Jos ja kun tämä top-down lähestymistapa on mielestäsi mahdollisesti väärä ja johtaa kenties yhä pahempiin väärinkäytöksiin ja niiden piilottamiseen, niin mikä sinusta olisi ollut oikea tapa reagoida julki tulleeseen?
Olen kyllä nuokin jo sanonut. Olen problematisoinut kaksi asiaa erillään, joten on hieman hassua, että nyt minun väkisin pitää yhdistää ne yhdeksi.
Olen yhtäältä pohtinut rangaistusmekanismien toimivuutta suhteessa aikaan ja olen problematisoinut voimakkaasti kulunutta aikaa. On olemassa syitä siihen, miksi laki ei ole taannehtivaa. Olen sinänsä jopa hieman harmissani sen vuoksi, että möhläykseen osallistuneet henkilöt etunenässä siis Quenneville & Bowman suostuivat eroamaan itse paikaltaan. Ja nyt korostan tässä hyvin voimakkaasti sitä, että pyydän nätisti, ettet tahallaan ymmärrä tätä välittömästi väärin. Quenneville & Bowman eivät ole syyllistyneet rikokseen, joten olisi ollut
lain näkökulmasta mielenkiintoista nähdä, miten NHL olisi toiminut. Jos NHL olisi vapauttanut kyseiset henkilöt tehtävistään olisi heille langennut maksettavaksi iso lasku, koska kyseessä olisivat laittomat potkut. Kummatkin herrat tekivät johtopäätökset virheensä itse ja joko painostettuina tai vapaaehtoisesti vetäytyivät kumpainenkin tehtävistään. Moraalisesti pidän toimintaa oikeana, mutten pidä moraalisesti kestävänä ajatusta, että ihmiset joutuvat eroamaan nykyisistä tehtävistään menneisyyden virheistä johtuen, koska tällöin syntyy herkästi ilmiö, jossa menneisyyttä penkomalla löydetään keinoja tuomita tekoja, jotka eivät tietyn ajan kontekstissa olleet kovin harvinaisia. Nyt pyydän vielä kerran, ettei tästä tehtäisi väkisin sitä tulkintaa vaan ymmärrettäisiin, että pohdin ja problematisoin ajallista ulottuvuutta. Ihminen on sidoksissa aikaansa - mitkä teot ovat sellaisia, joissa voidaan vaatia ajan ylittävää vastuunkantoa? Mitkä teot puolestaan voidaan antaa anteeksi ja milloin moraalinen vastuu on kärsitty?
Toisaalta olen problematisoinut sitä, etten pidä tästä "me too" -hengessä tehtävästä organisaatioiden "viherpesusta" tai "valkopesusta." Jääkiekko- ja urheiluyhteisöt luovat luontaisen hierarkian, jonka puitteissa tällaisten moraalittomien toimien ja rikosten tekeminen on mahdollista. Näyttävät potkut voivat laukaista kahdenlaisia seurauksia: joko ne toimivat pelotteena sille, että muutkin organisaatiot luututaan lattiaan asti. Olen pitänyt tätä epätodennäköisenä seurauksena näyttävistä rangaistuksista ja pitäydyn edelleen kannassani. Jos rakenteissa voimakkaasti vaikuttavat erilaiset valta-asemat eivät pesun seurauksena muutu niin silloin ongelmien esiintyminen muualla ja jossakin ajan kontekstissa on todennäköistä. Olen perustellut kantaani sillä, että jokainen ihminen kyllä ymmärtää, että seksuaaliset teot ilman suostumusta ovat luonteeltaan rikoksia. Urheiluyhteisöt luovat eräänlaisen auktoriteetin sen ympärille, että nämä teot voidaan pitää salassa valta-aseman turvin. Olen myös tuonut esille, että usein rangaistuksien (=potkujen) seurauksia ajatellaan Länsimaissa toisinaan hieman sinisilmäisesti, että ongelmat katoavat, kun niitä tekevät henkilöt on siirretty pois toiminnasta. Ongelmilla on aina jotakin syitä ympäristössä, joihin täytyy myös kiinnittää huomiota ja näiden teho ennaltaehkäisemään tällaisia on rangaistuksiin verrattuna huomattava.