Eduskuntavaalit 2023

[Mojo]

Mites nyt näin? "Yllättävältä" suunnalta löytyvät nämä veronkorotusten kannattajat.

STTK:n kysely: suomalaisilta tyrmäys veronkorotuksille

Suomalaiset eivät innostu sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisesta nykyistä korkeammilla veroilla.

www.iltalehti.fi

Suosituin toimenpide sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamiseksi on säästöjen kohdistaminen muualle kuin sote-alalle. Sen sijaan verojen korottaminen ei saa suomalaisilta kannatusta.

Asia selviää työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n tilaamasta kyselytutkimuksesta.

Vastaajilta kysyttiin olisivatko he valmiita maksamaan nykyistä enemmän veroja, mikäli julkisten palvelujen laatu ja saatavuus paranisivat. 53 prosenttia vastasi kieltävästi ja 33 prosenttia kannatti ajatusta. Kantaansa ei osannut sanoa 14 prosenttia vastaajista.

Kyselyn perusteella ikä, tulotaso tai ammattiasema ei ollut erottava tekijä.

─ Puoluekanta sen sijaan erotti vastaajia. Vasemmistoliiton, vihreiden, SDP:n, keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajista useampi kannatti kuin vastusti verojen korottamista, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa tiedotteessa.

 

[kehveli]

EVA lyö löylyä myös vaalikeskusteluun. Energiakriisi vauhdittaa ihmisten ilmastotoimia, vaikka huoli ilmastosta hiipuu
Vihervasemmisto eroaa tässä kyselyssä oikeistopuolueista, erityisesti persuista aika vahvasti. Kärjistettynä tulokset ovat siis sellaiset, että vasemmiston ja vihreiden kannattajat haluavat päättäjien tekevän asioita ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja ovat valmiita myös itse toimiin. Mitä oikeammalle kohti persuja mennään, niin sitä enemmän ollaan haluttomia henkilökohtaisiin tai yhteiskunnan muutoksiin.

Kyllähän tuo tutkimus aika lailla vankisti omaa kantaa, eli jos suuria puolueita äänestän, niin Vasemmistolle tai Vihreille menee ääni.

Persujen osalta lukemat taasen olivat vielä masentavampia kuin osasin pelätäkään.

Entä missä on viheroikeisto? RKP ei liene aivan toivoton tapaus ja Vihreistä löytyy, ainakin kuntatasolla, paljon oikealle viiraavia, mutta kokoomuksen kannattajista YLI PUOLET toivoo taukoa ilmastopolitiikkaan ja -toimiin tällä hetkellä...energiatalous on tietysti ollut melkoisessa myllerryksessä Venäjänkin takia, mutta senhän pitäisi päinvastoin rohkaista kohti ilmastoystävällistä politiikkaa.


...ja 27% suomalaisista yleensä, ei ollut halukkaita minkäänlaisiin ilmastotoimiin, mikäli se näkyisi heidän elintasossaan!!!

En vain taas oikein jaksa ihmiskuntaa... :(

 

[Jules W.]

Kyllähän tuo tutkimus aika lailla vankisti omaa kantaa, eli jos suuria puolueita äänestän, niin Vasemmistolle tai Vihreille menee ääni.

Persujen osalta lukemat taasen olivat vielä masentavampia kuin osasin pelätäkään.

Entä missä on viheroikeisto? RKP ei liene aivan toivoton tapaus ja Vihreistä löytyy, ainakin kuntatasolla, paljon oikealle viiraavia, mutta kokoomuksen kannattajista YLI PUOLET toivoo taukoa ilmastopolitiikkaan ja -toimiin tällä hetkellä...energiatalous on tietysti ollut melkoisessa myllerryksessä Venäjänkin takia, mutta senhän pitäisi päinvastoin rohkaista kohti ilmastoystävällistä politiikkaa.


...ja 27% suomalaisista yleensä, ei ollut halukkaita minkäänlaisiin ilmastotoimiin, mikäli se näkyisi heidän elintasossaan!!!

En vain taas oikein jaksa ihmiskuntaa... :(

Eiköhän näitä vastustajia löydy myös vasemmalta ja vihreistä, jotka eivät ole valmiita karsimaan omaa elintasoaan, jos se esimerkiksi tehtäisiin heidän mielestään väärällä tavalla. Täytyy huomioida aina näissä myös demografia, eli Perussuomalaisten äänestäjät voivat erota hyvinkin paljon muiden puolueiden äänestäjistä, jolloin heille arjessa on tärkeämpi asioita esimerkiksi siitä arjesta selviäminen. Vasemmistolle voisi esimerkiksi tukiin puuttuminen olla kynnyskysymys, vaikka sillä pyrittäisiin tekemään oikeudenmukaisempi yhteiskunta tuleville sukupolville ja pysäyttämään velkaantuminen.

Toisekseen itse en kyllä luota hirveästi esimerkiksi Anderssonin, Ohisalon tai Marinin edustamien puolueiden kykyyn tehdä ilmaston kannalta optimaalisia päätöksiä. Kulutusta pitää pystyä ohjaamaan järkevästi, mutta aina kun valtio pyrkii sotkeentumaan asiaan, niin yleensä lopputulos on epäoptimaalinen. Siksi esimerkiksi Kokoomuksen linja, jossa asioita pyritään ohjaamaan haittaverotuksella on paljon parempi. Luottamus em. puheenjohtajien edustamiin puolueisiin ei perustu heidän imagoonsa, vaan tapaansa hoitaa asioita. Nykyinen hallitus on ollut äärimmäisen reaktiivinen ja tehnyt nopeita hätiköityjä päätöksiä, joiden vaikutuksia ei ole arvioitu tarpeeksi. Tällöin on nähty myös näitä epäonnistuneita koronatukien kohdentamisia ja luulen että tämän sähkötuen kanssa voi käydä yhtälailla huonosti.

Nyt nähdään jo vaikutukset, kun sähkön hinta kallistuu ja sen myötä kulutus laskee. Osin pakosta ja ikävästi toisia ihmisiä kohdellen, mutta osin myös sellaisesta turhasta kulutuksesta karsien. Miten näitä mekanismeja voitaisiin luoda yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävästi?

edit. Kun täällä niin herkästi saa leimakirvestä, niin todettakoon että kaipaan Ville Niinistön Vihreitä todella paljon. Puolueeseen mahtui sujuvasti nykyiset edustajat, mutta myös Antero Vartia ja kaltaisensa. En luota sinällään Perussuomalaisten ilmastopäätöksiin juurikaan enempää, mutta ehkä vähän erilaisista syistä, kuin hallituspuolueiden kohdalla.

 

[BitterX]

Sekin on esimerkiksi mahdollista, että kokoomus jatkaa linjallaan ja jatkaa holtitonta velanottoa sillä ryyditettynä, että persut ja kepu saavat polttaa turvetta mielin määrin ja ympäristöministeriö lopetetaan.

Kirjoittelen tänne, koska sopii paremmin kuin persuketjuun.

Velanoton merkittävä jatkuminenhan on käytännössä täysi väistämättömyys ihan hallituspohjasta riippumatta.

Vuodesta 2000 alkaen vanhuuteen liittyvät sosiaaliturvamenot ovat kasvaneet 13 miljardista 33 miljardiin euroon ja terveyden- / sairaanhoidon kustannukset 10 miljardista 17 miljardiin euroon. Tämä kehitys - eli vanhuuteen ja terveyteen liittyvä sote-menojen räjähdysmäinen nousu - jatkuu Suomen ikärakenteesta johtuen väistämättömänä vielä pitkään, ellei nykymuotoista hyvinvointivaltiota lakkauteta. Eikä sitä tietenkään lakkauteta, koska suomalaiset ja siten yksikään puolue ei sitä halua.

Valtiontalouden kannalta on lopulta siis aivan totaalista neppailua puhua vaikkapa kehitysyhteistyömenoista edes osaratkaisuna valtiontalouden alijäämään, koska pelkästään jo vanhuuteen liittyvät sosiaaliturvamenot kasvavat vuodessa yhtä paljon, kuin kehitysyhteistyömenot ovat yhteensä. Eli jos kehitysyhteistömenot poistettaisiin vuonna 2024 kokonaan (ei likikään mahdollista edes teoriassa, koska siihen sisältyy useiden kansainvälisten järjestöjen, kehityspankkien, ym. jäsenyyksiä joihin Suomi on sitoutunut), pelkästään vanhuuteen littyvien sote-menojen kasvun takia tuo säästö mitätöityy saman vuoden loppuun mennessä.

Kehitysyhteistyömenot ovat vain esimerkki, eikä tämä tarkoita, etteikö "mistään saisi leikata". Tottakai saa ja pitää. Kohteita löytyy kyllä. Myös kehitysyhteistyömenoissa on paljon tehostettavaa.

Kyse on kokonaisuudessaan kuitenkin Suomen historian ylivoimaisesti suurimmasta rakenteellisesta ongelmasta, jota ei ole mitään toivoakaan saada ratkemaan millään leikkauksilla tai veronkorotuksilla. Tämä Suomen politiikalle leimallinen talouspoliittinen velanotto-veronkorotus-leikkaus -keskustelu saattoi olla valtiontalouden tasapainon kannalta keskeistä siis vielä 90-luvulle asti, mutta ei tosiaankaan ole sitä enää. Sitä keskustelua jatketaan samassa muodossaan, koska niin on aina tehty.

Tässä tilanteessa tuo keskustelu nykymuodossaan on yksinkertaisesti hiton rasittavaa ja turhauttavaa, koska siitä puuttuu lähes kokonaan kaikki oleelliset, pitkäjänteisesti ratkaisuun pyrkivät elementit. Nyt kun pitäisi etsiä ratkaisuja siihen, miten tuota tulopuolen kakkua saataisiin nopeasti ja pysyvästi kasvatettua. Minusta tämä yksinkertaisesti tarkoittaisi mm. seuraavia teemoja:

1. Suomen viennin lisääminen

2. Suomen vientirakenteen nopea ja selkeä monipuolistaminen sekä vientiteollisuuden osaamisintensiivisyyden / jalostusasteen parantaminen

3. Osaamisintensiivisten teollisuusinvestointien moninkertaistaminen nykyisestä (sekä kotimaiset investoinnit että ulkomaisten investointien houkuttelu Suomeen)

Yllä mainitut elinkeinopoliittiset teemat olisivat nyt ainoa mahdollisuus saada kasvatettua yritysverotulopottia sekä tuloverotulopottia (työpaikkoja lisäämällä sekä korkean osaamisen maahanmuuton houkuttelulla).

Yllä mainituilla alueilla Suomen kilpailukyky on parantunut viime vuosina suhteessa verrokkimaihin aivan liian vähän ja osin se on jopa suhteellisesti heikentynyt.

Luonnollisesti tärkeää olisi keskustella myös rakenneuudistuksista kulupuolella, mutta tämän osalta taisin jo kunta- ja soteuudistuskeskustelujen myötä heittää hanskat tiskiin. Myös työmarkkinauudistuskeskustelu on ollut yhtä turhauttavaa.

Mutta ei mitään: jatketaan toki lillukanvarsilla.

 

[kehveli]

Eiköhän näitä vastustajia löydy myös vasemmalta ja vihreistä, jotka eivät ole valmiita karsimaan omaa elintasoaan, jos se esimerkiksi tehtäisiin heidän mielestään väärällä tavalla. Täytyy huomioida aina näissä myös demografia, eli Perussuomalaisten äänestäjät voivat erota hyvinkin paljon muiden puolueiden äänestäjistä, jolloin heille arjessa on tärkeämpi asioita esimerkiksi siitä arjesta selviäminen. Vasemmistolle voisi esimerkiksi tukiin puuttuminen olla kynnyskysymys, vaikka sillä pyrittäisiin tekemään oikeudenmukaisempi yhteiskunta tuleville sukupolville ja pysäyttämään velkaantuminen.

Kirjoitinkin, että 27% suomalaisista YLEENSÄ

Toisekseen itse en kyllä luota hirveästi esimerkiksi Anderssonin, Ohisalon tai Marinin edustamien puolueiden kykyyn tehdä ilmaston kannalta optimaalisia päätöksiä. Kulutusta pitää pystyä ohjaamaan järkevästi, mutta aina kun valtio pyrkii sotkeentumaan asiaan, niin yleensä lopputulos on epäoptimaalinen. Siksi esimerkiksi Kokoomuksen linja, jossa asioita pyritään ohjaamaan haittaverotuksella on paljon parempi. Luottamus em. puheenjohtajien edustamiin puolueisiin ei perustu heidän imagoonsa, vaan tapaansa hoitaa asioita. Nykyinen hallitus on ollut äärimmäisen reaktiivinen ja tehnyt nopeita hätiköityjä päätöksiä, joiden vaikutuksia ei ole arvioitu tarpeeksi. Tällöin on nähty myös näitä epäonnistuneita koronatukien kohdentamisia ja luulen että tämän sähkötuen kanssa voi käydä yhtälailla huonosti.

Älä sotke SDP:tä minun kommentteihini. SDP, kokoomus, keskusta ym. eivät ole ääntäni saaneet, eivätkä taida ihan heti saadakaan (persuista nyt puhumattakaan). Pettymykseni nyky hallituksen ilmastotoimiin ja luonnonsuojeluun yleensä olen jo ilmaissut, mutta uskonko yhtään parempaan tulokseen kokoomuksen johtamalta hallitukselta (varsinkin tuon tutkimuksen jälkeen)? EN. En näe ensikaudellakaan viheroikeiston nousua todennäköisenä.

Nyt nähdään jo vaikutukset, kun sähkön hinta kallistuu ja sen myötä kulutus laskee. Osin pakosta ja ikävästi toisia ihmisiä kohdellen, mutta osin myös sellaisesta turhasta kulutuksesta karsien. Miten näitä mekanismeja voitaisiin luoda yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävästi?

edit. Kun täällä niin herkästi saa leimakirvestä, niin todettakoon että kaipaan Ville Niinistön Vihreitä todella paljon. Puolueeseen mahtui sujuvasti nykyiset edustajat, mutta myös Antero Vartia ja kaltaisensa. En luota sinällään Perussuomalaisten ilmastopäätöksiin juurikaan enempää, mutta ehkä vähän erilaisista syistä, kuin hallituspuolueiden kohdalla.

Leimakirveet tosiaan heiluvat joka puolella :(

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Luottamus kaikkien erilaisten ilmastotoimien a) välttämättömyyteen, b) tarkoituksenmukaisuuteen, c) prioriteettiin ja d) tarpeelliseen laajuuteen ei välttämättä ole aivan sama kaikissa kansalaisryhmissä. Tämä siis koskien sitä osaa väestöstä, josta lasketaan sivuun eriasteiset ilmastomuutosdenialistit ja muu sen suuntainen väki.

Hyvä kysymys itse kullekin on se, olisitko valmis kategorisesti kannattamaan mitä hyvänsä kulloinkin ehdotettua ilmastotointa, myös siinä tapauksessa, jos ehdotetulla ilmastotoimella on merkittävä negatiivinen seurausvaikutus edustamallesi toimialalle, ja jos oma henkilökohtainen toimeentulosi olisi konkreettisessa vaarassa. Toinen hyvä kysymys on se, onko mikä hyvänsä ilmastotoimi itseisarvoisen tärkeä riippumatta siitä, mikä se on ja miten se toteutetaan, jos se perustellaan ilmastotoimena. Vaikka suhtaudun ilmastomuutoksen jarruttamiseen myönteisesti, en ole välttämättä valmis nielemään joka rapalaa, jota yritetään työntää suuhun välttämättömänä ilmastotoimena.

Kyse on osaltaan myös politikoinnista ja oikeudenmukaisuuden käsitteen etupiirin mukaisesta subjektiivisesta venyttämisestä. Keskisessä Euroopassa nähdään mieluusti, että metsiin liittyvät suojeluvaatimukset voitaisiin hyvin maksattaa pohjois-eurooppalaisten metsänomistajien kukkarosta tilanteessa, jossa omat metsävarannot on jo suurelta osin tuhottu, ja isosta osa jäljellä olevista metsistä haluttaisiin ottaa vielä taloudellinen hyöty irti. Suomessa on harjoitettu sukupolvien ajan metsien nettokasvuun tähtäävää kestävää metsänhoitoa, jossa talousmetsien vuotuinen kasvu ylittää hakkuumäärän, myös lyhyellä aikavälillä. Metsiä on hoidettu Suomessa erittäin suurelta osin vastuullisesti ja em. periaatteen mukaisesti, myös lainsäädäntöön perustuvista vaatimuksista lähtien. Suomalainen metsätalous ei ole ilmastotoimien kannalta minkäänlainen ongelma tai este, eikä silloinkaan, vaikka vastapooli kiikuttaa julkisuuteen jonkun oman elämänsä jussisaramon poimimia disinformaatiota lähestyviä haistapaskagraafeja, joiden mukaan vaalea onkin sysimustaa.

@Jules W. tuossa edellä jo totesi demografiasta. Vasemmiston ja vihreiden kannattajista löytyy keskivertoa vähemmän tulonsiirtojen nettomaksajia ja työllistäviä yrittäjiä. Näiden puolueiden kannattajissa on taas keskimääräistä enemmän opiskelijoita, työttömiä, julkisen sektorin työntekijöitä ja matalapalkka-alojen palkansaajia, ja keskimääräistä enemmän tulonsiirtojen nettosaajia. Näistä riveistä on totuttu tähänkin saakka vaatimaan muita maksamaan laskut suurelta osin tai kokonaan, joten myös ilmastotoimien laskuja on helppo vaatia maksettaviksi, kun niiden talousvaikutukset kopsahtavat omaan toimeentuloon vähemmän suorasti ja pienemmin seuraamuksin kuin joillakin toisilla. Ei ole myöskään liioittelua väittää, että laitavasemmistossa ilmastomuutosvaatimusten oheismotivaatiot lähtevät jonkinlaisesta sairaalloisesta luokkataistelusta, eli kapuloiden heittämisestä taloudellisen toimeliaisuuden rattaisiin, sekä tulonsiirto- ja tukiaistalouden piirteiden vahvistamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

[kehveli]

Luottamus kaikkien erilaisten ilmastotoimien a) välttämättömyyteen, b) tarkoituksenmukaisuuteen, c) prioriteettiin ja d) tarpeelliseen laajuuteen ei välttämättä ole aivan sama kaikissa kansalaisryhmissä. Tämä siis koskien sitä osaa väestöstä, josta lasketaan sivuun eriasteiset ilmastomuutosdenialistit ja muu sen suuntainen väki.

Hyvä kysymys itse kullekin on se, olisitko valmis kategorisesti kannattamaan mitä hyvänsä kulloinkin ehdotettua ilmastotointa, myös siinä tapauksessa, jos ehdotetulla ilmastotoimella on merkittävä negatiivinen seurausvaikutus edustamallesi toimialalle, ja jos oma henkilökohtainen toimeentulosi olisi konkreettisessa vaarassa. Toinen hyvä kysymys on se, onko mikä hyvänsä ilmastotoimi itseisarvoisen tärkeä riippumatta siitä, mikä se on ja miten se toteutetaan, jos se perustellaan ilmastotoimena. Vaikka suhtaudun ilmastomuutoksen jarruttamiseen myönteisesti, en ole välttämättä valmis nielemään joka rapalaa, jota yritetään työntää suuhun välttämättömänä ilmastotoimena.

Kyse on osaltaan myös politikoinnista ja oikeudenmukaisuuden käsitteen etupiirin mukaisesta subjektiivisesta venyttämisestä. Keskisessä Euroopassa nähdään mieluusti, että metsiin liittyvät suojeluvaatimukset voitaisiin hyvin maksattaa pohjois-eurooppalaisten metsänomistajien kukkarosta tilanteessa, jossa omat metsävarannot on jo suurelta osin tuhottu, ja isosta osa jäljellä olevista metsistä haluttaisiin ottaa vielä taloudellinen hyöty irti. Suomessa on harjoitettu sukupolvien ajan metsien nettokasvuun tähtäävää kestävää metsänhoitoa, jossa talousmetsien vuotuinen kasvu ylittää hakkuumäärän, myös lyhyellä aikavälillä. Metsiä on hoidettu Suomessa erittäin suurelta osin vastuullisesti ja em. periaatteen mukaisesti, myös lainsäädäntöön perustuvista vaatimuksista lähtien. Suomalainen metsätalous ei ole ilmastotoimien kannalta minkäänlainen ongelma tai este, eikä silloinkaan, vaikka vastapooli kiikuttaa julkisuuteen jonkun oman elämänsä jussisaramon poimimia disinformaatiota lähestyviä haistapaskagraafeja, joiden mukaan vaalea onkin sysimustaa.

@Jules W. tuossa edellä jo totesi demografiasta. Vasemmiston ja vihreiden kannattajista löytyy keskivertoa vähemmän tulonsiirtojen nettomaksajia ja työllistäviä yrittäjiä. Näiden puolueiden kannattajissa on taas keskimääräistä enemmän opiskelijoita, työttömiä, julkisen sektorin työntekijöitä ja matalapalkka-alojen palkansaajia, ja keskimääräistä enemmän tulonsiirtojen nettosaajia. Näistä riveistä on totuttu tähänkin saakka vaatimaan muita maksamaan laskut suurelta osin tai kokonaan, joten myös ilmastotoimien laskuja on helppo vaatia maksettaviksi, kun niiden talousvaikutukset kopsahtavat omaan toimeentuloon vähemmän suorasti ja pienemmin seuraamuksin kuin joillakin toisilla. Ei ole myöskään liioittelua väittää, että laitavasemmistossa ilmastomuutosvaatimusten oheismotivaatiot lähtevät jonkinlaisesta sairaalloisesta luokkataistelusta, eli kapuloiden heittämisestä taloudellisen toimeliaisuuden rattaisiin, sekä tulonsiirto- ja tukiaistalouden piirteiden vahvistamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tuskin kukaan kaipaa näennäisiä ilmastotoimia?

Se miten uhkaavana ihminen näkee ilmastonmuutoksen tietenkin sanelee sen, kuinka paljon on valmis panemaan peliin. Itse vaikutit keskittyvän tekstissäsi enemmän noihin näennäisiin toimiin ja niiden vaikutuksiin. Varsinkin hallitustasolla tapahtuvia toimia tuleekin tarkkailla kriittisesti, mutta se ei poista faktaa, että jotkin kipeääkin käyvät toimet voivat tulla tarpeeseen.

Toinen hyvä kysymys itse kullekin on se, kuinka kestävä elinkeinosi todella on? Onko sinulla mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan jne.

Tuon viimeisen kappaleesi leimakirveen heiluttelu oli kyllä taas melkoista...

 

[Surukuku]

...
Tuon viimeisen kappaleesi leimakirveen heiluttelu oli kyllä taas melkoista...

Juu - varsin kliseinen kappale ja kuvaus suomalaisesta elämänmenosta... ja valitettavasti ilman sen suurempia liioitteluja ihan täyttä asiaa...

 

[kehveli]

Juu - varsin kliseinen kappale ja kuvaus suomalaisesta elämänmenosta... ja valitettavasti ilman sen suurempia liioitteluja ihan täyttä asiaa...

Myönnetään (omalta osalta), että olen itsekin aikanaan opintotukea saanut ja kannatan julkista perusopetusta ja terveydenhuoltoa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tuon viimeisen kappaleesi leimakirveen heiluttelu oli kyllä taas melkoista...

Olen syntynyt 52 vuotta sitten, ja tutustunut tässä ajassa varsin monenkirjavasti laitavasemmistolaisen ajattelun käytännön ilmentymiin niin työpaikoilla kuin poliittisilla estradeilla. En koe olevani aiemmin lausumani suhteen vallan väärässä, tai edes kovin asenteellinen. Toki lausumani ei millään muotoa ilmennä kaikkea vasemmistolaista ajattelua tai käytännön osallistumista, mutta ideologisinta osaa siitä hyvinkin.

 

[Cobol]

EVA lyö löylyä myös vaalikeskusteluun. Energiakriisi vauhdittaa ihmisten ilmastotoimia, vaikka huoli ilmastosta hiipuu
Vihervasemmisto eroaa tässä kyselyssä oikeistopuolueista, erityisesti persuista aika vahvasti. Kärjistettynä tulokset ovat siis sellaiset, että vasemmiston ja vihreiden kannattajat haluavat päättäjien tekevän asioita ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja ovat valmiita myös itse toimiin. Mitä oikeammalle kohti persuja mennään, niin sitä enemmän ollaan haluttomia henkilökohtaisiin tai yhteiskunnan muutoksiin.

EVA:n perinteinen mittari on hyvä verrokki ilmastopolitiikan ymmärtämiselle. Kun vasemmisto on 90-100 linjalla, siellä mennnään liput liehuen sinne ja tänne ilman järkeä. Todellisuudessa hallituksessa ja kunnissa tehdään heidän tuellaan aivan erilaista politiikkaa.

Kokoomuksessa (67) nähdään mielestäni energiakriisi osana ilmastopolitiikkaa. Koko kansasta 44 prosenttia on sitä mieltä, että ilmastopolitiikka ja ilmastotoimet tulee laittaa nyt tauolle, koska tarvitsemme käyttöömme kaiken saatavilla olevan energian.

Itse en taukoa kannata, vaan olen samoilla linjoilla Marinin hallituksen ja demarienkin kanssa. Ei taukoa, mutta hidastetaan. Turvetta nostetaan edelleen ja käytetään mm. lämmittämiseen. Kivihiiltä käytetään ja ehkäpä Soininvaara siirtää Helenin päätöstä vaalien yli. On mahdollista, että Helen luopuu osasta kivihiilen alaskirjaamisesta toistaiseksi. Ainakin demarit kannattavat mediassa olleiden uutisten mukaan.

 

[kehveli]

Olen syntynyt 52 vuotta sitten, ja tutustunut tässä ajassa varsin monenkirjavasti laitavasemmistolaisen ajattelun käytännön ilmentymiin niin työpaikoilla kuin poliittisilla estradeilla. En koe olevani aiemmin lausumani suhteen vallan väärässä, tai edes kovin asenteellinen. Toki lausumani ei millään muotoa ilmennä kaikkea vasemmistolaista ajattelua tai käytännön osallistumista, mutta ideologisinta osaa siitä hyvinkin.

Vuotta nuorempana olen itsekin aika monentyyppisiin tapauksiin törmännyt vasemmalta, oikealta, ylhäältä ja alhaalta. Kyllähän noita stereotypioita löytyy omastakin "jengistä", ei siinä. Hieman vain kohtuuttomana / kärjistävänä pidin sitä itse tässä yhteydessä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Vuotta nuorempana olen itsekin aika monentyyppisiin tapauksiin törmännyt vasemmalta, oikealta, ylhäältä ja alhaalta. Kyllähän noita stereotypioita löytyy omastakin "jengistä", ei siinä.

Tuosta on helppo olla samaa mieltä. Kun nyt laitavasemmistosta oli puhetta, niin sanotaan nyt vielä tässäkin yhteydessä, että peukku ylös sille osalle puolueen eduskuntaryhmästä, joka ymmärsi viime vuonna irtaantua puolueen aiemmista ja vääriksi osoittautuneista turpo-linjauksista, ja äänesti Suomen NATO-jäsenhakemuksen jättämisen puolesta. Toki vastaavasti osalle tosiasiat eivät vieläkään kirkastuneet, mutta sellaista elämä joillekin on. Ja kyllä omiin virheellisiin olettamuksiin takertuvia pässittäjiä löytyy muistakin ryhmistä kuin vasemmalta. Rohkeus ja viisaus on kyvyssä korjata omia vääriä näkökantoja niiden osoittautuessa kestämättömiksi, ei aina kirkasotsaisessa periksiantamattomuudessa.

 

[mikko600]

Mä voisin tähän ketjuun kyllä kirjoittaa ehkä enemmän nyt sit mitä tähän eduskuntavaaliehdokas-prosessiin kuuluu. Jos siis kiinnostusta löytyy? Tänään alkoi tippua kutsuja isoimpiin vaalikoneisiin ja puolueella myös nyt alkaa workshop-putket koskien vähän kaikkea ehdokkuuteen liittyvää.

 

[heketsu88]

Mä voisin tähän ketjuun kyllä kirjoittaa ehkä enemmän nyt sit mitä tähän eduskuntavaaliehdokas-prosessiin kuuluu. Jos siis kiinnostusta löytyy? Tänään alkoi tippua kutsuja isoimpiin vaalikoneisiin ja puolueella myös nyt alkaa workshop-putket koskien vähän kaikkea ehdokkuuteen liittyvää.

Minun puolesta voit vaikka kirjoittaa. Olisi mielenkiintoista päästä kuulemaan, mitä Jatkoajan virallinen ehdokas ajattelee yhteiskunnallisista asioista ja vaalityön kuvasta:).

 

[Big Joe]

Mä voisin tähän ketjuun kyllä kirjoittaa ehkä enemmän nyt sit mitä tähän eduskuntavaaliehdokas-prosessiin kuuluu. Jos siis kiinnostusta löytyy? Tänään alkoi tippua kutsuja isoimpiin vaalikoneisiin ja puolueella myös nyt alkaa workshop-putket koskien vähän kaikkea ehdokkuuteen liittyvää.

Täältä kanssa peukkua noille kirjoituksille. Erittäin mielenkiintoista noista on kuulla kun ei itsellä ole mitään kokemusta. Ja onnea vaaleihin!

 

[kehveli]

Tuosta on helppo olla samaa mieltä. Kun nyt laitavasemmistosta oli puhetta, niin sanotaan nyt vielä tässäkin yhteydessä, että peukku ylös sille osalle puolueen eduskuntaryhmästä, joka ymmärsi viime vuonna irtaantua puolueen aiemmista ja vääriksi osoittautuneista turpo-linjauksista, ja äänesti Suomen NATO-jäsenhakemuksen jättämisen puolesta. Toki vastaavasti osalle tosiasiat eivät vieläkään kirkastuneet, mutta sellaista elämä joillekin on. Ja kyllä omiin virheellisiin olettamuksiin takertuvia pässittäjiä löytyy muistakin ryhmistä kuin vasemmalta. Rohkeus ja viisaus on kyvyssä korjata omia vääriä näkökantoja niiden osoittautuessa kestämättömiksi, ei aina kirkasotsaisessa periksiantamattomuudessa.

Voitko muuten uskoa, että tekisi mieli palauttaa ensimmäisen viestisi syöttö ja esittää tiettyjä stereotypioita / kärjistyksiä oikeistolaisista? :)

Mutta antaapa olla.

Puoluekannnasta huolimatta toivon kyllä jokaisen esittävän itselleen sen esille tuomasi kysymyksen, että olisiko valmis kannattamaan ehdotettuja ilmastotoimia, myös siinä tapauksessa, jos ehdotetulla ilmastotoimella on merkittävä negatiivinen vaikutus edustamallesi toimialalle, ja jos oma henkilökohtainen toimeentulosi olisi konkreettisessa vaarassa? Hyvin monihan sen on jo esittänytkin ja yhtä sun toista tapahtumassakin. Uudet energiaratkaisut ja raaka-aineet (niin teollisuudessa, kuin kotonakin), kouluttautuminen jne. Kyllähän ne budjetissa näkyvät.

Mutta edelleen löytyy niitäkin, jotka eivät ole toimeentulonsa ekologisuutta pohtineet, saatikka sen jatkon hintaa määritelleet, ja se 27%, joka ei ole pohdintojen ja kysymysten jälkeen halukas mihinkään toimiin, jos se heidän elintasossaan näkyy.

Näillä kai mennään kohti huomista?

 

[UnenNukkuja]

Mä voisin tähän ketjuun kyllä kirjoittaa ehkä enemmän nyt sit mitä tähän eduskuntavaaliehdokas-prosessiin kuuluu. Jos siis kiinnostusta löytyy? Tänään alkoi tippua kutsuja isoimpiin vaalikoneisiin ja puolueella myös nyt alkaa workshop-putket koskien vähän kaikkea ehdokkuuteen liittyvää.

Yhtä kaveria jo Facessa tsemppaan isosti (Helsingin ehdokas), niin olisihan se mielenkiintoista tälläkin palstalla lukea, miten etenee.

 

[MacRef]

Ymmärsinkö oikein @mikko600 että olet ehdolla? Minua ainakin kiinnostaisi enemmänkin lukea, mitä kaikkea ehdokkaan tekemisiin liittyy. Olisiko tuossa jopa oman ketjun aihioita? Jos et suoranaisesti itseäsi ja edustamaasi puoluetta mainostaisi vaan nimen omaan kertoisit prosesseista sun muusta, mikä ei olisi mainostamista, niin voisikohan tuommoisen ketjun tehdä? Jos siis kiinnostusta itselläsi riittäisi moiseen.

 

[Jules W.]

Voitko muuten uskoa, että tekisi mieli palauttaa ensimmäisen viestisi syöttö ja esittää tiettyjä stereotypioita / kärjistyksiä oikeistolaisista? :)

Mutta antaapa olla.

Puoluekannnasta huolimatta toivon kyllä jokaisen esittävän itselleen sen esille tuomasi kysymyksen, että olisiko valmis kannattamaan ehdotettuja ilmastotoimia, myös siinä tapauksessa, jos ehdotetulla ilmastotoimella on merkittävä negatiivinen vaikutus edustamallesi toimialalle, ja jos oma henkilökohtainen toimeentulosi olisi konkreettisessa vaarassa? Hyvin monihan sen on jo esittänytkin ja yhtä sun toista tapahtumassakin. Uudet energiaratkaisut ja raaka-aineet (niin teollisuudessa, kuin kotonakin), kouluttautuminen jne. Kyllähän ne budjetissa näkyvät.

Mutta edelleen löytyy niitäkin, jotka eivät ole toimeentulonsa ekologisuutta pohtineet, saatikka sen jatkon hintaa määritelleet, ja se 27%, joka ei ole pohdintojen ja kysymysten jälkeen halukas mihinkään toimiin, jos se heidän elintasossaan näkyy.

Näillä kai mennään kohti huomista?

Täytyy sanoa, että tämä vaikutus omaan elinkeinoon on aika herkkä aihe. Aika harva voi oikeasti siinä tilanteessa ajatella hirveän selkeästi, että omat työt lähtisi alta ja mahdollisesti oma omakotitalo menettäisi arvonsa. Ilmasto voi siinä tilanteessa olla hyvin sekundaarinen asia, kun kaikki perustarpeet ovat uhattuna. Uskon että ihan globaalisti näissä tilanteissa ei välttämättä löydy kauheasti kannatusta niille ilmastotoimille, joilla on tällaisia vaikutuksia.

Uskon että kärjistetysti potentiaaliset häviäjät on siellä Perussuomalaisten leirissä. On se populistista tai ei, niin puolue pitää tietyn kansanosan toiveita elossa. Samalla tavalla kuin Vihreät puhuttelevat tiettyä ihmisryhmää. Aina on huvittanut näiden jytkyjen kauhistelu, kun olisi hyvä ymmärtää, että täälläkin on se tietty kansanosa, joka haluaa äänensä kuuluviin. Jos isot tai pienemmät puolueet ei näitä ääniä kuuntele, niin tuloksena on lopulta jonkinlainen liikehdintä ja tällä hetkellä se puskee populistiseen oikeistoon. Globaalisti, joskus 1900-luvun alussa se liikehdintä pyrki vasemmalle.

Nämäkin on isoja teemoja mitä tässä sivutaan, eli ilmastonmuutos ja rakennemuutos paikallisesti. Kaksi asiaa mitkä uhkaavat tuota aika perinteistä suomalaista populaatiota, jonka kautta sitten on hyvä tehdä myös populistista politiikkaa. Enkä sano millään tavalla kannattavani tai pitäväni asiaa hyvänä, mutta lähinnä totean tämän havaintona ja faktana.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Voitko muuten uskoa, että tekisi mieli palauttaa ensimmäisen viestisi syöttö ja esittää tiettyjä stereotypioita / kärjistyksiä oikeistolaisista? :)

Mutta antaapa olla.

Puoluekannnasta huolimatta toivon kyllä jokaisen esittävän itselleen sen esille tuomasi kysymyksen, että olisiko valmis kannattamaan ehdotettuja ilmastotoimia, myös siinä tapauksessa, jos ehdotetulla ilmastotoimella on merkittävä negatiivinen vaikutus edustamallesi toimialalle, ja jos oma henkilökohtainen toimeentulosi olisi konkreettisessa vaarassa? Hyvin monihan sen on jo esittänytkin ja yhtä sun toista tapahtumassakin. Uudet energiaratkaisut ja raaka-aineet (niin teollisuudessa, kuin kotonakin), kouluttautuminen jne. Kyllähän ne budjetissa näkyvät.

Mutta edelleen löytyy niitäkin, jotka eivät ole toimeentulonsa ekologisuutta pohtineet, saatikka sen jatkon hintaa määritelleet, ja se 27%, joka ei ole pohdintojen ja kysymysten jälkeen halukas mihinkään toimiin, jos se heidän elintasossaan näkyy.

Näillä kai mennään kohti huomista?

Mitä tulee vasemmistolaisesti tai oikeistolaisesti tai miten tahansa ajatteleviin, perusteltuja kyseenalaistuksia voi itse kunkin toiminnasta ja arvolähtökohdista. Lisäksi on syytä huomioida, etteivät sen enempää vasemmisto tai oikeisto - millä tahansa määritelmällä - pidä sisällään näkemyksiltään ja toimintatavoiltaan tiukan homogeenista ryhmää. Vaikka lukeudun pääsääntöisesti oikeistosuuntautuneeksi ajattelijaksi, joidenkin oikeistofraktioiden näkemykset vastaavat huonommin omiani kuin joidenkin esim. Kokoomuksesta vasempaan suuntautuneiden puolueiden valtavirran mielipiteet joistakin asioista. Tässä ei ole mitään kummallista tai harvinaista, ja vastaavia tuntemuksia on ihan varmasti monella muullakin, riippumatta omasta sijainnista poliittisessa koordinaatistossa. Minäkin olen esimerkiksi työmarkkinoiden osalta sopimusyhteiskunnan kannattaja, koska parempaakaan toimintamallia ei ole olemassa, ja jollakin mekanismilla on syytä löytyä tasapaino, jolla sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja toimintamahdollisuudet turvataan. Käytännön toteutuksesta on tietysti näkemyseroja. Mielestäni esim. laittomien lakkojen masinoimisesta pitäisi koitua seuraamuksia, jotka ovat suhteutuvat muille osapuolille aiheutuneisiin vahinkoihin. Ei sekään ole oikein, että laittoman lakon järjestäminen koetaan kannattavaksi toimenpiteeksi, kun vahingot yhteiskunnalle ja yrityksille mitataan kymmenissä miljoonissa, ja laittomuuksista seuraavat rahalliset sanktiot ovat vahinkoihin suhteutettuna promilleluokkaa.

On välttämätöntä hyväksyä, että ilmastotoimilla on jotain vaikutuksia elinkeinoihin ja yhteiskunnan toimintaan. Tarvitaan ehdottomasti laajapohjaista keskustelua siitä, millaisia laadullisia ja määrällisiä vaikutuksia erilaiset ilmastotoimet aiheuttavat, ja mihin suomalainen yhteiskunta on valmis ainakin siltä osin, kun kyse on päätöksistä, joihin voimme itse vaikuttaa.

Pidän erittäin kyseenalaisena, että yhteiskunta heikentäisi ilmastotoimien tai minkä hyvänsä toimien kautta radikaalisti esim. yksityisomistuksen suojaa. Aiemmin viittaamani esimerkki metsäomistuksesta on tässä kohdassa erityisen hyvä ainakin kolmesta eri syystä; 1) kv-vertailussa kotimaisten metsien omistus on merkittävältä osin yksityisessä omistuksessa, jakautuneena suurelle joukolle yksityisiä metsänomistajia, 2) metsänomistaja sitoutuu metsäinvestointiinsa keskimäärin hyvin pitkäksi ajaksi, ja realisoitavaa tuottoa syntyy hyvin hitaasti, kun kustannuksia syntyy tuottoja tasaisemmin, ja 3) suomalainen yksityismetsätalous on useisiin eri evidensseihin perustuen ollut pääsääntöisesti kestävällä pohjalla; metsien uudistumisesta on huolehdittu jo lainsäädäntöön perustuen. Viimeisimpien inventointitulosten mukaan puuston vuotuinen kasvu Suomessa on nykyhetkellä noin hieman yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun vuotuinen hakkuukertymä on vaihdellut viime vuosikymmenellä karkeasti 60-78 milj. kuutiometrin välillä. Puuston kokonaispoistuma oli vuonna 2021 noin 92 miljoonaa kuutiometriä, ja tähän määrään sisältyvät hakkuukertymän lisäksi myös hakkuutähde ja luontaisesti kuollut runkopuu kaikenlaisista metsistä, myös suojelluista metsistä (lähde MMM).

Metsänomistajan kannalta metsäomistuksen tuotto-odotuksia olennaisesti heikentävät muutokset olisivat luonnollisesti yhteiskunnan suora heikennys yksityisomaisuuden suojaan, joka olisi vaarallinen ennakkotapaus mitä hyvänsä yksityisomaisuutta ja pääomaomistusta koskien. Mikäli Suomi osoittautuu maaksi, jossa yksityisomistuksen suoja on kansainvälisessä katsannossa heikkenemään päin, tulee pääoma reagoimaan jatkossa siten, että rahavirrat suuntautuvat paremminkin maasta ulos kuin maasta sisään. Tällä on huomattavasti suurempia kansantaloudellisia seurannaisvaikutuksia kuin joillakin yksittäisillä päätöksillä, joissa yhteiskunta puuttuisi olennaisesti vaikkapa metsänomistuksen kannattavuuteen.

Ilmastotoimien vaikutuksia ja myös niiden välillisiä kansantaloudellisia vaikutuksia on erittäin tärkeää arvioida laajasti, jotta ne ymmärrettäisiin edes suuntaa-antavasti siinä vaiheessa, kun ollaan päätöksenteon äärellä.

 

[kehveli]

Täytyy sanoa, että tämä vaikutus omaan elinkeinoon on aika herkkä aihe. Aika harva voi oikeasti siinä tilanteessa ajatella hirveän selkeästi, että omat työt lähtisi alta ja mahdollisesti oma omakotitalo menettäisi arvonsa. Ilmasto voi siinä tilanteessa olla hyvin sekundaarinen asia, kun kaikki perustarpeet ovat uhattuna. Uskon että ihan globaalisti näissä tilanteissa ei välttämättä löydy kauheasti kannatusta niille ilmastotoimille, joilla on tällaisia vaikutuksia.

Uskon että kärjistetysti potentiaaliset häviäjät on siellä Perussuomalaisten leirissä. On se populistista tai ei, niin puolue pitää tietyn kansanosan toiveita elossa. Samalla tavalla kuin Vihreät puhuttelevat tiettyä ihmisryhmää. Aina on huvittanut näiden jytkyjen kauhistelu, kun olisi hyvä ymmärtää, että täälläkin on se tietty kansanosa, joka haluaa äänensä kuuluviin. Jos isot tai pienemmät puolueet ei näitä ääniä kuuntele, niin tuloksena on lopulta jonkinlainen liikehdintä ja tällä hetkellä se puskee populistiseen oikeistoon. Globaalisti, joskus 1900-luvun alussa se liikehdintä pyrki vasemmalle.

Nämäkin on isoja teemoja mitä tässä sivutaan, eli ilmastonmuutos ja rakennemuutos paikallisesti. Kaksi asiaa mitkä uhkaavat tuota aika perinteistä suomalaista populaatiota, jonka kautta sitten on hyvä tehdä myös populistista politiikkaa. Enkä sano millään tavalla kannattavani tai pitäväni asiaa hyvänä, mutta lähinnä totean tämän havaintona ja faktana.

Sinällään en ole eri mieltä mistään kohdasta.

Kovia haasteitahan ilmastonmuutos asettaa jossain vaiheessa jokaiselle, eli potentiaalisten häviäjien joukon laajentaisin kyllä persuista aika maailmanlaajuiseksi joukoksi. Jonkinlainen laskuhan siitä myös väkisillä lankeaa jokaisella jossain välissä. Jos ei muuten, niin ainakin välillisesti nousseiden hintojen muodossa.

Mutta vaikka haasteet ovat kovat ja vaikutuksia ei aina niin haluaisi edes miettiä, niin ei meillä aina ole oikein muuta vaihtoehtoa, kuin kohdata ne.

Itsekin olen vuosien saatossa joutunut vaihtamaan alaa jo kaksi kertaa, sekä suorittamaan muutamat kokeilut siihen päälle. Ensimmäisellä kerralla taakse jäi maanviljelys ja se oli kova paikka monella tapaa :( Tämä viimeisin vaihdos oli sitten kyllä jo helpompi, eikä tilipussikaan lopulta hirveästi ohentunut... mutta kyllähän sen ratkaisevan askeleen ottaminen silti jännitti.

Tiedän myös selvinneeni itse kohtuullisen pienin vahingoin ympäristön asettamista muutospaineista. Sukutilan tulevaisuus, itsestään ja rakkaistaan huolehtimaan pystyminen jne. Kun tuon koko luokan asiat vaarantuvat, näyttää tulevaisuus kyllä pirun pelottavalle ja pimeälle paikalle, jolta haluaisi vain ummistaa silmänsä.

Pahoja asioita voi aina yrittää paeta aikansa, mutta... Tunnustan, että itselleni tuo ilmastonmuutos on sen verran iso mörkö, että varsinkin persujen ajoittain harjoittama retoriikka siihen liittyen saa karvat pystyyn. Ymmärrän kyllä miksi tietyt populistiset heitot saavat kannatusta, mutta se on kyllä ihan totta, että aina siihen ei silti osaa suhtautua rakentavasti. Alkaa vain huutamaan mielessään jotain "saatanan idiooteista", tai jotain pahempaa, ja kas kummaa...vastapuoli ei tullutkaan toisiin ajatuksiin.

Politiikka ja elämä osaavat olla haastavia asioita.

 

[kehveli]

Mitä tulee vasemmistolaisesti tai oikeistolaisesti tai miten tahansa ajatteleviin, perusteltuja kyseenalaistuksia voi itse kunkin toiminnasta ja arvolähtökohdista. Lisäksi on syytä huomioida, etteivät sen enempää vasemmisto tai oikeisto - millä tahansa määritelmällä - pidä sisällään näkemyksiltään ja toimintatavoiltaan tiukan homogeenista ryhmää. Vaikka lukeudun pääsääntöisesti oikeistosuuntautuneeksi ajattelijaksi, joidenkin oikeistofraktioiden näkemykset vastaavat huonommin omiani kuin joidenkin esim. Kokoomuksesta vasempaan suuntautuneiden puolueiden valtavirran mielipiteet joistakin asioista. Tässä ei ole mitään kummallista tai harvinaista, ja vastaavia tuntemuksia on ihan varmasti monella muullakin, riippumatta omasta sijainnista poliittisessa koordinaatistossa. Minäkin olen esimerkiksi työmarkkinoiden osalta sopimusyhteiskunnan kannattaja, koska parempaakaan toimintamallia ei ole olemassa, ja jollakin mekanismilla on syytä löytyä tasapaino, jolla sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja toimintamahdollisuudet turvataan. Käytännön toteutuksesta on tietysti näkemyseroja. Mielestäni esim. laittomien lakkojen masinoimisesta pitäisi koitua seuraamuksia, jotka ovat suhteutuvat muille osapuolille aiheutuneisiin vahinkoihin. Ei sekään ole oikein, että laittoman lakon järjestäminen koetaan kannattavaksi toimenpiteeksi, kun vahingot yhteiskunnalle ja yrityksille mitataan kymmenissä miljoonissa, ja laittomuuksista seuraavat rahalliset sanktiot ovat vahinkoihin suhteutettuna promilleluokkaa.

On välttämätöntä hyväksyä, että ilmastotoimilla on jotain vaikutuksia elinkeinoihin ja yhteiskunnan toimintaan. Tarvitaan ehdottomasti laajapohjaista keskustelua siitä, millaisia laadullisia ja määrällisiä vaikutuksia erilaiset ilmastotoimet aiheuttavat, ja mihin suomalainen yhteiskunta on valmis ainakin siltä osin, kun kyse on päätöksistä, joihin voimme itse vaikuttaa.

Pidän erittäin kyseenalaisena, että yhteiskunta heikentäisi ilmastotoimien tai minkä hyvänsä toimien kautta radikaalisti esim. yksityisomistuksen suojaa. Aiemmin viittaamani esimerkki metsäomistuksesta on tässä kohdassa erityisen hyvä ainakin kolmesta eri syystä; 1) kv-vertailussa kotimaisten metsien omistus on merkittävältä osin yksityisessä omistuksessa, jakautuneena suurelle joukolle yksityisiä metsänomistajia, 2) metsänomistaja sitoutuu metsäinvestointiinsa keskimäärin hyvin pitkäksi ajaksi, ja realisoitavaa tuottoa syntyy hyvin hitaasti, kun kustannuksia syntyy tuottoja tasaisemmin, ja 3) suomalainen yksityismetsätalous on useisiin eri evidensseihin perustuen ollut pääsääntöisesti kestävällä pohjalla; metsien uudistumisesta on huolehdittu jo lainsäädäntöön perustuen. Viimeisimpien inventointitulosten mukaan puuston vuotuinen kasvu Suomessa on nykyhetkellä noin hieman yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun vuotuinen hakkuukertymä on vaihdellut viime vuosikymmenellä karkeasti 60-78 milj. kuutiometrin välillä. Puuston kokonaispoistuma oli vuonna 2021 noin 92 miljoonaa kuutiometriä, ja tähän määrään sisältyvät hakkuukertymän lisäksi myös hakkuutähde ja luontaisesti kuollut runkopuu kaikenlaisista metsistä, myös suojelluista metsistä (lähde MMM).

Metsänomistajan kannalta metsäomistuksen tuotto-odotuksia olennaisesti heikentävät muutokset olisivat luonnollisesti yhteiskunnan suora heikennys yksityisomaisuuden suojaan, joka olisi vaarallinen ennakkotapaus mitä hyvänsä yksityisomaisuutta ja pääomaomistusta koskien. Mikäli Suomi osoittautuu maaksi, jossa yksityisomistuksen suoja on kansainvälisessä katsannossa heikkenemään päin, tulee pääoma reagoimaan jatkossa siten, että rahavirrat suuntautuvat paremminkin maasta ulos kuin maasta sisään. Tällä on huomattavasti suurempia kansantaloudellisia seurannaisvaikutuksia kuin joillakin yksittäisillä päätöksillä, joissa yhteiskunta puuttuisi olennaisesti vaikkapa metsänomistuksen kannattavuuteen.

Ilmastotoimien vaikutuksia ja myös niiden välillisiä kansantaloudellisia vaikutuksia on erittäin tärkeää arvioida laajasti, jotta ne ymmärrettäisiin edes suuntaa-antavasti siinä vaiheessa, kun ollaan päätöksenteon äärellä.

No nyt tuli paljon helpommin takaisin kommentoitava viesti.

Yksityisomistuksensuoja...kyllä, erittäin hankala kysymys. Jos nyt sitten pysytään tuossa metsä-aiheessa, niin ainakin itseni on vaikea olla eri mieltä yhdenkään tahon kanssa, jotka niistä argumentoivat. Puunkäytölle teollisuudessa, rakentamisessa jne. selkeää tilausta, metsänomistajalla niissä kiinni oleva raha, luonnon monimuotoisuuden vaateet, hiilinielut, virkistys ja ravinto, poronhoito jne.

Ei tuosta vain voi löytyä sata prosenttisesti kaikkia miellyttävää linjausta ja arviot oikeasta tavasta toimia voivat mennä totaalisesti perseelleen, vaikka minkälainen asiantuntija joukko niitä laatisi. Mutta niin kuin sanoit, tuon laaja-alaisen arvion tekeminen on silti aivan välttämätöntä. Arvio tulisi myös pystyä perustelemaan kaikkine taustoineen ja päätelmineen tavalla, jonka kaikki voisivat edes jotenkin niellä.

Siinäpä on asiantuntijoille ja poliitikoille tehtävä, jota ei käy kateeksi.

Saatan olla itsekin väärässä, mutta vaikka en metsiä olisikaan nyt heti lähdössä kansallistamaan, pidän hyvin todennäköisenä, että niiden käyttöön liittyvää ohjeistusta ja valvontaa joudutaan joka tapauksessa lisäämään. Tätä en myöskään näe huonona asiana, koska onhan metsien käytössä jo ajauduttu hieman huolestuttaville poluille:

Tältä näyttää laittoman harvaksi hakattu metsä: ”Jos tämä olisi minun, niin itku pääsisi”

Talousmetsien ensiharvennusten korjuujälki on heikentynyt koko maassa vuosi toisensa perään. Suomen Metsäkeskus selvitti ensiharvennusten laatua Keski-Suomessa tavanomaista tarkemmin.

yle.fi

On kyllä varmasti haastavaa väitellä tästäkin aiheesta vaaleissa tavalla, jolla saisi ihmiset äänestämään itseäsi ilman, että ajautuisit puhumaan pelkkää paskaa.

 

[tomageeni]

Mielestäni yksi haaste koko ilmastopolitiikassa on se, että retorisella tasolla lietsotaan pelkoja hyvin voimakkaasti mutta tavan kansalaiselle ilmaston lämpeneminen ei edelleenkään juuri näy arkielämässä. Tämä kontrasti on omiaan ruokkimaan skeptisyyttä.

Lisäksi ilmastotoimien varjolla esitetyt reformit uhkaavat tiettyä elämäntapaa enemmän kuin toista, ja lasku ilmastotoimista jakautuu kansalaisille epätasaisesti. Konkreettisesti tämä tarkoittaa juurikin tiettyjen elinkeinojen katoamista tai niiden kilpailukyvyn heikkenemistä, asuntojen arvon laskua tai liikkumisen kustannusten nousua.

Kolmanneksi, vaikka esim. haja-asutusalueella autoileva metsätalousyrittäjä selviäisikin kustannusten noususta, hänelle muodostuu julkisesta keskustelusta kokemus, ettei hänen elämäntapansa ole kestävä ja hänen täytyisi kokea syyllisyyttä siitä. Kaupungissa asuva, fillarilla töihin kulkeva markkinointisuunnittelija nähdään paremmaksi kansalaiseksi. Tämä lyö edelleen sosiaalista kiilaa eri ihmisryhmien väliin ja edistää yhteiskunnan segregaatiota sekä taloudellisesti että sosiaalisesti.

Mielestäni ei ole lainkaan yllättävää, että tietyn kansanosan keskuudessa koko ilmastokeskustelu ja sen varjolla tehtävät poliittiset päätökset näyttävät siltä, että ns. cityvihreä koalitio pyrkii edistämään omaa elämäntapaansa toisten kustannuksella. Tämä kanavoituu sitten perussuomalaisten kannatukseksi ja sitten ihmetellään että mistä se jytky taas tuli.

Loppuun linkkaan artikkelin jossa WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas kommentoi asiaa. Viisaita sanoja:

Petteri Taalas: Suomen ilmastokeskustelussa on fanatismin piirteitä – "Keski-Euroopassa on tahoja, jotka näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä"

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas kritisoi varsin suorasanaisesti Suomessa käytävää ilmasto- ja metsäkeskustelua.

www.lansivayla.fi

 

[Kälvis]

Mielestäni yksi haaste koko ilmastopolitiikassa on se, että retorisella tasolla lietsotaan pelkoja hyvin voimakkaasti mutta tavan kansalaiselle ilmaston lämpeneminen ei edelleenkään juuri näy arkielämässä. Tämä kontrasti on omiaan ruokkimaan skeptisyyttä.

Tässä on vain sitten se vika, että mikäli ilmastotoimia ei edistetä ennen kuin ilmastonmuutos näkyy arkielämässä ollaan kyseisten toimien kanssa auttamattomasti myöhässä.

Koronaviruksen kanssa näkyi mielestäni sama ilmiö, sillä eihän juuri kukaan kannattanut mitään rajoituksia ennen kuin tauti oli jo päässyt leviämään niin laajalle, että rajoituksilla oli enää vain leviämistä hidastava - ei estävä - vaikutus.