Eduskuntavaalit 2015

[Geezer]

Olet varmasti menestyvä ihminen, omaat sen verran selkeät visiot.

No, sen on kyllä myönnettävä, että työelämässä olen menestynyt kohtuullisen hyvin ja onnistunut etenemään uralla. Työskentelen kuitenkin alalla, joka kuuluu siihen "tulos tai ulos"-sektroriin, enkä alalla, joka on valtavan tärkeä, mutta jonka arvoa ei voida mitata rahassa, tai tehdyllä työllä ole muuta mittaria kuin läsnäoloon urhrattu aika.

No, sinä ehkä kuitenkin kerrot kuinka tällä nimenomaisella teollisuuden alalla olisi loistavat edellytykset pärjätä Suomessa, jossa muu teollisuus on henkitoreissaan tai ehkä sinulla on jokin käsitys siitä kuinka ulkomaista valmistusta olevat tuulivoimalat ovat edistäneet suomalaista alan osaamista. Vihreillä ja Niinistöllä niitä visoita vasta riittääkin. Eikös Ville taannoin ennustellut, että uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen myötä pelkästään Vaasan seudulle syntyisi kymmeniä tuhansia uusi työpaikkoja?

Maailma on erikoinen, sitä pystyy aniharva ennustamaan. Lähes jokainen menestystarina on tyrmätty tietämättömyyden tuomalla varmuudella.

Ennustajina ja ennustustaan kirkkain silmin faktaksi väittäviähan tässä ovat nimenomaan ydinvoimaa aatteellisista ja periaatteelisista syistä vastustavat. Monin verroin enemmän on niitä optimisteja ja haihattelijoita, joiden suunnitelmat ovat karahtaneet kiville varoituksista huolimatta.

 

[TosiFani]

...Ennustajina ja ennustustaan kirkkain silmin faktaksi väittäviähan tässä ovat nimenomaan ydinvoimaa aatteellisista ja periaatteelisista syistä vastustavat. Monin verroin enemmän on niitä optimisteja ja haihattelijoita, joiden suunnitelmat ovat karahtaneet kiville varoituksista huolimatta.

Olen humanisti, käsien heiluttelija, uskon vaan insinööreihin. Uskon, että seuraavan 50 vuoden aikana ydinvoiman ongelmat ratkeaa ja suurinosa maapallon tarvitsemasta energiasta tulee suoraan auringosta. Samaan aikaan pelkään, että valtaosa maapallosta on elinkelvoton 50 vuoden kuluttua. En silti lähtisi kertomaan tätä ehdottomana totuutena yhdellekään nimimerkille tai ihmiselle.

 

[Geezer]

Olen humanisti, käsien heiluttelija, uskon vaan insinööreihin. Uskon, että seuraavan 50 vuoden aikana ydinvoiman ongelmat ratkeaa ja suurinosa maapallon tarvitsemasta energiasta tulee suoraan auringosta. Samaan aikaan pelkään, että valtaosa maapallosta on elinkelvoton 50 vuoden kuluttua. En silti lähtisi kertomaan tätä ehdottomana totuutena yhdellekään nimimerkille tai ihmiselle.

Minäkin uskon insinööreihin, en cleantech-ennustuksiaan ehdottomana totuutena esittäviin nimimerkkeihin, enkä vihervasemmistolaisiin poliitikkoihin tai tuulivoimahaihattelijoihin.

 

[TosiFani]

Minäkin uskon insinööreihin, en cleantech-ennustuksiaan ehdottomana totuutena esittäviin nimimerkkeihin, enkä vihervasemmistolaisiin poliitikkoihin tai tuulivoimahaihattelijoihin.

Mistä tiedät, ettei tuulivoimasta ole koskaan tehokkaaksi energialähteeksi?

 

[BlackWolf]

Mistä tiedät, ettei tuulivoimasta ole koskaan tehokkaaksi energialähteeksi?

Siksi että olen seurannut tätä cleantech hömpötystä lähempää kuin moni muu ja siellä on ihan tohtoris tasolla tukijoina sellasta jamppaa että ne ei ymmärrä ekonomiasta hevon helvettiä. Siellä kuvitellaan että rahaa tule seinästä ja "kyllä se sitten jotenkin kannattaa". Sitten kun näiltä yrittää tiedustella ihan perust tuottolaskelmia niin ei ne nyt sitten kannattaneetkaan.

Ihan sama onko kysessä tuuli tai aurinko jne. niin jos se kannattaisi niin niitä olis täälläkin kaikki mäet väärällään, kiitos Wahlroossien yms. isorikkaiden. Kyllä ne laittaa heti rahat likoon jos se oikeasti kannattaa. Sitä 50v päästä kovenevaa tuulta odotellessa.

 

[Geezer]

Mistä tiedät, ettei tuulivoimasta ole koskaan tehokkaaksi energialähteeksi?

En voi väittää tietäväni. En vain usko, että tuulettomat päivät loppuvat.

 

[TosiFani]

Siksi että olen seurannut tätä cleantech hömpötystä lähempää kuin moni muu ja siellä on ihan tohtoris tasolla tukijoina sellasta jamppaa että ne ei ymmärrä ekonomiasta hevon helvetti. Siellä kuvitellaan että rahaa tule seinästä ja "kyllä se sitten jotenkin kannattaa".

Ok, ilmeisesti insinöörit ovat epäonnistuneet tässä kohtaa.

