Eduskuntavaalit 2023

  • 378 833
  • 4 394

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Esitän vaali-iltaan liittyvän ennusteen:

Kun ruutuun lävähtävät ensimmäistä kertaa ennustetut paikkajaot, niin siellä lukee, että "Muut 1 paikka". Jatkoajan palstalla ainakin 10 henkeä fiilistelee, että "JES Liberaalit saivat yhden paikan????". Sitten kohta huomataankin, että kyse onkin vain Ahvenanmaan edustajasta ja yksikään pienpuolue ei saa lopulta yhtään paikkaa.

Näin käy jokaisissa EK-vaaleissa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Esitän vaali-iltaan liittyvän ennusteen:

Kun ruutuun lävähtävät ensimmäistä kertaa ennustetut paikkajaot, niin siellä lukee, että "Muut 1 paikka". Jatkoajan palstalla ainakin 10 henkeä fiilistelee, että "JES Liberaalit saivat yhden paikan????". Sitten kohta huomataankin, että kyse onkin vain siitä Ahvenanmaan edustajasta ja yksikään pienpuolue ei saa lopulta yhtään paikkaa.

Näin käy jokaisissa EK-vaaleissa.
Olisi tosiaan jättiyllätys jos Liberaalit paikan saisivat - nosteen pitäisi olla vielä paljon suurempaa vaikka jonkinlaista myötätuulta selvästi onkin. Piristyshän se olisi puoluekentällemme, mutta tuskin toteutuu.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Kälvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Esitän vaali-iltaan liittyvän ennusteen:

Kun ruutuun lävähtävät ensimmäistä kertaa ennustetut paikkajaot, niin siellä lukee, että "Muut 1 paikka". Jatkoajan palstalla ainakin 10 henkeä fiilistelee, että "JES Liberaalit saivat yhden paikan????". Sitten kohta huomataankin, että kyse onkin vain Ahvenanmaan edustajasta ja yksikään pienpuolue ei saa lopulta yhtään paikkaa.

Näin käy jokaisissa EK-vaaleissa.
Minulla ensimmäiset eduskuntavaalit joissa olin äänioikeutettu olivat vuoden 2011 vaalit. Muistan, että tuolloin Internetissä hehkutettiin paljon Piraattipuoluetta ja he saivatkin pienpuolueelle ihan kelvollisen 0,5% kannatuksen.

Eipä heilläkään ole tuon jälkeen oikein toiminta lähtenyt lentoon ja vuoden 2011 ehdokkaista moni toimii nykyisin muissa puolueissa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Olisi tosiaan jättiyllätys jos Liberaalit paikan saisivat - nosteen pitäisi olla vielä paljon suurempaa vaikka jonkinlaista myötätuulta selvästi onkin. Piristyshän se olisi puoluekentällemme, mutta tuskin toteutuu.

Onko sitä nostetta sitten lopulta muualla kuin twitterissä ja vastaavissa yhteisissä pierunhaisteluissa?

Heillä on hyvä, fiksu kärkiehdokas Uudellamaalla, mutta vähän skeptinen olen hänenkään tunnettuuteensa somen ulkopuolella.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Karjalaisessa oli tänään juttua puolueiden kannatuksesta Savo-Karjalassa ja paikkaennusteesta:

1. Perussuomalaiset (22,9 prosenttia ja 4 paikkaa)
2. Keskusta (18,4 prosenttia ja 3 paikkaa)
3. SDP (17,4 prosenttia ja 3 paikkaa)
4. Kokoomus (17,1 prosenttia ja 2 paikkaa)
5. Vasemmistoliitto (7,9 prosenttia ja 1 paikka)
6. Vihreät (6,2 prosenttia ja 1 paikka)
7. Kristillisdemokraatit (6,0 prosenttia ja 1 paikka)
8. Muut (2,4 prosenttia ja 0 paikkaa)
9. Liike Nyt (1,7 prosenttia ja 0 paikkaa)

