Eduskuntavaalit 2019

[Tarinankertoja]

Tuloerokeskusteluun liittyen vielä gini-kuvaaja vuodesta 1966 alkaen: Tuloerot

Kerroin siis nyt selvästi alle 60-luvun tason eikä nousevaa trendiä ole. Matalimmillaan gini-kerroin oli 80-luvulla mutta 90-luvun nousun jälkeen merkittävää muutosta ei ole näkynyt 20 vuoteen. Näennäinen lisääntynyt vaihtelu kertoo vain tilastoinnin tihentymisestä.

Gini kertoimeen tuijottaminen on erinomaisen huono arvo, kun tarkastellaan eri tulodesillien tulokehityksiä.

Laitetaan tähän kansantaloustieteen proffan yksinkertaistus:

Suhteellisessa Gini-kertoimessa kaikkien tuloparien vertailut suhteutetaan keskimääräiseen tuloon. Mutta ovatko tuloerot suhteellisia vai absoluuttisia? Suhteellisen näkemyksen mukaan tuloerot eivät muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot esimerkiksi kaksinkertaistuvat. Oletetaan, että henkilön A tulot ovat 1000 euroa ja henkilön B tulot ovat 10 000 euroa. Molempien tulojen kaksinkertaistuessa tulojen suhde pysyisi samana eli kymmenkertaisena. Sen sijaan absoluuttinen ero muuttuu 9000 eurosta 18000 euroon. Olemmeko edelleen sitä mieltä, että tuloerot ovat pysyneet muuttumattomina?

 

[BigRedCat]

Gini kertoimeen tuijottaminen on erinomaisen huono arvo, kun tarkastellaan eri tulodesillien tulokehityksiä.

Laitetaan tähän kansantaloustieteen proffan yksinkertaistus:

Suhteellisessa Gini-kertoimessa kaikkien tuloparien vertailut suhteutetaan keskimääräiseen tuloon. Mutta ovatko tuloerot suhteellisia vai absoluuttisia? Suhteellisen näkemyksen mukaan tuloerot eivät muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot esimerkiksi kaksinkertaistuvat. Oletetaan, että henkilön A tulot ovat 1000 euroa ja henkilön B tulot ovat 10 000 euroa. Molempien tulojen kaksinkertaistuessa tulojen suhde pysyisi samana eli kymmenkertaisena. Sen sijaan absoluuttinen ero muuttuu 9000 eurosta 18000 euroon. Olemmeko edelleen sitä mieltä, että tuloerot ovat pysyneet muuttumattomina?

Olipa hassu esimerkki. Suhteellinen tarkastelu ei koske kahta yksilöä vaan koko väestöä ja väestön osalta tietenkin tuolloin tuloerot olisivat pysyneet muuttumattomina. Vähän kuten jos saat palkkaa 3000€ kuussa mutta vuoden ajan jyllääkin hurja inflaatio, peräti 100%, niin et ansaitse sen enempää reaalisesti vaikka absoluuttinen palkkasi vuoden päästä olisikin 6000€.

Eiköhän pudoteta pari nollaa valuutan arvosta niin saadaan absoluuttiset tuloerot pieneksi. Kaikenlaista...

 

[dana77]

Sekava?

Tulodesiilittäin tapahtunut tulojen kehittyminen vuosien 1966-1990 välillä punaisella. Eli vuosina 66-90 alimman desiilin käyttävissä olevat tulot nousivat 6% vuodessa, keskimmäisen 3,8% ja ylimmän 2,3% ja sen rikkaimman 1%, josta kommarilaulujakin tuolloin laulettiin, 10 perhettä jne, 1,8% kun keskimääräinen tulotason kasvu oli 3,4% /vuosi.

Tämä osittaa myös tuon Piketyn havainnon siitä, että tulotason kasvuvauhti on hiipunut Keynsiläisestä uusliberaaliin talouspolitiikkaan siirryttäessä, suomessa siis tossa ysärin lamanympärillä.