 

[BlackWolf]

Ok, ilmeisesti insinöörit ovat epäonnistuneet tässä kohtaa.

Ei niitä insinöörit hoida. (siis tässä viittaan perus insinööreihin) Insinöörit tekee sitä mitä ituhipit haluaa, koska ituhipit hoitaa rahat. Jos ituhipit tilaa paneeleita niin kyllä sen joku insinööri väsää rahaa vastaan, toki se voisi myös kertoa että ei tuossa ole mitään järkeä, mutta kun ne ei vaan kuuntele.

 

[Daespoo]

Viikon aikana tulee niin paljon paskaa että pahaa tekee. Korjataan pahimmat aivopierut.

Yrityksen tulee olla KANNATTAVA, joka on eri asia kuin VOITOLLINEN. Se ei vaan mahdu ideologisen fiksaation päähänsä saaneiden monetaristien aivoihin.

VMP. Kannattava yritys on aina voitollinen ja toistepäin. Se että kannattavuutta lasketaan ei-markkinataloudellisesta syistä nollatulokseen ei muuta tätä fakta mihinkään.
Viherhuumassa olevat humanistisekoboltsit eivät vain tajua talouden reaaliteettejä, paras esimerkki tästä on Vihreiden PJ Niinistö joka on täysin ulapalla.

Yritystoiminnan kannettavuus taas ei edellytä voittoa, vaan sitä, että ei tehdä tappioita.

Voi jösses teitä viherhöperöitä. Pitkän ajan kannattavuus vaatii yritystoiminnan voitollisuutta. Jos yritys ei tee voittoa, se ei ole pitkällä tähtäimellä kannattava. Learn the basics.
Hauskaa muuten että huutelet ideologiasta.

Mutta jos osaa nähdä asian vain yhdeltä kantilta oikealta, syntyy kokoomuslainen ja jos vasemmalta, syntyy demari, jos omistaa maata, syntyy kepuli ja jos ei vaan muuten ymmärrä, syntyy persu.

Ja jos ei edes tajua että asia on olemassa voi jatkaa elämäänsä vihreällä pilvellä.

Tätä se "persuilu" teettää, "putkimiähiä tarvitaan aina" retoriikka on uponnut, ja iso osa valitsee lukion sijasta ammattikoulun (jonka toki itsekkin olen käynyt) ja sitä kautta mennään vähemmän korkeakouluun..
Demarit, Persut ja Keskusta hyötyy koulutustason alenemisesta (vähiten koulutettu kannattajakunta), toisn kepulit ovat parhaassa asemassa, kun kannatusta löytyy koulutettujenkin parista. Mutta sopii miettiä mitä tämä tarkoitaa Suomen kilpailukyvylle pitkänajan katsannassa. Me kun eletään tiedossta, ei duunista tulevaisuudessa.

Tämä kertoo kuinka pihalla viherhiihtäjät ovat. Suomen kilpailukyky ei riipu siitä kuinka monta tohtorikoulutettua itä-mongolian jurtta-kulttuuriin erikoistunutta luontoantropologia Suomessa vaan ihan jostain muusta.
Putkimiehiä, kirvesmiehiä yms. tarvitaan aina ja yhteiskunta hyötyy suorassa suhteessa heidän ammattitaitoon, muuten nämä duunit menevät ns. halpamaihin.

Eroavatko muut puolueet tässä suhteessa? Minusta Suomessa 99 % äänestäjistä on henkisiä demareita. He tahtovat itselleen lisää muiden kustannuksella. Jos jostain omasta ollaankin valmiita luopumaan, niin se on sen verran kosmeettista, ettei sillä velkaantuvaa taloutta pelasteta. Kokoomuksen äänestäjä on aivan yhtä demari kuin demareidenkin äänestäjä. Omaa pulleaa persettään hän äänestämisellään pyrkii tukevoittamaan.

Vitun iso höpöhöpö. Kokoomuksen äänestäjät ovat valmiita tekemään uhrauksia myös omalla kohdallaan yhteiskunnan hyväksi kun taas demariäänestäjät eivät suostu esim. ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamiseen vaikka se on puhdas tulonsiirto ay-liikkeille joiden ei tarvitse raportoida omaisuudestaan ja saavat omaisuutensa sijoitustuot verottomina.

Siksihän järjestelmä on sellainen kuin on. Jos jokin puolue rupeaisi leikkaustalkoisiin omiltaan, sen kannatus laskisi. Siksi päätöksiä ei tehdä.

Totta. Kansa saa sellaiset ministerit kuin se ansaitsee. Jos Rinne jatkaa valtionvarainministerinä niin ei voi syyttää kuin kansaa tästä.

Vihreät ja RKP lienevät ainoat puolueet joiden olemassaolo ei perustu ensisijaisesti oman eturyhmänsä varallisuuden kasvattamiseen?

Herranjumala mitä paskaa. Et ollut varmaan tosissasi?

Näinpä. Jotenkin veikkaisin, että esim. suursäätiöiden verottaminen tai kaikkien ihmisten asettaminen tasa-arvoiseen asemaan yliopistojen pääsykoepisteiden osalta ovat sellaisia asioita, joita RKP ei hyväksy.

MUAH! Suomen suurin veroparatiisi sijaitsee Hakaniemiessä ja sitä demarit suojelevat hamaan tappiin asti. SAK ja sen liitot saavat jäsenmaksut verosubventoituna ja SAK itse saa kaikki sijoitustuotot verovapaina ilman mitään raportointivastuuta.
Joka kerta kun kuulette jonkun vasurin mussuttavan veroparatiiseista, mainitkaa SAK ja kysykää miksi se saa olla veroparatiisi. Tiedän, hiljaisuus seuraa.

