Flamesin parhaat prospektit top 30
11. Max Reinhart
- Reinhartin veljessarjan ennakkoon "vähiten lupaava" pelaaja, joka on kuitenkin myös selkeästi NHL-tason lupaavuudella varustettu sentteri. Käynyt NHL-rosterissa pyörähtämässä jo parina viime kautena ja pelasi Heatissa ihan loistavan kauden Granlundin tutkaparina viime kaudella. Reinhartista on helppo sanoa samoja kommentteja kuin Bennettistä, Jankowskista, Klimchukista ja monesta muusta Flames-hyökkääjästä - monipuolinen pelaaja, joka osaa ennen kaikkea pelata kahden suunnan peliä. Reinhart on edellä mainittuihin nimiin nähden vähemmän lupaava kiekollisena, mutta viime kausi AHL:ssä osoitti kuitenkin, että kyllä sitä peliälyä siellä piisaa. Kehityksen suhteen odotan Reinhartista vähintään kolmossentteriä NHL:ään, hyvällä säkällä jopa kohtuulliseksi kakkossenaksi, kun saa massaa vielä hieman lisää.
12. Bill Arnold
- Arnold on pelaaja, josta olen alkanut pitämään enemmän ja enemmän sitä mukaa, mitä häntä olen nähnyt. Pari viikkoa sitten käydyssä prospect campissa Arnold teki vaikutuksen molemmissa peleissä, koska hän oli niin monipuolinen kentällä ja teki kaikkea mahdollista. Ja sellainenhan Arnold myös on pelaajatyypiltään - tunnollinen sentteri, joka hyvän luistelukykynsä myötä ehtii kaikkialle ja pelaa tilanteet fiksusti. Itse asiassa pidän myös Arnoldia varmana NHL-sentterinä tulevaisuudessa. Jos veikata pitäisi, niin sellainen hyvä ja varma kolmossentteri nyt ainakin. Kun katsoo esimerkiksi tähän listasijaan asti Flamesin kärkiprospekteja, niin mielestäni Gaudreaulta oli eräässä haastattelussa hyvin sanottu, että Flames tuntuu varaavan pelkästään mukavia kavereita joukkueeseensa. Tuittupäitä ei löydy, vaan roppakaupalla joukkuepelaajia.
13. Patrick Sieloff
- Sieloff on yksi niistä prospekteista, joiden eniten toivon kehittyvän NHL-pelaajaksi mahdollisimman nopeasti. Viime kausi meni täysin pipariksi loukkaantumisten takia, mutta nyt mies alkaa olla taas kunnossa ja ensi kaudella ei muuta kuin ehjä kausi AHL:ssä sopivan isossa roolissa. Sieloff on pelityyliltään oman pään pakki, jolla on huikea kyky painaa sellaisia avojääpommeja, että alta pois. Pelaa muutenkin erittäin kovaa peliä ja on pidetty kaveri kopissa. Arvokas alivoimapelaaja ja johtajuutta löytyy. Potentiaali NHL:n suhteen korkeimmillaan siellä kakkosparin puolustavammassa pakissa.
14. Mason McDonald
- Tämän vuoden draftin korkeimmin varattu maalivahti ja vasta sijalla 14.? No se kertoo lähinnä siitä, miten syvä ja tasalaatuinen prospect-pool Flamesilla on j samalla toki myös siitä, että maalivahtien kehityskäyrän ennustaminen on vaikeampaa kuin kenttäpelaajilla. McDonald muistuttaa ehkä hieman enemmän Gilliesiä kuin Ortiota torjuntatyyliltään - luottaa peittävyyteensä, on kokoonsa nähden hyvin liikkuva ja omaa hyvät refleksit, toisaalta rebound-kontrollissa vähän hiottavaa. Pelaa Kanadan junnusarjassa surkeassa Charlottetownin jengissä, joten ainakin saa paljon laukauksia vastaansa. Vaikea sanoa Masonista sen enempää, kun hirveästi ei itselläni lisätietoa hänestä ole.
15. Hunter Smith
- Smith on mielenkiintoinen ja aikamoisen uniikki pelaajatyypiltään ja siksi olisikin arvokasta, että hänestä kehittyisi Flamesiin uusi NHL-pelaaja. Smith on kaksimetrinen järkyttävän koon omaava todella fyysinen, mutta samalla yllättävän taitava ja fiksu oikea laituri, joka otti hirveät kehitysaskeleet viime kaudella Oshawassa. Todella vahva kulmaväännöissä, ajelee vastustajia surutta ja antaa myös nyrkkien laulaa tarvittaessa. Ei ihan kärkiketjun potentiaalia, ehkä sellainen kelpo kolmosketjun hämmentäjä.
16. Kenny Agostino
- Agostino on kanssa näitä pelaajia, joiden pelaaminen ja tekeminen näytti suorastaan loistavalta dev campissa pari viikkoa sitten. Agostino oli aivan varmasti koko campin aktiivisin laukoja noissa peleissä. Laukaisupaikoille kaveri pääsee järkyttävän kovan työmoraalin ja tahtotason kautta. Laukaisutaito itsessään on ihan kohtuullinen, mutta sitä pitäisi mielestäni Agostinon kohdalla alkaa kehittää jollain ilveellä, koska prospektina näen Agostinossa enemmän maalintekijän kuin pelinrakentajan. Ja tämä johtuu siitä, että Agostino ei ole mikään rauhallinen peliä rytmittävä pelaaja, vaan enemmän juuri sellainen työmyyrä, joka menee joka tilanteeseen täysillä ja pääsee hyvin myös maalipaikoille. Jotenkin on itselleni tullut hänestä mieleen Curtis Glencross, tosin en ihan jaksa uskoa yhtä hyvään uraan Agostinon kohdalla. Joka tapauksessa näen Agostinossa aika varman NHL-tulevaisuuden, todennäköisimmin sellainen kolmosketjun työmyyrä, joka pelaa paljon myös alivoimaa.
17. Ryan Culkin
- Culkinista tulee aina mieleen parin vuoden takainen draftissa, jossa mies varattiin. Kun oli neljännen kierroksen Flames-varauksen aika, oli Flamesilla papereissaan kahtena ensimmäisenä pelaajana Ryan Culkin sekä Brett Kulak. Flames-kykyjenetsijöiden silmissä pakit olivat tyyliltään aika samanlaisisa ja lopulta neloskierroksen varauksen kohteeksi osui Kulak. Muistaakseni draftin jälkeen silloinen kykyjenetsijöiden johtomies Weisbrod totesi hieman pilke silmäkulmassa, että ottivat Kulakin ensin, koska hän oli 12 päivää nuorempi, kun muuten mitään eroa ei oikein osattu heidän tasostaan löytää. Flamesin seuraava varausvuoro oli vitoskierroksella ja heidän ilokseen Culkin oli edelleen vapaana ja tämä vitoskierroksen valinta oli jo paljon helpompi. Ja tällä hetkellä jälkiviisaana pitää olla tyytyväinen siihen, että Culkin oli vielä silloin varattavissa, sillä hänen kehityksensä on jatkunut tasaisen hyvin ja ensi kaudella Culkin tulee pelaamaan ensimmäisen ammattilaiskauden AHL:ssä. Culkin oli dev campin ehkäpä jopa paras puolustaja, niin vakuuttavia otteita hän siellä esitti. Etenkin se, miten rauhallisesti hän pystyy pelaamaan kiekon kanssa paineen alla, antamaan loistavia ja millintarkkoja avauksia, sekä pelata vahvasti molempiin suuntiin, pisti silmään. Pelasi kerta kaikkiaan niin virheetöntä ja hyvää peliä. Ja kun katsoo viime kauden statseja, niin ei voi ihmetellä, miksi Culkin takoi ensin Québecissa kapteenina sellaista piste per peli -tahtia ja loppukaudesta vielä Drummondvillessä playoffeissa 11 pelissä tehot 2+9 plusmiinuksen ollessa roppakaupalla plussalla. Culkinilla on varaa ottaa massaakin vielä sellaiset kymmenisen kiloa, tietenkin niin, ettei tuo vankka luistelutaito kärsi siitä liikaa. NHL-potentiaalia on selkeästi, jos nyt verrataan vaikka Sieloffiin, jonka potentiaali on korkeimmillaan ehkäpä kakkosparin puolustavampana pakkina, niin Culkinilla sanoisin olevan potentiaalia hieman paremmaksi pakiksi, sellaiseksi monipuoliseksi ylivoimaa ja alivoimaakin tahkoavaksi 2-suunnan pakiksi. Toisaalta Sieloff on kuitenkin ns. varmempi onnistuja, jonka vuoksi on rankingissa ylempänä. Henkilökohtaisesti tykkään Culkinista prospektina aika paljon ja osaan olla hänenkin suhteen optimistinen.