1990 – 2012 on siis alimman tulodesillin tulot nousseet ainoastaan 0,9% /vuosi ylimmän desiilin nousun ollessa 2,5% keskimääräisen ollessa 1,8% (rikkain 1% jopa 3,7% joka on tuplaten yleiskehitys). Eli kehitys siis kääntyi päälaelleen.

Ehkä se vaikuttaa sekavalta, kun se sotii omaa käsitystä vastaan?

Kyllä minä sen ymmärsin, vaikka esitys sekava on. Esityksestä tekee sekavan mm. se että ajanjaksot 1966-1990 ja 1992-2012 eivät ole pituisia, kaaviossa ei ole mitään selitystä (legendiä). Oletan että yksikkönä on vuosittainen kasvuprosentti, mutta lukiossa ei pisteitä tulisi asian jättää mainitsematta.

Kuitenkin se isoin asia keskustelun kannalta on, että varallisuuden kasvu ei tapahdu pääasiassa tulojen muutoksien myötä vaan omaisuuserien arvonmuutosten myötä. Jos esim kasvuyrityksen joka ei maksa osinkoa osakkeen hinta tuplaantuu, niin varallisuus tuplaantuu, mutta tulot eivät muutu.

Maailmantalous kasvoi voimakkaimmin toisen maailmansodan jälkeen kohti öljykriisiä. Samoin se kasvoi kohisten kasarilla, jolloin USA ja UK lähtivät uusliberalistiseen talouspolitiikkaan taantumia korjatakseen. Ja korjasihan se, siitä ei kaiketi ole kyse, vapaakauppa ja vähäinen sääntely lisää mahdollisuuksia ja kauppaa, mutta malliin kuuluva TricleDown ilmiötä ei tapahdu.

Ja sitten se kasvoi kohdisten alkaen myös ennen vuosituhannen vaihdetta. Toki nuo mainitsemasi vaiheet ovat myös olleet voimakkaan talouskasvun aikoja ja riippuu vähän parametreista, että miten voittaja halutaan valita.
https://gailtheactuary.files.wordpress.com/2017/08/world-gdp-in-current-dollars-by-world-bank.png

Ymmärrän mitä tarkoitat sillä, että trickle downia ei tapahdu, mutta joku voisi nähdä globaalisti sitä tapahtuu niin paljon että Kiinat ja muut ovat kasvaneet satoja prosentteja meidän leivänmuruillamme.

Se, että talouden synnyttämän lisäarvon jakautuminen yhteiskuntiin on muuttunut radikaalisti Keysniläsen valta-ajan ajoista on fakta.

se on totta. Tulonsiirtojen varassa elävien tuottavuus ei kasva samaa tahtia kuin työssäkäyvien.

Kaikki nämä ovat poliittisien päätösten tuomaa ja arvovalintoja. Pohjoismaissa pitkään on vaalittu tulotasausjärjestelmine ja julkisten palveluiden nimiin. Nyt tämmöinen yhteinen ja kaikki mukana yhteisöllinen ajattelu on alkanut väistyä. Se on toki aika yleis(länsi)maailmallinen trendi.

Tämä on varsin dramaattinen tapa ilmaista asia. Yhtä pätevä tapa on muotoilla se, että samoin kuin AY-liikkeellä on ollut tilauksensa aikoinaan ja se on tuottanut yhteiskunnalle lisäarvoa, niin tietyn pisteen jälkeen se on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Samoin voidaan ajatella, että kun hyvinvointi-yhteiskunta on saavuttanut tietyn pisteen, niin sen osuuden ei ole tarkoituskaan vaan paisua ja paisua isommaksi.

 

[Tarinankertoja]

Olipa hassu esimerkki.

Harmi että kansantaloustiteen professorin esimerkki on sinuta hassu...

Kannattaa koitaa ymmärtää mtiä milläkin talousteorettisella luvulla kuvataan ja mihin se vastaa. Esim siis Gini-kerroin saa arvoja nollan ja sadan väliltä ja on suhdeluku. Mitä suuremman arvon kerroin saa, sitä suuremmat ovat tuloerot. Sen sijaan ei juurikaan tiedetä, että kertoimen taustalla ovat tulonjakoa koskevat arvostukset.

