Loistava kuva. Sanoo Cherry tai kuka muu mitä tahansa tuosta maalista, niin täysin älytön tuomio oli dumarilta hylätä maali. Ei toi Homerin maila estä tippaakaan Fleuryn torjuntatyötä.
Maalivahdin alueella kuitenkaan ei oltu, joten maalihan tuon olisi pitänyt olla.
JP kirjoitti:Red Wings antoi Pittsburghille oppitunnin siitä, miten läntisessä konferenssissa pelataan äärimmäisellä sykkeellä myös puolustussuuntaan.
Taitavan puolustuksensa ansiosta Wings pystyy pelaamaan rauhallista, kontrolloitua kiekonhallintapeliä kaikkia NHL-joukkueita vastaan. Pens puolestaan ei pysty siihen Detroitia vastaan, eikä olisi todennäköisesti pystynyt myöskään Dallasia, Coloradoa tai San Josea vastaan.
Mikä on ratkaissut: pelaajamateriaali, joukkuehenki, asenne vai pelikirja? Mikä näistä teki Detroitista niin ylivoimaisen Pittsburghiin verrattuna? Oma arvioini molemmat finaaliottelut nähneenä on, että Detroitin moderni hyökkäyspeli, mikä sisältää koko ajan valmiuden energiseen karvaus- ja ohjauspelaamiseen, ratkaisi nämä kaksi ensimmäistä ottelua Detroitille. Paremmalla pelikirjalla Detroit juhli yllättävän vahvasti Pittsburghia vastaan.
Vaikeita kysymyksiä sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Toki HN on oikeassa siinä, että Wingsin puolustuksen kiekollinen osaaminen on yksilötasolla parempaa, mutta ei se niin paljoa parempaa ole että se koko nähtyä eroa selittäisi. Wingsin taitavien pakkien on toimivan pelisysteemin takia ollut äärimmäisen helppoa antaa aina vauhdissa keskeltä kiekkoa hakevalle hyökkääjälle helppo syöttö, kun taas Penguinsin pakit ovat ensimmäisenä saaneet kimppuunsa Wingsin hyvässä liikkeessä olevat karvaajat. Tämän takia ero on ollut luokkaa ammattilaiset vs koulupojat tasoa. Edeleen korostan että Detroitin pakiston Lilja-Lebda kaksikko on yhtä toisen erän lopun hölmöilyä lukuunottamatta ollut loistava eikä heidän kohdallaan mistään henkilökohtaisesta yksilötaidon määrästä puhuta. Vastaavasti toisen pään Gonchar on ollut näkymätön vaikka taitoa löytyy runsaasti (toki puolustajan kohdalla näkymättömyys on paljon sitä että hän ei ole pahiten mokaillut).Paitsi, että Red Wingsin puolustajakalusto on yksilötason kiekolliselta osaamiseltaan aivan murskaavan ylivoimainen Penguinsin pakistoon verrattuna. Taitavan puolustuksensa ansiosta Wings pystyy pelaamaan rauhallista, kontrolloitua kiekonhallintapeliä kaikkia NHL-joukkueita vastaan.
Tämä on mielenkiintoinen juttu ja olen samaa mieltä. Itseasiassa jotenkin uskon että Rangers olisi ollut idän joukkueista se joka olisi parhaiten pystynyt idän joukkueita haastamaan. Tai sanotaan niin että he pystyivät ajoittain pelaamaan taktisestikin kypsää jääkiekkoa ja pitivät sillä Pensin kurissa täysin. Tuntui vain että joukkueen kypsyys ei riittänyt, vaan he menivät mukaan Pensin honolulu-kiekkoon kun vastaan tuli muutama vastoinkäyminen (esim ensimmäinen pelihän kääntyi Jarkko Ruudun luistinmaaliin, sitä ennen peli oli niin Rangersin heiniä kuin voi). Kohtuuden nimissä on sanottava että vikassa pelissä Pens vei jo peliä suveriinisti kun pelattiin heidän vahvuuksillaan.Katsellessani idän pudotuspelejä aiemmin tänä keväänä, oli melko helppoa tehdä päätelmä, että siitä konferenssista ei kyllä mestaria tänä keväänä tule. Taitoa kyllä riittää, mutta kyllä se kuuluisa pelikirja vaan ratkaisee. PIT-PHI konferenssin finaali oli pahimmillaan sellaista honolulu-hockeyta, että ei olisi uskonut pelattavan konf. finaaleita. Väitän, että lännen ensimmäisen kierroksen sarja Anaheim-Dallas oli taktisesti kovempitasoisempaa peliä, kuin PIT-PHI.
Njääh.If Filppula doesn't go all Bobby Orr on them, the Birds still may have pulled this one out.
When I picked the Pens, I had no idea Malkin would turn into Craig Janney.
Don Cherrystä sanon sen verran että selvästi tämä kiekkonero oli oikeassa kehuessaan Malonea joukkueen MVP:ksi. Kypsää fiksua peliä, hienoa asennetta eikä ollenkaan typeriä jäähyjä. Tosi voittaja.
All you'll hear over the next two days is how Detroit is dominating Pittsburgh, and the Penguins are being outclassed, yadda yadda yadda. Don't believe the hype. There's miles to go before this series sleeps.
Pavel Datsyuk: Datsyuk still doesn't have a point in the series, but he's playing real solid two-way hockey. He secured his spot on the honor roll, though, by standing up to Roberts during the late-game shenanigans.
When everyone paired off following Sykora's bump of Osgood, Datsyuk drew the short straw and got Roberts. Hard to get happy after that one. But Pavel didn't back down. He lowered his head and slapped away at Gary. Thankfully, a linesman was holding Roberts at the time, otherwise Datsyuk would be dead. And that's no exaggeration. Roberts would have killed him. Then Gary would have walked to Russia and killed Datsyuk's family, friends, and pets.
dana77 kirjoitti:Don Cherrystä sanon sen verran että selvästi tämä kiekkonero oli oikeassa kehuessaan Malonea joukkueen MVP:ksi. Kypsää fiksua peliä, hienoa asennetta eikä ollenkaan typeriä jäähyjä. Tosi voittaja.
Muutamaan otteeseen näki selvästi, miten hakusessa on nimenomaan saada kentälle 4-on-4 ja sitä myöten enemmän luistelutilaa vikkelälle pingviinilaumalle.
By the third period, it was an endless march to the penalty box for the Penguins. If their intent was to ruffle the Wings, it didn't work. Asked about Roberts' hit, Franzen smiled.
"I don't blame him -- they're trying to take their shots," Franzen said. "I gotta expect that and protect myself. We're just moving the puck, trying to stay away from the scrums."
Um, didn't he go after your head?
"My head?" Franzen said. "It's pretty big, so it's hard to miss."
"Sometimes we do get lulled into just standing around a bit," Crosby said. "And they play well positionally. And I think I said this before, but when we're not at our best, I think we're just kind of playing a chess match with them. And you know it's a game of mistakes, then. If we don't capitalize and they do, then we're in trouble. When we're in the mode of attacking and getting pucks in and finishing our hits, like tonight, I thought we did a better job of that. And just came down to execution."
sitten voi yrittää pelata omaa peliään, luistella vastustajan päätyyn, viedä taklaukset loppuun ja siirtää paine sinne. Kovalla työllä se ensimmäinenkin maali sieltä ennen pitkää tulee. Detroitin avauspeli on ihan yhtälailla vaikeuksissa jos alakerrassa on jatkuvasti painetta.
Detroitin kanssa voi yrittää pelailla shakkia ja (todennäköisesti) hävitä siihen, tai sitten voi yrittää pelata omaa peliään, luistella vastustajan päätyyn, viedä taklaukset loppuun ja siirtää paine sinne. Kovalla työllä se ensimmäinenkin maali sieltä ennen pitkää tulee. Detroitin avauspeli on ihan yhtälailla vaikeuksissa jos alakerrassa on jatkuvasti painetta.
tinkezione kirjoitti:Jonkin sortin muutos tuohon Penguinsin luistelu- ja taisteluhenkeen on tultava, jos ne kaksi kotivoittoa meinataan vielä napata ja pistää sarja uusiksi. Potentiaalia porukassa kyllä on, sehän on jo monen monituista kertaa nähty.
Detroitin kiekollinen osaaminen erityisesti omalla puolustusalueella on kurinalaiseen joukkuepelaamiseen yhdistettynä varmasti merkittävämässä asemassa Pens-hyökkääjien näennäiseen haluttomuuteen kuin pelkkä Sidneyn tarkoijoilema "eiollaoltuparhaimmillaan"-jargon.
Se ei ole Penguinsin vikaa, vaan Wingsin hyvyyttä.
Onko tälläiseen jotain lähdettä?Jossakin lähteissä on jo kaivettu esiin salaliittoteorioita, että Franzénilla ei ole edes mitään aivotärähdystä koskaan ollutkaan, vaan oikeasti rannevamma. Scotty Bowman -savuverhoa parhaimmillaan, mene ja tiedä?