Täällä on kovasti vertailu kaikenlaista tilastoa pudotuspeleistä, mutta niillä voi mielestäni heittää vesilintua. Molemmat ovat pelanneet täysin eri joukkueita vastaan ja eri konferensseissa. On täysi arvoitus, millaiseksi Red Wingsin ja Penguisin välinen keskinäinen vääntö tulee muodostumaan.
Yksi asetelma on kuitenkin selvä. Detroit on NHL:n paras joukkue pitämään kiekkoa ja Penguis paras riistämään sen vastustajalta. Siinä se finaalien käsikirjoitus sitten pitkälle onkin.
Onko Red Wings kiekonpitämisessä niin taitava, että Pens ei pääse tekemään murhaavia vastaiskujaan, vai onko juuri Penguins tässä osa-alueessa niin vahva, ettei Red Wingsin palapeli menee täysin sekaisin? Mahdollistahan on, että Wings hallitsee ja laukoo enemmän heikommista paikoista ja Pens käy iskemässä kerran kymmenessä minuutissa yhdestä kiekonemenetyksestä aina varman maalin. Tai sitten Red Wings puolustaa niin tarkasti ja pelaa niin virheetöntä kiekkoa, että Pens riisutaan offensivisista aseistaan ja välissä käydään iskemässä muutama räkämaali. Kumman nuottien mukaan ottelut sitten lähtevätkin menemään, niin sieltä se voittaja löytyy.
Ainoataan yhden tilaston voisin uskoa menevän samalla tavalla mitä tähän asti ja se on aloitukset. Pittburgh on ollut niissä käsittämättömän huono, onko ollut peräti huonoin pudotuspelijoukkue kaikista aloitusprosenteissa? Menoa se ei ole tähän asti vielä haitannut, koska itäisen konferenssin muut jengit ovat olleet täysin sukkia Pensiin verrattuna. Mutta nyt vastaan tulee Red Wings, joka on pudotuspelien paras aloitusympyrässä.
Tämä toki palvelee Red Wingsin pelitapaa, eli kiekko otetaan omille jo heti aloitusympyrästä lähtien ja oma lyhytsyöttöpeli alkaa rullata. Samalla alkaa Pensin juoksu Wingsien perässä yrittäen riistopeliä ja siitä nopeaa pelinkääntämistä, jossa ovat Red Wingsiäkin parempi joukkue. Myös Red Wings on hyvä riistopelissään, mutta sitä tullaan näkemään vähemmän, koska sitä riistettävää tulee olemaan vähemmän omasta kiekonpitämisestä johtuen.
Datsjuk
Zetterberg
Lidström
Siinä kolmikko, joka tulee ottamaan Crosby-Hossa kaksikon syleilyynsä. Selke-ehdokkaat ja Mr. Norris tekevät tuhokaksikon elämän hankalaksi olemalla samalla aaltopituudella heidän pelikäsityksensä kanssa ja siten katkovat jo syöttölinjat pois. Kakkosketjun Jevgei Malkinin osuus nouseekin sitten isoon asemaan. Hänen on jyrättävä Red Wingsin alempien ketjujen yli.
Hyvä uutinen Red Wingsin kannalta on se, että Johan Franzén on saanut luvan osallistua harjoituksiin. Pelikuntoon julistuskaan siten tuskin on enää kaukana. Voi hyvinkin olla, että se on juuri Franzén, joka tulee ottamaan Malkinin pihteihinsä. Alempana odottelee Kronwall ja Stuart pommiensa kanssa.
Babcock kokeili runkosarjassa Franzénia isokokoisten senttereiden varjostajana (mm. Getzlafin) ja kaveri onnistui mainiosti. Joka tapauksessa jos Franzén tekee paluun, niin Red Wingsin kakkoskenttä muuttuu jälleen huippuvaaralliseksi. Kakkosylivoimaan saadaan pitelemätön maskimies, joka oikeasti tekee tuhoja häntä täysin ulapalla tuuranneeseen Dan Clearyyn verrattuna. Kun ykkönen on mitä on ja sekä kolmosesta että nelosesta on saatu matkan aikana ratkaisijoita, niin ei voi todeta muuta kuin asioiden olevan varsin turvallisesti mallillaan.
Mutta se vastakkainasettelusta. Red Wingsin peruspelin vahvuus on kiekonpitämisen lisäksi lopulta kuitenkin se betonipuolustus, huippukova TOP4, jota tukee neljä puolustavaa ketjua. Ja viimeisenä lukkona Chris Osgood on ollut loistava ottamaan niitä tilanteita kiinni, mitä tuon tarkan sihdin läpi hyvin harvoin pääsee.
