Connor McDavid – The Next, Next One?

  • 629 834
  • 1 985

Karavaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Flyers
Varsinkin kolmannessa pelissä sai kaunisteltua aika tuurillakin noita pistetilastoja kakkossyötöillä.

Ei siinä, varmasti vaikea pelata kun vastustaja saa ottaa aika kovaa.
Ehkä tuo prosentuaalinen pistelukema on herralle tärkeämpää kuin kannun nostaminen prosenttien kustannuksella. Onko muuten jossain ollut mcd:n haastattelua mitä mieltä tästä sweepistä oli?
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Ehkä tuo prosentuaalinen pistelukema on herralle tärkeämpää kuin kannun nostaminen prosenttien kustannuksella. Onko muuten jossain ollut mcd:n haastattelua mitä mieltä tästä sweepistä oli?

McDavid sanoi ainakin eilen pelin jälkeen, että oli omituinen sarja ja ihmeellinen sweep.

“They wanted to sit back and play a good solid defensive game. I thought our game was pretty solid defensively as well. You look back at the two games here in Winnipeg, we got leads and we don’t find ways to close them out. It’s a weird series, it’s a weird sweep for sure. It is what it is.”
 
Viimeksi muokattu:

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Koko tämän vänkäämisen pointti on nimenomaan se, että Crosbyn ja Malkinin ympärillä ollut joukkue oli paperilla hyvinkin keskinkertainen. Se että tässäkin keskustelussa ylistetään jotain Ruslan Fedotenkoa jonain sateentekijänä joka on kerran puhkaissut 40 pisteen rajan, vain korostaa sitä minkälaisia keskinkertaisuuksia Crosby ja Malkin tuona(kin) vuonna veti perässään.

Saadaan mennä taaksepäin aikaan ennen palkkakattoa, että löytyy joukkueita, joissa ei ole isoa nippua keskinkertaisuuksia "perässä vedettävänä" (jollaista termiä en lätkän kaltaisessa joukkuepelissä ylipäätään käyttäisi kuin ääritapauksissa). Kaikissa niitä on.

On vain joukkueen menestyksen kannalta ihan hirveän iso ero, että A) onko se ykkösen tai kakkosen täyteheppu yleispelaajana laadukas vaikkakin hitusen tehoton, vai käytännössä AHL-kamaa, tai B) voittaako kolmosketju oman pelinsä, kenties pimentää vastustajia tai tekee maalin silloin tällöin, vai vuotaako maaleja ja silloinkin kun ei vuoda niin se oma tehonyrkki joutuu aloittamaan vaihtonsa puolustusalueelta, tai C) onko nelosketju toimiva energiaketju, jarruketju, sekin maalintekoon osallistuva porukka, tavalla tai toisella hyödyllinen ketju kumminkin (vähintäänkin jos peluutuksella pidetään kaukana kaverin kärkipelaajista), vai eikö sitä uskalla peluuttaa, jolloin muiden pelaajien kuorma kasvaa ja vastustajat luistelevat heidät pelien ja sarjojen venyessä pyörryksiin.

Keskinkertaisuuksista saa aikaan kumman tahansa noista versioista, mutta roolitusten sopivuus ja näiden pelaajien "keskinkertaisuuden aste" määrittää varmaankin useammin joukkueen menestyksen kuin se, että tekeekö ykkösen sena ko. keväänä 0,8 vai 1,2 PPG. Mainitsemaani Fedotenkoa en käsittääkseni "ylistänyt sateentekijänä", mutta monipuolisena, kohtuuhintaisena ja ihan hyvänä pelaajana pystyi useampana pitkänä keväänä eri joukkueissa täyttämään joko kärkiketjujen täytehepun tai voittavan kolmosketjun osasen tehtävän hyvällä tasolla, siinä missä Edmontonilla oli heittää vastaavaan ruutuun esim. Tyler Ennis (vm. 2021), joka ei pysty mihinkään näistä tarpeista. Pelaajalla on lokero täytettävänä, niin hoituuko se hyvällä tasolla vai ei. Siinä ei uran runkosarjakausien pistesarakkeet näillä välimallin jätkillä paljoa paina.

Pelaajien absoluuttinen tasoero ei aina ole valtava, mutta silloin kun useampi kaveri on roolissa, jossa ei ihan pärjää, niin tuo kertautuu juurikin sen verran, että ison ketjun peli kärsii, alempi ketju häviää pelinsä, nelosta ei uskalla peluuttaa. Ja vielä Edmontonin tapauksessa erityispiirteenä, lyödään McDavid ja Drai yhteen.

