Heinäluoma oli Ylen studiossa silloin jostain syystä ”asiantuntijana”, ei demarien edustajana.Todennäköisesti 2015, kun eikös Heinäluoma ollut tulloin SDP:n puheenjohtaja? 2019 Antti Rinne oli SDP:n puheenjohtaja.
Heinäluoma oli Ylen studiossa silloin jostain syystä ”asiantuntijana”, ei demarien edustajana.Todennäköisesti 2015, kun eikös Heinäluoma ollut tulloin SDP:n puheenjohtaja? 2019 Antti Rinne oli SDP:n puheenjohtaja.
Ainiin joo, Rinnehän oli jo tuolloin SDP:n puheenjohtaja. Muistan, kun tuli ulos hallitusneuvotteluhuoneesta.Heinäluoma oli Ylen studiossa silloin jostain syystä ”asiantuntijana”, ei demarien edustajana.
Tämä onneksi tapahtuu vain kerran vaalilähetyksen aikana. Itse odotan taas valtavalla innolla sitä, kun Matti Rönkä kertoo meille 12-15 kertaa illan aikana että "ennakkoäänissä on usein paljon maaseudun äänestäjiä ja kaupungeissa tavataan äänestää enemmän itse vaalipäivänä".Mulla on satavarma ennustus vaali-illalle. Kun ennakkoäänet tulevat julki, persujen kannatus on alamaissa. Sitten studion ”asiantuntijat” kertovat kuinka persut eivät tästä tule nousemaan, mutta kun Ylen ennuste julkaistaan persujen kannatus onkin useamman prosentin enemmän.
Näin on käynyt jo 2011, 2015 ja 2019.
Se on perusongelma. Se ei kuitenkaan ratkea lisäämällä maahanmuuttoa henkilöillä, jotka ei tee töitä ja maksa veroja vaan, jokainen työtön huonontaa huoltosuhdetta.Perusongelma on siinä, että meillä on liikaa eläkeläisiä. Jos työikäisen väestön ja oletetusti työssä käyvän väestön määrä supistuu, eläkemaksuja maksaa yhä harvempi.
Jotta esittämäsi väestön supistumisen vaikutus ei olisi niin merkittävä, maksussa olevia eläkkeitä tulisi jo nyt laskea. Eri syistä - lähinnä tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien takia - maksussa olevia eläkkeitä olisi minusta leikattava. Mutta koska eläkeläiset ovat merkittävä äänestäjäryhmä ja jatkossa mahdollisesti vielä suurempi, päätöstä tuskin tehdään. Niinpä tehdään pari uutta silmukkaa maksuaikakertoimeen ja palstan nuorimmat voivat anoa eläkkeelle pääsyä joskus 73 vuoden ikäisenä. Ei mitään järkeä, mutta tämä uhkaa ja toki ikä vähän liioitellen.
Se on oma valinta. Koulutuspaikkoja pitää vähentää korkeakouluihin, mitkä työllistää huonosti ja avata lisää korkeakouluihin, missä työntekijöitä tarvitaan. Ihmisten poismuutolle ei voi mitään, mutta ihmisillä on Suomessa liian suuri pääätäntävalta ja liian hyvät edut tehdä valinta siitä, että onko mieluummin työtön kuin töissä.Monien tuntemieni tuttujen lapset ovat kouluttautuneet yliopistossa aloille, joilla ei ole riittävää määrää työpaikkoja. Joidenkin heistä tai muista koulutus ei pätevöi mihinkään ammattiin. Osa ei halua lähteä kotiseudultaan, jossa ei työtä ole. Töitä haluavat ovat lähteneet Saksaan, Ruotsiin ja Ranskaan tai USA:han, kuten ennenkin.
Kyllä, raakaa tekstiä. Itse lähdin kotiseudulta moneen kertaan, myös ulkomaille, kun työtä ei ollut ja kouluttauduin uudelleen kahdesti hankkiakseni pätevyyden tehdä mielestäni huippuhommia.
Olisi Suomessakin aika keskustella yliopisto- ja akk-koulutuksesta EK:n ja muiden työnantajia edustavien sekä tulevaisuustutkijoiden kanssa.
