Tänä vuonna chilit olleet tuttuun tapaan kasvihuoneessa. Lisäksi kokeiluna pellossa. Kasvihuoneessa olevia chilejä on lannoitettu, pellossa olevia ei. Se onkin suuri yllätys, että lannoittamattakin siellä alkaa kohta olla syötävää, tai on jo nyt jos ei väriä odottele pintaan.
Ensi vuonna voisikin iskeä peltoon, vaikka tuollaiset 100-200 taimea muiden viljelmien seuraan.
Niin, onhan tuolla pellossa varmaan ravinnetta kasveille, mutta on se silti niin pirun jäykkää maata, että en olisi uskonut sopivan noin hyvin chileille.
Tämä kesä on ollut hyvä avomaalla kasvattamiseen, kun yöt ovat olleet vielä loppukesästäkin todella lämpimiä. Usein tahtoo käydä niin, että juuri siinä vaiheessa, kun palkojen pitäisi alkaa kypsyä, menee yölämpötilat niin alhaiseksi, että valmista ei tule. Normikesänä kasvihuone on varmin vaihtoehto. Toinen kriittinen vaihe alkusästä kukinnan aikaan. Muutama hallayö väärään aikaan osaa pilata koko kesän sadon. Harsot toki auttavat siinä vaiheessa.
Mitenkäs porukat täällä kuivaa chilinsä? Entä säilytättekö kuivatut kokonaisina, murskaatteko vaiko jopa jauhatte?
Itse säilytän kuivatut rouheena. Pikkumäärät saa murskattua huhmareessa, mutta isommat määrät kannatta käsitellä kahvimyllyllä. Ihan halppismylly välttää hyvin, kunhan katsoo sellaisen, joka on tiivis. Aikoinaan hankin myllyn, joka puhalsi kamaa myös ulos. On unohtumaton elämys saada yllensä oikein hienoksi jauhautunutta habaneropölyä.
Itse vain makuutan niitä huoneenlämmössä kahden talouspaperiliuskan välissä parin viikon ajan vaihtaen paperit muutaman päivän välein. Omien kokemusteni mukaan maltti on valttia. Tulisuus korostuu sitä enemmän, mitä kuivemmaksi chilit saa, eikä esim. murskattuna jää hampaiden väleihin vaivaamaan. Itse olen ehdottomasti kuivattujen chilien kannalla, 'sivumaku' häviää ja polte voimistuu. En jauha vaan säilön kokonaisina purkissa ja sitten pistän käytettäessä silpuksi ja ripottelen aterian päälle.
Kuivurissa tulee kuivateltua. Aikoinaan hommasin
kasvikuivurin, joka osoittautui huonoksi, koska se kävi pienimmälläkin teholla aivan liian kuumana. Rakensin siihen termostaatin, jonka jälkeen homma pelitti aivan toiseen malliin. Sittemmin ongelmaksi muodostui kuivurin pienuus lisätasojenkin kanssa, jolloin rakensin kuivurin itse. Lopputuloksena
kampe, joka ei missään nimessä ole mikään kotipihan kaunistus, mutta toimii aivan helvetin hyvin. Loota on tehty vähintäänkin rumasta filmivanerista, kuivauslavetit rimasta ja pohja on muovista itikkaverkkoa, lämmönlähteenä auton sisätilan lämppäri. Lämpötilaa ja ilmankiertoa säädellään irtonaisella kansilevyllä. Koko hässäkän kustannukset (ilman lämmitintä) oli jotain parin kympin luokkaa. Samalla vermeellä kuivuu tenavien hanskat ym. kamppeet loska-aikaan hetkessä.
Kuivasipahan chilit millä tavalla tahansa, kannatta ne leikellä siivuiksi tai halkaista. Kokonaisen palon nahka pitää kosteuden turhan hyvin sisällään, eikä se tahdo tulla kokonaan kuivaksi oikein millään. Jos jostain syystä haluaa kokonaisia kuivattuja palkoja, kannatta niistä nipsaista kärki pois, jolloin kuivuminen nopeutuu huomattavasti. Kaikkineensa kuivauksessa tärkeintä on rivakka ilmanvaihto, ei missään nimessä korkea lämpötila. Liian kuumassa kuivattavat tuotteet hikoilevat nesteet ulos, jolloin menee myös maut samoin tein (koskee aivan kaikkia kasveja, sieniä ja marjoja).
edit: magnumille vielä. Ei kannata missään nimessä kuivata chilejä tai mitään muutakaan minkään välissä. Päällä oleva paperi vain hidastaa kuivumista.
