Blue Jacketsin Jarmo Kekäläinen nappasi vapaiden agenttien markkinoilta kesän suurimman vonkaleen. Jyristely aiheen ympärillä vie huomiota olennaisemmilta onnistumisilta ja epäonnistumisilta.
www.jatkoaika.com
Antti Wennström tietää taas paremmin, miten NHL-joukkuetta pitää rakentaa. Oli Guddyn palkka ja sopimuksen pituus sitten liikaa tai sopiva, niin minun mielipide on se, että NHL-kiekossa tarvitaan edelleen hänen tyylisiä kovia ja armottomia pelaajia.
(edit / tarkennus) Ja koska tuollaiset pelaajat ovat nykypäivänä yhä harvinaisempia, niin heidän palveluistaan pitää ja kannattaa myös maksaa. Vaikea uskoa että Kekäläinen olisi ollut ainoa, joka tarjosi Guddylle isoa sopimusta (=vähintään 3M per kausi).
Tiedän että moni on eri mieltä ja haluaisivat nähdä kentän täynnä makareja, quinn hugheseja ja heiskasia. Mutta kun se ei vaan toimi niin. Pelissä on liian monta muuttujaa ja väitän, että Colorado hyötyi siitä että heillä pelasi Josh Manson Samuel Girardin sijasta. Eikä myöskään herrat Johnson huonosti vetäneet, vaikka ovat kaukana nykyihanteen puolustajaprofiilista. Hyvä mix taitoa, nopeutta, kovuutta ja voimaa. Se ei takaa menestystä, mutta luo sille paljon paremman perustan. Diversiteetti tekee joukkueesta vahvan. Guddy tuo jo pelkällä olemuksellaan ison rullan sitä kuuluisaa santapaperia silkinpehmeän sinitakki-joukkueen rosteriin. Mathieu Oliver on toinen, joka ei väistä ketään ja pudottaa hanskat varsin innokkaasti (
fight card). Saa joukkueen nuoret ja lupaavat tähtiehdokkaat hieman mielenrauhaa, kun tietää taustan olevan turvattu jos (ja kun) kaukalossa alkaa kiehumaan.