Gini-kerroin on hyvin herkkä tulonjakauman keskivaiheilla tapahtuville muutoksille, ja muutoksiin jakauman molemmissa päissä se ei juurikaan reagoi. Näin ollen jos Gini-kerroin on noussut tai laskenut, emme tiedä, missä kohtaa tulonjakaumaa muutokset ovat tapahtuneet. Esimerkiksi kun Suomessa 1990-luvun lopulla suurituloisimman yhden prosentin käytettävissä olevien tulojen tulo-osuus enemmän kuin kaksinkertaistui, Gini-kertoimen muutos oli vastaavana aikana huomattavasti lievempi.

Eduskunnan tietopalvelu raportoi tulomuutoksista eri tulokymmenyksissä, mutta silti aina vaan vedotaan Vain Gini-kertoimien muutoksiin. Tulokymmenyksissä tapahtuvat muutokset taas kertoo kuinka hallitusten talouspolitiikka kohtelee tulonjakauman eri kohdissa olevia ihmisiä.



Ja se on paljon merkittävämpi asia.. tai pitäsi olla.. jos jotain opitaan trmpeuista ja brexiteistä

 

[BigRedCat]

Harmi että kansantaloustiteen professorin esimerkki on sinuta hassu...

Harmi ettet ilmeisesti itse ymmärrä esimerkkiä ja joudut siksi turvautumaan lainattuun auktoriteettiin nimettömältä "kansantaloustieteen professorilta". Varmistetaan nyt tässä vaiheessa kuitenkin että olet varmaan samaa mieltä siitä että jos kaikkien tulot ja omaisuus kaksinkertaistetaan, eriarvoisuus ei kasva?

En nyt muuten näe hirveästi kommentoitavaa veistissäsi. Oletko ihan vakuuttunut että hallituksen talouspolitiikka on se eniten eri desiilien tuloja lyhyelläkin aikavälillä määrittävä tekijä? Minä en. Esim. omaisuustulot ovat huomattavan syklisiä.

Lisäksi totean vielä että kirjoitin jo sivu-pari sitten katsoneeni käytettävissä olevien tulojen kehitystä desiileittäin ja suhteellinen muutos vuosi vuodelta sahasi joka desiilissä ylös-alas ilman sen kummempaa systemaattista "rikkaat voittaa ja köyhät häviää" -vaikutusta.

Kun nyt niin innokkaasti gini-kertoimen puutteista lähdit huomauttelemaan, muistatkohan itse että se jättää myös täysin huomiotta sellaiset edut kuin julkinen terveydenhuolto, maksuton koulutuslaitos, kirjastot, jne. Eniten näistä hyötyvät alimmat tulodesiilit.

 

[Tarinankertoja]

Kyllä minä sen ymmärsin, vaikka esitys sekava on. Esityksestä tekee sekavan mm. se että ajanjaksot 1966-1990 ja 1992-2012 eivät ole pituisia, kaaviossa ei ole mitään selitystä (legendiä).

Harmi, että keskustelupalstalla ei ole mahdollista lainata koko kirjaa… joten kait täällä nyt voi Vähän olettaa lukijankin yhdistelykykyjä??

Kuitenkin se isoin asia keskustelun kannalta on, että varallisuuden kasvu ei tapahdu pääasiassa tulojen muutoksien myötä vaan omaisuuserien arvonmuutosten myötä. Jos esim kasvuyrityksen joka ei maksa osinkoa osakkeen hinta tuplaantuu, niin varallisuus tuplaantuu, mutta tulot eivät muutu.

Tuossa on tutkittu nimenomaan käytettävissä olevia Tuloja, ei varallisuutta. Varallisuusarvostusten muutokset eivät ole kovinkaan riippuvaisia hallitusten talouspolitiikasta, tulonmuodostus on. Arvostusten muutoksiin on toki politiikalla vaikutusta laajemmassa mitassa vuosikymmenien tasolla, mutta lyhyenajan, vaikkapa vaalikauden ajan sen heilahtelun mekanismi on markkinoissa, ei hallituksen päätöksissä.