Tähän sitten lisänä pelitavan kysymysmerkit, joissa heikomman pelaajan vaikeudet korostuvat, kun esim. helppoa syöttösuuntaa ei ole tarjolla. Siellä on sen verran moni nesteessä, että siinä on McD:llä tekemätön paikka johtaa edestä.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
"Häviäjien rooli on jossitella, voittajien ei tarvitse"

-Kai Suikkanen

Samalla kuittailua itselleni ja McJeesusta kritisoiville.

"Suck my dick"

-Ron Jeremy

Leikitään vieläkin tulella ja minua häiritsee miten kaveri julistetaan maailman parhaaksi ja epäonnistumiset ovat muiden paskuutta. Selitykset ovat tuolta pohjalta ikuisesti McDavidin puolella. Ahmi maksimirooli, ole henkilöpalvonnan kohde ja hakkaa ne 150 pinnaa tauluun runkosarjassa.

Olisikohan Oilersin ja McDavidin kannalta fiksua hakea vähän järkevämpää roolitusta peliaikoineen jo runkosarjassa? Rosterin ihannetilannetta voi odottaa ikuisesti, mutta joukkuetta voi rakentaa joukkueeksi jo hyvissä ajoin. Nyt on jo selvää ettei kahdella jätkällä pärjätä poffeissa.

Harva tuntuu pohtivan miltä muusta joukkueesta tuntuu että kaksi tyyppiä keräävät palvontaa kun onnistutaan ja vaikeuksien keskellä muiden tulisi yhtäkkiä tukea kaksikkoa. Lopputulemana muu orkesteri toimii ripuliämpärinä.

Kirjoitinkin aiemmin, mutta tuntuu todella häiriintyneeltä että Oilers nojaa kahteen jätkään eikä edes kyseenalaista tuota. Kuitenkin joukkuepeli kyseessä ja itse ainakaan valmentajana en haluaisi haaskata yhtäkään kautta McDavidin kaltaisen talentin kanssa. Roolittaisin fiksummin kun on jo dataa runkosarjatasosta.

Olen takuulla aika yksin ajatusteni kanssa, mutta toivottavasti McDavidin kohdalla henkilöpalvonta laantuisi ja tajuttaisiin joukkueen merkitys ihan joukkueen sisältä alkaen.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
McDavid ei varmasti ole helpoin mahdollinen pelaaja noin valmentajan näkökulmasta. Yksikään pelaaja ei saisi olla joukkuetta suurempi, mutta... Puhutaan kuitenkin kaverista, josta on pöhisty jo kauan ennen herran varausvuotta. Juniorista lähtien kaikki ovat odottaneet McDavidin tekevän jotain uskomattomia urotekoja. Tulokkaasta lähtien herraa on verrattu jonnekin Crosby / Gretzky / Lemieux -tasolle. Reilua lienee sanoa, että McDavid on myös ainakin jossain määrin vastannut niihin huutoihin. Ei tietenkään yksi - yhteen vertailua kannata tehdä. Mutta McDavid on tuonut pelissään kaukaloon jotain ainutlaatuista. Herra on hyökkäyspään pelaajana ällistyttävänä. McDavidin vauhti ja ennen kaikkea kyky tehdä siinä vauhdissa asioita on melkoisen uniikkia kaikesta huolimatta. ...ja kun runkosarjassa se on näkynyt taulullakin. McDavidin palkintokaapissa on täytettä jo kohtuullisesti, vaikka nuoresta miehestä puhutaan.

Tässä vaiheessa viimeistään kaikille lienee selvää, ettei jääkiekossa yksi mies riitä kantamaan päätyyn asti. Ei edes kaksi. Kyse on joukkuepelistä. Ei tämä ole ensimmäinen kevät, kun se esiin nousee. Ei tämä ole ensimmäinen kevät, kun puhutaan Oilersin joukkueen rakentamisen epäonnistumisesta. Eivät fanit tai media ole pitäneet terveenä sitä, että Oilers on täysin McDavidin ja Draisaitlin harteilla. Mutta kun McDavidista on odotettu messiasta iät ja ajat... Kuka on se valmentaja, joka uskaltaa peluuttaa nimetöntä, ei erityisen hyvää shutdown ketjua McDavidin sijaan, kun McDavidin tehokkuudesta näytöt on taululla? Ei ihan helppo päätös. Voisiko jopa olettaa, että epäonnistuessaan se tietäisi valmentajan omia potkuja? McDavid on kyennyt tulosta tekemään silloinkin, kun Oilersin muilla pelaajilla on haasteita ollut. Ylipeluutus kuitenkin ampuu vain omaan nilkkaan.

