Eduskuntavaalit 2011

[Toejoen Veikko]

Ja kun linjaukset on sellasia, että ei tarjota mitään ratkaisuja (tai siis todellisuuteen perustuvia) niin Kiviniemen ihmettely on ihan aiheellista.

Voitko osoittaa, mikä on sellainen ei-todellisuuteen perustuva ratkaisu, jota perussuomalaiset ovat tarjonneet?

 

[Toejoen Veikko]

Omistatko television ja katsotko uutisia? Jos olit hereillä niin huomasit kyllä, miten Kiviniemi puhui sujuvasti Saksaa. Hyvä että meillä on kielitaitoinen pääministeri.

Oletan, että tämä oli sarkasmia.

Toki pääministerillä on hyvä olla kielitaitoa. Mahtaisikohan Halla-aholla olla Kiviniemeä enemmän?

 

[TM]

Mahtaisikohan Halla-aholla olla Kiviniemeä enemmän?

Heh, Halla-aholla on hänelläkin varmasti omat äänestäjänsä. Kuinka paljon niitä sitten on, se nähdään aikanaan.

 

[dana77]

Asuntojen hinnoista tuossa ei ollut mitään mainintaa, jota pidän erittäin olennaisena asiana. Tuon mukaan suomalaisten ostvoima olisi noussut 35% vuodesta 1990 vuoteen 2007. Samana aikana pk-seudulla asuntojen hinnat ovat nousseet 65%.

Asuntojen hinnoista on sitten mainintaa muualla ja tässä sitten faktat asiasta. Vuonna 1995 Suomalaisten asumismenot olivat 25% kaikista menoista kun vuonna 2006 ne olivat 28%:
http://www.stat.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2009-06-08_kat_001_fi.html
Tuossa on toki tapahtunut selvää nousua, mutta jos reaalinen ostovoima on samana aikana noussut 35% niin laskutoimituksen pitäisi tarpeeksi helppo jokaiselle.

Jos oikein hifistellä haluaa, niin asuntojen keskikoot ovat vuodesta 1995 vuoteen 2009 kasvaneet sen verran, että keskimääräinen asuinpinta-ala per asukas on kasvanut 33,4 neliöstä 38,9 neliöön
http://www.stat.fi/til/asas/2009/asas_2009_2010-05-26_tau_003_fi.html
tuon muutos prosentti on sitten jo varmasti liian vaikea laskettavaksi ja verrattavaksi edellisiin lukuihin.

tulisi jo se kommunismi kun siellä olisi asiat varmasti paljon paremmin.

 

[olle****]

Voitko osoittaa, mikä on sellainen ei-todellisuuteen perustuva ratkaisu, jota perussuomalaiset ovat tarjonneet?

Ok zori. Eihän soinilta ja kumppaneilta ole toistaiseksi tullut mitään muuta kun kivien heittelyä. Kysymys: mitä perussuomalaiset on tarjonnut, joka olis käytännössä toteutettavissa ja oikeasti ratkaisisi esitetyn ongelmakohdan.

 

[peruna]

Asuntojen hinnoista on sitten mainintaa muualla ja tässä sitten faktat asiasta. Vuonna 1995 Suomalaisten asumismenot olivat 25% kaikista menoista kun vuonna 2006 ne olivat 28%:
http://www.stat.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2009-06-08_kat_001_fi.html
Tuossa on toki tapahtunut selvää nousua, mutta jos reaalinen ostovoima on samana aikana noussut 35% niin laskutoimituksen pitäisi tarpeeksi helppo jokaiselle.

Jos oikein hifistellä haluaa, niin asuntojen keskikoot ovat vuodesta 1995 vuoteen 2009 kasvaneet sen verran, että keskimääräinen asuinpinta-ala per asukas on kasvanut 33,4 neliöstä 38,9 neliöön
http://www.stat.fi/til/asas/2009/asas_2009_2010-05-26_tau_003_fi.html
tuon muutos prosentti on sitten jo varmasti liian vaikea laskettavaksi ja verrattavaksi edellisiin lukuihin.

tulisi jo se kommunismi kun siellä olisi asiat varmasti paljon paremmin.

Turha odottaa keneltäkään perussuomalaisilta mitään vastauksia noihin lukuihin. Kaverit kiltisti tuntuvat olevan aina "poissa" kun on aika keskustella perusteluista, todisteista tai jos keskustelu menee liian yksityiskohtaisesti (asia tasolla).