No ainakin Persut hyötyvät korkeasta äänestysaktiivisuudesta. Muita puolueita ei tule mieleen. En usko EK ulkopuolisten puolueiden + VKK:n hyötyvän korkeasta äänestyksestä ja saavan yhtään edustajaa läpi eduskuntavaaleissa.Äänestysaktiivisuuden on ennustettu olevan tulevissa vaaleissa jopa reilusti yli 70%.
Jos tämä oikeasti toteutuu, niin mitä puoluetta tai puolueita se suosisi?
Heräisikö nukkuvia tasaisesti joka puolueen kannattajista?
Mitkä olisivat Jatkoajan vihervasemmiston leikkauslistat vai tarvitseeko mistään leikata?
Se on perusongelma. Se ei kuitenkaan ratkea lisäämällä maahanmuuttoa henkilöillä, jotka ei tee töitä ja maksa veroja vaan, jokainen työtön huonontaa huoltosuhdetta.
Asiaa ei auta myöskään se, että jos väkimäärä lisääntyy kun Suomeen syntyy lapsia lisää maahanmuuton seurauksena, jos faktisesti toisen polven maahanmuuttajat ei työllisty riittävästi.
Hyvä lista. Samaa mieltä niistä mistä ei kannata leikata. Itse poimisin lisäksi Liberaalien listalta kaikki julkisen puolen suojatyöpaikkatuet ja mielestäni varsinkin korkeakoulutuksen osalta kaikki harrastustutkintoon johtavat opetusohjelmat voisi karsia.Vastaan nyt yleisellä tasolla, että tarvitsee leikata ja erittäin kohdennetusti. Pelkkä leikkaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, koska ongelmana esimerkiksi terveydenhuollossa on jatkuvasti nousevat kustannukset. Leikkauslistoja on helppoa laatia ikään kuin yksinkertaisena konstina, mutta se ei ratkaise kuin osan ongelmia, että jostakin leikataan. Täytyisi miettiä, miten rahoitus myös laitetaan sellaiseksi, että se on kestävällä pohjalla kasvavien kulujen aikana.
Kysyit kuitenkin leikkauslistoja ja vastaan sinulle kaksi asiaa, joista ei kannata enää leikata:
1) opiskelijoista ja koulutuksesta leikkaaminen tarkoittaa, että tutkintoajat pidentyvät, kun on paineistava tilanne olla samaan aikaan töissä ja koulutuksessa. Näin käy käytännössä aina ja jo nyt suuri osa opiskelijoista elättää itsensä lainalla, joka on ruokalainaa.
2) terveydenhuolto. Terveydenhuollosta leikkaaminen johtaa siihen, että ongelmat paisuvat, kun ei ole resursseja nopeaan puuttumiseen. Esimerkiksi hammashuolto on loistava esimerkki siitä, että jonot tarkastuksiin ovat niin pitkiä, että monet hoitamiseen liittyvät asiat menevät todella kauas, jolloin ilmenee uusia ongelmia ennen kuin vanhat on saatu hoidettua. Tämä vain esimerkkinä.
3) turvallisuus & oma puolustus.
Näissä molemmissa on se ongelma, että näiden kaipaamat resurssit kasvavat koko ajan, eivät pienenä. Samalla voi miettiä, miksi Suomessa näihin käytetään ylipäätään niin pieni osa BKT:sta.
Mistä voidaan leikata?
1) markkinoita vääristävät yritystuet.
2) asumiestuen uudelleen määrittely, koska nykysysteemillä esimerkiksi vuokratuki valuu vuokranantajille, ei vuokralaisille.
3) tukiviidakon yksinkertaistaminen - kansalaispalkkaa kohti usean päällekkäisen systeemin sijaan.
Tässä myös oma näkemykseni aika pitkälti. Lisäksi olen optimistinen, että Suomeen humanitäärisistä syistä saapuneet työikäiset ukrainalaiset (ja heidän lapsensa) tulevat työllistymään erinomaisesti.Siksi painotus tulee olla isolla prosenttiedulla työperäisessä maahanmuutossa. Vuonna 2021 viimeisellä neljänneksellä ulkomaalaisten työllisyysaste oli luokkaa 70 prosenttia ja ulkomailla syntyneiden työllisyysaste oli luokkaa yli 70 prosenttia kun lasketaan humanitaarinen maahanmuutto pois. Luvut ovat riittävän suuria ja siksi työperäisten tulijoiden määrää voidaan ja tulee kasvattaa. Myös opiskelupaikkojen tarjontaa voidaan lisätä kunhan ymmärretään pitää valmistuneet töissä Suomessa.
Nimenomaan taloudellista hyötysuhdetta. Se ei kyllä auta silti mitenkään Suomea jos 15-64 vuotiaden määrä kasvaa, mutta taloudellinen hyötysuhde huononee. Toki taloudellinenkin hyötysuhde paranee, jos on enemmän 15-64 vuotiaita ja he myös tekevät töitä, mutta ei itsestään. Väestöllisen hyötysuhteen kasvattaminen ei ole itseisarvo.Tarkoitat varmasti taloudellista huoltosuhdetta. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Mitä enemmän tulee työikäisiä, sitä parempi. Taloudellinen huoltosuhde taas kuvaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta työllisten määrään.
Ratkaisevaa taloudellisessa mielessä onnistumisessa on se, että tulijat työllistyvät.
Mun mielestä silti ensisijainen on työllistää työttömät, siellä on materiaalia satoja tuhansia, jotka on koulutustaustoiltaankin lähtökohtaisesti valmiimpia työskentelemään. Saati kielellisistä lähtökohdista.Siksi painotus tulee olla isolla prosenttiedulla työperäisessä maahanmuutossa. Vuonna 2021 viimeisellä neljänneksellä ulkomaalaisten työllisyysaste oli luokkaa 70 prosenttia ja ulkomailla syntyneiden työllisyysaste oli luokkaa yli 70 prosenttia kun lasketaan humanitaarinen maahanmuutto pois. Luvut ovat riittävän suuria ja siksi työperäisten tulijoiden määrää voidaan ja tulee kasvattaa. Myös opiskelupaikkojen tarjontaa voidaan lisätä kunhan ymmärretään pitää valmistuneet töissä Suomessa.
Tämä on yleinen argumentti työperäisenkin maahanmuuton lisäämistä vastaan, mutta vaikka työllistämistoimissamme (keppi ja porkkana) onkin huomattavasti parantamisen varaa, ei käytännön täystyöllisyys liene mahdollinen nykyään.Mun mielestä silti ensisijainen on työllistää työttömät, siellä on materiaalia satoja tuhansia, jotka on koulutustaustoiltaankin lähtökohtaisesti valmiimpia työskentelemään. Saati kielellisistä lähtökohdista.
En siis vastusta työperäistä maahanmuuttoa, mutta on paljon oleellisimpia, järkevämpiä ja tehokkaampia toimia, eli valjastaa Suomessa olevat työikäiset töihin.
En tarkoita täystyöllisyyttä. Ja ei työvoimatoimisto oikeasti tee juurikaan sen eteen eikä se oikeastaan ole pelkästään työvoimatoimiston käsissä edes. Suurta keppiä ja porkkanaa ei todellakaan ole hyödynnetty.Tämä on yleinen argumentti työperäisenkin maahanmuuton lisäämistä vastaan, mutta vaikka työllistämistoimissamme (keppi ja porkkana) onkin huomattavasti parantamisen varaa, ei käytännön täystyöllisyys liene mahdollinen nykyään.
Kieli ja integraatio ovat enemmän tai vähemmän haasteita kaikilla maahanmuuttajilla, mutta paljon mieluummin, kuin omien pidemmän aikaa työttömänä olleiden, rakentaisin tulevaisuutta korkeasti motivoituneiden ulkomaalaisten varaan. Sitä että x-määrä suomalaisia on silloin ja silloin työttömänä, ei pitäisi käyttää perusteena tiukille maahanmuuttokäytänteille enää 2020-luvulla.
Enemmistö pitäisi löytää (PS:n johtama vähemmistöhallitus lienee melko mahdoton yhtälö?), ja suurimpana puolueena tärkeimpien periaatteiden "myymistä" ei voi perustella kannattajille oikein mitenkään.