En minä tiedä, onko hype McDavidin ympärillä aiheetonta. Mielestäni ei oikeastaan. McDavid on sen ansainnut tekemisellään. Toki kiekkopiireissä kanadan kultapojan kohdalla voi perustellusti sanoa hypen hieman karanneen käsistä, hieman liioitteluun sortuneen. Mutta sellaista se on. Tuskin herran päätyminen Oilersiin ainakaan hypeä vähentävä muuttuja oli. Tarinoita urheilu kuitenkin monessa mielessä on.

McDavidin kuten Oilersinkin kannalta kuitenkin olisi suotavaa, että Oilers kykenisi tasapainoisemman joukkueen rakentamaan. McDavidin ja Draisaitlin ympärille pitää löytää sen verran laatua, että kaksikko voidaan erottaa omia tulosyksiköitään kantamaan. Jos se hieman näkyy McDavidin pistesarakkeessa runkosarjassa, niin mitä sitten. Yksi tulosyksikkö on kevään tuomarilinjalla liian helppo pimentää. McDavidin suurimpia avuja on helpompi pelata pois, kun hieman tiukempi kahvaaminen saattaa läpi mennä. McDavidin ja Draisaitlin sijoittaminen samaan ketjuun ei voi olla valmentajan ainoa ase. Jos joukkuetta saadaan vahvemmin tasapainoon, olisi McDavidin peluutuksen maltillistaminen helpommin perusteltavissa. Silloin tuskin kuuluisi huhuja McDavidin sanelusta pelikaveriensa suhteen. Ei ainakaan niin helposti.

McDavidin pitänee jossain vaiheessa kyetä peliään monipuolistamaan. Tyylillisesti puhutaan aivan erilaisesta pelaajasta kuin Crosby. Mutta noin kokonaisvaltaisen pelin kehittämiseltä näkisin tarvetta samankaltaiselle kehityskäyrälle. Pelkkä hyökkäyspään dominanssi ei riitä, vaan pitäisi kyetä edestä johtamaan ympäri kaukaloa. Siihen kehitykseen on tosin aikaa edelleen, aika näyttää onko McDavidista siihen. Yksin McDavid ei kuitenkaan kykene kannua voittamaan, ei edes Drain kanssa. Siihen pitää joukkue saada ympärille.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Oles

ipaz

Jäsen
Leikitään vieläkin tulella ja minua häiritsee miten kaveri julistetaan maailman parhaaksi ja epäonnistumiset ovat muiden paskuutta. Selitykset ovat tuolta pohjalta ikuisesti McDavidin puolella. Ahmi maksimirooli, ole henkilöpalvonnan kohde ja hakkaa ne 150 pinnaa tauluun runkosarjassa.

Käsittääkseni McDavid on todella vaatimaton kaveri siviilissä. NHL:ää vituttaa kuin eivät pysty käyttämään häntä markkinoinnissa joidenkin koripallon väriläiskien tapaan. Hyvin harmaa ja analyyttinen tyyppi.

Olisikohan Oilersin ja McDavidin kannalta fiksua hakea vähän järkevämpää roolitusta peliaikoineen jo runkosarjassa? Rosterin ihannetilannetta voi odottaa ikuisesti, mutta joukkuetta voi rakentaa joukkueeksi jo hyvissä ajoin. Nyt on jo selvää ettei kahdella jätkällä pärjätä poffeissa.

