Kysytään uudestaan, miten ihmeessä tämä on mahdollista kun tiedetään että viimeisen 30v aikana tuloerojen kasvun ja talouskasvun välillä on erittäin vahva positiivinen korrelaatio?
Samalla tavalla kun useiden tutkimusten perusteella tiedetään että (vaihdevuosien) hormonikorvaushoitojen käyttäjillä sepelvaltimotautia esiintyy jopa 50 % vähemmän, mutta satunnaistetulla kokeella todettiinkin hormonihoitojen lisäävän sepelvaltimotautia. Korrelaatio ei implikoi kausaliteettia. Molemmat havainnot ovat oikeita, ja yhteys selittyy vasta kolmannella muuttujalla; hormonikorvaushoitoja tuppaavat käyttämään vain ylempien sosioekonomisten luokkien edustajat.
Noususuhdanteessa omistavan luokan tulot ylemmissä desiileissä nousevat kädestä suuhun elävien tuloja nopeammin, tuloerot kasvavat. Lamassa ylempien desiilien tulot laskevat voimakkaasti, kun alimpien tulot eivät käytännössä muutu. Tuloerot pienenevät. Tästä korrelaatiosta huolimatta tuloerojen kasvulla voi olla negatiivinen takaisinkytkentä talouskasvuun. "Kolmansia muuttujia" on lukuisia.
Luulin, että tämä kiihdytysautovertauksella valkenisi, mutta olet oikeassa, se oli epätäsmällisyydessään huono.
OECD arvio perustuu heidän tutkimusten keskiarvoon kaikkien maiden kesken ja tilastollisesti on lähes 100% varmaa (heh) että tilastodatasta löytyy Suomen kaltaisia outliereita jotka eivät istu keskiarvoon.
Näin on, siksi 9% on vain arvio. Tässä oivallinen Suomen Pankin artikkeli jossa punnitaan juurikin näiden IMF:n ja OECD:n tuloerojen ja talouskasvun välisen yhteyden tilastoarvioinnin paikkaansapitävyyttä:
Tuloerojen kaventaminen voi olla tie kasvuun – Euro ja talous
Siitä voin olla kanssasi samaa mieltä, että Suomi todennäköisesti on tässä tutkimuksessa jossain määrin outlier. En nyt tähän hätään muista missä määrin sitä oltaisi niissä pyritty ottamaan huomioon vai onko ollenkaan.
Sillä, tai väärällä vastakkainasettelulla, täydellisen ratkaisun virhepäätelmällä, vasemmistolaisten tutkijoiden kompromettoinnilla, ja muilla sinun argumenteillasi esitystä ei kuitenkaan ihan vielä alas ammuta.
Eli lisää veroja niille jotka ovat riskiä ottamalla työllistäneet ja lisää houkuttimia siirtää yritys esim. Viroon? Sinne on jo vajaa 5000 yritystä siirtynyt, lisää vain vai mitä?
...
Ööö what? Mitä ihmettä tuo oikein tarkoittaa? Kuulostaa pahasti joltain pseudo-tieteelliseltä viherteorialta ilman mitään konkretiaa taustalla. Eli jos tuloveroja nostetaan vaikka 5% yksikköä kautta linjan niin kaikki ok, "markkinat" (mitä ikinä tällä tarkoitatkaan) sopeutuu siihen hitaasti?
Markkinoiden sopeutumisella tarkoitan sitä, että jos tuloveroja nostetaan 5 %-yks. kertaheitolla, niin yrityksiä lähtee Viroon seuraavan 10 vuoden aikana enemmän kuin niitä lähtee jos sama korotus jyvitetään kymmenelle vuodelle.
Sanoin myös että tiedostan verokilpailun asettamat realiteetit, ja siksi olisikin tärkeää saada sille stoppi ennen kuin me eurooppalaiset verokilpailemme keskenämme itsemme terveen talouskasvun edellytykset. Viro on vielä kehittyvä talous, ja on aika paljon helpompaa kasvaa kun lähtötasona on neukkupaska, jossa bkt/as $2000 kun Suomessa samaan aikaan 15k. Huikeilla kasvuprosenteilla valumaefektikin toimii. Mitä lähemmäksi muuta Eurooppaa sitten nousee, sitä vaikeammaksi käy talouskasvun ylläpitäminen ja köyhälistön tyytyväisenä ja työkykyisenä pitäminen tasaverolla, kun ei sielläkään tämän jälkeenjääneisyyden mahdollistavan naurettavan kustannustason lisäksi mitään kummempia kilpailuvaltteja ole (no joo toki on fiksumpaa kannustaa yrityksiä kasvuun verottamalla voittoja vasta kun ne kotiutetaan ja muuta pientä). Pitkällä tähtäimellä olisi jopa Vironkin etu pysäyttää verokilpailu, mutta minkäs teet kun voodoo rokkaa.
Opettele perusteet. Alimpien tulodesiilien reaalitulojen kehitys ei ole riippuvaisinen ylempien tulodesiilien reaalitulojen kehityksestä eli se ei ole edes osasyy toisin kuin väität.
Ei kyllä ollut tarkoitus väittää, että alimpien desiilien reaalitulojen kehitys riippuisi ylemmistä, vaan että historiallisen perusturvan korotuksen ohella se johtuu lamasta aivan kuten esittämäsi tuloerojen kaventuminenkin, kun palkat ja tulonsiirrot eivät lamassa jousta kuten tulonjaon yläpäässä. Mutta mihinkään itse asiaanhan tällä ei ole mitään merkitystä, puhumme tästä ylipäätään vain koska tartut kontekstista piittaamatta erikseen jokaiseen virkkeeseen johon sinun tekee mieli sanoa jotain. Korjasin taannoin jonkun erheellistä väitettä sosiaalitukien noususta esittämällä tilastoja joista näkyy reaalisten sosiaalitukien säännönmukainen lasku. Koska tilasto ulottui vuoteen 2009, huomautit että sen jälkeen alimpien desiilien reaalitulot ovat nousseet. No näinhän ne ovat, laman johdosta ja mainitun perusturvan korotuksen myötä. Mitäs merkitystä sillä kuitenkaan on yhtään mihinkään tässä keskustelussa? No ei sitten mitään.
