Milloinhan ihmisille aukeaa, ettei fiksut ihmiset hakeudu politiikkaan ? (Itse olen harkinnut kuntavaaleissa lähteä ehdolle...)
Olen nähnyt useamman tapauksen kuinka nuoresta varsasta kasvaa läpimätä poliitikko.
Poliitikoilla on usein hyvin samanlaiset taustat. Kaikki alkaa lapsuudesta ja ylihuolehtivista vanhemmista. Vanhemmat junailevat heidän pienelle Pasi-Eemelille omat polkunsa. Pasi-Eemelin isä ja äiti ovat juuri niitä tapauksia koulujen vanhempainilloissa jotka valittavat luokkaretkien järjestämisistä tai jotka jääkiekkojoukkueen vanhempaintapaamisissa tuovat itseään esille ja vaativat luistelutaidottomalle Pasi-Eemelille lisää peliaikaa ykkösketjusta. Valmentaja on hyvää pataa Pasi-Eemelin vanhempien kanssa, joten peliaikaa järjestyy. Pasi-Eemelistä tulee joukkueen kapteeni.
Ala-asteella Pasi-Eemeli on opettajan luotto-oppilas ja ainoa joka ei tappele välitunnilla. Hän tulee toimeen niin kiusattujen kuin luokan kovistenkin kanssa. Yläasteella Pasi-Eemeli liittyy oppilaskunnan hallitukseen, ja peruskoulun viimeisellä luokalla hänet äänestetään oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi. Pasi-Eemeli noudattaa vanhempiensa toiveita ja hakee lukioon. Hän myös pääsee sinne hyvin arvosanoin. Lukiossa Pasi-Eemeli kaveeraa yhteiskuntaopin opettajan kanssa ja käy kaikki kyseisen oppiaineen kurssit.
16-vuotiaana hän katsoo vanhempiensa kanssa kaikki vaalitentit, vaalivalvojaiset, tekee vaalikoneet yms. Lukion toisena vuonna hän menettää neitsyytensä Nelli-Jeminalle, joka on lumoutunut Pasi-Eemelin aikuismaisuudesta ja "fiksuudesta". Lukioikäisenä Pasi-Eemeli kokeilee ensi kertaa vahvoja aineita ja osallistuu puolue X:n nuoriso-osaston tapaamisiin. Ei helvetti. Samoihin aikoihin jääkiekkoharrastus on loppunut ja korvattu rippileirin isostoiminnalla, Amnestyn feissaroinnilla, kerhon vetämisellä tai muulla vastaavalla järjestöhomoilulla.
Pasi-Eemeli menee nettiin. Facebookissa hänellä on tuhat kaveria, Twitterissä 2000 seuraajaa ja Instagramissa hän poseeraa julkkisten (useimmiten poliitikkojen) kanssa tekopirteä ärsyttävä hymy naamallan. Yhden kesän hän jaksaa tehdä töitä apupojan kahvinkeittäjänä. Tämä on lähimpänä oikeaa duunia mitä Pasi-Eemeli tulee koskaan tekemään.
Pasi-Eemeli hakee yliopistoon ja pääsee sisään. Hän tietysti liittyy yliopiston ylioppilaskuntaan sekä kaikkiin mahdollisiin, osuuskuntiin, ainejärjestöihin ja vapaa-ajan kerhoihin joiden tarkoitus on lähinnä pönkittää vetäjiensä omaa egoa. Pasi-Eemeli kirjoittaa artikkelin Ylioppilaslehteen jostain tyhjänpäiväisestä parannusehdotuksesta. Yliopistossa Pasi-Eemelille tapahtuu jotain peruuttamatonta. Hän asettuu ensi kertaa ehdolle kunnallisvaaleissa ja pääsee läpi. Opiskeluaikana hän käy läpi vielä yhdet eduskuntavaalit, joissa hän ei vielä pääse läpi, mutta on tekemässä arvokasta (tirsk) vaalityötä puolueen konkaripoliitikoille.
Neljän vuoden aikana Pasi-Eemeli on oppinut kaveeraamaan puoluejohdon kanssa ja hänestä tehdään oman vaalipiirinsä nuorisomannekiini. Uutta voimaa (samaa paskaa) eduskuntaan! Pasi-Eemeli pääsee televisioon, radioon ja hänestä painetaan vaalimainoksia R-kioskin roskiksiin. Pasi-Eemeli kiertää pikkutakki päällä naama hymyssä vanhoja piirejä yliopistosta järjestöihin. Ota kahvia, saat pinssin, kynän, USB-tikun ja Pasi-Eemeli -kondomeja. Pane äänesi Pasi-Eemelille!
Pasi-Eemeli valitaan eduskuntaan. Ensimmäisellä kaudellaan hän kiertää maakuntia, erityisesti omaa vaalipiiriään varmistaen paikkaansa seuraavalle kaudelle. Toisella kaudellaan hänen puolueensa ponnistaa oppositiosta hallitukseen. Pasi-Eemelin kondomit ovat loppuneet ja hän saa perheenlisäystä Nelli-Jeminan kanssa. Sympaattisena perheenisänä Pasi-Eemelistä kuoriutuu vastuuntuntoinen poliitikko ja hänestä tehdään joku pikkuministeri. Hallituskausi ei mene ihan putkeen ja seuraavien vaalien jälkeen ollaan taas oppositiossa. Mutta koska Pasi-Eemelillä on karismaa, on hän tässä välissä Europarlamenttivaalien ääniharava. Brysselissä hän on muutaman vuoden ja sieltä käsin hänet valitaan puolueensa puheenjohtajaksi reilu vuosi ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Suomi on saatava kuntoon, vain työllä voimme menestyä, kyllä kansa tietää ja verotusta oikeudenmukaiseksi. Lässyn lässyn lää. No, tämä uppoaa kansaan ja Pasi-Eemelin kannatus gallupeissa nousee kohisten. Viikko ennen vaaleja hänen puolueensa johtaa kyselyitä eikä näinollen tarvitse ottaa kantaa mihinkään. Pasi-Eemeli voi kaikessa rauhassa tekonauraa vaalitenttitoimittajan vitseille.
Pasi-Eemeli on pääministeri. Hän ja hänen kannattajansa korostavat kuinka hän on niin erilainen kuin edeltäjänsä. No, neljä vuotta taas menee eikä mikään muutu. Paitsi puolueen kannatus joka valuu kohti seuraavan kauden oppositiota. Pettynyt Pasi-Eemeli ilmoittaa puoli vuotta ennen kauden päättymistä siirtymisestään pois puolueen puheenjohtajan paikalta. Pasi-Eemeli saa suhteillaan 30 000e/kk työpaikan jostain turhanpäiväisestä virastosta. Yhden vaalikauden hän on siellä "töissä". Tämän jälkeen hallitusbingo näyttää jälleen suosiolliselta Pasi-Eemelin edustamalle puolueelle ja Pasi-Eemeli kaivetaan naftaliinista ääniharavaksi. Pasi-Eemeli on ja pysyy siellä hamaan tappiin asti.