Luonnollisesti tämä on valmennuksen päätös ja joukkueen rakentaneen GM:n (tai tässä tapauksessa kahden GM:n) ansiota. Kun kerta joukkueessa on kaksi aivan ylivoimaista pelaajaa, niin tottakai heitä peluutetaan paljon. Nyt toimiston seuraava tehtävä on vahvistaa taustajoukkoja. Ei se ole McDavidin tai Draisaitl syy, että joutuvat pelaamaan itseään paljon huonompien pelaajien kanssa. McDavidin kohdalla on vielä sekin haaste, että NHL:ssä on aika harvoja samaan pelinopeuteen tai pelinlukuun kykeneviä pelaajia. Tai kyllähän heitäkin jokunen on, mutta maksavat niin pirusti ettei sellaista saa cappiin mahdutettua.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Olen takuulla aika yksin ajatusteni kanssa, mutta toivottavasti McDavidin kohdalla henkilöpalvonta laantuisi ja tajuttaisiin joukkueen merkitys ihan joukkueen sisältä alkaen.
Itse muotoilisin tämän niin, että McDavidiltä pitäisi vaatia paljon enemmän. Ei pisteitä tai henkilökohtaista loistoa, vaan että alkaisi vetää itseään selkeästi huonompia ketjukavereita mukanaan isoihin pisteisiin ja vastuisiin. Itse asiassa ulottaisin tämän koskemaan koko joukkuetta, koska hän on joukkueensa kapteeni ja ylivoimaisesti paras pelaaja.
 

Wild-Chester

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Saadaan mennä taaksepäin aikaan ennen palkkakattoa, että löytyy joukkueita, joissa ei ole isoa nippua keskinkertaisuuksia "perässä vedettävänä" (jollaista termiä en lätkän kaltaisessa joukkuepelissä ylipäätään käyttäisi kuin ääritapauksissa). Kaikissa niitä on.

On vain joukkueen menestyksen kannalta ihan hirveän iso ero, että A) onko se ykkösen tai kakkosen täyteheppu yleispelaajana laadukas vaikkakin hitusen tehoton, vai käytännössä AHL-kamaa, tai B) voittaako kolmosketju oman pelinsä, kenties pimentää vastustajia tai tekee maalin silloin tällöin, vai vuotaako maaleja ja silloinkin kun ei vuoda niin se oma tehonyrkki joutuu aloittamaan vaihtonsa puolustusalueelta, tai C) onko nelosketju toimiva energiaketju, jarruketju, sekin maalintekoon osallistuva porukka, tavalla tai toisella hyödyllinen ketju kumminkin (vähintäänkin jos peluutuksella pidetään kaukana kaverin kärkipelaajista), vai eikö sitä uskalla peluuttaa, jolloin muiden pelaajien kuorma kasvaa ja vastustajat luistelevat heidät pelien ja sarjojen venyessä pyörryksiin.

Keskinkertaisuuksista saa aikaan kumman tahansa noista versioista, mutta roolitusten sopivuus ja näiden pelaajien "keskinkertaisuuden aste" määrittää varmaankin useammin joukkueen menestyksen kuin se, että tekeekö ykkösen sena ko. keväänä 0,8 vai 1,2 PPG. Mainitsemaani Fedotenkoa en käsittääkseni "ylistänyt sateentekijänä", mutta monipuolisena, kohtuuhintaisena ja ihan hyvänä pelaajana pystyi useampana pitkänä keväänä eri joukkueissa täyttämään joko kärkiketjujen täytehepun tai voittavan kolmosketjun osasen tehtävän hyvällä tasolla, siinä missä Edmontonilla oli heittää vastaavaan ruutuun esim. Tyler Ennis (vm. 2021), joka ei pysty mihinkään näistä tarpeista. Pelaajalla on lokero täytettävänä, niin hoituuko se hyvällä tasolla vai ei. Siinä ei uran runkosarjakausien pistesarakkeet näillä välimallin jätkillä paljoa paina.

Pelaajien absoluuttinen tasoero ei aina ole valtava, mutta silloin kun useampi kaveri on roolissa, jossa ei ihan pärjää, niin tuo kertautuu juurikin sen verran, että ison ketjun peli kärsii, alempi ketju häviää pelinsä, nelosta ei uskalla peluuttaa. Ja vielä Edmontonin tapauksessa erityispiirteenä, lyödään McDavid ja Drai yhteen.

Tähän sitten lisänä pelitavan kysymysmerkit, joissa heikomman pelaajan vaikeudet korostuvat, kun esim. helppoa syöttösuuntaa ei ole tarjolla. Siellä on sen verran moni nesteessä, että siinä on McD:llä tekemätön paikka johtaa edestä.

