Perttula meni Ässien toimariksi ja yritti monipuolistaa myyntiä erätauolla vastaus oli ”aina on myyt kahvia, kaljaa ja makkaraa ja se riittää”.. jolloin Perttula oli kysynyt ,että kun hän ei syö makkaraa eikä juo kaljaa eikä kahvia, mitäs te mulle myytte? Ja ainakin skumppabaari ilmesty Isomäkeen… enpä paljon yllättänyt kun sai potkut eikä sen jälkeen ole tää muukaan farssi yllättänyt. ”lätkäjätkät” on taas tienny paremmin…
Hienosti olet tähän asioita listannut. Valitettavasti vain tuntuu tämä "oltiin samalla tasolla" juttu unohtavan sen että SHL:ssä vedettiin oikeasti ns. vituiksi ja pitkään, siis vielä pahemmin kuin Suomessa. Siellä on kuitenkin liki kaksinkertainen määrä katsojapotentiaalia ja muutoinkin isommat markkinat kuin Suomessa. On ja oli siis täysin luonnollista, että kun SHL pisti hommat kuntoon, niin Liiga jäi katselemaan perävaloja. Ainoa tapa asiaa korjata, olisi löytää yli 3 miljoonaa kansalaista lisää. Samalla tavalla se Saksa tulee menemään molemmista ohitse, jollain aikavälillä, ihan vain faktojen takia.

Mutta todellisuus ei ole yhtä hyvä keino kertoa miten paska Liiga muka on ja vika siellä ja täällä ja tuolla, sekä karsintojen puuttumisessa.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Hienosti olet tähän asioita listannut. Valitettavasti vain tuntuu tämä "oltiin samalla tasolla" juttu unohtavan sen että SHL:ssä vedettiin oikeasti ns. vituiksi ja pitkään, siis vielä pahemmin kuin Suomessa. Siellä on kuitenkin liki kaksinkertainen määrä katsojapotentiaalia ja muutoinkin isommat markkinat kuin Suomessa. On ja oli siis täysin luonnollista, että kun SHL pisti hommat kuntoon, niin Liiga jäi katselemaan perävaloja. Ainoa tapa asiaa korjata, olisi löytää yli 3 miljoonaa kansalaista lisää. Samalla tavalla se Saksa tulee menemään molemmista ohitse, jollain aikavälillä, ihan vain faktojen takia.

Mutta todellisuus ei ole yhtä hyvä keino kertoa miten paska Liiga muka on ja vika siellä ja täällä ja tuolla, sekä karsintojen puuttumisessa.

Tottahan tuo on että esimerkiksi Ruotsissa on enemmän populaa jolle myydä kiekko tuotetta, mutta kyllähän asiaan vaikuttaa myös lajin asema kussakin maassa. Lajin asema vaikuttaa yhdessä väkiluvun kanssa suoraan lisenssipelaajien ja junioreiden määriin, jotka taas vaikuttavat maan pääsarjan tasoon. Mielestäni tässä ei voida Suomessa mennä vain tuon väkiluvun taakse ja antaa asioiden olla. Allsveskanin ja Mestiksen erot varsinkin johtuvat monesta muustakin syystä, joita Suomessa olisi tahdottaessa mahdollista kehittää.
 

A.P.Järvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jyväskylän Lohi
2000 luvun alussa SHL ja Liiga oli suunnilleen saman kokoisia, niin yleisömääriltään kuin rahavirroiltaan.

