1. Tuo kauniimpi osapuoli on ollut töissä tuolla LUT:in energialla, joten kai sitä edes vähän on tietotaitoa tässä taloudessa asioista.
"Montaks peliä oot pelannut..."
Vastaa nyt vaan siihen kysymykseen. Mistä linkittämästäni LUT:n julkaisusta voi päätellä, ettei 'vihreä teknologia' toimi millään aikajänteellä? Ja kysytään nyt samaan hengenvetoon sitten tarkennus, että kuinka siitä näin voi päätellä?
2. Minä viittaan edelleen ihan kaikkiin noihin julkaisuihin. Niissä ei missään lasketa mitään ilman josseja ja muttia. On aina otettu yksi tavoiteltava lähtökohta, joka tuntuu olevan ilmastonmuutoksen pienentäminen suomalaisia rankaisemalla.
Minusta tämä on ihan luonteva lähtökohta valtiossa joka on kansainvälisillä sopimuksilla ja kansallisella lainsäädännöllään sitoutunut leikkaamaan CO2-päästöjään vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 2005 tasosta, vuoteen 2050 mennessä 80 % vuoden 1990 tasosta, ja jonka virallisena tavoitteena pitkällä aikavälillä (2050 ->) on hiilineutraali yhteiskunta. Oletko eri mieltä? Millaisesta lähtökohdasta sitten pitäisi lähteä jos ei siitä, että verrataan vain hiilidioksidipäästöttömiä tuotantomuotoja?
Edelleen saa todistaa väitteeni vääräksi.
Siis minkä väitteen?
3. Totta helvetissä sillä on merktiystä paljonko Saksalaiset maksaa sähköstään suhteessa suomalaiseen ydinvoimaan. Jos helvetin kallis Olkiluoto tekee saman määrän sähköä halvemmalla kuin huomattavasti etelämpänä sijaitseva Saksa saa aikaiseksi aurinkopaneeleilla, niin pitää jokaisen tajuta kysyä että miksi helvetissä täällä sitten jaksetaan huudella viherpiiperointia ja aurinkovoiman kannattavuutta. Markkinatalous nyt kun vaan on sellainen että se mikä on kannattavinta niin yleensä jalostuu myös käytäntöön. Ai niin paitsi siis viherpiiperoinnin kohdalla.
Linkittämässäsi sähkön tuotantokustannusvertailussa sanotaan, että tärkeimpänä syynä sähkön hintaeroon pohjoismaiden ja muun Euroopan välillä on se, että täällä on paljon vesivoimaa ja ydinvoimaa, mutta ei siirtoyhteyksiä Eurooppaan. Sähköstä on pohjoismaissa ylitarjontaa, joka pitää hinnan alhaalla.
Saksan aurinko- ja tuulivoimainvestoinnit ovat toki olleet kalliita, koska Saksa on toiminut edelläkävijänä. Tällä ei kuitenkaan ole paskan vertaa merkitystä Suomen tuleviin energiainvestointeihin, vaan tuulivoima ja ydinvoima ovat tänä päivänä about yhtä kannattavia jopa siinä kannattavuuden merkityksessä jota sinä käytät, joka siis ei huomioi kannattavuutta koko kansantalouden, puhumattakaan kansakunnan kokonaisedun, kannalta, vaan ainoastaan yksittäisen taloudellista voittoa tavoittelevan energiainvestoijan kannalta.
Tämän ydin- ja tuulisähkön olemattoman tai jopa tuulivoimalle edullisen kannattavuuseron voi myös todeta ihan tuosta samasta linkittämästäsi paperista (sähkön tuotannokustannusvertailu) jossa uudelle ydinvoimalalle saadaan omakustannehinnaksi 58 e/MWh ja tuulivoimalle 53 e/MWh. Näitä hintoja on käsitelty tarkemmin esim.
tässä blogissa joka pääväite "Tuulivoima on kehittynyt tasolle, jossa se voi markkinaehtoisesti kilpailla uuden ydinvoimalla tuotetun sähkön kanssa" sittemmin joutui
faktabaarin syyniin saamatta päälleen punaista (joskaan ei vihreääkään) leimaa.