Ei tästä varsinaisesti eri mieltä olla. Keskustelu lähti osaltani alunperin liikkeelle ideasta että nykyinen Oilers voisi menestysreseptiltään muistuttaa paljon -09 Penguinsia. Eli kahden supertähden täytyy kantaa poikkeuksellisen suuri tulosvastuu. Se että pelaako kolmoskentässä fedotenkoja vai ennisejä, täyttää mielestäni määritelmän "erot ovat pieniä" noin pelaajamateriaalia tarkastellessa. Toki tuloksellisesti eroa voi olla "valovuosi" jos ennisien kanssa jäädään sweepatuksi ekalla kierroksella, ja fedotenkojen kanssa nostetaan kannua.

Vuodet eivät ole veljiä, ja peli on muuttunut reilussa kymmenessä vuodessa mutta jos joku joukkue -09 Penguinsin kaltaisen runin -20 luvulla voisi tehdä, se olisi mielestäni Oilers.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ei pisteitä tai henkilökohtaista loistoa, vaan että alkaisi vetää itseään selkeästi huonompia ketjukavereita mukanaan isoihin pisteisiin ja vastuisiin.
Johan McDavid on Chiassonille ja Kassianille isot tilipussit saanutkin. Puljujärvikin on itselleen isoa tilipussia pelaamassa ja sekin pitkälti McDavidin vierellä. Ja olihan siinä Maroon myös kovasti nostamassa arvoaan, vaikka ottikin sitten pienen sopimuksen.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Kun Pittsburgh on tuotu keskusteluun mukaan niin sanotaan näin, että Pittsburgh sai kausilla 2008 ja 2009 roolijätkistään enemmän irti kuin Oilers. Oliko Pensin roolipelaajat sitten merkittävästi Oilersin vastaavia kovempia niin en nyt tiedä, vai olisiko kyse ollut enemmänkin peluutuksesta? Crosby ja Malkin olivat ihan saatanan kovia playoffeissa jo nuorina, mutta eivät kuitenkaan joukkuetta suurempia. Oilersia katsoessa se tuntuu olevan nimenomaan kahden miehen show eikä koko joukkueen juttu mistä peluutuskin kertoo karua kieltä. Ei Bylsma heittänyt omia alempia ketjujaan susille pitämällä näitä penkillä pitkiä aikoja ja sitten omanpään aloitukseen jne. Pens oli joukkue huolimatta siitä, että sillä oli tuohon aikaan kenties kaksi maailman parasta pelaajaa. Vähän kuten Oilersilla nyt. 09 Cupin jälkeen oli vaikeaa, mutta NHL on ihan saatanan kova sarja eikä Crosbyn ja Malkinin aikakaudella ole toista menestyneempää joukkuetta. Kaudella 2009-10 vaikutti osaltaan varmasti raskaat pari kautta alla. 2011 meni ohi ihan vain siksi, että molemmat Crosby ja Malkin olivat loukkaantuneita eivätkä pelanneet keväällä peliäkään. Joukkue vaatii aina oikeanlaisia johtajia näyttämään eteen ja Crosby on ollut urallaan tässä aivan top-pelaaja.

McDavid ei kyennyt siihen mihin Crosby nuorena eli johdattamaan joukkueensa menestykseen, mutta toisaalta McDavidilla on aikaa voittaa vaikka useampi cup kuin mitä Crosby on voittanut. Yhden miehen show tämä ei kuitenkaan ole ja myös McDavid tarvitsee ympärilleen joukkueen voittaakseen.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Johan McDavid on Chiassonille ja Kassianille isot tilipussit saanutkin. Puljujärvikin on itselleen isoa tilipussia pelaamassa ja sekin pitkälti McDavidin vierellä. Ja olihan siinä Maroon myös kovasti nostamassa arvoaan, vaikka ottikin sitten pienen sopimuksen.
Eivät ylihintaiset tilipussit ole se juttu ja se, että repii keskinkertaisista talenteista irti tehoja ja laatua. Jos nyt taas verrataan Crosbyyn - ja häneenhän McDavidia pitää verrata! - niin siellä on ollut näitä guentzeleitä ja shearyjä, jotka ovat olleet todella kovia ja pleijareissa vielä kovenpia.
 

ipaz

Jäsen
Pens oli joukkue huolimatta siitä, että sillä oli tuohon aikaan kenties kaksi maailman parasta pelaajaa. Vähän kuten Oilersilla nyt.

