Avalanche yllätti ja nousi NHL:n pohjilta, "huonoimmalla materiaalilla" pudotuspeleihin, jossa oikeasti kiusasti runkosarjavoittaja Predatorsia. Viime kauden jumbosijan jälkeen odotukset oli tälle kaudelle tasoa "jaa-a", mutta nyt on vaihteeksi kunnon odotukset, että kaudella 2018-19 Avalanche pelaa kovaa jääkiekkoa.
Sopimustilanne on seuraava maininnanarvoisten pelaajien osalta:
Maalivahdit:
Semyon Varlamov, 5 900 000 $ (UFA 2019)
Pavel Francouz, 690 000 $ (UFA 2019)
Spencer Martin, RFA
Jonathan Bernier, UFA
Andrew Hammond, UFA
Varlamov palasi taas huipulle, mutta valitettavan rikkonainen kausi tuli hänelle jälleen. Erityiseti loppukaudesta äityi kovaan vireeseen, mutta sitten tulikin loppukauden mittainen loukkaantuminen. Varlamov olisi saattanut oikeasti pudotuspeleissä laittaa Predatorsin entistä tiukemmalle, mutta siitä voidaan vain spekuloida. Mutta sen uskaltaa sanoa, että Avalanchella on ensi kaudelle huippumaalivahti.
Kakkosveskaksi ja Varlamovin kirittäjäksi odotin solmittavan Bernierin, mutta en usko enää. Bernier pelasi myös hyvän kauden ja olisi ollut hyvä pari, mutta kun KHL:stä tuli täysin uusi tuttavuus NHL:ään eli Francouz, en usko Bernieriin. Francouzin uskon olevan kakkosveskari, mutta hänelle voi Avalanche hyvinkin hommata kilpailijan harjoitusleirille. Esimerkiksi Hammond voisi olla mahdollinen nimi jatkamaan kolmosveskana jollain vajaan miljoonan yksisuuntaisella sopimuskella.
Avalanchen maalivahtiprospectsosasto on valitettavan huono ja sen ykkösnimi taitaa olla tämä Martin, joka on pari peliä päässyt NHL:ssä penkiltä nyt seuraamaan. On edelleen maalivahdiksi nuori, joten saanee jatkaa, mutta paljon on otettava yllättäviä askeleita, jotta hänestä tulee joskus edes vakituinen kakkosmaalivahti NHL:ään.
Puolustajat:
Erik Johnson, 6 000 000 $ (UFA 2023)
Tyson Barrie, 5 500 000 $ (UFA 2020)
Nikita Zadorov, 2 150 000 $ (RFA 2019)
Conor Timmins, 925 000 $ (RFA 2021)
Samuel Girard, 728 333 $ (RFA 2020)
Anton Lindholm, 717 500 $ (RFA 2019)
David Warsofsky, 675 000 $ (UFA 2019)
Patrik Nemeth, RFA
Duncan Siemens, RFA
Mark Alt, UFA
Mark Barberio, UFA
Puolustus on kelpo mallilla, vaikka lähtökohtaisesti edelleen ja edelleen Avalanchen akilleen kantapää. Johnson on hyvä ykkösparin pakki, mutta saisi vähitellen pelata ehjempiä kausia. Johnsonia olisi Varlamovin tavoin kaivattu pudotuspeleihin. Barrie painoi oman piste-ennätyksensä ja on NHL:n parhaita kiekollisia puolustajia sekä ylivoimapelaajia, mutta kokonaisvaltaisesti ykkösparin tasoa. Zadorov on hyvä kakkospakkiparin kaveri Barrielle. Zadorov otti komeita kehitysaskeleita ja voitti NHL:n taklauspörssin.
Alkukaudesta tullut nuori Girard on potentiaalinen uusi Barrie, mutta rohkeista esityksistä huolimatta ei vielä lähtökohtaisesti top-4-tasoa. Nemeth tuli juuri ennen kauden alkua waivereista ja yllätti, hänelle tehtäneen parin vuoden jatko. Siemens ja Lindholm taistelee seiskapakin paikasta. Vähän vanhempi Warfosky kuuluu ennemmin AHL:än. Barberio ja Alt on samaa settiä, seiskapakkeja. Ei tarvetta tehdä jatkoa.