Sitä paitsi varallisuuden keskittyminenhän on ollut vieläkin voimakkaampaa. Varsinkin Yhdysvalloissa ja UK:ssa. Pikety kandee lukasta.

Samoin voidaan ajatella, että kun hyvinvointi-yhteiskunta on saavuttanut tietyn pisteen, niin sen osuuden ei ole tarkoituskaan vaan paisua ja paisua isommaksi.

Mikä se tietty piste on? Nyt kuulostaa oikein 1800 lukulaiselta ja 16h työpäivän välttämättömyydeltä tai kaikki romahtaa…

Jos uskoo markkinatalouteen, uskoo myös siihen, että sen toiminta edellyttää kasvua, joten uskoo sen kasvun päättymättömyyteen… tällöinhän ei myöskään periaatteellisella tasolla ole olemassa mitään pistettä, johon joku hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen päättyy, sillähän on sama rajattomaan kasvun mahdollisuus kuin taloudellakin.



Mikä osuus hyvinvointiyhteiskuntaan ulosmitataan on taas puhtaasti Arvokysymys





.. Jos Mooren Utopiasta lähdetään, niin ekös sen talouden pitäisi nimenomaan kehittyä siihen pisteeseen, ettei kenekään tartte tehdä työtä? Eikö se hyvinvoinnin maksimointi olekaan nykyliberaalin kansallisvaltion perustarkoitus?

 

[dana77]

Minusta tässä gini-keskustelussa hassuinta on, että nyt pitäisikin käyttää absoluuttisia eroja, kun pari sivua sitten köyhyydestä puhuettaessa oleellista oli suhteelliset erot. Vaikka keskustelussa eri henkilöt osittain olivatkin osallisina, niin jotenkin tuota voisi pitää rusinat pullasta -argumentaationa. Vika on varmasti vaan tulkitsijassa ja oikeasti sellaista ei ole havaittavissa.

 

[dana77]

Harmi, että keskustelupalstalla ei ole mahdollista lainata koko kirjaa… joten kait täällä nyt voi Vähän olettaa lukijankin yhdistelykykyjä??

Tuossa on tutkittu nimenomaan käytettävissä olevia Tuloja, ei varallisuutta. Varallisuusarvostusten muutokset eivät ole kovinkaan riippuvaisia hallitusten talouspolitiikasta, tulonmuodostus on. Arvostusten muutoksiin on toki politiikalla vaikutusta laajemmassa mitassa vuosikymmenien tasolla, mutta lyhyenajan, vaikkapa vaalikauden ajan sen heilahtelun mekanismi on markkinoissa, ei hallituksen päätöksissä.

Sitä paitsi varallisuuden keskittyminenhän on ollut vieläkin voimakkaampaa. Varsinkin Yhdysvalloissa ja UK:ssa. Pikety kandee lukasta.

Keskustelussa nyt vaan nimenomaan puhuttiin varallisuuden keskittymisestä. Varsinkin Suomessa. Varsinkin nykyisen porvarihallituksen aikana.
Käyty keskustelu kandee lukaista.

Mikä se tietty piste on? Nyt kuulostaa oikein 1800 lukulaiselta ja 16h työpäivän välttämättömyydeltä tai kaikki romahtaa…

Jos jätetään olkiukot kaiken romahtamisesta pois, niin kuten sanasta "osuus" olisi voinut olettaa lukijan osaavan yhdistelläkin, niin piste on toki suhteellinen. En ole tehnyt akateemista tutkimusta aiheesta, mutta näkisin että samoin kuin lafferin käyrällä on piste, jonka jälkeen verotulot alkavat laskemaan, niin vastaava piste on myös julkisen sektorin rahoittamisessa verottamalla. 50% kokonaisveroaste todennäkösesti on jo sen yli.

 

[BigRedCat]

@dana77 ja @Tarinankertoja : Liitteen kuvassa vielä skaalatut tulo-osuudet alimmalle ja ylimmälle desiilille vuosille 1966-2017. Ensinnä voidaan todeta että puheet Sipilän hallituksen katastrofaalisista vaikutuksista ovat naurettavia ja tulo-osuuksien erot ovat kärjistyneet selvemmin ihan muiden hallitusten aikana. Selvä havainto on, että kuvaajat ovat lähes toistensa peilikuvia, mikä selittynee sillä että siinä missä sosiaalietuudet ja palkat eivät jousta talouden kyykätessä, omaisuustulot joustavat. Ylin desiili onkin "hävinnyt" rajusti aina laskukausina kun taas pienituloisimpien tulo-osuus on tällöin noussut (kaikkien tulojen heiketessä). Nytkin tämä orastava nousu erossa selittynee täysin nousukaudella.

edit: Jos haluaa @Tarinankertoja tapaan hullutella tarinoilla hallituksista desiilien tulo-osuuksien takana, voidaan todeta SDP-vetoisten Lipposen hallitusten olleen alimman desiilin väelle tuhoinen.

 

[Barnes]

Onko se vain minä, vai tuntuvatko nämä vaalit jotenkin väsähtäneiltä? Päälle kuukausi vaaleihin ja kovin on rauhallisen oloista jopa täällä, Suomen politisoituneimmassa kiekkopyhätössä.

Ehkä vaalit syttyvät kunnon liekkiin, tai sitten vertaan vääriin vaaleihin kuten 2011.

 

[Tadu]

Onko se vain minä, vai tuntuvatko nämä vaalit jotenkin väsähtäneiltä? Päälle kuukausi vaaleihin ja kovin on rauhallisen oloista jopa täällä, Suomen politisoituneimmassa kiekkopyhätössä.

Ehkä vaalit syttyvät kunnon liekkiin, tai sitten vertaan vääriin vaaleihin kuten 2011.

Eiköhän keskustelu syty kun television vaalitentit pärähtävät ruutuihin. Jos joku vaikka saisi kysyttyä Rinteeltä oikeita kysymyksiä.

 

[BigRedCat]

Ja vielä aiheeseen palaten, todentotta muutos bruttokansantuotteessa per capita selittää ylimmän ja alimman desiilin tulo-osuuskehityksen lähes kokonaan. Kuvat liitteenä.

BTK/capita-muutos selittää peräti yli 95% vaihtelusta alimman desiilin tulo-osuudessa (negatiivinen korrelaatio) kun taas ylimmän desiilin muutoksesta se selittää niin ikään huimat lähes 80%. Siitä voi sitten laskeskella hyvien ja pahojen hallitusten keskusteluissa jatkuvasti liioiteltuja vaikutuksia milloin mihinkäkin suuntaan.

ping @dana77 ja @Tarinankertoja

 

[dana77]

Onko se vain minä, vai tuntuvatko nämä vaalit jotenkin väsähtäneiltä? Päälle kuukausi vaaleihin ja kovin on rauhallisen oloista jopa täällä, Suomen politisoituneimmassa kiekkopyhätössä.

Ehkä vaalit syttyvät kunnon liekkiin, tai sitten vertaan vääriin vaaleihin kuten 2011.

Se on tosiaan vähän sääli, että jotkut persut herättävät niin paljon enemmän tunteita kuin se että tuleeko Rinteestä pääministeri.

 

[dana77]

BTK/capita-muutos selittää peräti yli 95% vaihtelusta alimman desiilin tulo-osuudessa (negatiivinen korrelaatio) kun taas ylimmän desiilin muutoksesta se selittää niin ikään huimat lähes 80%. Siitä voi sitten laskeskella hyvien ja pahojen hallitusten keskusteluissa jatkuvasti liioiteltuja vaikutuksia milloin mihinkäkin suuntaan.

Vaikka kukaan ei varmasti pysty tuo laskelmaa kiistämään, niin pitää silti huomauttaa että hyvin ja huonojen hallitusten arviointiin tuo ei vielä ole riittävä väline (ei sillä että olisit niin sanonutkaan). Ensinnäkin tuossa on talouskasvu käsitelty annettuna olosuhteena (mikä toki onkin pakko noin tehdäkin), mutta todellisuudessa hallituksilla on kuitenkin tiettyjä välineitä taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa. Toinen juttu on sitten valtion velkaantuminen, eli sehän tuosta jää kokonaan pois kun katsotaan vaan jakautumaa.

 

[BigRedCat]

Vaikka kukaan ei varmasti pysty tuo laskelmaa kiistämään, niin pitää silti huomauttaa että hyvin ja huonojen hallitusten arviointiin tuo ei vielä ole riittävä väline (ei sillä että olisit niin sanonutkaan). Ensinnäkin tuossa on talouskasvu käsitelty annettuna olosuhteena (mikä toki onkin pakko noin tehdäkin), mutta todellisuudessa hallituksilla on kuitenkin tiettyjä välineitä taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa. Toinen juttu on sitten valtion velkaantuminen, eli sehän tuosta jää kokonaan pois kun katsotaan vaan jakautumaa.

Toki asia on juuri näin. Kuitenkin esim. tämänhetkisen talouskasvun siemenet on pääosin kylvetty vuosia sitten ja isolta osin ihan muualla kuin meillä Suomessa. Siksi hallituksen onnistumista ei oikein voi päätellä suoraan BKT:sta eikä tuloerojen muutoksestakaan. Tässä olemme nähdäkseni kanssasi yhtä mieltä.

 

[Ollakseni]

Jos uskoo markkinatalouteen, uskoo myös siihen, että sen toiminta edellyttää kasvua, joten uskoo sen kasvun päättymättömyyteen… tällöinhän ei myöskään periaatteellisella tasolla ole olemassa mitään pistettä, johon joku hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen päättyy, sillähän on sama rajattomaan kasvun mahdollisuus kuin taloudellakin.

Ei markkinatalouden tarvitse kasvaa loputtomasti. Hyvinvointivaltio sitä enemmän tarvitsee. Jos miltei puhtaassa markkinataloudessa ihmisiltä lähtevät työt alta niin he joutuvat elämään omilla säästetyillä rahoillaan tai hyväntekeväisyydellä. Hyvinvointivaltiossa taasen valtio joutuu maksamaan työntekijöille asumisen ja leipää pöydälle.

 

[Tadu]

Tein hesarin vaalikoneen ja kyselyn lopussa oli nelikenttä, johon oli sijoitettu kaikki äänestettävissä olevat 23 puoluetta. Näistä 3 puoluetta (kok, pers, lib) kuului oikeistoon ja 20 muuta puoluetta vasemmistoon. HEH.

 

[mjr]

Tein hesarin vaalikoneen ja kyselyn lopussa oli nelikenttä, johon oli sijoitettu kaikki äänestettävissä olevat 23 puoluetta. Näistä 3 puoluetta (kok, pers, lib) kuului oikeistoon ja 20 muuta puoluetta vasemmistoon. HEH.

Tämä muuten heijastaa aika tarkalleen myös äänestäjien arvoja - noudatettu politiikka sitten on aika tavalla erilaista.

 

[arvee]

Hupaisaa harrastamista on vaalikoneisiin vastailu: jouduin jopa miettimään maailmallisia, hieman myös maamme maallisia asioita.
Yhden vedon jälkeen, Feministinen puolue jäi vikaksi, keksin sitten seuraaviin koneisiin säätää vastauksiani yhä enemmän laitoihin. Minulla kun on vielä tälläkin iällä tuota vähänontietystiniinkinmuttakuntoisaalta-probleemia: täysin samaa mieltä ja täysin eri mieltä- vaihtoehdot tuntuvat ahdistavilta. Terapiakseni siis rupesin räiskimään oikein kunnolla, tykittämään mikä tuntuu vieläkin hyvältä.

Ja yhä paremmalta tuntuu kuvitelmani, että jotkut daatta-analisoijat penkovat tuotoksiani.
Suosittelen kaikille, räiskykää vaalikoneissa. Äänestätte kuiteskin tosipaikan tullen perinteisesti, arvaan mä.

Minua tosin hieman kiihottaa ajatus sen kuudennen puolueen päänahasta. Pystyisin yhä oudompana hipin tapaisena hyyppänä vakuuttavasti huutelemaan, en vaikuttaisi simppeliltä duunarilta lainkaan. Mietinnän paikkaan on arvee itsensä ajanut, klikkailen vaalikonehia lisää piruuttani.

 

[Huppu]

Tein hesarin vaalikoneen ja kyselyn lopussa oli nelikenttä, johon oli sijoitettu kaikki äänestettävissä olevat 23 puoluetta. Näistä 3 puoluetta (kok, pers, lib) kuului oikeistoon ja 20 muuta puoluetta vasemmistoon. HEH.

Eräs tuttu totesi että Suomessa kaikki ollaan lopulta tavallaan demareita. Ajatus että jengi jätettäisiin kadulle ilman apua ei tule kysymykseenkään. Puoluekenttä ja porukka on sitten enää erilaisia demareita, osa varsin kaukanakin tästä puolueesta. Oli mielenkiintoinen ajatus mutta vähintään osin totta. Toisaalta vaalikone on rajallinen kysymyksissään ja ei kukaan tietenkään sano suoraan että kannatan suurpääoman etua tms.

 

[Vahva tunne]

Eräs tuttu totesi että Suomessa kaikki ollaan lopulta tavallaan demareita. Ajatus että jengi jätettäisiin kadulle ilman apua ei tule kysymykseenkään. Puoluekenttä ja porukka on sitten enää erilaisia demareita, osa varsin kaukanakin tästä puolueesta. Oli mielenkiintoinen ajatus mutta vähintään osin totta. Toisaalta vaalikone on rajallinen kysymyksissään ja ei kukaan tietenkään sano suoraan että kannatan suurpääoman etua tms.

Juu, samoja latuja täällä pohjolassa mennään, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on aivan sama trendi. suurin osa kuitenkin duunareita ja ajattelee "demarimaisesti" asioista. Mistä syystä varmaan pohjolassa maailman parhaat oltavat noin yleisesti.
Tottakai noita pääomahemmoja tarvitaan, heiltä se duuni tulee. Mutta yhdessä poijjaat ja tytöt , yhdessä.

 

[El Gordo]

Juu, samoja latuja täällä pohjolassa mennään, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on aivan sama trendi. suurin osa kuitenkin duunareita ja ajattelee "demarimaisesti" asioista. Mistä syystä varmaan pohjolassa maailman parhaat oltavat noin yleisesti.
Tottakai noita pääomahemmoja tarvitaan, heiltä se duuni tulee. Mutta yhdessä poijjaat ja tytöt , yhdessä.

Näin se on, rikkaat pääomahemmot ja köyhät duunarit tarvitsee toisiaan. Molemmilla olkoon omat etujärjestönsä, jotka pitää huolen kauhun tasapainon säilymisestä.

 

[Vahva tunne]

Näin se on, rikkaat pääomahemmot ja köyhät duunarit tarvitsee toisiaan. Molemmilla olkoon omat etujärjestönsä, jotka pitää huolen kauhun tasapainon säilymisestä.

Ihmettelen vaan nykyään vaaleissa, kun monet ovat tuolla "omistaja"puolella äänestämässä Kokoomusta, joka tunnetusti ajaa aina duunarin etua. No, ei kai nykyään kukaan julkisesti ole työläinen.;)

 

[arvee]

Ihmettelen vaan nykyään vaaleissa, kun monet ovat tuolla "omistaja"puolella äänestämässä Kokoomusta, joka tunnetusti ajaa aina duunarin etua. No, ei kai nykyään kukaan julkisesti ole työläinen.;)

Jotkut saattavat miettiä siirtoaan, äänensä vaikutusta hieman pidemmällä aikajanalla, ns. tulevalla elonlaudalla.
Omistajien kaikkoaminen Karibialle olisi kannaltani ikävä juttu. Mutta eihän niin voi Suomessa mitenkään käydä, eihän?

 

[opelix]

Persuja pukkaa vaalikoneesta.

Ongelma on että he ovat juntteja. En kykene äänestämään heitä ihan sen takia ettei löydy henkilöä. Kok/Kepu lienevät realistiset vaihtoehdot.