Mainos

Eduskuntavaalit 2019

  • 407 027
  • 3 925

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sisältääkö tämä helikopterista rahan kaataminen nyt vain suorat tulonsiirrot vai onko siinä mukana myös erilaiset ehkäisevät tukimuodot, kuten tehokkaammat sosiaali- ja terveyspalvelet tai kuraattoreiden ja psykologien lisäämisen esi- ja perusopetukseen? Edellisiähän tuossa artikkelissa oli tasan yksi, lapsilisän korottaminen ja verottaminen, muut olivat erilaisiin ehkäiseviin tukitoimiin satsaamista. Ja huomaa, että vaikkapa kuraattorin palveluista hyötyy yhtälailla keskiluokkaisen tai varakkaan perheen vesa siinä missä köyhänkin.

Aika kepeää kuitata tällainen perustavanlaatuiseen yhteiskunnalliseen ongelmaan tarttuva perusteltu ja fiksu kirjoitus vain henkisenä demariuutena.
Minusta tuo artikkeli nyt vaan kaikessa hyvässä tarkoituksessaan on aika pitkälle huono ja voin kertoakin syynkin että miksi. En kaikista kohdin tiedä, että onko vika toimittajan vai työryhmän. Aloitan lopustapäin.

Artikkelissa kerrotaan, että se että koko ajatus siitä, että kyseessä olisi päätös, että laitetaanko "niukat" määrärahat vanhuksiin vai lapsiin on "harhaanjohtava". Seuraavissa lauseissa kerrotaan, että vanhusten hoitoon panostus on arvovalinta ja lapsiin panostaminen samaten, mutta taloudellisesti kannattava. Silloin tuo on helpohko päätös, kuten omassa viestissäni jo toinkin esiin. Mitään perustelua ei ole miksi tuo rahojen kohdistamisesta päättäminen nimenomaan ei olisi arvovalinta, kun juuri on kerrottu, että se on.

Artikkelista voin allekirjoittaa tämän kohdan:
"Työttömyyttä voi vähentää vahvistamalla vanhempien ja eritoten yksinhuoltajien työllistymisen edellytyksiä ja kannusteita."
Harmi vain, että noin abstrakti muotoilu ei oikein monilla kerro, että mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Kannusteiden vahvistaminen tarkoittaa pääsääntöisesti joko tukien laskemista tai nettopalkan nostamista esim laskemalla ansioverotusta, mutta mahdollisesti myös kannustinloukkojen purkamista. Työllistyminen on kuitenkin se ainoa kestävä malli hyvinvoinnin lisäämiselle. Hölmöläisten peittoleikit eli tulonsiirroilla leikkiminen ei sitä tee.

Sitten on runsaasti näitä ympäripyöreyksiä, jotka eivät oikeasti kerro mitään:
"suurin positiivinen kustannusvaikutus on riskiryhmiin kuuluvien lasten ja heidän perheidensä saamalla hyvin varhaisella tuella"
Millä tuella?

"On kuitenkin selvää, että etenkin ongelmista kärsivien perheiden tukeminen näyttöön perustuvilla menetelmillä vähentää julkisen talouden rahoitusongelmia pitkällä aikavälillä."
Mitä ovat näyttöön perustuvat menetelmät tukea ongelmaisia lapsiperheitä?

Edellisessä lauseessa toki mainitaan että
"Tehokkaiden, tutkimusnäyttöön pohjautuvien interventioiden käyttöönotto ja ylläpito vaatii resursseja"
eli tarkoitetaanko tuossa, että perheiden tukemisen ratkaisumalli tarkoittaa suomeksi sitä että köyhien ongelmaperheiden lapset tulee huostaanottaa? Jos tarkoitetaan, niin miksei sitä sanota suoraan? Tämä ottamatta kantaa siihen, että onko ajatus hyvä. Ehkä on, vaikka jotenkin koko ajatusmalli tuntuu kohtuullisen neuvostohenkiseltä.