Nostan esiin tämän, koska ainakaan oma muistini ei tue väittämää. Uskoisin, että näistä asioista, esim. pelaajabudjeteista voisi olla tietoa tarjollakin, jos joku jaksaisi kaivaa vaikkapa vanhoja lehtiä tai arkistoja. SM-liiga pystyi aika pitkään kilpailemaan kovankin tason pelaajista, koska sarja nähtiin hyvänä ponnahduslautana rahakkaammille sopimuksille esim. Sveitsiin jne. Palkoissa ei kuitenkaan pystytty kilpailemaan ruotsalaisten kanssa silloinkaan. Esim. Petteri Nummelin, Jarmo Myllys, Marko Jantunen, Raimo Helminen ja kumppanit saivat sellaisia liksoja länsinaapurista, että Suomessa ollut mahdollista kilpailla tällaisista pelaajista. Muistan kuulleeni luotettavana pitämästäni lähteestä, että Ruotsissa huippupelaaja saattoi nettona tienata "helposti tuplat tai triplat" Suomeen verrattuna. Sarjoissa oli lisäksi vielä vuoteen 1996 asti ulkomaalaiskiintiöt, mikä hankaloitti Eurooppaan siirtymistä, mutta Bosman-päätöksen jälkeen rajat avautuivat kunnolla ja kymmenet pelaajat poistuivat liigasta vapaiden siirtojen seurauksena. Alkuvaiheessa oli myös erikoisia järjestelmiä, kun pelaaja saattoi Ruotsin ja Suomen välillä siirtyä vapaaksi, mutta Suomen sisäisissä siirroissa käytössä olivat puolitetut karanteenimaksut. Tästä seurauksena oli B-luokan ruotsalaispelaajien väliaikainen virta Suomen kaukaloihin. Sitä pidän joka tapauksessa faktana, että liigojen rahavirrat eivät missään vaiheessa ole olleet yhtä suunnilleen samankokoisia.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Siellä on kuitenkin liki kaksinkertainen määrä katsojapotentiaalia ja muutoinkin isommat markkinat kuin Suomessa.


Lisenssipelaajien määrä on aika suoraan verrannollinen harrastajamääriin ja potentiaaliin ja näissä ei ole juurikaan eroa Suomen ja Ruotisin välillä ollut. Ruotissa on jopa vähemmän Lisenssipelaajia kuin suomessa Suomi 66 636 vs. Ruotsi 64 214 (Venäjä 66 551)


Ruotsissa jääkiekko ei myöskään ole ykköslaji, vaan Jalkapallo vetää enemmän yleisöä.


Nostan esiin tämän, koska ainakaan oma muistini ei tue väittämää. Uskoisin, että näistä asioista, esim. pelaajabudjeteista voisi olla tietoa tarjollakin, jos joku jaksaisi kaivaa vaikkapa vanhoja lehtiä tai arkistoja.


Yleisökeskiarvo kummassakin Liigassa oli vuosisadan vaihteessa 5000/peli. Palkanmaksukykyä oli muutamalla ruotsalaisseuralla toki enemmän kuin Suomen suurilla, Jokerilla ja TPS:llä, mutta keskipalkat olivat samalla tasolla. Tähdille siis kyettiin Ruotsissa maksamaan kovempia palkkoja kuin Suomessa, mutta perustulorakenne oli aika samankaltainen, kunnes Elitserien lähti tosiaan puuttumaan seurojen organisaatioiden rakenteisiin ylhäältäpäin. Ja kannattaa muistaa, että 1990-luvulla Ruotsin Elitserienissä tuli ilmi useita veronkiertotapauksia, jossa pelaajien, kuten juuri esimerkiksi Helmisen palkkoja kierrätettiin niin sanottujen veroparatiisien kautta lain vastaisesti.

Ja se on vain huonomuistisuutta, että pelaajaliikennettä olisi ollut vain Suomesta Ruotsiin ysärillä, sillä kaudella 1996-1997 Liigassa pelasi 30 ruotsalaista ja vastaavasti suomalaisia pelasi Elitseienissä 26 (ennen bosmannia SM-liigassa ei ollut muuten pelannut yhtäkään ruotsalaista ennen kautta 1994-1995)


SM-liigaseurojen yhteislaskettu kokonaisbudjetti oli kaudella 1996-1997 165 miljoonaa markkaa, kolme vuotta myöhemmin (kausi 99/00) luku oli jo 218 miljoonaa, eli euroissa noin 36,6 miljoonaa euroa. Tämä oli saman verran kun Elitserieneissä, jossa sarjan kokonaisbudjetti (99/00) oli 400 miljoonaa kruunua (ajankohdan rahassa siis noin 1:1). Tän jälkeen Elitserien meni menojaan. Kokonaisbudjetti 02/03 oli jo 680Mkr ja 04/05 jo 870Mkr.


Kaudella 2003-2004 esim Färjestadin pelaajabudjetti oli neljä miljoonaa euroa, ja köyhimmätkin seurat maksoivat 1,8 miljoonaa euroa pelaajilleen. Samalla kaudella Turun Palloseuran ja HIFK:n pelaajabudjetit olivat noin kaksi miljoonaa euroa, vastaavasti sekä SaiPan ja JYPin pelaajabudjetti oli alle miljoonan euron.


Eli kyllä, se repeäminen tapahtui 2000 luvun alussa.


en tiedä miksi tätä faktaa tarvitsisi vastustaa kovasti tai selitellä isommalla maalla tms. kun eikös se puolla myös teitä avoimensarjan haaveilijoita, Elitserienhän oli auki, kun Liiga oli kiinni eron revetessä (joo, täkynä, tämä ei ollut se syy)
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Lisenssipelaajien määrä on aika suoraan verrannollinen harrastajamääriin ja potentiaaliin ja näissä ei ole juurikaan eroa Suomen ja Ruotisin välillä ollut. Ruotissa on jopa vähemmän Lisenssipelaajia kuin suomessa Suomi 66 636 vs. Ruotsi 64 214 (Venäjä 66 551)


Ruotsissa jääkiekko ei myöskään ole ykköslaji, vaan Jalkapallo vetää enemmän yleisöä.
Mitä ihmeen tekemistä lisenssipelaajien määrällä on sen kanssa kuinka suuret markkinat ja yleisöpotentiaali siellä on? Kai se nyt on ihan loogista, että jos Mikkelissä asuisi 100 000 ihmistä, niin siellä olisi potentiaalia olla vielä isompi seura. Sitten vastaavasti jossain Kouvolassa asuisikin 150 000 ihmistä ja Lahdessa 300 000. Siis jos täällä asuisi yhtä paljon ihmisiä kuin Ruotsissa. Kyllä se nyt vain on vähän toisenlainen markkina, firmat on toista kokoluokkaa, raha mikä liikkuu on ihan eri tasolla jne. jos maassa ja kaupungissa asuu enemmän ihmisiä. Vai kuvitteletko että jotenkin Helsinki, Oulu, Turku ja Tampere ei hyödy siitä kaupunkiensa koosta? Miksiköhän niillä sitten on ne isoimmat budjetit?
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Ruotsissa jääkiekko ei myöskään ole ykköslaji, vaan Jalkapallo vetää enemmän yleisöä.

Asiasta vähän sivuun, mutta kun meillä kaiketi täällä jatkoajassa on myös Ruotsissa asuvia kirjoittajia, niin osaako joku kertoa, millaiset tv-rahat pyörii Ruotsissa, jääkiekkoa suuremmissa lajeissa? Paljonko esim. jalkapallon pääsarjajoukkueet saavat vuodessa tv-rahaa, siis per joukkue? Meinaa vaan, että jos se on merkittävästi suurempi, kuin SHL joukkueiden viisi miljoonaa euroa kaudessa, niin kuinka paljon ja siten, kuinka paljon jääkiekolla on vielä ikäänkuin kasvunvaraa Ruotsissa?
 

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Asiasta vähän sivuun, mutta kun meillä kaiketi täällä jatkoajassa on myös Ruotsissa asuvia kirjoittajia, niin osaako joku kertoa, millaiset tv-rahat pyörii Ruotsissa, jääkiekkoa suuremmissa lajeissa? Paljonko esim. jalkapallon pääsarjajoukkueet saavat vuodessa tv-rahaa, siis per joukkue? Meinaa vaan, että jos se on merkittävästi suurempi, kuin SHL joukkueiden viisi miljoonaa euroa kaudessa, niin kuinka paljon ja siten, kuinka paljon jääkiekolla on vielä ikäänkuin kasvunvaraa Ruotsissa?
2020 alkaen Allsvenskan+Superettan TV-diilin arvo on lehtitietojen mukaan 52,65 M€/kausi. Lähde sportcal.com: Eurosport completes swoop for Swedish league rights in six-year deal | Featured News| News | Sportcal . Joukkueita on Allsvenskanissa 16, mutta en tiedä kuinka suuri osa tuosta summasta menee Superettan-joukkueille. Joka tapauksessa arvo per seura per kausi on vähemmän kuin SHL:ssä, mutta täytyy ottaa huomioon että pelejä on huomattavasti vähemmän (240 matsia vs SHL:n 364 runkosarjamatsia + playoffit ja karsinnat).
 