Laitetaan tähän vielä keikonriistoplusmiinustilasto, niin näkee vähän keltä odottaa menetyksiä ja keltä riistoja. Red Wingsin ykkösniminä riistoissa häärii Datsjuk, Zetterberg, Kronwall ja Franzén, Pensillä taasen Crosby, Staal, Kennedy ja Hossa. Menetyksissä Red Wingsiä johtaa varsin pakkipainotteisesti Rafalski, Kronwall, Holmström, Stuart ja Chelios. Pensillä neljä eniten menettänyttä ovat Malkin, Crosby, Gonchar ja Whitney.
Nimi, riistot, menetykset, yhteensä
Datsjuk +19 -9 = +10
Zetter +15 -9 = +6
Filppula +7 -1 = +6
Draper +6 -0 = +6
Maltby +4 -0 = +4
Helm +4 -0 = +4
Franzén +9 -6 = +3
Drake +6 -3 = +3
Hudler +8 -6 = +2
Lidström +7 -5 = +2
Cleary +8 -7 = +1
Lebda +2 -2 = 0
Lilja +0 -1 = -1
Samuels +6 -8 = -2
Kronwall +10 -14 = -4
McCarty +2 -6 = -4
Stuart +5 -12 = -7
Chelios +4 -12 = -8
Rafalski +5 -15 = -10
Holmström +3 -13 = -10
Hossa +14 -5 = +9
Staal +12 -4 = +8
Kennedy +8 -0 = +8
Malone +6 -2 = +4
Crosby +15 -12 = +3
Hall +4 -1 = +3
Ruutu +5 -4 = +1
Sykora +5 -4 = +1
Talbot +2 -1 = +1
Laraque +1 -1 = 0
Scuderi +4 -4 = 0
Roberts +0 -1 = -1
Letang +4 -6 = -2
Gill +3 -6 = -3
Orpik +3 -6 = -3
Gonchar +5 -11 = -6
Whitney +2 -10 = -8
Malkin +8 -17 = -9
***
Mutta se siitä ja sitten aivot narikkaan.
Vaikka en olisi Red Wingsin kannattaja ja voisin luoda NHL:n käsikirjoituksen, niin nyt olisi Red Wingsin vuoro voittaa. Joukkue on tehnyt aivan uskomattoman nopean uusiutumisen kolmessa vuodessa parhaiten salary capin alle rakennetuksi joukkueeksi. Viime kauden karvas pettymys konferenssifinaaleissa Anaheimia vastaan on ollut suurin tekijä motivoimassa tuota joukkuetta tänä keväänä. Kahden avainpakin loukkaantuminen koitui vääjäämättä kuolemaksi.
Yleensä aina mestarin pitää kokea joku vastoinkäyminen, jonka kautta joukkue kasvaa voittajaksi. Anaheim kärsi omat vastoinkäymisensä aivan samalla tavalla vuotta aiemmin konferenssifinaalissa. Toista kertaa niin pitkälle päästyään he eivät vain yksinkertaisesti halunneet enää hävitä.
Nyt siis jos tekisin NHL:n käsikirjoituksen, niin se olisi jotenkin karvaalla tavalla tappio Penguinsille, joka ei ole omia vastoinkäymisiään vielä kokenut. Vain yksi ihmettelyvierailu viime kaudella pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Tappio voisi kulminoitua jotenkin Crosbyn epäonnistumiseen ja hänet tuomittaisiin jollakin tapaa lähestulkoon alimpaan helvettiin.
Penguinsilla ei kuitenkaan ole hätää pitää tätä runkoa kasassa vielä ensi kaudelle, ja mikä olisi sen hienompaa, kuin Crosbyn yritys numero kaksi, jossa hän jollain huikealla tavalla johtaisi joukkueensa vuoden takaisesta pettymyksestä mestariksi. Vähän tyyliin se Gretzkyn eka tappio Iskendersille, jonka jälkeen hän tajusi mitä voittaminen oikeasti vaatii.
Penguins saa menestyksensä muuten vähän "liian" nopeasti ja "liian" nuorena. Sopimusvaatimukset nousisivat mestareilla jälleen pilviin tuhoten joukkueen rungon salary cap -kelvottomaksi. Tätä kohtaloa en Penguinsille halua, haluan nähdä hienon joukkueen, ehkä tulevan dynastiankin yhdessä vielä pitkään.
Tampa Bay ja Anaheim ovat joutuneet samantien cap-kurimukseen cupiensa jälkeen, mutta Red Wings kestäisi voiton cap -näkökulmasta kaikista parhaiten, koska joukkue on sidottu pitkälle tulevaisuuteen edullisilla sopimuksilla.
En halua yhdellekään NHL-joukkueelle enää tuota cap-tuhon kohtaloa, joten Red Wings siis voittoon ja Penguins ottaa kuitin vuoden päästä vaikkapa tämän kevään kovinta taistelijajoukkuetta Dallasia vastaan. Niin minusta vain olisi hienoa nähdä asioiden menevän, vaikka tässä ei omaa lehmää ojassa olisikaan. ;)