Vähemmistöhallitus ei välttämättä olisi huono vaihtoehto, koska keskusta saattaisi oppositiosta lähteä kuitenkin monissa kriittisissä kysymyksissä "porvarihallituksen" kelkkaan. Suomessa ehkä hirttäydytään nyt liikaa siihen ajatukseen, että olisi pakko saada enemmistöhallitus. Ei ole. Ruotsissa on ollut monta koko kauden istunutta vähemmistöhallitusta.
Heinäluomasta en tiedä, mutta varmaksi muistan, kuinka Kumpula-Natri ei pystynyt peittämään iloaan PS:n huonosta tuloksesta 2015. Noh, Miapetra oli jo ehtinyt lähteä Maikkarin studiosta PS:n noustua kakkoseksi, reaktionsa olisi ollut hienoa nähdä...Näin on. Oliko 2015 vai 2019 kun Heinäluoma studiossa totesi varmana asiana, että ”persut eivät tästä tule nousemaan”. Taisi olla 2015.
Tämä on hyvä pointti, ja ihmettelen, ettei perussuomalaiset ole havahtunut samaan asiaan kunnolla ainakaan tähän mennessä. Perussuomalaiset tuntuu tuhlaavan aivan liikaa ruutia vihreisiin, joka noin kymmenen prosentin kannatukseltaan ei ole heille mikään päävastustaja. Puolueen onneksi SDP on nyt tuupannut vihreitä sivummalle ja ottanut ärhäkkään linjan perussuomalaisia vastaan, kun perussuomalaiset ei itse ole tajunnut vastaavaa tehdä. Tämän ymmärryksen puuttuminen on kummallista siinäkin mielessä, ettei vihreiden joukosta ole houkuteltavissa äänestäjiä perussuomalaisille.Ohisalon avattua pelin, Marin/SDP arvioi ettei ole viisasta luoda rintamaa vihreät vs perussuomalaiset. SDP:n on otettava ykkösketjun paikka. Nyt se on SDP vs Perussuomalaiset.
Tarvitsemme 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa – Ilman riittävää työvoimaa ei ole hyvinvointi-Suomea
Millainen Suomi meillä on vuonna 2030? Tai vuonna 2050? Nämä luvut voivat tuntua meistä vielä hyvinkin kaukaisilta. Niin ei kuitenkaan ole, koska vuoden 2050 Suomea koskevat päätökset tehdään jo nyt. Ne on tehtävä nyt.teknologiateollisuus.fi
Tässä viime marraskuussa julkaistussa kirjoituksessa on hyvin kiteytetty, miksi työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole Suomelle pelkästään kannattavaa, vaan myös kriittistä, mikäli haluamme nykyisenkaltaisen hyvinvointi-Suomen olevan se myös tulevaisuudessa.
Tämä on erittäin hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan.
Vaikea nähdä miten perussuomalaisten johdolla kiristetty maahanmuuttopolitiikka ja ilmastotavoitteiden höllentäminen tätä tavoitetta palvelisi. Pikemminkin täysin päinvastoin.
Toivon ainakin itse että juuri yritykset ottavat suunnannäyttäjän roolia tässä asiassa. Tarpeeksi painokkaasti vaan esille että Suomesta voidaan saada vain osa tarvittavasta osaamisesta ja lopusta joudutaan kilpailemaan.
Jos yhteiskunnallinen keskustelu menee siihen että työpaikka määrittää oletko haittamaahanmuuttaja vai siedettävä maahanmuuttaja, niin kyllä ne potentiaaliset osaajat jatkossakin kiertää suomen todella kaukaa. Kysyntää kun riittää.
Itse en vieläkään kyllä ymmärrä mikä yhteys on ilmastotavoitteiden höllentämisellä maahanmuuttopolitiikkaan?
Ei hätää. Perussuomalaisten linja ei ole, että älkää yritykset tehkö investointeja vihreään teknologiaan, jottei olla hiilineutraaleja ennen vuotta 2050.Ainakin teknologiateollisuuden yrityksiltä tuleva viesti on höllentämiseen nähden päinvastainen. Teknologisissa ratkaisuissa ja investoinneissa halutaan olla mukana kärkimaiden joukossa. Ei peesailijan roolissa.