Aihetta olisikin, sillä Bruinsin pelit on jo reilut pari kuukautta olleet viihdearvoltaan pääosin tosi heikkoja. Liian usein on kirja/puhelin/muu virike mennyt pelin ohi ja ottelu jäänyt taustahälyksi. Vaikka menestys on ollut hyvää niin pelejä ei kiinnosta katsoa kun tuote ei ole mieleinen.
Tää on kyllä kun omasta kynästä kirjoitettu, kohtuu hmv-osastoo pelit olleet viime aikoina! Meikä on kattellu nyt suunnilleen 42-45 Bruins-peliä (en jaksa alkaa tarkastaan tarkemmin) ja viime pelit on kyllä ollut kohtuu raskaita koettaa keskittyä peliin tosissaan. Jotenkin saatanan halutonta ja hengetöntä. Toivon että ilme tästä todella kirkastuu koska tällä menolla lyhyt kevät tulossa,piste. #Pica kanssa samoilla linjoilla että useasti huomion on vienyt jokin muu kuin itse peli, mikä on itsensä tuntien huolestuttavaa...
Täytyy myöntää, etten itse ole viime viikkoina edes katsonut kuin hajapelejä. Tässä on sen verran takana kausia, jolloin on joko katsonut 82+poffit+harkkapelejä, tai jolloin näkemättä jäänyttä peliä on voinut kutsua työtapaturmaksi, että oudoltahan tämmöinen tuntuu. Mutta on pahimmillaan sellaista maalin kuivumisen seuraamista tuo touhu, ja vieläpä ottelun kulun ja tuloksen arvaa kestoveikkauksella - umpipaskalla pelillä puljataan jotenkin säälipiste plakkariin ja sitten jatkoilla/rankuilla turpaan - noin puolet ajasta oikein. Toki osuutensa on myös omalla muulla elämällä, mutta turha siihen on vedota kun aina ennenkin sen matsin on pystynyt johonkin kohtaan sujauttamaan, kun motivaatio on ollut tarpeeksi korkea.
Tuotteesta siinä on kyse, vaikka hienojakin puolia tässä jengissä on, kuten pisteitä kovaan tahtiin takova ykkönen, joitain aiempia painoksia leveämpi hyökkäys, ja tiettyjen nuorten pelaajien merkittävä tasonnosto. Kuitenkin Bruinsin pelien kiinnostavuudella ja joukkueen suoritustasolla on yksi yhteinen ominaisuus: kokonaisuus on jostain vaikeasti selitettävästä syystä vähemmän kuin osiensa summa. Joukkueen, jossa on laadukas, taitava ja leveä puolustus, huippumaalivahdit, eliittiykkösketju, osaamista ja leveyttä keskikuusikkoon (vaikka kakkonen kaipaisikin sitä yhtä pykälää kovempaa tekijää laidalle) sekä palaset, joista pitäisi saada kasaan hyvätasoinen ja vauhdikas nelonen, pitäisi pelata paremmin kuin Bruins pelaa, ja sen pitäisi olla viihdyttävämpää seurattavaa.
No, en viitsi tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että kesän finaalipettymyksen jälkeen siirrän näiden hajapelien lomassa suosiolla katsetta tuleviin pudotuspeleihin, niinhän joukkuekin teki jo joskus lokakuussa. Sinänsähän se, miltä peli näyttää nyt, ei kaada mitään, kun jollain ihmeen konstilla ollaan sarjataulukossa noissa asemissa. Toivottavasti ponnettomuus on siis henkistä laatua eikä merkki pieleen menneestä, lyhyestä kesästä tai kopin tai valmennuksen puutteista.
Mitä noihin jatkoaika- ja rankkaritappioihin muuten tulee, niin 49 pelin jälkeen niitä on kasassa nyt kaksitoista kappaletta (liigan kärkipaikka neljän erolla seuraaviin). NHL:n ennätys on 18, joten erinomaisissa asemissa ollaan mahdollisesti historiaa tekemässä.
