Niin, paitsi hehän eivät ole saaneet sitä mitä ovat tilanneet? He ovat halunneet säästää kyllä kustannuksissa ja yksityinen yritys on ilmoittanut, että tuottavat palvelun tällä hinnalla. Ei kunnat ja kaupungit ole tilanneet palvelua joka ei täytä lakia ja määräyksiä. Nykyisessä taloustilanteessa tuollaiset palvelut tuotetaan ja tilataan aina miniminä. Yksityinen ei nyt ole pystynyt / halunnut pystyä edes siihen lain minimiin.
Vastuu on päättäjillä. Kukaan ei ole pakottanut kuntia tilaamaan heikkolaatuisia palveluita, kun vaihtoehtona on ollut tuottaa ne itse. Samat poliitikot, jotka itse ovat olleet tätä järjestelmää puolustamassa ja hyödyntämässä, yrittävät nyt kipata kuorman markkinatalouden syyksi.
Kunnan ja yrityksen välisissä sopimuksissa määritetään ehdot sille, millaisesta palvelukokonaisuudesta tilaaja maksaa. Mikäli yritys ei täytä ehtoja, kyseessä on sopimusrikkomus, josta seuraa sanktioita. Jos valvonta ei pelaa, vastuu on edelleen kunnilla, aluehallinnolla ja viime kädessä valtiolla.
Yrityksen ensisijainen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Jos tämä päämäärä ei toteudu, sijoittajien intressi toiminnan rahoittamiseen kaikkoaa. Mikäli markkinoilla ilmenee mahdollisuus säästää kustannuksista (työvoima, infra, laatu) ilman mainehaittoja, niin tullaan todennäköisesti myös tekemään. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että kilpailluilla markkinoilla joku muu voi laukata paikalle edullisemmalla tarjouksella.
Puolueettomien tutkimusten (mm. THL) mukaan keskeistä eroa yksityisen ja julkisen välillä ei laadulla mitattuna ole. Samaisten tutkimusten mukaan yksityinen myös tuottaa palvelut halvemmalla, minkä on arvioitu johtuvan mm. siitä, että terveysjätit ovat kyenneet investoimaan uuteen infraan.
Median uutisvirtaa seuraamalla ei voida vetää suoria johtopäätöksiä, koska media toimii omalla ansaintalogiikallaan: kun asiasta kohkataan, toimitus tarkastelee yksityisiä hoivajättejä tarkemmalla luupilla kuin aiemmin. Sama pätee myös valtion viranomaisiin, joiden arviointimenettely on ilmeisesti taikaiskusta kiristynyt joulun jälkeen.
Edelleen painottaisin sitä, että Suomessa tulee ottaa lusikka kauniiseen käteen. Kuntien määrää pitää radikaalisti vähentää, sote-vastuita siirtää isommille hallinnollisille kokonaisuuksille ja laadunvalvontaa parantaa. Tämä vaatii resursseja, mutta tuottaa pitkällä aikavälillä väistämättä myös säästöjä.
Palvelut eivät tällä hetkellä ole ainoastaan huonolla tolalla, vaan osassa yksiköistä homma pelaa erinomaisesti. Kyse onkin siitä, että laadussa on räikeitä kuntakohtaisia eroja. Lehdistä ollaan viime viikkoina saatu lukea myös sellaisista kunnista, joissa palveluiden ulkoistaminen on johtanut merkittäviin kustannussäästöihin sekä asiakastyytyväisyyteen. Mikäli nyt toimitaan järkevästi ja pitkäjänteisesti, terveydenhuollon hinta-laatu -suhde voi parantua merkittävästi.