"Koulutus-, työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi huomioida perhetilanne kokonaisuutena. Nykyiset kirjavat tukipalvelut pyrkivät usein auttamaan joko lapsia tai vanhempia, mutta tukijärjestelmä, jossa huomioitaisiin koko perhetilanne, puuttuu monin paikoin."
Taas varsin abstraktia ja kuulostaa paljon siltä, että lisää rahaa ja paljon eli demarimaista julkisen sektorin paisuttamista. Jos ehdotus olisi konkreettisempi, niin voisihan se olla hyväkin. Nyt se jää paljon arvailun asteelle. Siksi kritiikki henkisestä demariuudesta. Varsinkin kun mukaan on saatu populistinen heitto yritystuista karsimisesta (jossa sinänsä ei ole mitään väärää).

edit: näin hetken miettimisellä demarihenkisyyttä parempi termi olisi voinut olla komiteamaisuus. Nehän ovat tunnetusti organisaatioita, joissa kaikki saavat kertoa omalta osaamisalueeltaan ongelmiksi koettuja asioita ja sitten listataan ne ja tehdään maailmaa syleilevä ehdotus. Sanonnan mukaan kameli on komitean suunnittteleva hevonen. Ja Lainatakseni Juice Leskistä "valtio on huolissaan byrokratian kasvusta. Asiaan pohtimaan on asetettu komitea”.

Listaa olisi voinut jatkaakin, mutta leikkaan tässä kuvakulman suoraan taka-ajoon, kuten amerikkalainen sanoisi.
Onko tässä listassa tarkoitus hoitaa ongelman syytä vai oireita? Artikkelissa toisaalta kerrotaan, että ongelman syy on aikuisten kokema toksinen stressi, toisaalta mainitaan myös että jo päiväkoti-ikäiset erottavat varallisuuserot. Mikä on sen aikuisen stressin syy? Onko se matala tulotaso vai järjestelmän kompleksisuus ja epävarmuuden tunne? Minä olen tunnetusti esim ehdottanut perustuloa lukuisia kertoja. Näkisin että se tukee työlliistymisen ongelmia ja tuo varmuutta tuloista. Ratkaisiko se ongelman juurisyytä jo itsestään vai ovatko nämä psykologit ja haltuunotot tosiaan se keino jota halutaan? Entäs jos aloitetaan perustulo ja kannustetaan työllistymään?

Kun Korkman ensi kerran kokoaa työryhmäänsä, niin laittaa vaan yksäriä viuhumaan, niin tulen kysymään nämä kysymykset suoraan.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Varallisuuden kertyminen harvoille, on ihan toinen asia kuin tulokehitys. Suosittelisin kovasti asioihin paneutumista ja edes sen selvittämistä, mikä mihinkin asiaan vaikuttaa ja miksi, vaikka kommentti onkin vain kahden rivin pankkaniskainen idiotismi.
Minäkin suosittelisin paneutumaan asiaan:
Tilastokeskus - 1. Tuloerojen kehitys Suomessa
Tuloerot eivät ole kasvaneet tämän hallituksen aikana.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Esimerkiksi SDP:n populistisesti esille nostama huoli tuloeroista Suomessa on tietämättömyyttä tai typeryyttä. Jo tulokymmenyksittäinen tarkastelu paljastaa ettei mitään tuollaista trendiä ole olemassa. Alhaisimman tulodesiilin tulo-osuus ei ole liikkunut kymmeneen vuoteen käytännössä mihinkään, kun taas korkeimman tulodesiilin osuus oli 2017 alle 2000-luvun keskiarvon. Ylipäätään kun katsoo vuosittaisia suhteellisia muutoksia tulo-osuuksissa, ei trendeistä ole sitäkään vähää tietoa. Melkoista nollakeskiarvoista ylös-alas sahaavaa satunnaisliikettä näyttää olevan joka luokassa. Nopealla vilkaisulla sanoisin suurituloisimpien desiilissä olevan suhteessakin suurin heilunta mutta tämä näkyy molempiin suuntiin.
 

ipaz

Jäsen
Pääkirjoitus: Suomalainen pärjää luvattoman huonosti pohjoismaisessa tulovertailussa

Iltalehden pääkirjoitus pe 1.3. Ja hyvä sellainen. Suomessa kansalaisille jää vähemmän käteen, kuin pohjoismaisille naapureillemme. Suomessa keskiluokkaa verotetaan selvästi kovemmin kun naapureissa ja kuten jutussa mainitaan, niin esim. Ruotsissa yksin asuvalle sairaanhoitajalle jää useita satoja euroja enemmän kuin Suomessa kollegalle.

Norja ja Tanska ovat maana sen verran erilaisia, että täysin suora vertailu ei käy. Norjalla on öljyä ja Tanskassa lyhyet välimatkat, joka säästää valtion rahoja verrattuna Suomeen ja Ruotsiin. Hyvä kysymys tuolla keskivaiheella: "onko nykyinen veroaste keskimääräisille palkansaajille todella perusteltu?" Vuosia on valitettu suomalaisten heikosta ostovoimasta verrokkimaihin nähden. Ja heikko ostovoima ei ainakaan vauhdita talouden rattaita.

Ja kaikesta huolimatta SDP on valmis kiristämään verotusta, joka tulisi näkymään suoraan siinä rahamäärässä joka laitetaan kiertämään ostamalla tuotteita ja palveluita. Minun on vaikea tajuta tätä ajatuksenjuoksua. Yhdenkään vähävaraisen ja varsinkaan työtätekevän vähävaraisen ei tulisi missään nimessä äänestää vasemmistoa, vaikka he lupaisivat minkälaisia tulonsiirtoja tahansa. Oma raha on kuitenkin aina omaa rahaa ja valtion tulisi edistää kaikilla mahdollisilla tavoilla töihin pääsyä ja sitä että palkasta jäisi enemmän käteen (=vähemmän tuleveroa).
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Esimerkiksi SDP:n populistisesti esille nostama huoli tuloeroista Suomessa on tietämättömyyttä tai typeryyttä.
Sama sanoma näkyy YLEn uutisen mukaan myös vaalikonevastauksissa:

Ehdokkaat vastasivat vaalikoneen väittämään "on parempi leikata palveluita ja etuuksia kuin korottaa ansioverotuloa". Kaikki vasemmistoliiton ehdokkaat ja SDP:n ehdokkaista 95 prosenttia olivat eri mieltä vaalikoneen väittämän kanssa. Myös valtaosa vihreistä oli samoilla linjoilla.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Onko tässä listassa tarkoitus hoitaa ongelman syytä vai oireita? Artikkelissa toisaalta kerrotaan, että ongelman syy on aikuisten kokema toksinen stressi, toisaalta mainitaan myös että jo päiväkoti-ikäiset erottavat varallisuuserot. Mikä on sen aikuisen stressin syy? Onko se matala tulotaso vai järjestelmän kompleksisuus ja epävarmuuden tunne? Minä olen tunnetusti esim ehdottanut perustuloa lukuisia kertoja. Näkisin että se tukee työlliistymisen ongelmia ja tuo varmuutta tuloista. Ratkaisiko se ongelman juurisyytä jo itsestään vai ovatko nämä psykologit ja haltuunotot tosiaan se keino jota halutaan? Entäs jos aloitetaan perustulo ja kannustetaan työllistymään?
Otan kiinni vain tästä nyt nopiasti, mutta viittaan paikoin muihinkin mainintoihisi, ympäripyöreästi.

Elikkäs, käsittääkseni tuon Korkman&Co:n ulostulon ei ollut tarkoituskaan olla mikään varjobudjetin kaltainen esitys, vaan pikemminkin kollaasi siitä, mihin kaikkiin pointteihin Suomessa tulisi puuttua, jotta homma lähtisi paremmille jengoille. Se, ettei siellä ole konkreettisia esityksiä kuin lähinnä viittauksina esim. tuohon verotettavaan lapsilisään, on varmasti puhtaasti lukuergoniminen kokonaisratkaisu. Voisin kuvitella, että yksityiskohtaisempi ja viittauksiltaan Jatkoajan dosenteille kelpaava esitys tuolta porukalta myös onnistuisi.

Ok, myönnettäköön näin hetken hauduttelun jälkeen, että kirjoituksen kieli on varmasti maallikolle ympäripyöreää. Itse kyllä sain noista tukimuodoista ja interventioista kiinni, tai ainakin luulen saavani, kun duunissani opettajana viikottain sivuan näitä keissejä ja näen, miten tuen saaminen tai sen puuttuminen vaikuttaa (toim. huom. En puhu nyt oppimisen tuesta, vaan kouluissa tehtävästä oppilashuollosta.), ja kuulen päiväkodeista jatkuvasti huolestuttavampia uutisia. En näe kovin rakentavana sitä, että näitä isoja asioita lakaistaan maton alle vain, koska tilastot näyttävät, ettei tukloerot ole kasvaneet, eikä kaikilla tartte olla uusia mopoja, hei!

Mutta samaa mieltä tuosta perustulosta. En ole politiikkaketjuja seurannut kovin tiiviisti, joten en tiedä, mitä kukakin on aiemmin ehdottanut, mutta tuotakaan ei varmasti Korkmanin ryhmä ollut kumoamassa. Ja ymmärrät varmasti myös sen, ettei pelkkä 600 euroa perustuloa (hatusta heitetty summa) isukin tilillä ratkaise muksun ongelmia, jos se valuu kurkusta alas, vaan eriasteisia tuen muotoja tarvittaisiin, vaikka työllistyminen olisi helpompaa ja työllisyys kasvaisi seuraavat kymmenen vuotta.

Ihan jo näin pitkiä lomia pitävän aineenopettajan näkökulmastakin tämän nykyisen yhtälön toimiminen revitään koko ajan enemmän ja enemmän opettajien selkänahasta - omasta kollegapiiristä on hävinnyt kuluvan lukuvuoden aikana kymmenkunta yritysmaailmaan, toki osa ihan muistakin syistä, kuin työn kuormittavuuden. Ja ennen kuin joku tulee vikisemään siitä, että vien tämän opettajakeskeiseksi, huomautan, että tässä on vain yksi näkökulma asiaan, mutta toki sellainen, missä näkee, kokee ja kuulee perheiden ja nuorten tilanteen näköalapaikalta.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Hienoa, että vaalien lähestyessään herra en-kannata-mitään-puoluetta ”paljastuukin” kaadereista puhuvaksi kommariksi.

Jos toteaa, ettei keisarilla ole vaatteita, sillä ei ole vaatteita. Ei siinä politiikkaa tarvitse siihen sotkea. Jos olisi oikeasti olomassa vakavasti otettavia poliitikkoja tai puolueita, niitä kyllä tarvittaisiin. Ilman politiikkaakin voi pitävästi todeta, että kehitys luokkayhteiskuntaan ei ole kehitys parempaan, eikä jatkuessaan lukitu edes siihen missä ollaan oltu. Tämän ymmärtää se ken uskaltaa nousta poterostaan ja katsoa ympärilleen. Myrkky, minkä olen todennut, ei ole keksintöäni ja on jokaisen näkyvissä, niin reaalimaailmassa, kuin numeraalisenakin faktana. Tahto ymmärtää asiaa on ymmärrettävästi uskovaisille kova pala, kun se vasikka on oikeasti kultaa...
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Tuloerot eivät ole kasvaneet tämän hallituksen aikana.

Varallisuuseroista oli kysymys, tuloerot ei lopulta ole olleet esillä, eivätkä ole muutenkaan lopulta ne merkittävät asiassa, kuin tarkoitushakuisena asian muuhun kuin kurjaan todellisuuteen viejänä.

Muista seuraavaan kommentiini vastata, jos satun kirjoittamaan rikkinäisistä rukkasista, että ei varmaan ole kumiterät kahta numeroa liian pienet, niin pysytään levelillä. Kyllä on ymmärrys laajaa en muuta sano.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Varallisuuseroista oli kysymys, tuloerot ei lopulta ole olleet esillä, eivätkä ole muutenkaan lopulta ne merkittävät asiassa, kuin tarkoitushakuisena asian muuhun kuin kurjaan todellisuuteen viejänä.

Muista seuraavaan kommentiini vastata, jos satun kirjoittamaan rikkinäisistä rukkasista, että ei varmaan ole kumiterät kahta numeroa liian pienet, niin pysytään levelillä. Kyllä on ymmärrys laajaa en muuta sano.
Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä varallisuuserojen kasvulle?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Varallisuuseroista oli kysymys, tuloerot ei lopulta ole olleet esillä, eivätkä ole muutenkaan lopulta ne merkittävät asiassa, kuin tarkoitushakuisena asian muuhun kuin kurjaan todellisuuteen viejänä.

Muista seuraavaan kommentiini vastata, jos satun kirjoittamaan rikkinäisistä rukkasista, että ei varmaan ole kumiterät kahta numeroa liian pienet, niin pysytään levelillä. Kyllä on ymmärrys laajaa en muuta sano.
Jos ei nyt kommunististen banaanitasavaltojen menetelmiin mennä kuten Pol Potmaisiin omaisuuden takavarikoihin, niin kaksi parasta keinoa kasvattaa varallisuuseroja on
1) laskea ansiotuloverotusta, jolloin ihmisille jää suurempi osa ansioistaan käyttöön
2) opettaa koulussa sijoittamista

se että valtio verottaa maksimaalisesti kaiken liikenevän ohjaa myös siihen, että kenenkään ei tarvitse kerryttää varallisuutta. Kyllä valtio huolen pitää omistaan.

ps. kun puhuit suomen suurista varallisuuseroista, niin oliko niin että suomessa varallisuuserot ovat OECD-maiden keskitason alapuolella?
 
Viimeksi muokattu:

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
ps. kun puhuit suomen suurista varallisuuseroista, niin oliko niin että suomessa varallisuuserot ovat OECD-maiden keskitason alapuolella?

Tässäkin tilastossa, joka ei edes ansaitse yksisilmäistä "eriarvoisuuden" tuijottamista, Suomi aivan kärkeä ja puheet luokkayhteiskunnan noususta varallisuuseroihin nojaten kertonevat jotain keskustelukumppanisi todellisuudentajun pettämisestä.

https://www.oecd.org/officialdocuments/publicdisplaydocumentpdf/?cote=SDD/DOC(2018)1&docLanguage=En

Ylekin uutisoi taannoin Suomessa varallisuuserojen nousseen ja rikkaimman kymmenen prosentin omistavan nettovarallisuudesta "lähes puolet". Oma keskustelunsa on kuinka järkevä mittari nettovarallisuus sitten on (onko suomalaisella opintovelallisella pienempi varallisuus kuin mitään omistamattomalla kouluttamattomalla afrikkalaisella jne.) mutta aivan heittämällä Suomen edellä on kuitenkin sellaisia kammottavia luokkayhteiskuntia kuin:

Alankomaat 68,3%,
Tanska 64%,
Saksa 59,8%,
Kanada 51,1%,

jne. Suomen lukeman ollessa ilmeisesti niin karmiva 45,2%. Nojoo, onhan EU-alueesta ainakin Kreikalla, Italialla, Puolalla ja Slovakialla pienemmät lukemat. Noissa paikoissa sitä on pienen ihmisenkin hyvä olla eikä iso ja paha luokkayhteiskunta huoleta.
 

ipaz

Jäsen
Ja mitä varallisuuseroihin tulee, niin minä ainakin tiedän useita ihmisiä jotka eivät edes halua haalia varallisuutta. Hyvätuloisia ihmisiä jotka asuvat vuokralla, eivätkä omaa sen ihmeemmin mökkejä tai osakkeitakaan. Jossain tilillä tai rahastossa saattaa olla muutama tonni sen kuuluisan "pahan päivän varalle, mutta muuten kuluttavat kaiken minkä ehtivät. Ja yleensä ns. aineettomiin tuotteisiin eli matkusteluun, ulkona syömiseen ja itsensä hemmotteluun.

Yhtä lailla on se toinen porukka, joka alkaa kartuttamaan omaisuuttaan heti kun omaa rahaa alkaa siihen touhuun olemaan. Esim. opiskeluaikana osa laittoi opintolainansa osakkeisiin, kun suurin osa ryyppäsi ja rellesti nekin rahat. Omaisuuttahan on oikeastaan aika helppo kartuttaa, jos vaan on malttia. Usealla ei ole. Siksi taloudenhoitoa ja sijoittamista tulisi opettaa toisella asteella enemmän ja kaikille yleissivistävänä aineena. Tällä hetkellä suurin tietotaito ja kannustus niille jotka sijoittamaan alkavat tulee varmasti kotoa.

Koska nykypäivänä näinkin oleellista aihetta ei juurikaan opeteta, niin sekin tekee ihmisistä epätasa-arvoisia taloudenhallinnan perusteiden suhteen. Olisi parempi, että isompi osa ihmisistä osaisi talouden ja yhteiskunnan pyörimisen perusteet hyvin.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
ps. kun puhuit suomen suurista varallisuuseroista, niin oliko niin että suomessa varallisuuserot ovat OECD-maiden keskitason alapuolella?

Kannattais kuitenkin jättää mutkuttelut ja miettiä asioiden merkitystä yhteiskunnan kannalta joka meillä täällä on, meni sitten Ambomaalla tai kanadassa kuinka vain. Kun ylin desiili hallitsee 47% varallisuudesta ja viisi alinta 6% yhteiskunnallinen kehitys ja suunta on viturallaan, kääntelit sitä mitenpäin tahansa.

On toki ymmärrettävää, että nämä viime vuostuhannen haamut ismeineen lässyttää mitä tahansa paskaa hillotolpalla pysyäkseen, mutta tulevaisuutta ne ei tee, eikä niillä ratkaise yhteiskunnallista haastetta joka on ja on vastakin. Nyt siellä on sukupolven ajan vedelty puhtaasti hanuriin tietyn poppoon pohjalla ja tulokset on yhtä sontaa kun seefeldissä, joten muutos on pakko ja nämä on nähty, mikäli suomi yhteiskuntana kiinnostaa, jos oma perse niin paskaaks tässä, antaa mennä kun on alamäki, aina syyllisiä keksitään, vastuullisia ei koskaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kannattais kuitenkin jättää mutkuttelut ja miettiä asioiden merkitystä yhteiskunnan kannalta joka meillä täällä on, meni sitten Ambomaalla tai kanadassa kuinka vain. Kun ylin desiili hallitsee 47% varallisuudesta ja viisi alinta 6% yhteiskunnallinen kehitys ja suunta on viturallaan, kääntelit sitä mitenpäin tahansa.
No minä mielelläni kääntelisin sen nyt aluksi vaikka niin päin, että jos Suomessa varallisuuden jakautuminen on tasaisimmasta päästä koko läntisessä euroopassa ja varmasti myös maailmassa, niin puheet banaanitasavallan ovat valheellista paskaa.

Toisekseen kääntelisin sen asian vielä niinkin, että vallitsevasta asiantilasta ei suunta tai kehityksen nopeus ole pääteltävissä. Tilastoja aiheesta löytyy vain vuodesta 1994 alkaen ja ne eivät ole radikaalisti muuttuneet. Silloin alin puolikas omisti varallisuudesta 6,9%, joka on välillä laskenut ja välillä kasvanut oletettavasti talouden syklien mukaan. Osakkeiden arvostus kun sahaa enemmänkuin asuntojen arvot.
Eli 25 vuotta ja osuuden muutokset olleet promilleja (kaikkien tuloluokkiin absoluuttisen varallisuuden kasvaessa)

Tilastot ovat aika olemattomia muutoinkin, mutta ylin kymmenys on kasvattanut osuuttaan varallisuudesta noin 0,4% vuodessa eli onnistuneet kasvattamaan varallisuuttaan suhteessa hieman paremmin kuin muut.
Tilastokeskus - Kotitalouksien varallisuus 2016

Tässä vaiheessa voisit heittää sen tavallisesi: tilastot ovat tilastoja ja jokainen jolla on ymmärrystä voi katsella ympärilleen.
 
Viimeksi muokattu:

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Suomen lukeman ollessa ilmeisesti niin karmiva 45,2%. Nojoo, onhan EU-alueesta ainakin Kreikalla, Italialla, Puolalla ja Slovakialla pienemmät lukemat. Noissa paikoissa sitä on pienen ihmisenkin hyvä olla eikä iso ja paha luokkayhteiskunta huoleta.
Heittäisin lisäksi ihan mutulla, että noissa mainituissa maissa pelkkä rikkain prosentti omistaa erittäin huomattavan osan tuon rikkaimman kymmeneyksen varallisuudesta.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Heittäisin lisäksi ihan mutulla, että noissa mainituissa maissa pelkkä rikkain prosentti omistaa erittäin huomattavan osan tuon rikkaimman kymmeneyksen varallisuudesta.

Edellisen viestini lähdettä käyttäen luetelluilla mailla osuudet seuraavasti:

Koodi:
top10    top1    top1/top10   
68.3    27.8    0.41    Alankomaat 
64      23.6    0.37    Tanska 
59.8    23.7    0.40    Saksa 
51.1    16.7    0.33    Kanada 
45.2    13.3    0.29    Suomi 
42.4     9.2    0.22    Kreikka
42.8    11.7    0.27    Italia
41.8    11.7    0.28    Puola
34.3     9.3    0.27    Slovakia
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
On suorastaan harmi, että tätä tilastoa ei löydy kultaisilta 50-, 60-, 70- ja 80-luvuilta kun elo oli auvoista, oli neuvostoliitto ja sai äänestää Paasikiveä. Varsinkin tuo vuosi 1994 nollakohtana on harmillinen kun silloin Suomi oli juuri ylittänyt aivan syvimmän laman ja varallisuus oli ihan nollissa (osakkeiden arvostus), joten se voi vääristää tilastoa hyvinkin paljon. En varmaksi menisi sanomaan, että onko esim ylimmän desiilin suhteellinen varallisuus kasvanut vuodesta 1989 lähtien ollenkaan, vai onko tuo 5% ero viimeisen neljännesvuosisadan aikana ihan taloussyklillä selittyvää.

Mutta silti banaanitasavalta! sad!
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
. En varmaksi menisi sanomaan, että onko esim ylimmän desiilin suhteellinen varallisuus kasvanut vuodesta 1989 lähtien ollenkaan, vai onko tuo 5% ero viimeisen neljännesvuosisadan aikana ihan taloussyklillä selittyvää.

Näitä asioitahan tutkitaan ja tilastoidaan. Tossa yksi kuvaaja tulodesiilieittäin tapahtuneesta tulokehityksestä. Käänne tapahtui ysärillä lamanaikaan, kun Suomessakin toteutettiin uusliberaalinen pääoma ja ansiotulojen erottaminen ja näitä alettiin verottamaan erikseen. Tämä kehitys on joka puolella samanlainen, jossa tämä tehtiin.. eli kaikkialla länsimaissa. Pisimillään tämä on siellä, missä se ekana tehtiin, eli USA:ssa ja UK:ssa.

https://i.ibb.co/8XBbd5t/tulokehitysa.jpg

EDIT: no on vaikee saada kuvaa näkyyn... upotus ei näjemmä toimi, siinä linkki
 
Viimeksi muokattu:

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Mutta silti banaanitasavalta! sad!

Tai voisiko mieluummin luonnehtia banaanitasavalta bad. Hyvinkin termin sisältöä itselle saattaisi avata vaikkapa areenasta löytyvä dokkari union fruit company ja verrata sitä täällä tehtyyn pikkusielujen politiikkaan.

Varallisuus on valtaa ja valta ohjaa kehitystä. Yhteiskunnallinen kehitys on ikävä kyllä ottanut takapakkia ihan liikaa ja jos mitään ei tehdä, ottaa lisää. kaikenlainen tarkoitushakuinen vertailu muihin, ilman käsitystä mihin asiat vaikuttaa ja miten vaikuttaa, kuulostaa yhtä uskottavalta, kun sipilän puhelut Brysselistä tyyliin "ei meille kannata mitään ilmotella". Kuka sitten on se varallisuuden lakeija poliittisessa kentässä ja myy vanhuksiaan ja kaikkea irti saatavaa omille kavereilleen ja pyrkii keplottelemaan pikavoittoja veronmaksajien rahoilla kavereilleen, ei pitäisi olla kovin vaikeasti nähtävissä kenellekään. Todistusaineisto on näkysällä eikä arvailla tartte. Kaikenlisäksi tuo sulle mulle pelleily kokkareiden ja kepuleiden välillä tuhoaa suomea vielä entisestään. Mutta ainahan voi kiistää kaiken, ei tosiasioilla niin väliä, päätä puskaan vaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Näitä asioitahan tutkitaan ja tilastoidaan. Tossa yksi kuvaaja tulodesiilieittäin tapahtuneesta tulokehityksestä. Käänne tapahtui ysärillä lamanaikaan, kun Suomessakin toteutettiin uusliberaalinen pääoma ja ansiotulojen erottaminen ja näitä alettiin verottamaan erikseen. Tämä kehitys on joka puolella samanlainen, jossa tämä tehtiin.. eli kaikkialla länsimaissa. Pisimillään tämä on siellä, missä se ekana tehtiin, eli USA:ssa ja UK:ssa.

https://i.ibb.co/8XBbd5t/tulokehitysa.jpg
On kyllä ensiluokkaisen sekava esitys, joka ei vastannut kysymykseenkään varallisuuden suhteellisesta jakautumisesta.
Sivumennen en taas kerran malta olla mainitsematta, että sattumalta tuo on myös ajankohta, jolloin maailmantalous alkoi kasvaa aiempaa nopeammin.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuloerokeskusteluun liittyen vielä gini-kuvaaja vuodesta 1966 alkaen: Tuloerot

Kerroin siis nyt selvästi alle 60-luvun tason eikä nousevaa trendiä ole. Matalimmillaan gini-kerroin oli 80-luvulla mutta 90-luvun nousun jälkeen merkittävää muutosta ei ole näkynyt 20 vuoteen. Näennäinen lisääntynyt vaihtelu kertoo vain tilastoinnin tihentymisestä.

Sen sijaan että etsitään hälyttävää trendiä sieltä missä sitä ei ole, voitaisiin vaaleissa keskittyä esim. seuraaviin todellisiin trendeihin: Laskeva syntyvyys, kasvava maastamuutto sekä maahanmuutto (saadaanko maahanmuuttajat työmarkkinoille ja yhteiskuntaan mukaan), ja elinajanodotteen kasvaminen.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
On kyllä ensiluokkaisen sekava esitys, joka ei vastannut kysymykseenkään varallisuuden suhteellisesta jakautumisesta.

.


Sekava?


Tulodesiilittäin tapahtunut tulojen kehittyminen vuosien 1966-1990 välillä punaisella. Eli vuosina 66-90 alimman desiilin käyttävissä olevat tulot nousivat 6% vuodessa, keskimmäisen 3,8% ja ylimmän 2,3% ja sen rikkaimman 1%, josta kommarilaulujakin tuolloin laulettiin, 10 perhettä jne, 1,8% kun keskimääräinen tulotason kasvu oli 3,4% /vuosi.

Tämä osittaa myös tuon Piketyn havainnon siitä, että tulotason kasvuvauhti on hiipunut Keynsiläisestä uusliberaaliin talouspolitiikkaan siirryttäessä, suomessa siis tossa ysärin lamanympärillä.

1990 – 2012 on siis alimman tulodesillin tulot nousseet ainoastaan 0,9% /vuosi ylimmän desiilin nousun ollessa 2,5% keskimääräisen ollessa 1,8% (rikkain 1% jopa 3,7% joka on tuplaten yleiskehitys). Eli kehitys siis kääntyi päälaelleen.


Ehkä se vaikuttaa sekavalta, kun se sotii omaa käsitystä vastaan?

Sivumennen en taas kerran malta olla mainitsematta, että sattumalta tuo on myös ajankohta, jolloin maailmantalous alkoi kasvaa aiempaa nopeammin.
Ei pidä paikkaansa.

Maailmantalous kasvoi voimakkaimmin toisen maailmansodan jälkeen kohti öljykriisiä. Samoin se kasvoi kohisten kasarilla, jolloin USA ja UK lähtivät uusliberalistiseen talouspolitiikkaan taantumia korjatakseen. Ja korjasihan se, siitä ei kaiketi ole kyse, vapaakauppa ja vähäinen sääntely lisää mahdollisuuksia ja kauppaa, mutta malliin kuuluva TricleDown ilmiötä ei tapahdu.

Se, että talouden synnyttämän lisäarvon jakautuminen yhteiskuntiin on muuttunut radikaalisti Keysniläsen valta-ajan ajoista on fakta.

Kaikki nämä ovat poliittisien päätösten tuomaa ja arvovalintoja. Pohjoismaissa pitkään on vaalittu tulotasausjärjestelmine ja julkisten palveluiden nimiin. Nyt tämmöinen yhteinen ja kaikki mukana yhteisöllinen ajattelu on alkanut väistyä. Se on toki aika yleis(länsi)maailmallinen trendi. Samoin tuo varallisuuksien kerääntyminen joka taas yhdessä globalisaation (sekin siis uusliberalistista perua, vapaakauppa) ohessa on köyhdyttänyt keskiluokkia ja kas meillä on Trumb ja Brexit
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös