Eduskuntavaalit 2011

[Toejoen Veikko]

A-studio jututti vanhojen puolueiden kansanedustajia, koettaen saada heiltä vastauksia leikkauksista ja veronkorotuksista. Demareiden Heinäluoma ja Keskustan Manninen esittivät omia reilun kahden miljardin lukujaan. Kokoomukselta ei tullut minkäänlaista vastausta.

Tutkija Kaseva mainitsi julkisen puolen palkkojen osuuden olevan 70% menoista. Paljonkohan Jykä mahtaa tällä kertaa esittää hoitajien tarvitsevan lisää palkkaa?

 

[TosiFani]

... Paljonkohan Jykä mahtaa tällä kertaa esittää hoitajien tarvitsevan lisää palkkaa?

Vanha juttu, mutta voitko kertoa perusteet tälle väitteellesi? Ja jos vielä löytyisi joku linkki, niin olisi kiva.

 

[jussi_j]

... Paljonkohan Jykä mahtaa tällä kertaa esittää hoitajien tarvitsevan lisää palkkaa?

Minä tarvitsen lottovoiton, mieluiten viimeistään sunnuntaina. Voi olla etten silti saa vaikka tarvitsen ja vaikka äitini minun toivookin voittavan.

 

[tommy36]

Niinpä, ja jos sinulla on velkaa 200 000 euroa ja lainasi takaisinmaksuaika on 25 vuotta, maksat kuussa 948 euroa. Tuolla 200 kiloeurolla saanee kaksion jopa piäkaupunkiseudulta. Näin ollen voimmekin todeta, ettei vuokralla-asumisessa ja omistusasunnossa ole muuta eroa, kuin että asuntolainaa vuokran sijasta maksavalla on jonkin ajan kuluttua ihan oma asunto. Voisi karrikoidusti sanoa, ettei köyhällä ole varaa vuokra-asuntoon vaan on pakko ostaa oma.

Niin, ja luvuthan tulevat erään suomalaisen pankin kotisivujen lainalaskurista.

Varmasti voisi karrikoida, mutta nyt tässä unohtuu ihan sellainen pikkuasia vielä, että kuvailemassasi asumismuodossa suomenmaassa tuppaa vielä tuon lainan lisäksi olemaan suhteellisen kovahkoja vastikkeita ym. kuluja, jotka muuten useimmiten kuuluvat vuokraan muualla, joten ne asumiskulut eivät jääkkään ihan siihen lainanlyhennykseen. Tästä syystä, usko tai älä, on jopa selllaisia ihmisiä joilla ei sittenkään varallisuus taivu oman maksamiseen, koska lopulliset asumiskustannukset nousevat useinkin jopa 30-50 %, joten ihan ei yhtälösi toimi vaikka se olisikin pankin sivuilta.

Ai niin ja tämä ryhmä ei muuten saa myöskään asumistukea, joten he eivät juurikaan käyttele kenenkään verorahoja hyväkseen, mutta toki maksavat niitä kyllä muiden hyväksi senkin edestä. : )

Ihan vaan esimerkkinä esim. mainitsemallasi piäkaupunkiseudulla voi asustella vuokralla (kaksio/kolmio) noin 700-900 eurolla/kk koosta riippuen. Vaan jos maksat omaa, jonka lainanlyhennys on jo tuo noin 950 euroa kuussa, ja vastikkeet vaikkapa 300- 400 ja jos nyt on vaikka pieni remppalaina joka ei sisälly vastikkeeseen, sekä esim. lämmityskuluja vaikkapa satasen verran, niin avot: yhtäkkiä asumiskulut onkin jo 1250-1400 euroa kuussa, joka usko pois on jo varsin helvetinmoinen kynnys joillekin ihmisille.

Joten voidaankin karrikoiden sanoa, että Suomessa on ihmeellinen ihmisluokka joilla ei ole mahdollisuutta omaan eikä mahdollisuutta tukeen?! Eikös ole ihme homma. : ) Ja mikä hauskinta sekä hassuinta, niin he ihan oikeasti tekevät kuitenkin töitä. Eikös olekin hassua. : )

ps. en jaksanut tarkistaa tuota lainaa, joten jos tarkoitit todellakin tuon 948 euroa sisältävän kaikki asumiskustannukset omistusasunnossa, niin pahoittelen viestiäni. Muuten kyllä varmaankin osaat itsekin laskea, että joskus se ei vaan osu kohilleen kaikilla, joten oletan ettet ole kuitenkaan ihan niin korni, että viittaat itseesi määreellä köyhä, jolla ei ole varaa kuin ostaa oma?! : )

 

[mjr]

A-studio jututti vanhojen puolueiden kansanedustajia, koettaen saada heiltä vastauksia leikkauksista ja veronkorotuksista. Demareiden Heinäluoma ja Keskustan Manninen esittivät omia reilun kahden miljardin lukujaan. Kokoomukselta ei tullut minkäänlaista vastausta.

Tutkija Kaseva mainitsi julkisen puolen palkkojen osuuden olevan 70% menoista. Paljonkohan Jykä mahtaa tällä kertaa esittää hoitajien tarvitsevan lisää palkkaa?

Jos asiat menevät, kuten ne ovat yleensä tavanneet täällä mennä, keskustellaan vaalikampanjassa ihan niitä näitä, varmaan pers-suomalaisten imussa mm. paljon somaleista ja terrorismista. Leikkauksista ei keskustella vahingossakaan. Sitten tulee jonkinlainen hallituskokoonpano ja kuin ihmeen kaupalla kolme viikkoa vaalien jälkeen "tajutaan", että nythän on päällä valtiontalouden semi- tai koko-kriisi ja hallitusohjelmaan kirjataan suurella tohinalla mahtavan kokoinen leikkaus- ja veronkorotus-lista. Mikä prosessi tietysti lisää suuresti kansalaisten luottamusta puolueita kohtaan. No, voi olla että nyt pärjätään paremmin, kun asiasta jo vähän keskustellaankin tässä vaiheessa, mutta en vielä pidättelisi henkeäni sen suhteen.

 

[Toejoen Veikko]

Vanha juttu, mutta voitko kertoa perusteet tälle väitteellesi? Ja jos vielä löytyisi joku linkki, niin olisi kiva.

Tässähän sitä.
http://www.iltalehti.fi/suurilupaus/200704175995549_sl.shtml

Tuolta siis selviää, että kokoomuksessa oltiin sitä mieltä, että hoitajien peruskuukausipalkkaa tulee nostaa 500euroa.

jussi_j
oleellista tässä on se, minkälainen viesti välittyy kansalaisille tai tässä tapauksessa hoitajille. Turha verhoutua vaalien jälkeen sen taakse, että "olimme ainoastaan sitä mieltä, mutta emme silti toimi niin".

 

[jussi_j]

...
oleellista tässä on se, minkälainen viesti välittyy kansalaisille tai tässä tapauksessa hoitajille....

Niin, se on kaikkien syytä muistaa, että suomessakin suuri osa kansasta on niin kassalla, etteivät ymmärrä suomea puhumattakaan nyt kuntataloudesta tai muusta monimutkaisesta.

Ja jos nyt en ihan väärin muista niin hoitajat olivat tyytyväisiä, oletko sinä?

 

[Viljuri]

Jos asiat menevät, kuten ne ovat yleensä tavanneet täällä mennä, keskustellaan vaalikampanjassa ihan niitä näitä, varmaan pers-suomalaisten imussa mm. paljon somaleista ja terrorismista.

Jos asiat menevät kuten ne toimittajavetoisesti aina vaalien alla menevät, niin paria kyselytutkimusta ja toisella kädellä huitaistua raporttia vääristellään Ajankohtaisessa kakkosessa ja Ylen vaalitenteissä sopivasti vaalien alla.

Yksi näistä joka vaalien alla esille tulevista asioista on toimittajien myös kaupallisten intressien kautta motivoitunut lempilapsi, suhteellinen tuloero. Miten po. tuloerot lisääntyvät ja miten kerta kaikkiaan kestämätöntä se on, jos kansantaloudessa osalla menisi jopa niin hyvin, että viivan alle verotettavaksikin jäisi jotakin.

Valitsemalla sopivasti tarkastelujaksoja ja muutoin "kiduttamalla dataa" toimittajat, ex-stakesilaiset (nyk. THL) ja kolmannen sektorin toimijat pääsevät aina haluamaansa tulokseen. Itseäni esimerkiksi kiinnostaisi kovasti, että miten paljon ne "rikkaat ovat sitten rikastuneet ja köyhät köyhtyneet" vuoden 2008 jälkeen?

Ei tuon tarkastelujakson valitseminen tietysti yhtä paljon myisi iltapäivälehtien irtonumeroita tai tuottaisi klikkauksia nettisivuille. Ainahan on myytävä sitä, mitä kansa haluaa, vai mitä?

Suurempi ongelma meidän kaikkien kannalta tietysti on se, että tämä dogmi on kerta kaikkiaan väärä.

Erilaisten yhteiskuntatodellisuuksien vertaileminen on aina tarkoitushakuista puuhaa... perusargumenttihan tässä yhteydessä on vertailla Etelä-Amerikkaa ja Suomea, mutta jokainen suomalainen voisi varmasti halutessaan muodostaa sellaisenkin omaehtoisen käsityksen itselleen, että olivatko ne asiat sitten todellakin parhaimmalla tolalla 1990-luvun laman aikana, suhteellisten tuloerojen oltua pienimmillään?

Tai että onko todellakin niin, että tilanne on nyt ihan sama kuin 1970-luvulla? (Ne jotka muistavat tuonne asti.) Kuvattu itsereflektio ei onnistu kansankirkon paimenelta, Suomen arkkipiispalta, tai asianosaisilta kolmannen sektorin toimijoilta, mutta ilman teologista tulkintaa tai rahallista intressiä toimivilta ehkä kuitenkin?

Asia on erittäin akuutti, kansantalouden kestävyysvajeessa olisi kysymys juurikin sellaisesta yhteiskuntapolitiikasta, jossa ei katsottaisi niinkään sitä, että mitä se naapuri tienaa, vaan siitä, että kukaan ei jäisi kokonaan ilman tai syrjäytyisi rakenteisiin?

Substanssiköyhien intressitoimijoiden "ylikumpuava rakkaus" heikompia kohtaan kääntyy tässäkin asiassa heikompien etuja vastaan. Ei Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja muille alan intressiryhmille mahdollisesti hankittavat lisäpanostukset johda perhe- ja sosiaalipolitiikan alalla tilanteen parantumiseen. Saati tilanteessa, jossa tulevalla vaalikaudella kestävyysvajetta on vähintään se kymmenen ja puoli miljardia euroa kuuden miljardin euron leikkaustavoitteineen ja pitäisi keskustella hieman eri tasolla kuin mielikuvien ja mielipidekyselyiden maailmassa?

Lisätään niitä resursseja perhepolitiikkaan, mutta eikö tätä suhteellisista tuloeroista harrastettua valehtelua voisi jättää jo hieman vähemmälle? Teemanahan se on yksi yhteen rasismin kanssa, pelkojen lietsonnasta molemmissa on kysymys.

 

[Toejoen Veikko]

Niin, se on kaikkien syytä muistaa, että suomessakin suuri osa kansasta on niin kassalla, etteivät ymmärrä suomea puhumattakaan nyt kuntataloudesta tai muusta monimutkaisesta.

Ja jos nyt en ihan väärin muista niin hoitajat olivat tyytyväisiä, oletko sinä?

Mitä olen ollut aistivinani, niin hoitajat eivät ole niin kovin tyytyväisiä. Muistan toki tuon kiihkeän ajan varsin elävästi. Kaksi sukulaistani olivat mukana kyseisessä aiotussa joukkoirtisanoutumisessa ja kyllä siellä aika ala-arvoista kieltä Jykkeä kohtaan käytettiin. Mitä älyttömämpi juttu, niin sitä hauskempaa tuntui olevan. Tapojeni vastaisesti meitsi jopa puolusti Jykää ja koitin vedota samoihin asioihin kuin sinäkin täällä. Turhaan.

Minä en ole tyytyväinen, jos joudumme leikkaamaan jostain oleellisen tärkeästä, mutta saman aikaisesti maksellaan ylisuuria palkankorotuksia.

 

[Toejoen Veikko]

Lisätään niitä resursseja perhepolitiikkaan, mutta eikö tätä suhteellisista tuloeroista harrastettua valehtelua voisi jättää jo hieman vähemmälle? Teemanahan se on yksi yhteen rasismin kanssa, pelkojen lietsonnasta molemmissa on kysymys.

Jälleen eilen uutisoitiin mykistävästä jutusta kuinka suomalaisia lapsia elää köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvulla.

Eli kaksi taikasanaa: lapsi ja köyhyysraja.

Köyhyysraja näyttää Suomessa tarkoittavan 1080 euron kuukausittaista nettotuloa. Jos suomalaisessa köyhyysrajassa ei oteta huomioon paikkakunnittaisia asumiskulujen eroja, niin eipä tuolle voi paljoa arvoa antaa.

 

[mjr]

Yksi näistä joka vaalien alla esille tulevista asioista on toimittajien myös kaupallisten intressien kautta motivoitunut lempilapsi, suhteellinen tuloero. Miten po. tuloerot lisääntyvät ja miten kerta kaikkiaan kestämätöntä se on, jos kansantaloudessa osalla menisi jopa niin hyvin, että viivan alle verotettavaksikin jäisi jotakin.

Valitsemalla sopivasti tarkastelujaksoja ja muutoin "kiduttamalla dataa" toimittajat, ex-stakesilaiset (nyk. THL) ja kolmannen sektorin toimijat pääsevät aina haluamaansa tulokseen. Itseäni esimerkiksi kiinnostaisi kovasti, että miten paljon ne "rikkaat ovat sitten rikastuneet ja köyhät köyhtyneet" vuoden 2008 jälkeen?

Tokihan tämä on osin vähän väsynyttä ja tarkoitushakuista keskustelua - enkä kaikella kunnioituksella usko, että se tulee mitenkään dominoimaan vaalikeskustelua - mutta sinänsä on hyödyllistä pitää silmällä tuloerojen kasvua. Tämä on yksi näitä kysymyksiä, joissa teidän poliittisten politrukkien on niin mahdotonta omaksua nyansoituja käsityksiä. Kysymyshän on siitä, että tiettyyn rajaan asti tuloerot ovat siunaus, erittäin positiivinen asia yhteiskunnalle, mutta tietyn rajan ylitettyään, ne ovatkin kirous, jotka taannuttavat yhteiskuntaa ja korottavat keinotekoisia aitoja sosiaaliluokkien väliin ja hidastavat sosiaalista kilpailua ja kiertoa. Nämä ilmiselvät tosiseikat pitäisi kaikkien rationaalisten keskustelijoiden pystyä hyväksymään. Hyväksytkö sinä?

 

[Pavlovin Koira]

A-studio jututti vanhojen puolueiden kansanedustajia, koettaen saada heiltä vastauksia leikkauksista ja veronkorotuksista.

Mielelläni kuulisi myös perussuomalaisten näkemyksiä samasta aiheesta.

 

[Toejoen Veikko]

Mielelläni kuulisi myös perussuomalaisten näkemyksiä samasta aiheesta.

Minä myös. A-studio ei kuitenkaan esittänyt kiinnostustaan perussuomalaisten ajatuksiin kyseisestä asiasta.

Minä kyselisin EU-jäsenmaksujen perusteita. Eikö yhteistyötä ole ilman kahden miljardin jäsenmaksuja? Miksi Suomen ahkera ja kovia kokenut kansa osallistuu vastuunkyvyttömistä kansalaisista koostuvien valtioiden kuntoonlaittamiseen? Esimerkkeinä mainittakoon Baltian maat, Bulgaria ja Romania. Miksi Suomen kansa maksaa siitä, että valitsimme aikoinaan toisen tien kuin nämä yllämainitut? Miksi Leijona maksaa lampaille?

Ja lisää on luvassa, kun mm. Serbia ja Albania tulevat mukaan.

 

[Pavlovin Koira]

Minä myös. A-studio ei kuitenkaan esittänyt kiinnostustaan perussuomalaisten ajatuksiin kyseisestä asiasta.

Minä kyselisin EU-jäsenmaksujen perusteita. Eikö yhteistyötä ole ilman kahden miljardin jäsenmaksuja? Miksi Suomen ahkera ja kovia kokenut kansa osallistuu vastuunkyvyttömistä kansalaisista koostuvien valtioiden kuntoonlaittamiseen?

Erikoisia esimerkkivalintoja kun suurimmat EU:n maatalous- ja aluetukien saajat löytyvät ihan muilta ilmansuunnilta. Eli maan talous pelastuisi jos Suomi eroaisi EU:sta? Jep jep.

 

[Toejoen Veikko]

Erikoisia esimerkkivalintoja kun suurimmat EU:n maatalous- ja aluetukien saajat löytyvät ihan muilta ilmansuunnilta. Eli maan talous pelastuisi jos Suomi eroaisi EU:sta? Jep jep.

Ei muuta miksikään sitä, että Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa (olisiko tappio noin yksi miljardi). Eroamisesta on nähdäkseni maininnut sanallakaan.

Eli, miksi maksamme jäsenmaksua? Mitä me hyödymme siitä, että maksamme selvästi enemmän kuin saamme? Mitä hyödymme siitä, että Itä-Euroopan maat maksavat vähemmän kuin saavat? Mitä hyödymme siitä, että samaisten maiden rupusakki vaeltaa tänne kerjuulle ja rosvoamaan?
Nämä ovat ongelmia, joihin tulisi mielestäni puuttua. Jos papereissa mainitaan, että Unionin alueella on vapaa liikkuvuus, niin kirjoitetaan papereihin vähän lisää tekstiä.

 

[Pavlovin Koira]

Ei muuta miksikään sitä, että Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa (olisiko tappio noin yksi miljardi). Eroamisesta on nähdäkseni maininnut sanallakaan.

Todella toivon että Suomi ei päädy nettosaajaksi, koska silloin meillä vasta surkeasti menisikin. Nähdäkseni jäsenmaksun voi jättää maksamatta eroamalla EU:sta, siitä viittaukseni eroamiseen.

Euromääräisesti suurimmat tukiaiset EU:ssa maksetaan ranskalaisille maanviljelijöille eikä suinkaan Romaniaan ja Bulgariaan. Siitä olen kyllä samaa mieltä että Bulgarian ja Romanian ei pitäisi olla EU:n jäsenmaita (siitä ei ollut tosin puhetta, mutta olettaisin sinunkin olevan sitä mieltä).

 

[Yläpesä]

Mitä me hyödymme siitä, että maksamme selvästi enemmän kuin saamme? Mitä hyödymme siitä, että Itä-Euroopan maat maksavat vähemmän kuin saavat? Mitä hyödymme siitä, että samaisten maiden rupusakki vaeltaa tänne kerjuulle ja rosvoamaan?
Nämä ovat ongelmia, joihin tulisi mielestäni puuttua.

Sinällään looginen nurina rinnastuu kevyesti vaikkapa kansalliseen yhteiskuntaan: miksi suurituloisten pitää maksaa niin paljon enemmän veroja kun eivät kuitenkaan saa täsmälleen saman verran takaisin palveluina? Miksi rupusakkiin pitää haaskata just minun rahojani?

 

[Toejoen Veikko]

Nähdäkseni jäsenmaksun voi jättää maksamatta eroamalla EU:sta, siitä viittaukseni eroamiseen.

Okei. Minä kuitenkin kyseenalaisitin jäsenmaksun tarpeellisuuden. Miksi jäsenmaksu pitää olla olemassa? Mitä tapahtuisi, jos jäsenmaksua ei perittäisi?
Mutta se siitä. Esitin yhden kohteen, josta säästäisin. Edelleen säästäisin kehitysavusta.
Vasta näiden jälkeen lähtisin kajoamaan suomalaisiin tukijärjestelmiin tai nostamaan verotusta.
Jos lapsilisät maksettaisiin korkeintaan 50 000 euron vuositulojen ruokakunnille, niin millainen säästö siitä syntyisi? Puoli miljardia?

 

[Pavlovin Koira]

Puolueiden kenttäväeltä elokuussa kysyttäessä kaikki puoleet olivat aika lailla yksimielisesti leikkaamassa maanpuolustuksesta (ei kokoomus) ja maataloustuista (ei keskusta). Lisäksi kokoomus ja keskusta leikkaisivat sosiaalituista ja etuuksista. Äänestäjien mielessä olivat täysin samat leikkauskohteet, paitsi että kokoomuksen äänestäjät olisivat enemmän leikkaamassa maanpuolustuksesta kuin poliitikot ja keskustan kohdalla sama juttu maataloustuissa. Ja ainoastaan kokoomuksen äänestäjät olisivat selkeästi leikkaamassa sosiaalituista, kuitenkin vähemmän innokkaasti kuin poliitikot.

Tuon kyselyn vaihtoehtojen asettelu oli kovin populistinen. Vaikka Suomi luopuisi maanpuolustuksesta kokonaan niin sillä ei vielä pitkälle säästötalkoissa pötkittäisi. Sosiaali- terveys- ja koulutussektori vastaavat julkisista menoista yli 70 prosenttisesti. Eivät ne tule leikkauksilta säästymään vaikka tuleva hallitus koostuisi pelkästään perussuomalaisista, vihreistä ja vasemmistosta.

 

[Toejoen Veikko]

Puolueiden kenttäväeltä elokuussa kysyttäessä kaikki puoleet olivat aika lailla yksimielisesti leikkaamassa maanpuolustuksesta (ei kokoomus) ja maataloustuista (ei keskusta).

Ilmeisesti tuo kysely kattoi ainoastaan vanhat puolueet? En usko, että perussuomalaiset poliitikot olisivat myöskään leikkaamassa maanpuolustukselta.


Yläpesä:
Ei rinnastu. Kansallisella tasolla maksajat ja saavat ovat lähempänä toisiaan, paitsi kilometreissä, myös kulttuurisesti. Itä-Euroopan väestön kohdalla yhdistäviä tekijöitä ei merkittävissä määrin ole.
Sosiaalietuuksia maksetaan valistuneen itsekkyyden vuoksi. Muun Itä-Euroopan väestöön voitaisiin soveltaa muita keinoja.

 

[Yläpesä]

Ei rinnastu. Kansallisella tasolla maksajat ja saavat ovat lähempänä toisiaan, paitsi kilometreissä, myös kulttuurisesti. Itä-Euroopan väestön kohdalla yhdistäviä tekijöitä ei merkittävissä määrin ole.
Sosiaalietuuksia maksetaan valistuneen itsekkyyden vuoksi. Muun Itä-Euroopan väestöön voitaisiin soveltaa muita keinoja.

Kyllä rinnastuvat. EU on isänmaamme ja kaveria ei jätetä.

 

[Toejoen Veikko]

Kyllä rinnastuvat. EU on isänmaamme ja kaveria ei jätetä.

Ei ole. Unioni on valtioliitto, mikä tosin uhkaa kovasti mennä liittovaltion suuntaan. Kavereita meillä ei ole. On joko hyödyllisiä tai haitallisia kumppaneita.
Liittovaltio ei kuitenkaan tule kestämään ikuisesti. Silloin, kun kansallisuuksien välillä on aivan selvä ero hyödyllisyydessä tai haitallisuudessa, niin tiukka sukellus taloudessa hoitaa loput. Ei kestänyt Rooma, ei Neuvostoliitto, ei Jugoslavia. Yhdistyneessä Saksassakaan ei katsota hyvällä sitä, että wessit elättävät osseja. Yhteinen kieli ja kyky luoda kehitystä ovat kuitenkin yhdistäviä tekijöitä. Taisi DDR:ssä olla Itäblokin maiden korkein BKT/asukas.

 

[Tarinankertoja]

Itseäni esimerkiksi kiinnostaisi kovasti, että miten paljon ne "rikkaat ovat sitten rikastuneet ja köyhät köyhtyneet" vuoden 2008 jälkeen?

Jos sua oikeasti kiinnostaisi, niin meinasit tilastokeskuksen sivuille, nappasit taulukot kätösen ja pistäisit excellin ja analysoisit siitä..

Mutta siinä on se ikäväpuoli, että omat ennakko-odotukset ei ehkä täytkään, joten on helpompi syyttää mediaa ja toimittajia virheellisesti tulkituista tilastoista, kuin jaksaa tulkita niitä itse.


JA meillä on myös GDI ja ISEW en BKT:n lisäksi tarkasteltavissa, mutta jos ne ei tulekkaan omaa ennakkokäsitystä, ne tietty ovat väärässä ja jos tukevat, ne osoittava salaliiton olemassaoloa toimittajakunnassa.

enivei, jos pidät kaikkia erimieltä olevia vääristelijöinä, ei luulisi olevan vaikeaa todista sitä?

 

[Tarinankertoja]

Ei muuta miksikään sitä, että Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa (olisiko tappio noin yksi miljardi).

Älyillystä epärehellisyyttä. Jälleen, joko tarkoituksellisesti tai silkkaa laiskuutta.
EU maksut vs. palautukset eivät ole koko kuva EU jäsenyydestä. Jos sitä ei ymmärrä, pitäsi se myöntää, ja jos ymmärtää, olla kertomatta osatotuuksia vain siksi, että se edistää omaa ideologiaa.

Liittovaltio ei kuitenkaan tule kestämään ikuisesti. Silloin, kun kansallisuuksien välillä on aivan selvä ero hyödyllisyydessä tai haitallisuudessa, niin tiukka sukellus taloudessa hoitaa loput. Ei kestänyt Rooma, ei Neuvostoliitto, ei Jugoslavia..

Rooma oli olemassa reilusti yli tuhat vuotta, harmi ettei kestänyt pitempään? USA on ollut olemassa toistasataavuotta ja on maailman rikkain maa. Se on myös yksi maailman monikulttuurisimmista maista. NL ja Jugoslavia olivat totalitäärisiä yhteiskuntia jotka hajosivat siihen, että ne köyhtyivät. No olisivat edelleen pysytyssä, jos olisivatkin rikastuneet. Kas kun se sulkeutuneisuus johtaa siihen köyhtymiseen aika automaattisesti. Kiina on pystyssä, koska se älysi ajoissa lähteä rikastumaan. 1.3 miljardin väestöllä sillä ja on Intian ohella jopa mahdollisuus rajoittaa ihmisten ja pääomine liikkeitä, vaan ei sitäkään loputtomiin, jos yksilöiden vaurastuminen laajenee ja keskiluokka muodostuu kriittiseksi massaksi.

Mutta Persjen johdolla toki kohti albanian mallia…

 

[Viljuri]

Sosiaali- terveys- ja koulutussektori vastaavat julkisista menoista yli 70 prosenttisesti. Eivät ne tule leikkauksilta säästymään vaikka tuleva hallitus koostuisi pelkästään perussuomalaisista, vihreistä ja vasemmistosta.

Tarvitsemme parempaa tuottavuutta sosiaalisektorilla.

Hyvinvointia ei voi, eikä saa, mitata sosiaalityöntekijöiden määrällä tai näiden nauttimalla palkalla. Kierre on ilmeisesti valmis jo nyt.

Voisimme halutessamme pysäyttää kierteen ainakin poliisihallinnossa, ay-puolen "poliisi-heinäluomat" vaativat julkisuudessa kiivaasti lisää resursseja. Mitään väliä ei näytä olevan sillä, että onko siellä mitään oikeata tarvetta? Mielipidekysely turvattomuuden tunteesta(!) riittää vaatimusten perusteluksi. Turvallisuutta, kuten terveydenhuoltoa tai sosiaalisektoria, ei koskaan voi olla liikaa?

Kuka muuten sen turvattomuuden tunteen on synnyttänyt? Vastaus: toimittaja.

Siis lisää poliiseja, mites se meni tämä perinteinen vasemmiston ja oikeiston välinen jako tässä? Hymiö. Poliisi on siis aina "kyttänatsisika" kaikissa muissa yhteyksissä kuin mahdollisesti vaatiessaan lisää liksaa ja virkoja... Olisiko siis poliisikin kirjoitustaitoinen silloin, jos on mukana luomassa "kriittistä informaatiotodellisuutta", nyanssi nyanssilta?

Pidämme yllä rakenteita, osin tiedostaen ja osin tiedostamatta, jotka passivoivat ja sairastuttavat ihmisiä. Median suosimat uhrinarratiivit ovat yksi osa tätä, kolmannen sektorin kaupalliset intressit toinen. Mutta jokin uusi kestävä tasapaino olisi löydettävä, nykyiset mallit johtavat romahdukseen.

Minun aivooni ei voi millään asettua se, että sosiaalisektorilla suunnittelusta ja tutkimuksestakin ovat vastanneet "asiantuntijat", joiden näkemyksen ja osaamisen laajuus ei ole ainakaan erityisemmin haitannut palkan nostamista. Kaikki kunnia suorittavalle portaalle, siellä on oikeasti hätä kädessä, mutta hallinnossakin - ei siis ainoastaan vain tiedotusvälineissä - esitellään sosiaalipolitiikan erityisinä asiantuntijoina esimerkiksi feministisiin teorioihin sitoutuneita, ihan kaikki 52 korttia ja jokerit hukanneita toimijoita?

Ihmisten elämällä saavat yleisen piittaamattomuuden vuoksi leikitellä tiettyjen tasottomien maakuntayliopistojen kaikkein köykäisimmissä laitoksissa "vapaaseen sana-assosiaatioon" keskittyneiden opinto-ohjelmien tuottamat "osaajat".

Tämä näkyy ihmisten yleisessä hyvinvoinnissa, tämä näkyy veronmaksajien kukkarossa. Tämä näkyy koko järjestelmässä.