Kannatusta olisivat nostamassa edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna Perussuomalaiset (4,8 prosenttiyksikköä), SDP (0,1 prosenttiyksikköä), Kokoomus (4,6 prosenttiyksikköä), Vasemmistoliitto (0,7 prosenttiyksikköä) ja Liike Nyt (0,2 prosenttiyksikköä). Puolestaan kannatuksen laskua olisi luvassa Keskustalle (4,4 prosenttiyksikköä), Vihreille (3,6 prosenttiyksikköä), Kristillisdemokraateille (1,8 prosenttiyksikköä) ja Muille puolueille (0,8 prosenttiyksikköä).
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Kannatusta olisivat nostamassa edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna Perussuomalaiset (4,8 prosentia), SDP (0,1 prosenttia), Kokoomus (4,6 prosenttia), Vasemmistoliitto (0,7 prosenttia) ja Liike Nyt (0,2 prosenttia). Puolestaan kannatuksen laskua olisi luvassa Keskustalle (4,4 prosenttia), Vihreille (3,6 prosenttia), Kristillisdemokraateille (1,8 prosenttia) ja Muille puolueille (0,8 prosenttia).

Nämä varmaankin siis prosenttiyksikköjä?
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Nämä varmaankin siis prosenttiyksikköjä?
Jep, siis verrattuna vuoden 2019 eduskuntavaaleihin: Esimerkiksi Perussuomalaiset 18,1 prosentista 22,9 prosenttiin, eli kannatuksen nousu olisi tuon mukaan 4,8 prosenttiyksikköä.
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Jep, siis verrattuna vuoden 2019 eduskuntavaaleihin: Esimerkiksi Perussuomalaiset 18,1 prosentista 22,9 prosenttiin, eli kannatuksen nousu olisi tuon mukaan 4,8 prosenttia.

Prosenttiyksikköä, edelleen. Kannatuksen nousu on 26,5 prosenttia.
 

hulkster19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals, SaiPa
Jep, siis verrattuna vuoden 2019 eduskuntavaaleihin: Esimerkiksi Perussuomalaiset 18,1 prosentista 22,9 prosenttiin, eli kannatuksen nousu olisi tuon mukaan 4,8 prosenttia.
Silläkin uhalla että tulee kuonoon besserwisseröinnistä on todettava, että kannatus on siis noussut noilla luvuilla noin 26,5 prosenttia, joka tässä tapauksessa on prosenttiyksiköinä tuon 4,8. Tätä myös @DAF taisi hakea. Helposti nämä menevät sekaisin, mutta olennainen ero! 4,8 prosentin nousu kannatuksessa olisi tässä tapauksessa 18,1 -> 18,96, eli huomattavasti marginaalisempi.

Edit/ Myöhästyin sekunnilla, siinähän se yllä tulikin.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Prosenttiyksikköä, edelleen. Kannatuksen nousu on 26,5 prosenttia.
Olen nähkääs humanisti, enkä ymmärrä humanistin matematiikalla tällaisia hienouksia.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Olen nähkääs humanisti, enkä ymmärrä humanistin matematiikalla tällaisia hienouksia.
Jatkan aikani kuluksi, vaikka ilmituumahan tämä humanistillekin on silloinkin, kun vaatimattomuus matematiikan kauneuden äärellä kaunistaa.

Jonkun pienpuolueen (joita tulee ja menee) yhteenlaskettu valtakunnallinen äänimäärä on saattanut olla ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 6000 ääntä. Seuraavalla kerralla puolue kerää 9000 ääntä. Siinä on massiivinen 50 % kasvu, mutta puolueen valtakunnallinen kannatus olisi grafiikoissa edelleen "alle 0,1 %". Puolue poistetaan puoluerekisteristä, koska se ei saanut toisellakaan yrittämällä kansanedustajaa eduskuntaan, mutta 50 % kannatuksen kasvu otti ja realisoitui.

Yksi asia on kuitenkin varma. Savolan Terttu ei olisi lannistunut.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Jatkan aikani kuluksi, vaikka ilmituumahan tämä humanistillekin on silloinkin, kun vaatimattomuus matematiikan kauneuden äärellä kaunistaa.