Pens hankki keväällä -09 hyökkäyksensä vahvistukseksi nuo jo aiemman mainitut Guerinin, Kunitzin ja Adamsin. Siinä tuli kerralla pukukoppiin niin järkyttävä määrä kokemusta, voitonnälkää ja ennenkaikkea menestymisen eteen vaadittavaa esimerkkiä, että sen oli pakko näkyä nuorempien asennoitumisessa. Myös se että valmentaja Michel Therrien sai kenkää helmikuussa muutti varmasti koko paletin. Pens pelasi tuolla kaudella hyvän syyskauden, mutta oli sysipaska tammikuusta Therienin potkuihin (NHL:n 25. sillä aikavälillä). Bylsman otettua ohjat oli Pens runkosarjan lopun paras joukkue voittoprosentin ollessa 80%. Tulee hieman mieleen eräs St. Louis Blues kaksi vuotta sitten. Lisäksi Pens säästyi loukkaantumisilta ja pleijarit vedettiin läpi vain 13:lla hyökkääjällä ja seitsemällä pakilla (kahdeksas eli Alex Goligoski oli parissa ottelussa 7. pakkina).

Tuleva kesä ja ensi kausi näyttää paljon mikä on Edmonton Oilers. Juuri oikeiden pelaajien haaliminen on nykypäivänä huomattavan haastavaa palkkakatonkin vuoksi. Tällä ja tulevalla kaudella vieläkin vaikeampaa kun katto ei nouse, mitä se muuten on tehnyt joka vuosi käyttöönottonsa jälkeen. Siellä on nuoria ja lupaavia kavereita (Bouchard, McLeod, Broberg jne.) ja heitä pitäisi mun mielestä ajaa kunnolla sisään heti kauden alusta. Ja sitten deadlinella pyrittävä hankkimaan pari kokenutta voittajaa rinkiin näyttämään esimerkkiä pleijareihin. Connor on nyt pelannut kuusi kautta. Mario Lemieux voitti ensimmäisen Cupinsa seitsemännellä kaudellaan. Pens jäi edeltävänä kautena ulos pleijareista.
 
Viimeksi muokattu:
Tätä keskustelua on mielestäni mielenkiintoista seurata ja helppoja totuuksia Edmontonin menestyksettömyyteen ja McDavidin vaatimattomiin pudotuspeleihin ei oikein ole. Tietenkin muutaman tuuripompun avulla Oilers olisi voinut jälleen kammeta itsensä toiselle kierrokselle ja McDavid olisi saanut taas hieman enemmän tilaa hengittää jatkoajan analyytikkojen valvovien silmien alla, mutta nyt kävi näin. Myös nämä Pens-Oilers ja Crosby-McDavid vertailut ovat mielenkiintoisia, vaikka eivät nekään tietenkään ihan täyttä totuutta kerro, koska vuodet eivät tunnetusti ole veljeksiä. Samoin täällä monet huutelevat sitä, että jääkiekossa tarvitaan joukkuetta, mutta kyllä Stanley Cupin pleijareissa on ennenkin menty jopa päätyyn asti melko vajavaisilla rostereilla (esimerkiksi Chicago neljällä puolustajalla).

Omassa mielessäni on jo pidemmän aikaa muhinut kysymys McDavidiin liittyen, ja nyt jos koskaan tuntuu oikealta ajalta heittää se ilmoille. Nimittäin: Olisiko Connor McDavid maailman paras jääkiekkoilija ilman tuota uskomatonta nopeuttaan? Tähtipelaaja mies olisi varmasti, kun muutkin avut ovat loistavalla tasolla, mutta nähtäisiinkö enää samanlaista dominointia kuin nyt? Mietin usein sitä, kuinka nopeasti esimerkiksi Erik Karlsson tippui maailman parhaasta pelaajasta rivipelaajaksi hidastuttuaan tarpeeksi. McDavid pystyisi tietenkin hyökkääjänä kompensoimaan tuota nopeutta muilla tavoin, mutta olisiko se enää tarpeeksi, että McDavid erottuisi pakasta samalla tavalla kuin nyt?

Osittain tähän liittyen nimimerkillä Kaitsu oli mielenkiintoista pohdintaa Oilersin pelitavasta joukkueen kausitopicissa:

McDavidin mukaan luotu pelitapa antaa vastustajalle tuhottoman määrän vastaiskuja ja yv-hyökkäyksiä. Mikä on runkosarjassa maalivahtien tilastoille aivan horroria ja, jolla ei oikein koskaan pärjätä playoffseissa.

McDavid tykkää selkeästi hakea kiekon vauhdilla alhaalta, lähes pakkien lavasta. Tuo tapa saa aikaan sen, että laiturit monesti karkaavat keskialueelle, mikä venyttää viisikon etäisyydet. Davidille se ei ole ongelma, kun pääsee vauhdilla haastamaan "seisovaa" puolustusta ja pisteitä tulee. Kuten on nähty. Samalla kuitenkin viisikon puolustusvalmius on heikko, joka sekin on nähty.

Kun täällä on nyt verrattu tuota 2009 Pensiä nykyiseen Oilersiin, niin mielestäni tätä pelitapakeskustelua on käyty melko vähän. Koska McDavidin ylivoimaisesti erottuvin ominaisuus on tuo uskomaton nopeus, luo se omat haasteensa myös joukkueen pelitavan suunnitteluun. Esimerkiksi: Kuka pystyy pelaamaan McDavidin kanssa? Täytyykö joukkueella olla kaksi eri pelitapaa - toinen McDavidin ollessa kentällä ja toinen muiden "tavallisten" hyökkääjien kanssa? Ehkä Penguinsilla oli/on helpompaa tässä suhteessa, kun Crosby ja Malkin ovat ennemminkin "perinteisesti" hyviä jokaisella eri osa-alueella tasaisesti. Näin ollen koko joukkueen pelitapa voi olla yhtenäisempi ja joku muu pelaajaa pystyy paikkaamaan herroja lyhyellä aikavälillä kohtalaisesti. Tämän lisäksi kun verrataan McDavidia ja Crosbya suoraan keskenään, niin sen, minkä Crosby häviää McDavidille vauhdissa, hän voittaa vahvuudessa ja kamppailuvoimassa. Tämä on selkeä etu sekä pelitavallisesti että playoff-kiekon vankilasääntöjä ajatellen.

Väsymyksestä johtuen hieman sekava viesti, mutta eiköhän siitä omat pääajatukset erota.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Vertaan tällä kertaa McDavidia Messiin tuolta potkupallon puolelta. Jos McDavid olisi futari, hänen ympärilleen voitaisiin rakentaa helposti joukkue, joka hoitaisi myös puolustustyöt ja McDavid voisi viihdyttää meitä kaikkia häkellyttävällä hyökkäämisellään. Näin valitettavasti jääkiekossa ei ole (noin neljä kenttää eikä yksi pelaaja voi olla koko ajan jäällä) eikä etenkään NHL:ssä (palkkakatto). Crosby on sitten se Juventuksen kaveri.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Vertaan tällä kertaa McDavidia Messiin tuolta potkupallon puolelta. Jos McDavid olisi futari, hänen ympärilleen voitaisiin rakentaa helposti joukkue, joka hoitaisi myös puolustustyöt ja McDavid voisi viihdyttää meitä kaikkia häkellyttävällä hyökkäämisellään. Näin valitettavasti jääkiekossa ei ole (noin neljä kenttää eikä yksi pelaaja voi olla koko ajan jäällä) eikä etenkään NHL:ssä (palkkakatto). Crosby on sitten se Juventuksen kaveri.

Hyvä vertaus. Crosbyn ympärille ei tarvitse rakentaa joukkuetta. Crosby tekee sen joukkueen itse tarvittaessa vaikka venäläisistä bussikuskeista. Ja voittaa.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Mielenkiintoinen tilasto tuo, että McDavidiin kohdistuneista rikkeistä ei ole vihelletty yhtään jäähyä näissä eikä syksyn pudotuspeleissä. Antaa poikien pelata kunhan niillä ei ole kiekkoa?
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Nostan tässä ketjua enkä omaa häntääni. No jaa.

McDavid on aloittanut kautensa siitä mihin viime vuonna jäi (jätän tämän tähän näin, jotta saadaan keskustelua) ja neljässä pelissä tehot 6+5=11. Koko uran pistekeskiarvo on 1.42 ja Mike Bossyn (paranemisia!) pistekeskiarvo 1.50 saattaa olla sittenkin mahdollisuuksien rajoissa. Sitten edellä olisivat enää Gretzky, Lemieux ja Lalonde. (Jätin törkeästi yhden 2 pelin jantterin ottamatta huomioon, toivottavasti ei ole alkuperäiskansalainen tai vielä pahempaa jotten saa tästä turpaani.)

200 maaliakin tuli täyteen. Tuliko Crosbyllä vähän nopeammin? Kyllä. Täällä kuuden kauden jälkeistä vertailua:

 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Tälle kaudellehan McDavid on lisännyt arsenaaliinsa suoraan syötöstä laukauksen, jota on varsinkin ylivoimalla käyttänyt melko hanakasti. Ihan vielä McDavidin onetimer ei ole Draisaitlin tasolla, mutta kovaa vauhtia tulossa. Jälki on kuitenkin ollut jo tuhoisaa, siitä kertoo kuusi maalia neljään otteluun. 50 maalin rajapyykki on ihan realismia tällä kaudella, ainakin tällä tahdilla. Ja voi mennä aika reippaasti ylikin.

Itse asiassa jos McDavidin tahti tämmöisenä jatkuu, niin 50 maalin rajapyykki menisi laskelmien mukaan rikki 34 ottelussa. Tällä hetkellä McDavid tekee 1,5 maalia ottelua kohden.
 
Viimeksi muokattu:

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Mä löysin tällasen kivan leikkikalun: Mcdavid Last 82 Games | StatMuse

McDavidille viimeiseen 82 runkosarjapeliin 151 pistettä (52 plus 99). Viimeiseen 50 peliin 95 pongoa. Eli mahdollisuuksia on aivan hämmästyttäviin lukemiin.

Kaikkien aikojen kausiennätyksissä sijalla 10 on Gretzkyn 164 pistettä. Siinäkö hyvä tavoite?

 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
McDavidiin kohdistuneesta rikkeestä vihellettiin jäähy vegasia vastaan ja sillä katkesi McDavidin 11 pelin ja 270 kentällävietetyn minuutin putki ilman jäähyä vastustajalle. Kuinkahan monta kertaa tota tota aikana on rikottu jäähyn arvoisesti? 20? 30? 40?

Minkälaisia tehoja tekisikään jos tuomarien puolesta kohdeltaisiin edes niinkuin muita pelaajia :)
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Mä löysin tällasen kivan leikkikalun: Mcdavid Last 82 Games | StatMuse

McDavidille viimeiseen 82 runkosarjapeliin 151 pistettä (52 plus 99). Viimeiseen 50 peliin 95 pongoa. Eli mahdollisuuksia on aivan hämmästyttäviin lukemiin.

Meinasin tuon Arizona matsin jälkeen kirjoitella että McDavid on suuri NHL:n epäonnistuja (kun ei onnistunut tekemään 150 pistettä 82 matsiin), teki vain 3p, kun piti tehdä 4p, mutta se vitsi sitten rikkoutui jo muutenkin tämän seuraavan pelin jälkeen...

Näemmä sitten tuo matsi 83 peliä sitten on ollut vain 0 pinnan peli, kun eilinen 2p nosti tuohon 151 pisteeseen. 149p oli eilisen jälkeen.

Toisaalta 1989 Steve Yzerman teki 80 peliin 155 pistettä, että vielä pitäis vähän kiristää. Ihan nevöhöödihän tämä Edmonton-junnu on Kuningas-Stevieen nähden.
 
Viimeksi muokattu:

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Viimeiseen 41 peliin 82 pistettä. Viimeiseen 21 peliin 48 pistettä. Kaverihan hätyyttelee jo Lemieuxia! ON. SE.
 

riimu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Avs, Preds, Leijonat
Onhan tuo ihan uskomatonta, kun jätkä vetelee parissa ekassa pelissä enemmän pisteitä kuin kuin muut koko kauden aikana. Vaikka on järjetöntä verrata kasarin/ysärin pistetahteja nykykiekkoon, niin mikä tuo meno on verrattuna vaikka Wäinöön ja Marioon?
 

Pardus

Jäsen
Onhan tuo ihan uskomatonta, kun jätkä vetelee parissa ekassa pelissä enemmän pisteitä kuin kuin muut koko kauden aikana. Vaikka on järjetöntä verrata kasarin/ysärin pistetahteja nykykiekkoon, niin mikä tuo meno on verrattuna vaikka Wäinöön ja Marioon?

Gretzky pelasi kovimmillaan koko kauden tahdilla 2,77 PPG, Lemieux 2,67 ja McDavid tällä hetkellä 2,6. Suunnilleen samaa tahtia siis nakuttelee.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös