Et ole yksin - mutta kohta olet, kun työ kutsuu.
Hieno alku. Taitaa kuitenkin tulla ihan työpäivä Crowllekin.
No höh, itsellä on aikaa katsoa ottelu loppuun ja sen jälkeen tarkoitus olisi raahata takamus kuuntelemaan luentoa talousosaamisesta, aiheena "Tilikauden kirjanpidon vaiheet, tilinpäätöstilit". Melkein kiinnostaa enemmän kuin käynnissä oleva ottelu ja peiton korviin vetäminen.
Loistava alku tosiaankin niin kuin
@natina mainitsikin. Jo toisella minuutilla nähtiin ensimmäinen maali, kun Los Angeles Kingsin kuuluisa joukkuepuolustus, jolla he ovat mestaruudet voittaneet sekä muutenkin menestyneet, näytti surkuhupaisalta. Rundblad aivan yksin oikean pointin tuntumassa, laukoo McNabbia kohti, joka on ainoana blokkaamassa laukausta. Kiekko taitaa ottaa kädestä kimmokkeen täysin yksin oikean tolpan vieressä seisovalle Patrick Kanelle, jolla on helppo työ ohittaa Jonathan Quick. Täysin hyökkääjien maali, sillä ei käsittääkseni ole McNabbin tehtävä olla ainoana puolustajan laukauksen edessä. Brilliant play by another Patrick totta kai, mutta kolme hyökkääjää täysin ulkona puolustustehtävistä. En ole eikä varmaan kukaan Kings-kannattaja ole tuohon pariin vuoteen tottunut.
Jo ennen maalia sekä maalin jälkeen näytti siltä, että Kings on herännyt tähän otteluun eri intensiteetillä mitä viime aikaiset tulokset näyttävät. Vauhdikas alku molemmilta joukkueilta, vierailla oli mahdollisuuksia lisätä johtoa sekä kotijoukkue oli vielä useammin lähellä tasoittaa monta kertaa. Jeff Carter kuitenkin lopetti maalittoman putkensa ja iski kiekon omasta mielestäni helpohkosti Corey Crawfordin ohi. Jostain syystä Corey jäi vähän semmoiseen "nousenko seisomaan vai en"-moodiin, kun Carter nousi maalin takaa maalin eteen, muttei kuitenkaan heti vienyt kiekkoa maalille. Hän otti pari potkua vielä keskemmälle, jonka jälkeen nopean käännön ja hyvän laukauksen ansiosta tasoitti ottelun.
Tasoituksen jälkeen tuntui ainakin allekirjoittaneesta siltä, että Blackhawks lisäsi höyryä entisestään. Tietysti kotijoukkueen peliä sekoitti molemmat Drew Doughtyn jäähyt, joista ensimmäisestä toinen Patrick eli numero #10 rankaisi, kenenkäs muun kuin #88:n syötöstä. Huikeaa syöttelypeliä, joka palkittiin komealla ylivoimaosumalla. Jälkimmäisellä ylivoimalla kiekkoa ei kuitenkaan saatu kolmatta kertaa Quickin taakse, mutta näytti sekin ihan hyvältä ylivoimalta.
EDIT: Lisätään samaan viestiin lyhyesti
toisen erän tapahtumat.
Chicago Blackhawks aloitti erän ylivoimalla, kun Dustin Brown otti ensimmäisen erän lopussa jäähyn. Nyt ylivoima näytti jälleen heikommalta kuin se ensimmäinen ja siihen me olemmekin tottuneet tässä osassa palstaa. Brown otti myös toisen jäähyn, jonka aikana vaarallisin paikka syntyi Jeff Carterille, joka pääsi läpiajoon. Ei kuitenkaan onnistunut viimeistelmään illan kolmattaan, hakiessaan forehand-backhandillä Crawfordin kilpikäden puolta. Loistavaa alivoimaa #77:lta, tullut tämän pelin aikana mieleen viime kesän dominointi hänen osaltaan Blackhawksia vastaan.
Jeffa Carter siis tasoitti ottelun jo ennen Brownin toista jäähyä. Maali oli ylivoimamaali, kun Nordström joutui kyseenalaisesti boksiin kiinnipitämisestä. Jäähyyn todennäköisesti vaikutti Blackhawksin kolme ylivoimaa ensimmäiseen erään, joista ainakin yksi oli kyseenalainen. En valita tuomaritoiminnasta, koska nuo yleensä menevät pitkässä juoksussa tasan, mutta tuntui vain hölmöltä jäähyltä. Joka tapauksessa, Carterilla kiekko oikean b-pisteen tuntumassa, vapaa väylä ja huikea release etuyläkulmaan. Eddie Olczyk (pyhän kolminaisuuden välimuoto NBCSN:n lähetyksessä eli Dave Strader, Eddie Olczyk sekä Brian Engblom) sanoi vedon olleen niin huikea, ettei Crawfordilla ollut mahdollisuuksia. En ihan allekirjoita väitettä, kun rightin äijä pääsee tuosta ampumaan etukulmaa kohti, mutta laukaus oli tietysti loistava. Glove side on vaan tunnetusti se Crawfordin heikkous, ainakin sitä ne vastustajat tuntuvat hakevan varsinkin pudotuspeleissä. Tämän vuoksi ehkä alitajunnassa ajattelen maalin menevän aavistuksen Coreyn piikkiin.
EDIT part 2: Ja vielä
kolmas erä.
Kolmannella minuutilla kiekon menetys hyökkäysalueella Kingsin hyökkääjältä, johon Andrew Shaw pääsee väliin. Nopea siirto Teräväiselle, joka pistää jalat liikkeelle ja luistelee yli keskialueen kohti puolustajia. Luistelulinjansa kohti puolustajien väliä avaa tilaa oikeaan laitaan Shawille, jolle kiekko ehkä epäonnistuneen syötön jälkeen tuleekin ja Andrew pamauttaa kiekon etukulmasta ohi Quickin. Siinä oli maali, josta Jonathan ei varmasti pitänyt.
Maalin jälkeen alkoikin vierailta puolustustaistelu, päämääränä ottaa kova päänahka hallitsevalta Stanley Cup-voittajalta. Kymmenisen minuuttia erittäin laadukasta puolustusta ja hyviä vastahyökkäyksiä, kunnes Robyn Regehr pelastaa jo kuolemaisillaan olevan Kuninkauden hyökkäyksen. Brandon Saad yritti saada kiekon pois omalta puolustusalueelta, mutta Regehr pinchaa loistavasti ja estää purun. Kiekko Carteille kulmaan, häneltä nopea syöttö Dwight Kingille, jonka huikea tarjoilu petaa Tyler Toffolille avopaikan. Hän hakee Coreyn glove sidea, jonne kiekko uppoaa Carterin loistava screenin jälkeen. Upea peli Regehriltä, Kingiltä sekä varsinkin Carterilta (syöttö sekä loistava screeni luistellen Crarfordin edestä häiritsien hänen keskittymistään). Ja tästä alkoikin rummutus ja Staple Centerissä meno vaikutti siltä, että pudotuspelit ovat alkaneet ja tavallaan niinhän ne ovatkin Los Angelesille. Eikä kauaa kestänyt, kun tuli flashback viime keväästä. Kiekko viivaan ja toimitus maalille, tällä kertaa toimittajana Muzzin. Peliväline ottaa kimmokkeen Niklas Hjalmarssonista, josta se menee ohi voimattoman Crawfordin.
Loppurutistus takaa-ajoasemassa oli hyvän näköistä, mutta kyllä huomasi taas kuinka kova joukkue tuo Kings, kun joukkue tarvitsee voiton. Lukemat 3-4 säilyivät loppuun asti ja pisteet jäivät Kaliforniaan.
Tulee kova, haastava sekä urheilullisessa mielessä mieletön sarja kesäkuussa, kun nämä kaksi joukkuetta ottavat yhteen jälleen konferenssifinaaleissa.