Jonkun pienpuolueen (joita tulee ja menee) yhteenlaskettu valtakunnallinen äänimäärä on saattanut olla ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 6000 ääntä. Seuraavalla kerralla puolue kerää 9000 ääntä. Siinä on massiivinen 50 % kasvu, mutta puolueen valtakunnallinen kannatus olisi grafiikoissa edelleen "alle 0,1 %". Puolue poistetaan puoluerekisteristä, koska se ei saanut toisellakaan yrittämällä kansanedustajaa eduskuntaan, mutta 50 % kannatuksen kasvu otti ja realisoitui.

Yksi asia on kuitenkin varma. Savolan Terttu ei olisi lannistunut.

Tosin 6000 ääntä eduskuntavaaleissa olisi normaalin äänestysprosentin haarukassa noin 0,2 %, ei alle 0,1 %.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tosin 6000 ääntä eduskuntavaaleissa olisi normaalin äänestysprosentin haarukassa noin 0,2 %, ei alle 0,1 %.
No näin on, ainakin jos esimerkkiä sovelletaan suunnilleen näinä aikoina tyypilliseen hyväksyttyjen äänten määrään. Peräänkuulutan tarkkuutta itseltäni, vaikka rippeistä onkin kyse.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DAF

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Johan tätä varten on luotu hyvätuloisille oma järjestelmänsä. Sitä kutsutaan lapsilisiksi, joita hyvätuloiset käyttävät mm. lasten osakesäästötilien kasvattamiseen.

Tämä esimerkki kuvaa hyvin yhtä suomalaisen nykyyhteiskunnan suurta ongelmaa: Yhteiskunnan tuet kohdistuvat väärin ja aivan liian laajalle. Emme pysty kohdentamaan yhteiskunnan tukia tehokkaasti ja vaikuttavasti niille, jotka niitä aidosti tarvitsevat vaan tuemme mm. hyvätuloisten lapsien osakesäästötileja, sähkön tuottajia tai suuryrityksiä. Kaikki nämä pärjäisivät hyvin ilman ko. tukiakin.

Toinen yhteiskuntamme suuri ongelma on se, että joudumme kohdentamaan resursseja lähinnä korjaaviin toimiin ja erilaiset ennalta ehkäisevät toimet, jotka ovat yleensä vielä moninkerroin halvempia kuin ongelmien korjaaminen, jäävät aivan liian vähäiselle resurssoinnille.
Pitäisikö meidän ajatella, että hyvätuloiset vain maksavat veronsa, eivätkä nauti yhteiskunnan palveluista millään tavalla? Tämä on aihe mikä itseäni on hiertänyt tämän korkean progression paratiisissa, että korkeiden verojen lisäksi myös palvelut kyseenalaistetaan. Oletuksena siis on, että myös verotusta lasketaan, jos hyvätuloiset rajataan palvelujen ulkopuolelle. Palvelu on myös lapsilisä.
 

Fordél

Jäsen
Pitäisikö meidän ajatella, että hyvätuloiset vain maksavat veronsa, eivätkä nauti yhteiskunnan palveluista millään tavalla? Tämä on aihe mikä itseäni on hiertänyt tämän korkean progression paratiisissa, että korkeiden verojen lisäksi myös palvelut kyseenalaistetaan. Oletuksena siis on, että myös verotusta lasketaan, jos hyvätuloiset rajataan palvelujen ulkopuolelle. Palvelu on myös lapsilisä.
Ensinnäkin lapsilisä ei ole palvelu, se on etuus ja tulonsiirto, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Ne kustannukset ovat suhteessa pienituloisille täysin eriluokan rasite kuin hyvätuloisille, joilla monilla lapsilisä meneekin johonkin ihan muualle, kuten osakesäästötilille.

Mitä tulee hyväosaisten nauttimiin palveluihin niin niitä on valtavasti, kuten koulutuspalvelut, sotepalvelut, liikennepalvelut, kulttuuripalvelut ja liikuntapalvelut. Lisäksi mm. sellainen pieni kliffa juttu kuin maanpuolustus, jolle osaa näinä päivinä antaa arvoa.

Eli jos hyvätuloinen ja hyvin koulutettu ihminen menee vaikka julkisilla nauttimaan kulttuurista tai ajelee kansallispuistoon liikkumaan niin pelkästään näissä tapauksissa hän pääsee nauttimaan merkittävästi hänen verorahoilla toteutetuista palveluista.