Pratu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
2020 alkaen Allsvenskan+Superettan TV-diilin arvo on lehtitietojen mukaan 52,65 M€/kausi. Lähde sportcal.com: Eurosport completes swoop for Swedish league rights in six-year deal | Featured News| News | Sportcal . Joukkueita on Allsvenskanissa 16, mutta en tiedä kuinka suuri osa tuosta summasta menee Superettan-joukkueille. Joka tapauksessa arvo per seura per kausi on vähemmän kuin SHL:ssä, mutta täytyy ottaa huomioon että pelejä on huomattavasti vähemmän (240 matsia vs SHL:n 364 runkosarjamatsia + playoffit ja karsinnat).
Ruotsissa jalkapallossa jakavat ilmeisesti tuota tv-rahaa enemmän menestyksen mukaan. Jalkapallossa siis mestari pääsee varmastikkin tv-rahoissa jääkiekon tasolle, mutta suurin osa joukkueista saa tv-rahaa huomattavasti jääkiekkoa vähemmän.
 

A.P.Järvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jyväskylän Lohi
Ja se on vain huonomuistisuutta, että pelaajaliikennettä olisi ollut vain Suomesta Ruotsiin ysärillä, sillä kaudella 1996-1997 Liigassa pelasi 30 ruotsalaista ja vastaavasti suomalaisia pelasi Elitseienissä 26 (ennen bosmannia SM-liigassa ei ollut muuten pelannut yhtäkään ruotsalaista ennen kautta 1994-1995)
En tiedä, kuka oli huonomuistinen, mutta tuo kauden 1996-97 keinotekoinen tilanne tuli pomoille ehkäpä yllättäen kuin Ameriikan täti, kun rajat avautuivat eikä siihen ollut osattu ollenkaan valmistautua. Ainakin esim. Lukon ja KalPan toimistoille Bosman-päätös oli täydellinen katastrofi, josta jälkimmäinen ei sitten toipunutkaan. Keväällä 1996 tilanne oli kuitenkin se, että siirtokorvauskatto pudotettiin SM-liigan sisäisellä "herrasmiessopimuksella" 600 000 markasta 300 000 markkaan. (Vielä joitakin aikoja aiemmin - ennen Bosmania - oli liigahallituksessa ollut vakavassa harkinnassa korvauskaton nostaminen miljoonaan markkaan.) Kun Ruotsista pelaajia sai nyt hankkia vapaasti ilman siirtokorvausta ja EU-kiintiöitä, oli seuroille halvempaa täyttää rostereitaan kaiken maailman Per Wallineilla kuin vaikkapa Ilveksen kolmosketjun pelaajilla, joista piti vielä toistaiseksi maksaa siirtokorvauksia. On toki myönnettävä, että jotkut seurat (esim. JyP HT) onnistuivat ruotsalaisten hankinnassa aika hyvinkin.

Kiitoksia noista kokonaisbudjettitiedoista. Tietääkö joku muuten tuosta Ruotsin rahastointimahdollisuuksien historiasta? Siellähän oli pitkään kilpailuetu tässä(kin) asiassa Suomeen nähden, kun pelaajat pystyivät rahastoimaan tulojaan. Suomessahan pelaajat saivat rahastointimahdollisuuden vasta paljon myöhemmin.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Joukkueita on Allsvenskanissa 16, mutta en tiedä kuinka suuri osa tuosta summasta menee Superettan-joukkueille

Suhde on 70% / 30% Allsvenskan / Superettan. Tämä johtuu siitä, että TV oikeudet myy jalkapalloliitto, ei liigat. Jääkiekossa liitto luopui TV oikeuksista (ja muistankin) Elitserienin hyväksi silloin 2000, jonka jälkeen oikeuksista saatu rahamäärä on kasvanut todella voimakkaasti. Jääkiekon Allsvenskan seurathan on monesti vaatineet samanmoista jakosuhdetta, johon SHL ei tietenkään ole suostunut. Tämä on tosin aiheuttanut sen, että Jääkiekkoliitto on uhannut SHL:ää oikeuksien takasinvetämisellä.. tai siis kulissipuheissa, en oikein jaksa uskoa, että rahamyllyä halutaan sulkea.

Futiksen TV soppari siis on menossa uusiksi 2020 alkaen, ja jopa UEFA on ollut huolissaan ruotsalaiseurojen pienestä TV sopparista. UEFA on katsonut, että Ruotsin isomman väkimäärän mukaisesti TV tulojen pitäisi olla isommat kuin Norjassa tai Tanskassa. Nyt näin ei ole.


Tarkistin myös vähän tota yleistilannetta, niin aikas tasoissa liikevaihdon suhteen Allsvenskan ja SHL on. Allsvenskan kaikkien seurojen liikevaihto 2017: 163,84 M€ ja SHL 17/18 165,89 M€. SHL:ssä on myös kovempi keskipalkka kuin Allsvenskanissa (116k€ vs 95k€)… yleisömäärissä Allsvenskan sitten vetää aikamoista kaulaa 9 215 vs SHL 5 669 (alas on tultu muutamassa vuodessa, kun viä 14/15 oli 6 024)

EDIT: korjataan sen verran että 2018 Allsvenskanin yleisökeskiarvo oli vaan 8 401
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
kaupunkiensa koosta? Miksiköhän niillä sitten on ne isoimmat budjetit?

.. perisuomalainen "pää pensaaseen" asenne. "Ei ne mitään oikein tee, niillä on vaan enemmän väkeä"

Eli siis vuonna 2000 yleisömäärä ja kokonaisbudjetti oli Liigan ja Elitserienin välillä tasan. Sittemmin Ruotsissa tuli ammattijohtajat "lätkäjätkien" tilalle, sarja alkoi kontrolloimaan seurojen organisaatiorakenteita ja halleja aletiin pykään.. nyt ero on sitten jo aikamoinen...

"mutta ei ne mitään erilailla tee tee, niillä on vaan enemmän asukkaita"
 
4

444

.. perisuomalainen "pää pensaaseen" asenne. "Ei ne mitään oikein tee, niillä on vaan enemmän väkeä"

Eli siis vuonna 2000 yleisömäärä ja kokonaisbudjetti oli Liigan ja Elitserienin välillä tasan. Sittemmin Ruotsissa tuli ammattijohtajat "lätkäjätkien" tilalle, sarja alkoi kontrolloimaan seurojen organisaatiorakenteita ja halleja aletiin pykään.. nyt ero on sitten jo aikamoinen...

"mutta ei ne mitään erilailla tee tee, niillä on vaan enemmän asukkaita"
Varmasti asioita on tehty myös paremmin, mutta eihän se nyt sitä faktaa miksikään muuta, että sitä väkeäkin on lähes kaksinkertainen määrä meihin verrattuna. Ja tosiaan niillä pelaajamäärillä ei ole suoranaista vaikutusta asiaan, vaan ainoastaan sillä potentiaalisella katsojamäärällä. Toki harrastajamäärät kertovat osansa lajin absoluuttisesta suosiosta; selkeällä ykkösmaalla, Kanadalla, on 9-kertainen määrä pelaajia Suomeen nähden, ja väkiluku on ”vain” 7-kertainen. USA:ssa puolestaan on väkeä 60-kertainen määrä meihin nähden, mutta harrastajia ”vain” vajaa 8-kertainen määrä. Ja ihan hyvin jengi tuolla Kanadan etelänaapurissa käy katsomassa jääkiekkoa ja joukkueiden talous on suurimmalta osin ihan mallillaan.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
.. perisuomalainen "pää pensaaseen" asenne. "Ei ne mitään oikein tee, niillä on vaan enemmän väkeä"

Eli siis vuonna 2000 yleisömäärä ja kokonaisbudjetti oli Liigan ja Elitserienin välillä tasan. Sittemmin Ruotsissa tuli ammattijohtajat "lätkäjätkien" tilalle, sarja alkoi kontrolloimaan seurojen organisaatiorakenteita ja halleja aletiin pykään.. nyt ero on sitten jo aikamoinen...