Viime kesän pakkiprojekteista Timmins on ykköskierroksen Cale Makaria valmiimpi pelaaja, mutta en usko hänestä olevan NHL:ään vielä kuin korkeintaan tuollaiseksi seiskapakiksi ja sellaiseen rooliin ei nuorta kannata ottaa, mielummin pelaa kunnon vastuulla AHL:ssä ensimmäisen kautensa ammattilaisena. Makar jatkaa yliopistosarjassa.
Hyökkääjät:
Nathan MacKinnon, 6 300 000 $ (2023 UFA)
Gabriel Landeskog, 5 571 429 $ (2021 UFA)
Carl Söderberg, 4 750 000 $ (2020 UFA)
Colin Wilson, 3 937 500 $ (2019 UFA)
Sven Andrighetto, 1 400 000 $ (2019 RFA)
J.T. Compher, 925 000 $ (2019 RFA)
Alexander Kerfoot, 925 000 $ (2019 RFA)
Dominic Toninato, 925 000 $ (2019 RFA)
Mikko Rantanen, 894 167 $ (2019 RFA)
Tyson Jost, 885 833 $ (2020 RFA)
Vladislav Kamenev, 833 333 $ (2019 RFA)
A.J. Greer, 741 667 $ (2019 RFA)
Matt Nieto, RFA
Nail Yakupov, RFA
Joe Colborne, UFA
Blake Comeau, UFA
Gabriel Bourque, UFA
Rocco Grimaldi, UFA
Hyökkäys sai MacKinnonin isojen kehitysaskeleiden myötä kunnolla uskottavuutta. Odotettavissa on ensi kuussa Hart Trophyn voitto ja Ted Lindsay Awardissa lienee toinen. Tämän myötä odotukset ensi kaudelle MacKinnonille saattaa olla liiankin suuret, mutta uskallan veikata MacKinnonista kasvaneen nyt vakituinen yli 80 pisteen mies. Toki en pane pahakseni, vaikka jatkaisi tätä noin sadan pisteen tahtia ensi kaudellakin. Rantanen painoi rinnalla kovat tehot myöskin, mutta hänellekin odotukset saattaa nousta nyt liian korkeaksi. Mutta varmaksi kärkiketjujen mieheksi Rantanen on jo kasvanut. Landeskog täydentää joukkoa. Suuri henkinen johtaja, mutta myös pelillisesti tärkeimpiä pelaajia.
Keskikentistä löytyy nuoria mielenkiintoisia Kerfoot, Jost, Compher ja Andrighetto. Kerfoot oli erinomainen haku kesällä ja vaikka hänelle tulikin pitkä vaikea jakso, painoi silti yli 40 pistettä tulokaskaudellaan. Parikymppisen Jostin kausi oli lupauksia herättävä, hänessä on ainekset erinomaiseksi kakkossentteriksi MacKinnonin taakse pitkäksi ajaksi. Andrighetton kausi oli rikkonainen, mutta loppujen lopusi hyvä. Compher paransi kauden edetessä.
Söderberg on kolmanneksi kallein hyökkääjä ja ei palkkansa arvoinen, mutta huonon viime kauden jälkeen paransi nyt huimasti ja on taas luotettava alaketjujen monipuolinen sentteri. Wilsonin kausi oli kaikista rikkonaisista rikkonaisin. Söderbergin tutkaparit Nieto ja Comeau ovat vapaita agentteja. Nieto on RFA, Comeau UFA. Comeaulle tekisin sittenkin vuoden jatkon, Nietolle parinkin vuoden. Luotettavia taistelevia alaketjun duunareita, kuten Wilson ja Söderberg.
Toninato ja Kamenev taistelevat 13. ja 14. hyökkäjään paikasta, hyvin mahdollinen pari aloittamaan kauden ylhäällä. Greeriin en jaksa uskoa, että kasvaa koskaan NHL-pelaajaksi, mutta paikannee taas loukkaantumisia. Yakupov aloitti kauden huikeasti, mutta hyytyi totaalisesti ja lähtenee Venäjälle. Colborne oli floppien floppi ja hänen sopimuksestaan päästään nyt eroon. Bourque oli positiivinen yllätys, mutta tehne tilaa nuoremmille. Grimaldista ei ole NHL:ään.
Jatkuu... ei mahtunut yhteen viestiin...
Sopimustilanne on seuraava maininnanarvoisten pelaajien osalta:
Maalivahdit:
Semyon Varlamov, 5 900 000 $ (UFA 2019)
Pavel Francouz, 690 000 $ (UFA 2019)
Spencer Martin, RFA
Jonathan Bernier, UFA
Andrew Hammond, UFA
Varlamov palasi taas huipulle, mutta valitettavan rikkonainen kausi tuli hänelle jälleen. Erityiseti loppukaudesta äityi kovaan vireeseen, mutta sitten tulikin loppukauden mittainen loukkaantuminen. Varlamov olisi saattanut oikeasti pudotuspeleissä laittaa Predatorsin entistä tiukemmalle, mutta siitä voidaan vain spekuloida. Mutta sen uskaltaa sanoa, että Avalanchella on ensi kaudelle huippumaalivahti.
Kakkosveskaksi ja Varlamovin kirittäjäksi odotin solmittavan Bernierin, mutta en usko enää. Bernier pelasi myös hyvän kauden ja olisi ollut hyvä pari, mutta kun KHL:stä tuli täysin uusi tuttavuus NHL:ään eli Francouz, en usko Bernieriin. Francouzin uskon olevan kakkosveskari, mutta hänelle voi Avalanche hyvinkin hommata kilpailijan harjoitusleirille. Esimerkiksi Hammond voisi olla mahdollinen nimi jatkamaan kolmosveskana jollain vajaan miljoonan yksisuuntaisella sopimuskella.
Avalanchen maalivahtiprospectsosasto on valitettavan huono ja sen ykkösnimi taitaa olla tämä Martin, joka on pari peliä päässyt NHL:ssä penkiltä nyt seuraamaan. On edelleen maalivahdiksi nuori, joten saanee jatkaa, mutta paljon on otettava yllättäviä askeleita, jotta hänestä tulee joskus edes vakituinen kakkosmaalivahti NHL:ään.
Puolustajat:
Erik Johnson, 6 000 000 $ (UFA 2023)
Tyson Barrie, 5 500 000 $ (UFA 2020)
Nikita Zadorov, 2 150 000 $ (RFA 2019)
Conor Timmins, 925 000 $ (RFA 2021)
Samuel Girard, 728 333 $ (RFA 2020)
Anton Lindholm, 717 500 $ (RFA 2019)
David Warsofsky, 675 000 $ (UFA 2019)
Patrik Nemeth, RFA
Duncan Siemens, RFA
Mark Alt, UFA
Mark Barberio, UFA
Puolustus on kelpo mallilla, vaikka lähtökohtaisesti edelleen ja edelleen Avalanchen akilleen kantapää. Johnson on hyvä ykkösparin pakki, mutta saisi vähitellen pelata ehjempiä kausia. Johnsonia olisi Varlamovin tavoin kaivattu pudotuspeleihin. Barrie painoi oman piste-ennätyksensä ja on NHL:n parhaita kiekollisia puolustajia sekä ylivoimapelaajia, mutta kokonaisvaltaisesti ykkösparin tasoa. Zadorov on hyvä kakkospakkiparin kaveri Barrielle. Zadorov otti komeita kehitysaskeleita ja voitti NHL:n taklauspörssin.
Alkukaudesta tullut nuori Girard on potentiaalinen uusi Barrie, mutta rohkeista esityksistä huolimatta ei vielä lähtökohtaisesti top-4-tasoa. Nemeth tuli juuri ennen kauden alkua waivereista ja yllätti, hänelle tehtäneen parin vuoden jatko. Siemens ja Lindholm taistelee seiskapakin paikasta. Vähän vanhempi Warfosky kuuluu ennemmin AHL:än. Barberio ja Alt on samaa settiä, seiskapakkeja. Ei tarvetta tehdä jatkoa.
Viime kesän pakkiprojekteista Timmins on ykköskierroksen Cale Makaria valmiimpi pelaaja, mutta en usko hänestä olevan NHL:ään vielä kuin korkeintaan tuollaiseksi seiskapakiksi ja sellaiseen rooliin ei nuorta kannata ottaa, mielummin pelaa kunnon vastuulla AHL:ssä ensimmäisen kautensa ammattilaisena. Makar jatkaa yliopistosarjassa.
Hyökkääjät:
Nathan MacKinnon, 6 300 000 $ (2023 UFA)
Gabriel Landeskog, 5 571 429 $ (2021 UFA)
Carl Söderberg, 4 750 000 $ (2020 UFA)
Colin Wilson, 3 937 500 $ (2019 UFA)
Sven Andrighetto, 1 400 000 $ (2019 RFA)
J.T. Compher, 925 000 $ (2019 RFA)
Alexander Kerfoot, 925 000 $ (2019 RFA)
Dominic Toninato, 925 000 $ (2019 RFA)
Mikko Rantanen, 894 167 $ (2019 RFA)
Tyson Jost, 885 833 $ (2020 RFA)
Vladislav Kamenev, 833 333 $ (2019 RFA)
A.J. Greer, 741 667 $ (2019 RFA)
Matt Nieto, RFA
Nail Yakupov, RFA
Joe Colborne, UFA
Blake Comeau, UFA
Gabriel Bourque, UFA
Rocco Grimaldi, UFA
Hyökkäys sai MacKinnonin isojen kehitysaskeleiden myötä kunnolla uskottavuutta. Odotettavissa on ensi kuussa Hart Trophyn voitto ja Ted Lindsay Awardissa lienee toinen. Tämän myötä odotukset ensi kaudelle MacKinnonille saattaa olla liiankin suuret, mutta uskallan veikata MacKinnonista kasvaneen nyt vakituinen yli 80 pisteen mies. Toki en pane pahakseni, vaikka jatkaisi tätä noin sadan pisteen tahtia ensi kaudellakin. Rantanen painoi rinnalla kovat tehot myöskin, mutta hänellekin odotukset saattaa nousta nyt liian korkeaksi. Mutta varmaksi kärkiketjujen mieheksi Rantanen on jo kasvanut. Landeskog täydentää joukkoa. Suuri henkinen johtaja, mutta myös pelillisesti tärkeimpiä pelaajia.
Keskikentistä löytyy nuoria mielenkiintoisia Kerfoot, Jost, Compher ja Andrighetto. Kerfoot oli erinomainen haku kesällä ja vaikka hänelle tulikin pitkä vaikea jakso, painoi silti yli 40 pistettä tulokaskaudellaan. Parikymppisen Jostin kausi oli lupauksia herättävä, hänessä on ainekset erinomaiseksi kakkossentteriksi MacKinnonin taakse pitkäksi ajaksi. Andrighetton kausi oli rikkonainen, mutta loppujen lopusi hyvä. Compher paransi kauden edetessä.
Söderberg on kolmanneksi kallein hyökkääjä ja ei palkkansa arvoinen, mutta huonon viime kauden jälkeen paransi nyt huimasti ja on taas luotettava alaketjujen monipuolinen sentteri. Wilsonin kausi oli kaikista rikkonaisista rikkonaisin. Söderbergin tutkaparit Nieto ja Comeau ovat vapaita agentteja. Nieto on RFA, Comeau UFA. Comeaulle tekisin sittenkin vuoden jatkon, Nietolle parinkin vuoden. Luotettavia taistelevia alaketjun duunareita, kuten Wilson ja Söderberg.
Toninato ja Kamenev taistelevat 13. ja 14. hyökkäjään paikasta, hyvin mahdollinen pari aloittamaan kauden ylhäällä. Greeriin en jaksa uskoa, että kasvaa koskaan NHL-pelaajaksi, mutta paikannee taas loukkaantumisia. Yakupov aloitti kauden huikeasti, mutta hyytyi totaalisesti ja lähtenee Venäjälle. Colborne oli floppien floppi ja hänen sopimuksestaan päästään nyt eroon. Bourque oli positiivinen yllätys, mutta tehne tilaa nuoremmille. Grimaldista ei ole NHL:ään.
Jatkuu... ei mahtunut yhteen viestiin...