Huutonaurua. Ongelma ei ole minun tajuamisessa, vaan sinun kestämättömässä lähtökohdassa tälle keskustelulle.
Ei ammattiliittojen primäärinen tehtävä ole tukea poliittisia puolueita.

Ensinnäkin, sinun tajuamisessa on erittäin suuria puutteita. Mutta sinänsä olet oikeassa ettei ay-liikkeen primääritehtävä ole tukea poliittisia puolueita, todellisuus on se että vasemmistopuolueiden SDP+VAS primääritehtävä on tunkata ay-liikkeen asemaa joka johtaa täysin kestämättömään eturistiriitaan esim. siinä kun Antti AY Rinne toimii valtionvarainministerinä.

. Teillä kokoomuksessa ollaan joko älyllisesti epärehellisiä tai valtavaa epätasa-arvoa kannattavia, kun ihan puheenjohtajan suulla vaaditte ay-maksujen verovähennysoikeuksien poistoa, mutta työnantajien vastaavasta etuoikeudesta ette ole luopumassa. Tuo jos mikä on härskiä peliä ja toisten taskuilla olemista.

Kova väite, pistä todisteita. Kuka Kokoomuspoliitikko on vaatinut että ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus on poistettava mutta työnantajien vastaavasta etuoikeudesta ei pidä luopua? Suorat lainaukset kiitos.

Ihan samalla tavalla yritysten antamat tuet näyttelevät hyvin suurta osuutta kokoomuslaisten vaalikassasta.

Todisteita tälle kiitos.

ongelma on, että ei voida etukäteen tietää mikä perustutkimus poikii tulevaisuudessa. Kukaan ei voi sitä ennustaa ja jos 60 luvulla olisi ajateltu päivänpolttavia metsäteollisuuden tutkimusrahotuksen lisäämistä poistamalla vaikka Oulun täysin turhana pidetyltä radioelektroniikan tutkimukselta tai sosiaalitutkimukselta, meillä ei olisi syntynyg Nokiaa 30 vuotta myöhemmin, eikä peruskoulua olisi koskaan kehitetty. .

Mikäköhän oli sosiaalitutkimuksen rooli Nokian synnyssä? Arvostan sinänsä surkeata yritystä tunkea humanistiset huuhaatieteet Nokian menestyksen taustalle.

Sitä mihin koulutukseen ja tutkimukseen pitäs sijottaa et tiä etukäteen. Ideana on pitää mahdollisimman laajaa ja korkeaa koulutuksen ja tutkimuksen tasoa yllä, jolloin se mahdollisuus niihin innovaatoihin kasvaa..

Tiettyyn rajaan asti. Suomessa on todella paljon full-hömppätieteitä joista voidaan varmuudella sanoa että panos/tuotto suhde ei ikinä tule olemaan kannattava,

Tiedän kyllä, enemmän kuin varsin hyvin, että tämä rahoitus on sinun mielestäsi oleellista. Mitäs luulet, mistä esim. tämä Ranskan tiedeakatemia 1800-luvulla rahoituksensa sai? No yllättäen Ranskan verokirstusta. Onko Ranskan kansantalous tai vaikka se yksittäinen omistavaan luokkaan lukeutuva agentti jonka näkökulmasta et jutuissasi pysty/suostu koskaan irtautumaan, hyötynyt myös taloudellisesti siitä että naiset ovat lakanneet laiskottelemasta ja alkaneet tavoitella voittoa? Aivan varmasti on. Olisiko näin käynyt ilman tätä ns. tutkiskelua? Tuskin.

Tästä voidaan todeta suhteellisen suurella varmuudella että raavitaan tynnyrin pohjia argumenttitasolla.

 

[Daespoo]

Sitten mm. Kreikan kriisin takia Eurooppalaiset pankit ovat liian huonossa tilanteessa antaakseen rahoitusta yrityksille kohtuullisilla ehdoilla, tämä vaikka korot ovat olemattomat.

Tämähän on aivan täyttä tyypillistä paskaa sinulta. Suomessa pankit ovat taseiden suhteen priimakunnossa eikä Kreikan kriisi vaikuta mitenkään heidän lainanantokykyyn. Suomessa ei ole rahoitusongelma vaan kilpailukykyongelma.

Tässä on nyt se ongelma, että laskusuhdanteessa ja kysyntälamassa julkisen kysynnän voimakas karsiminen syventää lamaa ja vähentää kokonaiskysyntää. Meidän tulee tasapainottaa syömämenomme, tietysti, ja on hyvä karsia ja tehdä rakenneuudistuksia. Mutta näistä saatu hengitystila on käytettävä aktiiviseen investointi-politiikkaan, esim. suuriin ja työvoimaintensiivisiin infra-projekteihin. Missään tapauksessa julkista kokonaiskysyntää ei se alentaa voimakkaasti ja nopeasti. Se olisi tuhon tie. Tämä on, tai tapasi olla, ihan makrotalouden perusasioita, mutta nykyään retro on kovasti muotia vähän joka paikassa. Ilman hyvinvointirakenteita meillä olisikin päällä aika lailla puhdas uusinta -30-luvusta.

Ihan hyvä vuodatus mutta Suomen ongelma ei ole kysyntälama vaan rakenteellinen ongelma. Kysyntälama on demarikieltä jolla perustellaan valtion aktiivinen velkainvestointipolitiikka, ihan kuin muutaman miljardin investointi pitkälti ruotsalaisten yritysten ja virolaisten duunarien hallitsemaan markkinaan auttaisi esim. vientiteollisuutta.
Karmeaa kusetusta joka valitettavasti vieläkin uppoaa tyhmempään kansanosaan.

Huvittavaa tämä julkinen talouskeskustelu, jossa auktoriteettiasemassa ovat valtionvarainministeriön virkamiehet ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Juhana Vartiainen. Vinkkinä toimittajille voisivat joskus tutustua myös akateemiseen taloustieteeseen. Tuollaiset 4 miljardin säästöt olisivat paitsi tuhoisia hyvinvointivaltiolle, myös kansantaloudelle kokonaiskysynnän kärsiessä rankasti.

Heh. Demarihenkiset kirjoittajat kritisoivat vvm:n virkamiehiä ja vaativat tutustumista "akateemiseen taloustieteeseen" joka tässä kohtaa tarkoittaa säälittävää vetoamista vasemmistolaisiin voodoo-pappeihin tyyliin Palkansaajien tutkimuslaitos tai full-vasuri Heikki Patomäkeen joka on tyrmätty täysin muiden tutkijoiden toimesta.
Mitä tahansa kunhan ei tarvitse tehdä ns. vaikeita päätöksiä. Ei ihme että vasemmiston kannatus on niin alhainen.

Toivottavasti huominen demarien säästölista eroaa mahdollisimman paljon porvaripuolueiden vastaavista.

Hups! Ainoa ero on se että vastoin jotakuten kaikkia asiantuntijatahoja, demariit haluavat KOROTTAA jo valmiiksi maailman top5 korkeinta veroastetta. Imagine that!

P.S. Suurin syy viime vuoden velkaantumisen kasvulle oli yhteisöveron lasku, eivät julkiset menolisäykset. Hallitus sopeutti 6,5 miljardin edestä, mutta nopea velkaantuminen johtuu kaiken kaikkiaan huonosta talouskehityksestä, ei julkisen sektorin koosta.

Höpöhöpö. Yhteisöveron lasku oli PITKÄN AJAN strateginen päätös jonka vaikutusten tulkinta yhden vuoden jälkeen on vasemmistolaista pölhöpopulismia pahimmillaan.
Ja vastoin Arhimäen paskapuheita, valtio ei ole VÄHENTÄNYT menoja yhtään kertaa vuoden 2002 jälkeen eli mitään kiristyspolitiikkaa ei Suomessa ole nähtykkään.

Näitä rakennemuutoksia on käynyt ennenkin, ja ollaan ennenkin osattu haistaa mitä maailma tulee haluamaan. Nokiankin nousuun osatekijänä vaikutti silloiset valtion panostukset elektroniikkateollisuuteen (Televa, Valco, jne. se klusteri...), ja tokihan niitäkin panostuksia sillonkin silloiset "persut" vastustivat roikkuessaan heidät työllistävissä murrosta edeltäneissä hiipuvissa kasvutekijöissä, kuten maataloudessa.

Aika kova väite. Sinulla on varmasti lähteitä tukemaan tätä?

Mistä tiedät, ettei tuulivoimasta ole koskaan tehokkaaksi energialähteeksi?

Ei kukaan tiedä tätä. Se mitä tiedetään on että tuulivoiman syöttötariffituet ovat järjettömän suuret suhteessa hyötyyn, onneksi ne lähtevät riippumatta hallituksesta.

 

[kahden suunnan sentteri]

Aika kova väite. Sinulla on varmasti lähteitä tukemaan tätä?

Nokian puhelinkeskusten juuret by Mikko Kangasoja on Prezi
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2009/metsantutkimus-09-03.pdf
Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Siitä kuinka SMP syntyi vastavoimaksi kaupungistumiselle ja teollistumiselle voi lukea vaikka kotimaista puoluepolitiikkaa käsittelevistä perusteoksista. Kaikki lähti maa-ja metsätalouden rakennemuutoksesta, kun maatalous koneistui ja massat jäivät vaille työtä. Punamulta sitten järjesteli työtä mm. julkisilla investoinneilla elektroniikkateollisuuteen. Tämä kuitenkin tapahtui maatalouden kustannuksella - omavaraisuuden ylittävää tuotantoa hillittiin ja rationalisointia edistettiin. SMP katsoi yhteiskunnan jakautuneen ja kuvasi tätä mm. vastinpareilla kouluttamattomat-koulutetut, unohdettu ihminen-teknokraatit, ihminen-organisaatiot, kaupungistuminen-maaseudun autioituminen, suur-helsinki vs. kehitysalueet, jne. Eivät varmastikaan riemusta hihkuneet demareiden rakentaessa veronmaksajien rahoilla kuvaputkitehtaan Imatralle tai valtion palkkalistoilla olleen espoolaisen insinöörin kokeellisen puhelinkeskuksen prototyypin Ahvenanmaalle! No, valta oli demareilla, toinen panostus oli hutikuti ja tuotti nykyrahassa noin puolen miljoonan euron tappion neljässä vuodessa kunnes kuopattiin (SMP:n äänekkään jälkiviisastelun saattelemana), toisesta syntyi Nokian matkapuhelinliiketoiminta.

Nyt elämme näiltä osin häkellyttävän samankaltaisessa hetkessä kuin tuolloin 60-70-lukujen vaihteessa.