"mutta ei ne mitään erilailla tee tee, niillä on vaan enemmän asukkaita"
Olenko minä väittänyt jossain ettei ne mitään oikein tee? Minä sanoin ihan heti alun alkaenkin, että on aika typerää lähteä selittelemään miten Liiga ja SHL oli tasoissa ja miten SHL on nyt tehnyt kaiken oikein. Oikeasti SHL oli tasoissa kun ne teki kaiken vielä enemmän vituiksi. Niiden katsojamäärillä ja talousalueilla olisi pitänyt olla aina Liigaa edellä. Sen sijaan ne sössi ja Liiga teki silloin asioita oikein ja siksi Liiga oli hetken tasoissa Ruotsin kanssa. Sitten kun ne laittoi hommansa kuosiin, niin se väli, täysin luonnollisesti, repesi. Eikä Suomessa voida millään tuota väliä kuroa kiinni ellei jostain keksitä lisää ihmisiä.

Täysin samasta syystä se Saksa tulee menemään vielä ohitse, Sveitsi on jo oikeastaan mennyt. Mutta kun ei vaan voi oikein kilpailla isompia talousalueita vastaan. Kun ei se onnistu edes Liigan sisällä kuin Lukolla, mikä on oikein poikkeustapauksen poikkeustapaus. Se että joku muu tekee/teki omat hommansa paskasti, ei ole mikään perustelu sille, että miten muka Liiga ei olisi tehnyt omia asioitaan hyvin. Oikeastaan Liiga on tehnyt jopa todella hyvin kun erot eivät ole kasvaneet suuremmiksi.
 

A.P.Järvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jyväskylän Lohi
SM-liigaseurojen yhteislaskettu kokonaisbudjetti oli kaudella 1996-1997 165 miljoonaa markkaa, kolme vuotta myöhemmin (kausi 99/00) luku oli jo 218 miljoonaa, eli euroissa noin 36,6 miljoonaa euroa. Tämä oli saman verran kun Elitserieneissä, jossa sarjan kokonaisbudjetti (99/00) oli 400 miljoonaa kruunua (ajankohdan rahassa siis noin 1:1).
Sen verran pitää viilata, että eivät nuo kauden 1999-2000 luvut aivan "yksi yhteen" ole, sillä ainakin kesäkuun 2000 valuuttakurssien mukaan Elitserienin luku on n. 32% suurempi. (Lisäksi kannattaa tosiaan huomioida mm. tuo rahastointimahdollisuus, joka ihan oikeasti kasvatti tuota eroa Ruotsin eduksi.)
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Sen verran pitää viilata, että eivät nuo kauden 1999-2000 luvut aivan "yksi yhteen" ole, sillä ainakin kesäkuun 2000 valuuttakurssien mukaan Elitserienin luku on n. 32% suurempi. (Lisäksi kannattaa tosiaan huomioida mm. tuo rahastointimahdollisuus, joka ihan oikeasti kasvatti tuota eroa Ruotsin eduksi.)

Pointti on, että oltiin "samassa veneessä", neljä vuotta myöhemmin Elitserienin katsojaluvut oli tuhannen korkeammalla ja pelaajabudjetit tuplaten. Eli se mainpoint. Ruotsi repi eron vuosituhannen vaihteen jälkeen, jolloin Ruotsissa määrättiin seuroihin markkinointipäälliköt, TV ja muut oikeudet siirty Elitserienille liitolta ja uusia halleja pykättiin. Tässä ajassa sen väestön määrän tai "ruotsalaiset nyt vaan tuhlaa enemmän vapaa-aikaan" ei muuttunut.

No ehkä se vaan tuntuu joillekkin pahalta, että ruattalaiset on ollu tässäKin parempia...

...rahastointi on rikka rokassa, kyse on muutenkin erilaisista yhteiskunnista rahan suhteen. Vielä tuolloin ruotsalaiset makso myös enemmän veroja kuin suomalaiset (marginaaliveroaste).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös