Eilisestä A-talkista. Rehula ei sanonut juuri mitään (hyvä taktiikka sinänsä), esiintyi rauhallisena "järjen miehenä" (joka varmasti pitää paikkaansa jos unohtaa Kepun tietyt linjaukset).
Mäntylä full statisti, julisti puolueensa fraaseja muttei mitään älykästä argumentointia saanut aikaan.
Grahn-Laasonen haparoi ristitulessa alkuvaiheessa, lopussa alkoi hyvin haastamaan.
Lindtman. Ihmettelen sitä miten media ei vittu vieläkään osaa kyseenalaistaa näitä iänikuisia "panostetaan kasvuun, luodaan työpaikkoja, annetaan vientiteollisuudelle paremmat edellytykset" -diibadaaba fraaseja...
Rehulasta paistoi kokemus. Entinen ministeri, entinen sote-valiokunnan puheenjohtaja ja arvostettu asiaosaaja yli puoluerajojen. Silloin on helppo olla uskottava, vaikka pitääkin kortit piilossa.
Mäntylä ja persut on liikkeellä samoilla silmänkääntötempuilla kuin ennenkin. Täysiä ympäripyöreyksiä, vastaukseen mitä saa, jos tilaa persun: vahvempaa aluepolitiikkaa, byrokratian karsimista, uudistuksia, panostuksia blaablaa ja konkreettiset esitykset olivat sellaisia, joita on helppo esittää, kun tietää, että muut ne torppaa: EU-maksujen pienentäminen ja kehitysavusta luopuminen. Näillä saadaan jo miljardi. Mutta kun ei saada. EU-maksuja ei tuosta noin vaan pienennetä. Jutut on ihan kreikkalaisten tasoa, luvataan sellaista, mikä itsekin tiedetään mahdottomaksi reaalimaailmassa.
Grahn-Laasonen oli myös niin ympäripyöreä sanoissaan, että oikein huvitti. Mitä konkreettista esityksiä? "Tarvitaan uskottava kokonaisohjelma" "tarvitaan johtajuutta" "huomenna tulee ohjelma". No, tuota johtajuutta on nyt tässä nähty, Rehula heitti aika tylysti vastaan tuosta johtajuudesta. Ja tuo mainostettu eilen julkistettu kokoomuksen ohjelma oli kaikkea muuta kuin uskottava kokonaisohjelma.
Lindtman puhui omille kannattajilleen, lähinnä siis vakituisissa teollisissa työsuhteissa oleville duunareille, ja täysiä ympäripyöreyksiä, kuten Daespoo sanoi. Ei kyllä houkuttele uusia äänestäjiä nuo jutut ja vanhojen pitäminenkään ei ole varmaa. Mutta selvästi huomasi, että oli opeteltu piikkejä eri puolueille, esimerkiksi leikkaustarpeista. Kokoomusta piikitteli siitä, että ne jotka eniten esittää leikkauksia, yleensä vähiten esittää leikkauskohteita ja keskustaa piikitteli linjan sekavuudesta ja linjattomuudesta yleisesti, esimerkiksi Sipilän puheista kymmenistä tuhansista tarpeettomista julkisen sektorin työntekijöistä, joita ei sitten kukaan olekaan löytänyt, kun on pyydetty täsmentämään, keitä nämä ovat. Ja persuja piikitteli näistä nuorten työntekijöiden aseman (koeaikojen ym) heikentämisestä. Ihmettelen, että demarit eivät lähde etsimään uutta kannattajapohjaa näiltä muuttuneilta työmarkkinoilta, pätkätyöläisista ja heidän asemastaan - yhdessä AY-liikkeen kanssa pitäisi etsiä ratkaisuita siihen, miten pätkätyöläisten ja itsensätyöllistäjien sekä pienten yrittäjien asemaa parannetaan. Tässä olisi tehtävää kaikille puolueille, mutta kannatuksen kannalta erityisesti demarit ovat kuihtumisen kierteessä. Vakituiset työt perinteisillä AY-teollisuusalueilla vähenevät. Heidän etujen vahtimisen myötä puolue kuihtuu olemattomiin.
Veropolitiikan linjauksia olisi tietysti myös kiva kuulla kaikilta puolueilta.