 

[Stonewall]

Tämähän on aivan täyttä tyypillistä paskaa sinulta. Suomessa pankit ovat taseiden suhteen priimakunnossa eikä Kreikan kriisi vaikuta mitenkään heidän lainanantokykyyn. Suomessa ei ole rahoitusongelma vaan kilpailukykyongelma.

Sun ei pitäisi kirjoitella kännissä palstalle. Silloin olet vielä enemmän pihalla kuin yleensä. Suomalaiset pankit nyt sattuvat toimimaan Euroopassa ja vaikka suomalaiset pankit ovatkin priimakunnossa, niin yleiseurooppalainen pankkien tilanne vaikuttaa suoraan suomalaisiin pankkeihin. Nekin ovat joutuneet koventamaan ehtojaan samalle tasolle kuin huonommassa kunnossa olevat pankit. En nyt jaksaisi millään opettaa alan ihan perusteita oppimishaluamattomalle, ihmettelen vain miten jaksat kirjoitella kun et ole edes perusteista perillä? Vaikka suomalaisilla pankeilla onkin rahaa, ne ovat muiden mukana tiukentaneet ehtojaan ja moni investointi ei saa rahoitusta tai ehdot ovat niin kovat, että yrittäjä tai yrittäjäksi aikova ei voi niihin suostua.

Siinä olet ihme kyllä hajulla, että rahoitus ei ole pääongelma, mutta kun nyt EUn jäseniä olemme, niin se vaikuttaa kyllä suuresti. Löysempi raha parantaisi kysyntää, mikä keskellä kysyntälamaa ilman muuta auttaisi talouskasvua, mutta pankeilla ei ole uskallusta löysempiin ehtoihin varsinkin kun niiden on selvittävä stressitesteistä. Tilanne on tässä mielessä hyvin samanlainen kuin Japanin tilanne 1990-luvulta eteenpäin. Siellähän pankit menivät niin ruvelle, että vasta ihan viimeaikoina on ollut nähtävissä pieniä toipumisen merkkejä. Komission massiivinen elvytyspaketti yrittää kylläkin paotkia tilannetta parempaan suuntaan. Toivotaan, että se auttaa.

Kansallisesti meillä on joitakin rajallisia mahdollisuuksia vaikuttaa kilpailukykyyn. Koko Euroopalle ongelmalliseen päästökauppaan emme voi kansallisesti paljoa vaikuttaa, mutta voisimme laittaa vaikkapa muutamat ympäristöperusteiset haittaverto "jäähylle" muutamiksi vuosiksi, kunnes talous kääntyy kasvuun.

Vaaleissa ehkä isoin huoli on, että osa hesalaisista kokoomuskannattajista on ilmeisesti harkitsemassa piipertäjien äänestämistä. Tämä olisi hirvitävä vahinko, sillä jos vihreät saisivat päättää, niin teollisuuden taso ja asutuksen rajat ottaisivat 500 vuotta takapakkia. Jokaisen omilla aivoilla varustetun pitäisi käydä taisteluun tuota syöpää vastaan.

 

[Geezer]

Nyt elämme näiltä osin häkellyttävän samankaltaisessa hetkessä kuin tuolloin 60-70-lukujen vaihteessa.

Kerros nyt vielä millaisen yhtäläisyysmerkin laitat valtionyhtiöiden perustamisen ja ulkomaisella tekniikalla tuulisähköä tuottavien yritysten liiketoiminnan, ei vain tukemisen, vaan suoranaisen rahoittamisen välille?

 

[Vinyl]

No, sinä ehkä kuitenkin kerrot kuinka tällä nimenomaisella teollisuuden alalla olisi loistavat edellytykset pärjätä Suomessa, jossa muu teollisuus on henkitoreissaan tai ehkä sinulla on jokin käsitys siitä kuinka ulkomaista valmistusta olevat tuulivoimalat ovat edistäneet suomalaista alan osaamista. Vihreillä ja Niinistöllä niitä visoita vasta riittääkin. Eikös Ville taannoin ennustellut, että uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen myötä pelkästään Vaasan seudulle syntyisi kymmeniä tuhansia uusi työpaikkoja?

Lahdessa on itseasiassa luotu tuulivoiman avulla ainakin muutama uusi työpaikka kun Peikko (tjsp) perusti ihan uuden yksikön pelkästään tuulivoiman perustuksien tekoa varten. Ei noita ilmeisesti hirveästi kyllä Suomeen ole menossa kun isoimman kaupan mainostivan saaneen Keniaan ja keski-Euroopasta oli viime vuoden puolella enemmän puhetta.

Edit. Tosin siellä uudessa yksikössä taitaa työskennällä kymmenkunta ihmistä että ei siitä ihan vielä uudeksi Nokiaksi ole.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kerros nyt vielä millaisen yhtäläisyysmerkin laitat valtionyhtiöiden perustamisen ja ulkomaisella tekniikalla tuulisähköä tuottavien yritysten liiketoiminnan, ei vain tukemisen, vaan suoranaisen rahoittamisen välille?

Enpä juuri minkäänlaista, ja ihmettelenkin miten tuulisähkö tähän liittyy. Sehän on tästä näkökulmasta ydinvoimaan vertautuva tuotantomuoto jolla on ydinvoiman tapaan huono kotimaisuusaste (pro-lobbyn mukaan yli 70%, anti-lobbyn mukaan 15 %, todellisuus lienee siltä väliltä), vaikka tuleekin tuottamaan vientitulojakin toisin kuin ydinvoima. Kyllä yhtäläisyysmerkit tässä kohtaa vedetään edellisen rakennemuutoksen elektroniikkateollisuuden sekä esim. bioenergian ja energiatehokkuuden sovellusten välille.

 

[Geezer]

Enpä juuri minkäänlaista, ja ihmettelenkin miten tuulisähkö tähän liittyy. Sehän on ydinvoimaan vertautuva tuotantomuoto, joka ei, kuten ei ydinvoimakaan, ilman veronmaksajien kukkarolla käymistä rakennu, ja kotimaisuusastekin sillä on ydinvoiman tapaan huono (pro-lobbyn mukaan yli 70%, anti-lobbyn mukaan 15 %, todellisuus lienee siltä väliltä).

Toisin sanoen ulkomaista valmistetta olevien propellien pystyttämisen tukemista ei siis voi perustella suomalaisen cleantech-osaamisen kehittymisellä ja sen mahtavilla vientinäkymillä.

Kyllä yhtäläisyysmerkit tässä kohtaa vedetään edellisen rakennemuutoksen ja elektroniikkateollisuuden sekä esim. bioenergian ja energiatehokkuuden sovellusten välille.

Edelliseen valtio osallistui perustamalla Valcon, mikä mahtaisi olla sen rooli ja vaikutusmahdollisuudet nykyisessä "rakennemuutoksessa". Sama yksityisen liiketoiminnan tukeminen ja voittojen varmistaminen verovaroin kuin tuulivoiman kohdallakin?

 

[kahden suunnan sentteri]

Toisin sanoen ulkomaista valmistetta olevien propellien pystyttämisen tukemista ei siis voi perustella suomalaisen cleantech-osaamisen kehittymisellä ja sen mahtavilla vientinäkymillä.

Ei se ainakaan ensisijainen peruste tuulivoiman rakentamiselle ole, vaikka varmasti esim. älykkäiden verkkojen kehitys onkin sitä nopeampaa mitä monipuolisempi ja hajautetumpi energian tuotantorakenne meillä on, ja itse tuulivoiman saralla mahdolliset innovaatiot, joista seuraavassa kappaleessa, vaatii sen että meillä on insinöörejä ja tutkijoita joiden päivät kuluu alalla puuhastellen.

Edelliseen valtio osallistui perustamalla Valcon, mikä mahtaisi olla sen rooli ja vaikutusmahdollisuudet nykyisessä "rakennemuutoksessa". Sama yksityisen liiketoiminnan tukeminen ja voittojen varmistaminen verovaroin kuin tuulivoiman kohdallakin?

Valtio osallistui tuulivoimabisnekseen sijoitusyhtiönsä Suomen teollisuussijoitus Oy:n kautta, joka sijoitti kotimaiseen tuulivoimayhtiö Winwindiin. Yhtiön elinkaari vastasi aika tarkalleen Valcoa, sillä ropeleita puskettiin tappiolla nelisen vuotta kunnes todettiin ettei tällä pysty Suomessa kilpailemaan ja lyötiin pillit pussiin. Tällä puuhastelulla jota oikeistokonservatiivi voisi haukkua toistemme selkien pesemiseksi oli kuitenkin kansantalouteen varsin positiivinen vaikutus heikossa suhdanteessa, se työllisti ja ylläpiti kulutuskysyntää. Se mikä tässä keskustelussa on oleellisinta, on että se osaaminen kulutuselektroniikan kokoonpanon saralla, jota Saloraan kuvaputkitehtaankin myötä syntyi, sulautui sekin myöhemmin osaksi Nokiaa. Vastaavasti se osaaminen jota Winwindissä syntyi poikii tällä hetkellä taas jotain uutta. 2013 konkurssiin hakeutuneen Winwindin teknologiajohtaja Jarkko Väinämö vaikuttaa nykyään Norsepower-startupissa, joka lanseerasi viime kesäkuussa ensimmäisenä maailmassa tuuliapupropulsiojärjestelmän, jolla rahtialukset voivat säästää polttoainekuluissa. Ja aivan samoin kuin valtio sijioitti aikanaan tutkimuspanoksia Televan puhelinkeskuksen prototyyppiin, on tässäkin mm. Finnveran ja Tekesin rahaa taustalla.

Mutta kuten sanoin, ei tuulivoima ole se suomen cleantechin kärki.

 

[MPN]

Tekisi aina mieli hakata päätä seinään kun joku puhuu vesivoimasta, tuulivoimasta tai aurinkovoimasta Suomessa, kilpailijana ydinvoimalle. Ydinvoima ja "bio"/seka-jätteenpoltto, niissä on tulevaisuutta täällä kylmässä pohjolassa. Itseasiassa "bio"/seka-jätteenpoltto on varmasti kasvava, sillä saadaan osaltaan ehkäistyä sitä ettei maailma huku kokonaan roskaan.

 

[Geezer]

Ei se ainakaan ensisijainen peruste tuulivoiman rakentamiselle ole, vaikka varmasti esim. älykkäiden verkkojen kehitys onkin sitä nopeampaa mitä monipuolisempi ja hajautetumpi energian tuotantorakenne meillä on

Tuulivoiman rooliksi jää siis peukaloruuvin kiristäminen, eli kun hajautettuun sähkön tuotantoon yhdistetään vielä epävarmuus ja tehottomuus, meidän on pakko keksiä jotain.

itse tuulivoiman saralla mahdolliset innovaatiot, joista seuraavassa kappaleessa, vaatii sen että meillä on insinöörejä ja tutkijoita joiden päivät kuluu alalla puuhastellen.

Vanhan tekniikan uusi sovellus, jonka yhteys tuulivoimarakentamiseen on varsin häilyvä.

Valtio osallistui tuulivoimabisnekseen sijoitusyhtiönsä Suomen teollisuussijoitus Oy:n kautta, joka sijoitti kotimaiseen tuulivoimayhtiö Winwindiin. Yhtiön elinkaari vastasi aika tarkalleen Valcoa, sillä ropeleita puskettiin tappiolla nelisen vuotta kunnes todettiin ettei tällä pysty Suomessa kilpailemaan ja lyötiin pillit pussiin. Tällä puuhastelulla jota oikeistokonservatiivi voisi haukkua toistemme selkien pesemiseksi oli kuitenkin kansantalouteen varsin positiivinen vaikutus heikossa suhdanteessa, se työllisti ja ylläpiti kulutuskysyntää. Se mikä tässä keskustelussa on oleellisinta, on että se osaaminen kulutuselektroniikan kokoonpanon saralla, jota Saloraan kuvaputkitehtaankin myötä syntyi, sulautui sekin myöhemmin osaksi Nokiaa.

Oletko aivan vakavissasi, kun väität yksittäisen komponentin tappiollisen valmistamisen edistäneen kokoonpanotekniikan osaamista?

Vastaavasti se osaaminen jota Winwindissä syntyi poikii tällä hetkellä taas jotain uutta. 2013 konkurssiin hakeutuneen Winwindin teknologiajohtaja Jarkko Väinämö vaikuttaa nykyään Norsepower-startupissa, joka lanseerasi viime kesäkuussa ensimmäisenä maailmassa tuuliapupropulsiojärjestelmän, jolla rahtialukset voivat säästää polttoainekuluissa. Ja aivan samoin kuin valtio sijioitti aikanaan tutkimuspanoksia Televan puhelinkeskuksen prototyyppiin, on tässäkin mm. Finnveran ja Tekesin rahaa taustalla.

Kuten edellä tuli sanottua, vanhan tekniikan soveltamista, jonka yhteys tappiolliseen tuulimyllyrakentamiseen jää täysin todentamatta.

Mutta kuten sanoin, ei tuulivoima ole se suomen cleantechin kärki.

Ei todellakaan, vaan muun tekniikan kehittymisen jarru ja silkaa rahan haaskausta.

 

[Hande75]

Seurattuani vaalitenttejä taas niin minua ärsyttää miltei kaikki poliitikot vaalitentissä. Kaikki huutaa toistensa päälle jne. Päivi Räsänen tekee jonkinlaisen poikkeuksen, mutta hän odottaa sentään johonkin asti omaa puheenvuoroa rauhassa. Tämä on myös vaalikeskustelun vetäjän(ien) ongelma, antaako mölytä päälle vai ei. "Turvat tukkoon tai poistamme jokaisen, joka puhuu päälle." Korkeintaan kahden minuutin puheenvuorot vuorotellen aiheesta.

 

[kahden suunnan sentteri]

Tuulivoiman rooliksi jää siis peukaloruuvin kiristäminen, eli kun hajautettuun sähkön tuotantoon yhdistetään vielä epävarmuus ja tehottomuus, meidän on pakko keksiä jotain.

Hajautettu uusiutuviin ja älykkäisiin verkkoihin perustuva sähköntuotanto on kylläkin sekä tehokkaampi (kulutusta voidaan kohdentaa ajalle jolloin tuotanto on edullisempaa) että kriisitilanteissakin huoltovarmempi kuin nykyinen varsin keskitetty ratkaisu jonka polttoainetoimituksista vastaa lähinnä pahin turvallisuusuhkamme.

Oletko aivan vakavissasi, kun väität yksittäisen komponentin tappiollisen valmistamisen edistäneen kokoonpanotekniikan osaamista?

Tehdas edusti uutta automaatiotekniikkaa. Rosenlew kehitti tehtaalle sittemmin Intiaan myydyn kokoonpanolaitteiston. Kuljettimet tulivat muuan vastikään pörssiin listautuneelta kasvuyritykseltä nimeltään Kone. Rosenlewin robotteihin ohjausjärjestelmät kehittänyt Erkki Kurenniemi teki seuraavalla vuosikymmenellä samoja vehkeitä Nokialle. Uutta osaamista tuli maahan Japanista Valcon osakkaan Hitachin kautta joka oli tuolloin johtavia toimijoita alalla ja jonka teknologialla hommaa pyöritettiin. Eli olen tosissani. Osaltaan myös tämä surullinen kalliiksi käynyt keissi pohjusti elektroniikkateollisuuden menestystarinaa, vaikka onkin jälkiviisasta erotella yksittäisiä ideoita kokonaisuudesta sen perusteella sattuivatko juuri ne poikimaan vai eivät. Siksi mainitsin alunperin myös Valcon ja koko klusterin enkä pelkästään Televaa josta tuli se menestystarina.

 

[Geezer]

Hajautettu uusiutuviin ja älykkäisiin verkkoihin perustuva sähköntuotanto on kylläkin sekä tehokkaampi (kulutusta voidaan kohdentaa ajalle jolloin tuotanto on edullisempaa) että kriisitilanteissakin huoltovarmempi kuin nykyinen varsin keskitetty ratkaisu jonka polttoainetoimituksista vastaa lähinnä pahin turvallisuusuhkamme.

Oliko nyt niin, että olimme yhtä mieltä tuulivoiman epävarmuudesta ja kalleudesta

Tehdas edusti uutta automaatiotekniikkaa. Rosenlew kehitti tehtaalle sittemmin Intiaan myydyn kokoonpanolaitteiston. Kuljettimet tulivat muuan vastikään pörssiin listautuneelta kasvuyritykseltä nimeltään Kone. Rosenlewin robotteihin ohjausjärjestelmät kehittänyt Erkki Kurenniemi teki seuraavalla vuosikymmenellä samoja vehkeitä Nokialle. Uutta osaamista tuli maahan Japanista Valcon osakkaan Hitachin kautta joka oli tuolloin johtavia toimijoita alalla ja jonka teknologialla hommaa pyöritettiin. Eli olen tosissani. Osaltaan myös tämä surullinen kalliiksi käynyt keissi pohjusti elektroniikkateollisuuden menestystarinaa, vaikka onkin jälkiviisasta erotella yksittäisiä ideoita kokonaisuudesta sen perusteella sattuivatko juuri ne poikimaan vai eivät. Siksi mainitsin alunperin myös Valcon ja koko klusterin enkä pelkästään Televaa josta tuli se menestystarina.

Sinulla menee auttamattoman sekaisin 70-lukulainen Suomi, jossa oli käytännössä pakko käyttää kotimaisia toimittajia ja nykyinen tukiaputariffivenkoilu, jolla toivotaan synnytettävän jotain innovaatioita ja vientiä. Mitkä siis ovat valtion keinot ja rooli tänä päivänä?

Mitä tuohon Nokian menestykseen tulee, niin pikemminkin voisi sanoa, että se onneksi tapahtui valtion peliin osallistumisesta huolimatta.

 

[kahden suunnan sentteri]

Oliko nyt niin, että olimme yhtä mieltä tuulivoiman epävarmuudesta ja kalleudesta

Kyllä varmaankin, mutta eri mieltä olemme varmaan siitä onko meidän siitä huolimatta rakennettava tuulivoimaa nykyisten tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Tai ainakin rohkenisin epäillä, että minusta nykymeno on hyvä, mutta sinusta ei.

Sinulla menee auttamattoman sekaisin 70-lukulainen Suomi, jossa oli käytännössä pakko käyttää kotimaisia toimittajia ja nykyinen tukiaputariffivenkoilu, jolla toivotaan synnytettävän jotain innovaatioita ja vientiä. Mitkä siis ovat valtion keinot ja rooli tänä päivänä?

Valtion tulisi tukea työllisyyttä julkisilla investoinneilla silloin kun talous ei vedä. Ojankaivuun sijaan nämä investoinnit tulee tietenkin kohdentaa johonkin josta arvellaan olevan Suomelle hyötyä. 70-luvulla oli no-brainer, että maailmalla syntyy valtava kysyntä kuvaputkille ja puhelinteknologialle, joten valtio alkoi puuhastella näiden kanssa. Automaattinen kuvaputkitehdas nyt ei toiminutkaan niin kuin poliitikot päiväunissaan sen olivat suunnitelleet toimivan, mutta silti panostukset elektroniikkaan osoittautuivat jälkikäteen hyödyllisiksi.

Tällä hetkellä on vielä selvempää, että maailma tulee tarvitsemaan teknologiaa joka mahdollistaa ihmisille nykyisen elintasomme juttuja mutta vähemmällä fossiilisella energialla tai jopa ilman. Tuulimyllytehdas nyt ei toiminutkaan niin kuin poliitikot päiväunissaan sen olivat suunnitelleet toimivan, mutta eiköhän siitä huolimatta panostukset clean techiinkin osoittaudu jälkikäteen hyödyllisiksi. Valtion rooli tällä hetkellä on upottaa rahaa propellihattujen tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja tukea alan kasvuyrityksiä mm. edellä mainittujen rahoitusinstrumenttien kautta.

Minun mielestäni valtion roolin tulisi olla energiasektorilla vähän vastaava kuin esim. maanpuolustussektorilla, sen tulisi koordinoida koko energiasektoria maan kokonaisetua silmälläpitäen, ja tästä kokonaisedusta sitten väännettäisiin ympäristöpolitiikassa. Mutta tästä ollaan aika kaukana, kun edeltäneessä ydinvoimakeskustelussakin huudeltiin molemmin puolin vain ideologisista poteroista ja keskustelua joutuvat ylläpitämään tutkijat! Energiapolitiikka - Usein kysytyt kysymykset

 

[kahden suunnan sentteri]

Mitä tuohon Nokian menestykseen tulee, niin pikemminkin voisi sanoa, että se onneksi tapahtui valtion peliin osallistumisesta huolimatta.

Sulla on kyllä aika järkkymättömät mielipiteet :D

 

[TosiFani]

...Mitä tuohon Nokian menestykseen tulee, niin pikemminkin voisi sanoa, että se onneksi tapahtui valtion peliin osallistumisesta huolimatta.

Kehityksen tuleekin tapahtua yksityissektorin toimesta, valtio tulee luoda edellytyksiä. Minusta on aikamoista puusilmäisyyttä väittää, etteivat valtion puuhastelut elektroniikkateollisuuden parissa auttaneet Nokiaa.