Kitinä, että hyvätuloiset maksavat vain veronsa eivätkä pääse nauttimaan yhteiskunnan palveluista, on typerää ja täysin irtautunutta todellisuudesta, mikä ei tietysti yllätä, kun puhutaan hyvätuloisista.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaikista maailman ihmisistä en ihan jaksa uskoa, että Jocka on se joka tämän asian ratkaisee.
Just mietin, että puhuikohan nyt ohi suunsa? Varmasti Orpo ja muu puolueen johtoväki ovat eri hallituskokoonpanoja pyöritelleet jo pitkään, mutta tunnetusti ovat pitäneet eri mahdollisuudet avoinna vielä pitkään, mitä nyt kuuluisia kynnyskysymyksiä ovat nostaneet esille.
 

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
Ensinnäkin lapsilisä ei ole palvelu, se on etuus ja tulonsiirto, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Ne kustannukset ovat suhteessa pienituloisille täysin eriluokan rasite kuin hyvätuloisille, joilla monilla lapsilisä meneekin johonkin ihan muualle, kuten osakesäästötilille.
Mitä sitten? Sehän on lapselle erinomainen asia että menee.

Kitinä, että hyvätuloiset maksavat vain veronsa eivätkä pääse nauttimaan yhteiskunnan palveluista, on typerää ja täysin irtautunutta todellisuudesta, mikä ei tietysti yllätä, kun puhutaan hyvätuloisista.
Mistä moinen antipatia näitä "hyvätuloisia" kohtaan kumpuaa?
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Ensinnäkin lapsilisä ei ole palvelu, se on etuus ja tulonsiirto, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Ne kustannukset ovat suhteessa pienituloisille täysin eriluokan rasite kuin hyvätuloisille, joilla monilla lapsilisä meneekin johonkin ihan muualle, kuten osakesäästötilille.

Mitä tulee hyväosaisten nauttimiin palveluihin niin niitä on valtavasti, kuten koulutuspalvelut, sotepalvelut, liikennepalvelut, kulttuuripalvelut ja liikuntapalvelut. Lisäksi mm. sellainen pieni kliffa juttu kuin maanpuolustus, jolle osaa näinä päivinä antaa arvoa.

Eli jos hyvätuloinen ja hyvin koulutettu ihminen menee vaikka julkisilla nauttimaan kulttuurista tai ajelee kansallispuistoon liikkumaan niin pelkästään näissä tapauksissa hän pääsee nauttimaan merkittävästi hänen verorahoilla toteutetuista palveluista.

Kitinä, että hyvätuloiset maksavat vain veronsa eivätkä pääse nauttimaan yhteiskunnan palveluista, on typerää ja täysin irtautunutta todellisuudesta, mikä ei tietysti yllätä, kun puhutaan hyvätuloisista.
Oletit minut iloisesti hyvätuloiseksi (kiitos siitä), mutta olen itse keskituloinen ja voin sanoa, että omasta ystäväpiiristä yksikään ei käytä julkisia terveyspalveluita. Vakuutusten kautta käytetään pääosin pelkästään yksityisiä palveluita, niin lasten kuin oman terveyden osalta. Tietysti kalleimmat toimenpiteet maksaa yhteiskunta, mutta on aika paljolti yhteiskunnan palveluita, joita hyvätuloinen ei käytä.

Suomessa nyt on yksi OECD maiden kirein verotus, joten en pitäisi minkäänlaisena ongelmana sitä, että hyvätuloisten lapset saavat samat etuudet, kuin kaikki muutkin. He kuitenkin osallistuvat rahoittamiseen ja lapsilisä maksetaan lapsen elatukseen, eikä lähtökohtaisesti vanhempien.

Yleisesti ottaen olen joko sillä kannalla, että verotusta pyritään keventämään myös ylemmistä tuloluokista tai sitten hyväksytään se, että myös heille pyritään tarjoamaan palvelut, joita he eniten tässä yhteiskunnassa rahoittavat.

Minulle se ei ole kiinni omasta tulotasosta, vaan reiluudesta. Yleisesti pidän ongelmallisena tätä ajattelua, että ne rahoittavat, joilla on varaa. Ajatuksena se on ongelmallinen, kun enemmänkin pitäisi tarkastella palveluita kriittisesti ja toisaalta saada kaikki osallistumaan yhteiskunnan rahoittamiseen.

Alamme olla melkoinen jarruvarjoyhteiskunta.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Mistä moinen antipatia näitä "hyvätuloisia" kohtaan kumpuaa?
Varmaan siitä, että samaan aikaan ollaan leikkaamassa vähävaraisten ostovoimasta ja seuraavaksi jakamassa rahaa osaketileille.

Nuo ajatukset kuulostavat juuri siltä, ettei niitä toistelevilla ole minkäänlaista tietoa, millaista vähävaraisen ja vähävaraisen lapsiperheen arki on.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Ensinnäkin lapsilisä ei ole palvelu, se on etuus ja tulonsiirto, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Ne kustannukset ovat suhteessa pienituloisille täysin eriluokan rasite kuin hyvätuloisille, joilla monilla lapsilisä meneekin johonkin ihan muualle, kuten osakesäästötilille.

Mitä tulee hyväosaisten nauttimiin palveluihin niin niitä on valtavasti, kuten koulutuspalvelut, sotepalvelut, liikennepalvelut, kulttuuripalvelut ja liikuntapalvelut. Lisäksi mm. sellainen pieni kliffa juttu kuin maanpuolustus, jolle osaa näinä päivinä antaa arvoa.

Eli jos hyvätuloinen ja hyvin koulutettu ihminen menee vaikka julkisilla nauttimaan kulttuurista tai ajelee kansallispuistoon liikkumaan niin pelkästään näissä tapauksissa hän pääsee nauttimaan merkittävästi hänen verorahoilla toteutetuista palveluista.

Kitinä, että hyvätuloiset maksavat vain veronsa eivätkä pääse nauttimaan yhteiskunnan palveluista, on typerää ja täysin irtautunutta todellisuudesta, mikä ei tietysti yllätä, kun puhutaan hyvätuloisista.
Lapsilisä kaikille samansuuruisena tuloista riippumatta on ainakin byrokraattisesti helppo ratkaisu. Jos lapsilisä halutaan poistaa "hyvätuloisilta" on rakennettava taas yksi monimutkainen systeemi toteutettavaksi.

En hae tarkkoja lukemia mutta suuruusluokkana esimerkin vuoksi viidestä lapsesta saa lapsilisää noin 500€/kk. Menetelmä tuskin voisi olla sellainen jossa tuloista riippuen osa viisilapsisista perheistä saa 500€/kk ja osa ei mitään vaan jollekin voisi tulla vaikka 250€/kk ja mitä kenellekin.

Tulosidonnaisissa lapsilisissä on sekin hankala puoli että pitkässä aikajänteessä perheiden tulot eivät pysy vakioina vaan jostakin perheestä voi kesken kalenterivuoden tulla hyvätuloinen, jostakin huonotuloinen. Tämä johtaisi kaikenlaisiin lapsilisien maksumäärien päivitystietoihin, osa perheistä alkaisi saada enemmän lapsilisää kuin aiemmin, osan kohdalla jouduttaisiin ikäviin takaisinperimisiin. Byrokratian määrä kasvaisi ja tuloloukkuihin tulisi yksi lisätekijä joka osaltaan voisi tehdä työn vastaanottamisesta vähemmän kannattavaa.

Lisäksi meillä ei ole perheverotusta joka tavallaan auttaisi menetelmän rakentamisessa. En tiedä määräytyvätkö kunnallisen päivähoidon maksut molempien vanhempien vaiko vain toisen tulojen perusteella.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Varmaan siitä, että samaan aikaan ollaan leikkaamassa vähävaraisten ostovoimasta ja seuraavaksi jakamassa rahaa osaketileille.

Nuo ajatukset kuulostavat juuri siltä, ettei niitä toistelevilla ole minkäänlaista tietoa, millaista vähävaraisen ja vähävaraisen lapsiperheen arki on.
Onhan se järkevää sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin rahansa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös