Kommenteista päätellen on ollut hyvä veto jättää nämä maikkarin pökäleet kokonaan katsomatta! Tai katsoinhan minä muutaman sekunnin sitä "känniversiota", se taisikin olla juuri sopiva annos.
--
Pakko olla vähän samoilla linjoilla sekä tämän viestin, että
@TosiFani :n aiemman kommentin kanssa.
Minua jäi esimerkiksi taannoin mietityttämään, kun eräs tämän palstan vihertävä nimimerkki kertoi ikään kuin faktana, että 40 vuoden päästä saksalaiset tuottavat 100% (!!) energiastaan uusiutuvilla energiamuodoilla. En uskaltaisi itse lähteä ihan näin pitkälle ennustelemaan, vaikka luonnollisesti tällainen prosessi olisi kannatettava.
Viitannet siihen, kun sanoin Saksan
kykenevän tuottamaan 100% energiastaan uusiutuvilla noin v. 2050. Tällä hetkellä Saksassa on jo 140 kuntaa tai "aluetta" (mitä se sitten onkaan suomeksi...) joissa uusiutuvien osuus ylittää 100% tai se on realistinen tavoite*. Kansallinen tavoite Saksalla on 60 % vuoteen 2050 mennessä. Kuluvalla hallituskaudella Vapaavuoren parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea, johon kuului kaksi kansanedustajaa jokaisesta eduskuntapuolueesta, tuli myös siihen tulokseen että uusiutuvien osuus voidaan nostaaa 50-60 % vuoteen 2050 mennessä.
*sivut 6-7:
http://www.100-ee.de/fileadmin/reda...huere/Good-Practice_Broschuere_Inhalt_Web.pdf
Ja silti olet sitä mieltä että "realisoitavissa olisi toinen mokoma" ? Ihan selvää on se että metsäpohjien repiminen johtaa nimenomaan siihen että metsät muuttuvat talousmetsiksi joita ei uudisteta luonnonmukaisesti vaan yhä enemmän päätehakkuiden kautta ja kokonaan istuttamalla.
Jep.
Vuonna 2000 puun jalostusarvo paperiteollisuuden raaka-aineena oli kuusinkertainen energiaraaka-aineeseen nähden. 2002 nelinkertainen, 2007 kaksinkertainen, ja tällä hetkellä suunnilleen sama. Olemme siis saavuttamassa pistettä, jonka jälkeen on kannattavampaa polttaa puu kuin valmistaa siitä paperia.
Puun vuosikasvu 100 Mm³
Kestävä hakkuiden maksimitaso 70 Mm³
Nykyiset teollisuuspuun hakkuut 50 Mm³
Kiinteät puupolttoaineet 20 Mm³, josta puolet haketta, hakkeesta puolet runkopuuta.
Tämä on energiana 34 TWh (vrt. Suomen ydinvoimalat 22 TWh tai sähkön nettotuonti 16,2 TWh).
Korjuuta olisi vielä mahdollisuus lisätä kestävästi 40 %, eli 20 Mm³, 50 Mm³ -> 70 Mm³. Mikäli tämä kaikki ajettaisiin kiinteänä uuniin, nousisi kiinteiden puupolttoaineiden määrä 20 Mm³ -> 40 Mm³. On siis selvää, että potentiaali "toiseen mokomaan" on metsissämme odottamassa meidän valintojamme. Ja vaikka se realisoitaisiin, siltikin uutta metsää kasvaisi enemmän kuin korjattaisiin, ja puuta jäisi muuhun teollisuuden käyttöön saman verran kuin tälläkin hetkellä, joskin paperihan tulee vaihtumaan muihin lopputuotteisiin. En tiedä väitteestäsi päätehakkuiden ja istutusmetsien suhteellisesta lisääntymisestä, paljonko se sitten talousmetsiemme luontoarvoja ennestään heikentäisi, ja voisiko se olla jopa ihan käypä hinta maksettavaksi energiasta ja siten tämän muun ökyelintasomme säilyttämisestä. Meillä on sekä istutettua metsää että luonnontilaisempaa talousmetsää, enkä henkilökohtaisesti koe että toisella nyt olisi erityisen paljon enemmän luontoarvoa kuin toisella. Ehkä siellä vähän paremmin viihtyy. Näillä tiedoilla kuitenkin sanoisin, että kun metsät on muutamaa hassua luonnonsuojelualuetta lukuunottamatta joka tapauksessa jo jaettu ja raiskattu, eikä millään tavoin ole realistista haikailla talousjärjestelmäämme ja tuotantorakenteeseemme niin suuria muutoksia ettei romahduksen välttäminen edellyttäisi jatkuvaa kasvua, niin antaa mennä, low risk high reward.
No, käytännössähän metsien energiakäyttö riippuu lähinnä muun energian hinnasta. Koska päästöoikeuskauppa on lähinnä talouskasvun hyytymisen seurauksena rikki, eikä Suomi ota energiapolitiikassaan huomioon kokonaisetuaan, niin voi olla että teollisuuspuun hakkuu jopa vähenee. Tällaisessa skenaariossa, jossa hakkuut putoaisivat pysyvästi nykyisestä 50 miljoonasta kuutiosta alle 45 miljoonaan kuutioon kasvaisivat metsämme jo selvästi liikaa, ja 2045 mennessä vuosittainen luonnonpoistuma (pystyyn lahoaminen) nousisi nykyisestä 5 Mm³ -> 17 Mm³. Tämä tarkoittaisi että hukkaan menisi enemmän energiaa kuin kaikki ydinvoimalat tuottavat yhteensä.
Lisäksi kun puun eri osien käyttö energiapuuna ei kuitenkaan lisäänny nykyisessä suhteessa niin avoimeksi kysymykseksi jää se risujen korjauksen vaikutus metsän pohjan toimintaan. Sitä kun ei koskaan olla laajassa mitassa tehty niin ei voida vielä tietää. Tutkimus on käynnissä, ja tällä vuosikymmenellä luulisi selviävän kuinka paljon tavaraa metsään pitää jättää hiilinielun siitä kärsimättä. Joka tapauksessahan sitä jää noin neljännes. Ja jos korjuun suunnittelee oikein niin että neulasmassa ehtii varista, paljon enemmänkin.
Sitten kolmantena tekijänä joka tekee käytännöstä teoriaa mutkikkaampaa on vielä poliittinen epävarmuus, ei nimittäin voida olla koskaan varmoja kuinka tulevissa ilmastosopimuksissa tullaan noteeraamaan esim. nämä hiilinieluasiat ja kuinka laskennalliset päästöt siten lopulta muodostuvat. Se olisi vähän noloa investoida miljarditolkulla risuralliin ja sitten todeta, että teollisuusjyrät nyt päättivät integroida hiilinielujen tasetta ilmakehän suhteen lyhyellä aikavälillä, jolloin puun poltto sopimuksissa suunnilleen rinnastuisi fossiilisten käyttöön huolimatta siitä vaikka hiilinielumme faktisesti kasvaisi millä tahansa aikavälillä. Minusta olisi kuitenkin reilumpaa, että nämä jätit teollisuushistorioineen kokisivat sen verran "nokinaamaisen miehen taakkaa" että antaisivat meidän polttaa metsää joka kestävästi toteutettuna luokkaa sadan vuoden aikajänteellä on ilmakehän suhteen hiilineutraalia toimintaa.
Näitä ei muuten varmaan juuri kukaan lue, ainakaan ajatuksen kanssa.