Toinen juttu tämän keskustelupalstan persuista: Jos vähänkin kritisoi persuja niin heti vedetään muut puolueet mukaan ja kerrotaan heidän paheista ja synneistä? Jos kerran tämä persut ovat niin suorasukainen ja vastuunkantava puolue, niin miksi suurin osa heidän sisällöstä ja huomioista keskittyy muihin puolueisiin? Ovelaa taktiikkaa vai loppuuko oma asia? Veikko ja kumppanit varmaan voi tähdentää miksi näin voisi olla (Älkää unohtako vetää muita puolueita mukaan – kokoomus tätä, demarit sitä ja keskusta kolmatta! Älkää myöskään unohtako niitä tosi ihkuja nimiväännöksiä, Käteinen? Kiviliemi?)

 

[Tarinankertoja]

fakta on se, että asuntojen hintojen nousu myös muualla maassa on ollut oleellisesti suurempi kuin ostovoiman nousu kyseisenä aikana.

Asuntojen hintatasoon vaikuttavat myös rakennusmääräykset. Niitä on tiukennettu paloturvallisuuden, rakennusmateriaalien kierrätyksen, lämmöneristyksen, kosteus ja homeasioiden kohdalta jne. Täysin meidän omien toimien johdosa. Mitään EU direktiiviä asumisen suhteen ei ole Suomen lainsäädäntöön implementointu

Kaavoitettiin sitä ennenkin, joten kaavoitus itsessään ei ole syy hintojen suhteettoman suureen nousuun.

Ennen oli ennen, nyt on nyt. Muuttoliike kasvukeskuksiin on 60 -luvun luokkaa. Eli painetta keskuksissa asuntotuotantoon on, joten normaaliin kysynnän ja tarjonnan lakiin perustuen kasvukeskuksien asuntojen hinnat nousevat. Tarjontaa ei siis ole tarpeeksi, ja tämä johtuu pääsääntöisesti kaavoituksesta, eli kuntapäättäjistä, eli kunnanvaltuutetuista. Heitä ei ohjailla EU:sta mitenkään

Asioihin kannattaisi tutustua, ennen kuin uskoo kaiken maailman populistisia julistuksia.

 

[Toejoen Veikko]

Asuntojen hinnoista on sitten mainintaa muualla ja tässä sitten faktat asiasta...

Vuonna 1990 asuntojen hinnat olivat 2,142-kertaiset vuoden 1983-hintatasoon nähden. Vuonna 2007 asuntojen hinnat olivat 3,14-kertaiset vuoden 1983 tasoon nähden. Edelleen vuonna 2010 3,339-kertaiset. Vuosien 1990-2010 välisenä aikana hintojen nousu 55%. Tuolta tutkimalla löytyy. http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Asu/ashi/ashi_fi.asp Ja tuo siis koski Suomea poislukien pk-seutu.

Vuonna 1995 työttömyys oli vielä laman jälkeen niin suuri, että ihmisten mahdollisuudet kuluttaa olivat heikot. Vuonna 1995 asuntojen hinnat olivat vain 1,48-kertaiset verrattuna vuoteen 1983, joten vuosien 1990-1995 välissä on tapahtunut melkoinen notkahdus alaspäin. Sen sijaan vuosien 1995-2010 välisenä aikana asuntojen hinnat ovat nousseet 125%. (Tämäkin siis poislukien pk-seutu)

Tuskin kommunismi tätä ongelmaa ratkaisee sen paremmin kuin kapitalismikaan, mutta kapitalismi sen on aiheuttanut.

 

[Toejoen Veikko]

Muuttoliike kasvukeskuksiin on 60 -luvun luokkaa.

Voisiko tuo johtua siitä, että työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin, markkinatalouden hengen mukaisesti?

Ja aivan yhtä lailla tiukempien määräysten takana perimmäisenä syynä on saada rakennusmateriaalien kulutus kasvamaan.

 

[peruna]

Tuskin kommunismi tätä ongelmaa ratkaisee sen paremmin kuin kapitalismikaan, mutta kapitalismi sen on aiheuttanut.

Siis mikä tämä ongelma oikeasti nyt on?

1) Ihmisillä ei ole asuntoja?

