Ja sitten ihmetellään, että miksi joukkue on haluton. Olen jo aiemmin mietiskellyt, että mahtaakohan McLellan olla enää pelaajien suosiossa kun noita pressitilaisuuksia olen katsellut. Sen verran paljon paskaa mies on siellä pelaajien niskaan heittänyt. Kuten yllä totesin, niin kertaalleen on heittänyt McDavidin julkisesti bussin alle ja myös haukkunut pakiston.
Eihän valmentajan duuni ole varsinaisesti hankkia pelaajien suosiota, vaan voittaa otteluita. Toki edellinen voi auttaa jälkimmäisessä, mutta kyllä pääsääntö taitaa olla, että kärkivalmentajat eivät pelaajien keskuudessa ole sieltä pidetyimmästä päästä.
Amerikkalaiseen kiekkoperinteeseen tietysti kuuluu, että asiat jätetään rivien väliin. Ei mainita pelaajia nimeltä, vaan puhutaan "parhaista pelaajista", viitataan laajempaan joukkoon pelipaikan mukaan tms. Ei kritisoida näiden luonnetta, itsekkyyttä, vaan sanotaan, että päätökset ovat vääriä jne.
Itse näen tällaisen suorapuheisuuden ihan piristävänä, enkä välttämättä pidä sitä edes valmentajan kannalta huonona ratkaisuna, jos pysyttelee totuudessa tai ainakin toimiston näkemyksissä. Ja kyllähän Draisaitlista saisi komean koostevideon, jossa hän tekee kaukalossa "vääriä ratkaisuja": hakee vapaata paikkaa, kun pitäisi ajaa maalille sitomaan vastustajan pelaajaa, ottaa joukkueen kannalta typeriä riskejä kiekollisena jne. Itsekästä pelaamista.
Draisaitl tietää asian varmasti itsekin. Nuori poika vielä, ja vaikka median kautta herättely voi olla paikallaan, en häntä nyt kummemmin syyttelisi. Kaikki eivät ole Patrice Bergeronin kaltaisia joukkuepelaajia syntyessään tai edes vielä NHL-uransa alkuvuosina, mutta kyllä heistä voi kasvaa. Eikä kyse ole välttämättä edes luonteesta, vaan yksinkertaisesti junnukiekossa opituista huonoista tavoista. Siellä kun tasoerot ovat suurempia ja nimet selässä määrittävät enemmän tavat pelata tilanteet kuin asetelma kaukalossa. Tähtipelaajalla on ylivoimahyökkäyksessä oikeus saada kiekko lapaansa, vaikka hän olisi parhaassa asemassa ajaa maalille. NHL:ssä ei sitten useimmiten ole aikaa arpoa, kenelle tilanne pelataan, vaan asemat kaukalossa määrittävät sen miten pelataan.
McLellanin valinta, miten hän yrittää saada pelaajista mieleisensä irti. Median kautta herättely voi toimiakin. Harmi vain, että valmentajat käyttävät näitä usein viimeisenä aseenaan. Parempi teho voisi olla, jos pelaajille olisi selvää, että valmentaja ei ole lähdössä mihinkään ja että pelaajan valinta on pelata tai perseillä ja tulla ehkä treidatuksi. Toki voi olla, että McLellanilla on Chiarellin tuki. En ihmettelisi, vaikka olisi. McLellan on kuitenkin hyvä valmentaja ja Chiarelli on pitänyt paineesta huolimatta päänsä valmentaja-asioissa ennenkin.