2) Ihmisillä ei ole niitä asuntoja joita ne haluaa?

3) Ihmisillä menee liikaa rahaa asuntoon?

 

[Toejoen Veikko]

Siis mikä tämä ongelma oikeasti nyt on?

1) Ihmisillä ei ole asuntoja?

2) Ihmisillä ei ole niitä asuntoja joita ne haluaa?

3) Ihmisillä menee liikaa rahaa asuntoon?

Kakkosen ja kolmosen välissä. Väestön ahtautuminen yhä pienemmälle alueelle ja asuntojen hintojen suunnaton nouseminen + yleistyvä pätkätyöläisyys = vuokra-asumisen yleistyminen.

Ja kun sinä olet muistaakseni peräänkuuluttanut sitä kakun koon kasvattamista, niin peräänkuulutan sen kakun makua.

 

[Daespoo]

Veikko, milloin ajattelit kertoa ne konkreettiset syyt minkä takia EU-jäsenyys on nostanut asuntojen hintoja?

Strutsi-taktiikka toimii vaan tiettyyn pisteeseen asti.

 

[Toejoen Veikko]

Veikko, milloin ajattelit kertoa ne konkreettiset syyt minkä takia EU-jäsenyys on nostanut asuntojen hintoja?

Nähdäkseni mainitsin jo syyksi markkinatalouden ja sitähän EU edustaa.

 

[Maple Leaf]

Nähdäkseni mainitsin jo syyksi markkinatalouden ja sitähän EU edustaa.

Silloinhan Suomen olisi luovuttava markkinataloudesta, vai kuinka?

 

[peruna]

Kakkosen ja kolmosen välissä. Väestön ahtautuminen yhä pienemmälle alueelle ja asuntojen hintojen suunnaton nouseminen + yleistyvä pätkätyöläisyys = vuokra-asumisen yleistyminen.

Ja kun sinä olet muistaakseni peräänkuuluttanut sitä kakun koon kasvattamista, niin peräänkuulutan sen kakun makua.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Toisaalta, jos lähtee purkamaan tuota sinun viestiä niin:

1) Eikö se ole ihan ihmisten välinen asia, että missä he asuvat eli ahtautuminen pienemmällä alueelle on vain sitä mitä ihmiset haluavat?

eli onko ongelma siis oikeasti?

a) eikö ihmiset saisi asua siellä missä haluavat?
- Joku valtionvirasto pitäisi päättää missä ihmiset asuvat? Onko tämä hyvä?
b) vai eikö ihmisillä ole mahdollisuutta asua siellä he haluaisivat?
- Toisaalta, eikö vaihtoehto B ole myös yhteydessä ihmisten valintaan? Rajaseudulla asumiskustannukset ovat vain nousseet liian korkeiksi (esim. epäsuorat kustannukset menetetyistä mahdollisuuksista = ei ole töitä = ei rahaa jne), joten halutaan karsi asumismenoja = muutetaan esim. työpaikan perässä
C) Joku muu?

2) Mitä väliä jos asuntojen nominaalishinnat nousevat, jos myös palkat nousevat? Suhteelliset mittarithan ja reaalihinnat ovat olennaisia. Kuten Dana77 kirjoitti:

Vuonna 1995 Suomalaisten asumismenot olivat 25% kaikista menoista kun vuonna 2006 ne olivat 28% ja asuntojen keskikoot ovat vuodesta 1995 vuoteen 2009 kasvaneet sen verran, että keskimääräinen asuinpinta-ala per asukas on kasvanut 33,4 neliöstä 38,9 neliöön

Minä tulkitsen asiaa niin, että ihmiset näin keskimäärin ostavat isompia asuntoja, koska heillä on varaa siihen ja he haluavat siitä. Mitä pahaa tässä on?

3) Yleistyvä pätkätyö.

Noh, pätkätyöstä voi olla monta mieltä. Ilman tilastoja on hankala sanoa, mutta kyllä voisi sanoa, että ihminen voi vaikuttaa myös siihen onko pätkätöissä vai ei. Esimerkiksi hankkimalla koulutusta tai vaihtamalla alaa?

=

4) Mitä vikaa vuokra-asumisessa on? Hyviä puolia on ainakin, että riskit menettää pääomaa ovat hyvin pienet...

Joten jos tiivistän viestini, niin kakun maun peräänkuuluttaminen on vähän hölmöä kun se on enemmän tai vähemmän ihmisten oma asia? Tietenkin jos olet sitä mieltä, että esim. valtion pitiäisi kertoa minkä kakun pitäisi olla, niin asia on tyystin toinen.

 

[Daespoo]

Nähdäkseni mainitsin jo syyksi markkinatalouden ja sitähän EU edustaa.

Eli ymmärsinkö oikein että vastustat markkinataloutta ja Suomen tulisi siirtyä esim. NL-tyyliseen suunnitelmatalouteen?

 

[JTX]

Vuonna 1995 Suomalaisten asumismenot olivat 25% kaikista menoista kun vuonna 2006 ne olivat 28%:
http://www.stat.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2009-06-08_kat_001_fi.html

Asiahan ei ole aivan näin yksinkertainen koska laina-ajat ovat melkein tuplaantuneet tuolla aikavälillä.

Vastikään Nordean joku päällikkö kertoi ettei asuntokuplaa ole ja perusteli sen sillä että 80-luvun lopussa lainanhoitokustannukset olivat 25% nettotuloista kun ne nyt ovat vain 8%. Tuolloin korot huitelivat korkealla ja laina-ajat olivat lyhyitä.

 

[ms.qvist]

Työnnynpä tähän väliin tällä kommentillani.

3) Yleistyvä pätkätyö.

Noh, pätkätyöstä voi olla monta mieltä. Ilman tilastoja on hankala sanoa, mutta kyllä voisi sanoa, että ihminen voi vaikuttaa myös siihen onko pätkätöissä vai ei. Esimerkiksi hankkimalla koulutusta tai vaihtamalla alaa?

Ikävä kyllä koulutuskaan ei aina takaa sitä, että saako vakituisen/toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vai kierrätetäänkö määräaikaisena vuodesta toiseen. Tuskin kukaan voi väittää, että lääkärit tai opettajat olisivat huonosti koulutettuja mutta heidänkin keskuudessa moni nuori lääkäri tai opettaja joutuu tekemään vuosia ja vuosia pätkätöitä tai keikkatöitä.

Aina ei myöskään alanvaihto ole takuu siitä, että saisi toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, koska nykyään todella monella alalla tilanne on se, liikkeelle lähdetään määräaikaisilla työsopimuksilla ja kun harrastetaan osin laitonta kikkailua työnkuvan muutoksin ja siirroin niin työntekijä voi joutua tekemään vuosia töitä määräaikaisena. Esim. moni opettaja aloittaa työuran tekemällä määräaikaisena töitä, terveydenhuoltoalalla sama juttu vaikka tarvetta työntekijöille on, mutta sairaanhoitopiirit kikkailevat sopimusten kanssa siten, että parhaimmillaan/pahimmillaan työntekijä voi joutua tekemään töitä määräaikaisessa työsuhteessa kymmenen vuotta - rakenna siinä tulevaisuutta.

Eikä kaikista yksinkertaisesti ole insinööreiksi vaan joku kokee jonkun toisen alan omakseen ja toisaalta yhteiskunta ei pyöri ilman näiden muidenkin alojen työntekijöiden työpanosta. Eli ei ole helppoa sanoa, että vaihda alaa. En syytä yhteiskuntaa asiasta mutta tietyssä mielessä esim. kuntatalouden - koulutoimi ja sairaanhoitopiirien kohdalla voidaan miettiä, että kannattaako jatkuva määräaikaisten sopimusten kirjoittaminen vai kannattaisiko houkutella osaavia työntekijöitä töihin tarjoamalla hetimmiten useiden vuosien sopimuksia jos/kun tiedossa on se, että töitä kuitenkin riittää tulevillekin vuosille. Tällainen toiminta voisi houkutella työntekijöitä myös pienempiin kasvukeskuksiin.

vlad.

 

[Toejoen Veikko]

1) Eikö se ole ihan ihmisten välinen asia...

1) Toki. Ja juuri se oli juttuni pointti. Asuinsija ja asumismuoto eivät välttämättä kovin usein kohtaa ihmisen halun kanssa. Ehkä joku haluaa asua Savossa omakotitalossa, mutta työn perässä on muuttanut Helsinkiin, jossa pienen palkan ja epäsäännöllisten töiden vuoksi ei ole varaa asua kuin jossain vuokrayksiössä Kontulassa. Eli sikäli vaihtoehto b.

2) Kuten esitin, niin asuntojen hintojen nousu on ollut suhteettoman suurta, jopa pk-seudun ulkopuolella.

3) Voi jossain määrin, mutta nykyaikana muutokset saattavat tapahtua hyvinkin nopeasti, jolloin kouluttautuneenkin voi olla vaikeaa pysyä perässä. Ja tämä epävarmuushan on se iso ehkäisevä tekijä hakea asuntolainaa.

4) Vika on tulojen siirtyminen ns. olosuhteiden pakosta asunnon omistajalle. Ja siinähän sitä pääomaa vasta menettääkin. 1000euroa/kk = 12000euroa/vuosi. 40 vuoden työurana aikana 480 000 euroa + inflaatio.

Mielestäni olisi toivottavampi kehityssuunta, että ihmisellä olisi halutessaan aito mahdollisuus sijoittaa tuo 12000euroa/vuosi oman asuntonsa maksamiseen.

 

[dana77]

Vuonna 1990 asuntojen hinnat olivat 2,142-kertaiset vuoden 1983-hintatasoon nähden. Vuonna 2007 asuntojen hinnat olivat 3,14-kertaiset vuoden 1983 tasoon nähden. Edelleen vuonna 2010 3,339-kertaiset. Vuosien 1990-2010 välisenä aikana hintojen nousu 55%. Tuolta tutkimalla löytyy. http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Asu/ashi/ashi_fi.asp Ja tuo siis koski Suomea poislukien pk-seutu.

Tuon linkin takaa ei suoraan tuollaisia tilastoja löytynyt, mutta ei se mitään. En itseasiassa oikein muutenkaan ymmärrä että mitä yrität todistaa. Tottakai asuntojen hinnat ovat nousseet reilusti, mutta vastaavasti myös palkat ovat nousseet, sen takia juuri lasketaan noita reaalisia ostovoimaindeksejä, että niissä huomioidaan inflaatiot, hintojen nousut yms ettei niitä tarvitse enää manuaalisesti huomioida. Ostovoimassa on siis jo asumiskustannukset jo yhtenä osatekijänä mukana, ei sitä tarvitse enää toista kertaa laskea.

Jos ihan asuntojen hintojen noususta puhutaan, niin tottahan ne ovat nousseet ja siihen on monia syitä. Kaupungistuminen, elintason & palkkatason nousu ja sitäkautta noussut kysyntä on kiistatta yksi (ymmärtääkseni nykyään omistusasumisen suosio on myös noussut merkittävästi). Samoin materiaalien hinnat globaalin talouskasvun myötä. Kuitenkin vielä yksi iso syy on että myös asuntojen varustetaso on noussut ihan järjettömän paljon. Vuodesta 1980 lähtien tähän päivään on muuttunut moni juttu. vuonna 1980 saunoja oli viidessäsadassatuhannessa asunnossa, nyt puolessatoista miljoonassa.
Hemmetti silloin ei edes lämmintä vettä, vessaa, kylpyhuonetta tai viemäriä ollut kuin 60-90%:ssa asunnoista, nyt nämä löytyvät käytännössä kaikista. Ja vuodesta 1980 asuntojen koot ovat kasvaneet puolitoista kertaisiksi per asukas. Kumma että maksavat enemmän.
http://www.stat.fi/til/asas/2008/asas_2008_2009-12-15_tau_001_fi.html

Suomalaiset asuvat maailmanlaajuisesti mitattuna ihan järjettömän isoissa asunnoissa. Siinä missä muualla panostetaan esim autoihin paljon enemmän, niin täällä laitetaan taloihin kiinni kaikki mitä löytyy. Tällaista se välillä on demokratiassa, että ihmiset saavat vapaasti tehdä mitä haluavat. Kilpailevissa järjestelmissä järjestelmissä komiteat päättäisivät asiat varmasti paljo viksummin.

JTX:ltä hyvä pointti, näin on.

 

[Toejoen Veikko]

Eli ymmärsinkö oikein että vastustat markkinataloutta ja Suomen tulisi siirtyä esim. NL-tyyliseen suunnitelmatalouteen?

Asiat eivät ole noin mustavalkoisia, mutta moni ihminen pyrkii hyvin pitkälti suunnittelemaan elämänsä. Markkinataloudelle tavanomaiset heilahtelut ja epävakaus ovat ihmisen näkökulmasta usein epätoivottavia tekijöitä. Ne kun eivät ole pienen ihmisen hallittavissa.

Ja sama vastaus myös Maple Leafille.

 

[Daespoo]

Asiat eivät ole noin mustavalkoisia, mutta moni ihminen pyrkii hyvin pitkälti suunnittelemaan elämänsä. Markkinataloudelle tavanomaiset heilahtelut ja epävakaus ovat ihmisen näkökulmasta usein epätoivottavia tekijöitä. Ne kun eivät ole pienen ihmisen hallittavissa.

Ja sama vastaus myös Maple Leafille.

Lopeta nyt jo pyörittely! Vastustako markkinataloutta, kyllä vai ei?

Ihmiset ovat pyrkineet suunnittelemaan elämänsä läpi modernin historian, riippumatta siitä minkä poliittisen systeemin alla toimivat. Kuinka paljon luulet että pieni ihminen pystyi suunnittelemaan elämäänsä NL:n suunnitelmataloudessa?

 

[Toejoen Veikko]

Lopeta nyt jo pyörittely! Vastustako markkinataloutta, kyllä vai ei?

Kysymykseen ei ole suoraa kyllä tai ei vastausta.
Pidän markkinatalouden lieveilmiöitä ihmisluonnon vastaisena ja ylipäätään markkinatalouden perusideaa ihmisyydelle haitallisena.
Olipa järjestelmä mikä tahansa (vaikka sitten markkinatalous), niin pari piirua ihmisen suuntaan voitaisiin siirtyä.
Tosin Suomen eduskunnan vaikutusmahdollisuudet ovat laajemmassa mitassa varsin rajalliset, mutta eipä ole keskustelua juurikaan esiintynyt.

 

[peruna]

Pilkotaan tämä nyt osiin, niin tulee ehkä vähän selkeämmäksi:

1) Toki. Ja juuri se oli juttuni pointti. Asuinsija ja asumismuoto eivät välttämättä kovin usein kohtaa ihmisen halun kanssa. Ehkä joku haluaa asua Savossa omakotitalossa, mutta työn perässä on muuttanut Helsinkiin, jossa pienen palkan ja epäsäännöllisten töiden vuoksi ei ole varaa asua kuin jossain vuokrayksiössä Kontulassa. Eli sikäli vaihtoehto b.

Hienoa, päästään eteenpäin. Olen lihavoinut sen lauseen, johon haluun keskittyä. Ymmärrän varsin hyvin, että olisi mukava asua Savossa omakotitalossa, mutta mielestäni asia ei ole niin yksinkertainen mitä esität tuossa lihavoidussa lauseessa. Pointti on siinä, että halu asua tietyissä paikassa ja tietyllä tavalla eivät ole ainoat tekijät, jotka vaikuttavat siihen missä asutaan. Siivutat täysin sen, että ihmisellä voisi olla, jotain muita haluja esim. halu vakituiseen työsuhteeseen. Nämä muut halut ovat kustannuksia asuinpaikan valinnassa. Konkretisoidaan yksinkertaisella esimerkillä:

• Vaihtoehto A: Asutaan Savossa omakotitalossa: Hinta 1000 euroa per kk , odotettu nettotulo asumiskustannusten jälkeen 1000 euroa (tod. näk. että on työpaikka p = 0, 33 ja palkka 3000)
• Vaihtoehto B: Asutaan Helsingissä kerrostalossa, kolmio hinta 1000 per kk, odotettu nettotulo asumiskustannusten jälkeen 2000 euroa (tod. näk. että on työpaikka p = 0, 66 ja palkka 3000)

Nyt, jos tätä kvasirealistista esimerkkiä laskee auki, niin Savolaisen omakotitalon todelliset asumiskustannukset ovat 2000, ei 1000 per kk, koska pitää ottaa huomioon vaihtoehtoiskustannus eli menetetty lisäys odotetuissa nettotuloissa. 2000 on 66 % 3000 => Ihmiset tekevät valinnan, että he eivät ole valmiita käyttämään tätä määrää rahaa elämiseen vaan muuttavat pk-seudulle. Vaikka numerot ovat vain semi-realistisia ymmärrät varmasti idean mitä haen takaa.

Toisin sanoen, ihmiset näin keskimäärin ovat valinneet, että mieluummin asuvat muualla kuin esimerkiksi Savossa, koska arvostavat enemmän esim. monipuolisempia palveluita ja suurempaa todennäköisyyttä saada pysyvää kassavirtaa (palkkaa). Ihmiset eivät halua käyttää 60 % heidän tuloista siihen, että pääsevät asumaan esim. Savossa. => he tekevät valinnan, joka laskee heidän asumiskustannuksia => muuttavat pk-seudulle.

Kuten itse totesit, niin pointti on siinä, että ihmiset pitäisi itse pystyä valita. Ovatko siis ihmiset tehneet väärän valinnan vai? Toisaalta, jos tulkitsen sinua niin kuin piru raamattua niin mielestäsi ihmisten pitäisi saada asua missä he haluavat ilman minkäänlaisia paineita työpaikasta (toisin sanoen p:n pitäisi suht. sama kaikkialla). Olenko väärillä jäljillä?

2) Kuten esitin, niin asuntojen hintojen nousu on ollut suhteettoman suurta, jopa pk-seudun ulkopuolella.

Kyllä, esitit hienoja tilastoja ilmeisesti nominaalihinnoista. Miksi meidän pitäisi tutkia näitä, kun reaalihinnat kertovat todellisesta ostovoimasta. Nominaalihintojen kehitys ei kerro meille mitään. Miksi emme käyttäisi reaalihintoja ja niiden kehitystä. Voit tarkistaa Dana77 lukuja, ne antavat osviittaa reaalihintojen kehityksestä + mitä mieltä olet Dana77:n luvuista?

3) Voi jossain määrin, mutta nykyaikana muutokset saattavat tapahtua hyvinkin nopeasti, jolloin kouluttautuneenkin voi olla vaikeaa pysyä perässä. Ja tämä epävarmuushan on se iso ehkäisevä tekijä hakea asuntolainaa.

Palataanko tähän pätkätyö asiaan myöhemmin? Asia on suht. monimutkainen. Vladilla oli hyviä pointteja siitä, mutta en voi nyt paneutua kirjoittamaan omia ajatuksia... Kestää liian kauan.

4) Vika on tulojen siirtyminen ns. olosuhteiden pakosta asunnon omistajalle. Ja siinähän sitä pääomaa vasta menettääkin. 1000euroa/kk = 12000euroa/vuosi. 40 vuoden työurana aikana 480 000 euroa + inflaatio.

Mielestäni olisi toivottavampi kehityssuunta, että ihmisellä olisi halutessaan aito mahdollisuus sijoittaa tuo 12000euroa/vuosi oman asuntonsa maksamiseen.

Mikäli voidaan todeta, että olen oikeassa kohdassa 1, niin ei ole mitään olosuhteen pakkoa => ihmisten oma valinta = > ei ongelmaa. :). Toisekseen, voi sitä pääomaa kerryttää muullakin tavalla. Mikä sinua estää sijoittamasta rahastoihin, jos asut vuokralla. Moni maksaa pelkästään asuntolainaa eikö ollenkaan säästä. Joku voi asua vuokralla ja sijoittaa osakkeisiin, koska se hajauttaa riskiä paremmin. Joka tapauksessa, käsitellään kohta 1, niin voidaan siirtyä kohtaa 2, 3 ja 4 jne.

 

[Daespoo]

Kysymykseen ei ole suoraa kyllä tai ei vastausta.
Pidän markkinatalouden lieveilmiöitä ihmisluonnon vastaisena ja ylipäätään markkinatalouden perusideaa ihmisyydelle haitallisena.
Olipa järjestelmä mikä tahansa (vaikka sitten markkinatalous), niin pari piirua ihmisen suuntaan voitaisiin siirtyä.
Tosin Suomen eduskunnan vaikutusmahdollisuudet ovat laajemmassa mitassa varsin rajalliset, mutta eipä ole keskustelua juurikaan esiintynyt.

Vitun iso höpöhöpö, sinä sanoit että EU on vastuussa asuntojen hintojen noususta koska EU edustaa markkinataloutta.

Eli joko sinä vastustat markkinataloutta tai et.

Ainiin, koska tietotasosi on osottautunut äärimmäisen puutteelliseksi niin kerrottakoon sinulle että Suomi oli markkinataloudessa jo ennen EU:ta.