Bob Dylan

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kuningas on poistunut areenalta - 20v. sitten. Kyllähän miehen pitäisi lopettaa, ennen kuin sädekehän pistorasiasta otetaan johto irti.

Kyllä tässä vähän kaksijakoinen fiilis on. Pari edellistä todistamaani Dylanin Suomen-vierailua luonnehdin ilmaisuilla mukiinmenevä (edellinen) ja siedettävä (jälkimmäinen). Täytyykö nyt käyttää luonnehdintaa säälittävä?

Ikävä todeta, mutta tuosta pistorasian kiskaisusta tulee mieleen South Parkin jakso, jossa stagella nähdään Rod Steward ja Jeesuksen toinen tuleminen. Rod Steward aloittaa shown saapuen lavalle sähkökäyttöisellä pyörätuolilla, ja urisee surkeasti viltti sylissä mikkiin kunnes kuukahtaa. Jotenkin tämä on pyörinyt mielessä viime päivinä.

 

[oiler99]

His Bobness - Bob Dylan

"Dylan on messias", näin lauloi Eppu Normaali aikoinaan. Niin, Bob Dylan. Tuo laulava runoilija, "with a voice like sand and glue". Yhden sukupolven äänitorvi ja innoittaja. Rockhistorian tärkein ja merkittävin yksittäinen lauluntekijä. Mitäpä herrasta voi muuta sanoa. Ei tosiaankaan kaipaa esittelyitä.

Eniten ehkä Dylanissa viehättää juurikin nuo kertakaikkisen hienot sävellykset. Like A Rolling Stone, Desolation Row, Things Have Changed... listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Kun Dylanin lauluäänen kanssa pääsee tutuiksi, niin silloin herran musiikki oikeastaan vasta kolahtaa kunnolla. Näin ainakin minulle kävi. Ensimmäisellä kerralla ei iskenyt, mutta mitä useammin kuuli, sitä paremmalta kuulosti.

Onhan Dylan myös yksi historian hienoimmista sanoittajista, ja varsinkin alkupään klassikoiden tekstit ovat suorastaan nerokkaita. Esim. juuri Desolation Row tai Ballad Of A Thin Man sisältävät aivan mielettömän hienoa lyriikkaa.

Omat suosikkini herran tuotannosta löytyvätkin juuri tuolta alkupäästä, vaikkakin Dylan on tehnyt hienoja biisejä oikeastaan koko uransa ajan aivan näihin päiviin saakka. Highway 61 Revisited ja Maggie's Farm varsinkin ovat sellaisia biisejä, joita jaksaa kuunnella kerrasta toiseen kyllästymättä. Kerran on tämä laulava runoilija tullut livenäkin todistettua Kööpenhaminassa 2007. Oli ensimmäinen iso rock-konsertti minulle ja muistan kun jännitti aivan pirusti ennen keikkaa. Oli kyllä hieno keikka kaikin puolin.

 

[Joona D]

Blonde on blonde on erittäin hyvä levy, sen enempää en olekaan sitten kuunnellut. Pitäisi kuunnella, mutta tällaisten artistien monsteri kokoisiin diskografioihin tutustuminen tuppaa aina ottamaan aikansa.
On muuten ollut myös hauska kuulla jazzeilla olleiden frendien kommentteja keikasta. Muutama fani sanoi että oli hyvä, ja muut sanoivat että järkyttävän paska keikka :D

 

[heavy]

Paras Dylan levy on Desire, myös saman aikakauden livet ovat ok kamaa.

 

[The Walrus]

Täältäkin löytyy arvostusta Zimmermanille. Hieno mies joka on jättänyt oman jälkensä musiikkihistoriaan. Varsinkin alkupään tuotannosta löytyy legendaarisia vetoja jotka vieläkin tänä päivänä vievät meneensä. Ja onhan kaveri vieläkin hyvässä vedossa. Tuli nähtyä livenä tossa reilu kuukausi sitten. Kaverin ääni on aivan ainutlaatuinen ja osasi vetää hyvin svengaavan keikan loppuun asti soittamalla pelkästään tuorempaa materiaalia ilman klassikoita. Duquesne whistle ja muu tuotanto Tempestiltä huuliharppuineen ovat aivan mahtavia livenä. Toimii.

 

[ketjuruletti]

Blonde on blonde on erittäin hyvä levy, sen enempää en olekaan sitten kuunnellut. Pitäisi kuunnella, mutta tällaisten artistien monsteri kokoisiin diskografioihin tutustuminen tuppaa aina ottamaan aikansa.
On muuten ollut myös hauska kuulla jazzeilla olleiden frendien kommentteja keikasta. Muutama fani sanoi että oli hyvä, ja muut sanoivat että järkyttävän paska keikka :D

Olispas hauska tosiaan kuulla raportteja keikalta. Itse en perhesyistä päässyt keikalle, ainoa näkemäni Dylanin live-esiintyminen on vuoden 2000 keikka Hartwallilla.

Koko diskografia... tunnenkohan itse Dylanin koko tuotantoa, veikkaan että en. Liikaa levyjä. Okei, studioalbumit on tullut kuunneltua kertaalleen, paitsi Christmas In The Heart (2009), josta kuuntelit pätkiä jossain verkkokaupassa tai miehen omilla sivuilla. Ei napannut. Sitten näitä Bootleg-sarjan ihan kaikkia osia en myöskään ole haalinut enkä tsekannut.

Dylaniin ja muihinkin megadiskografian väsänneisiin artisteihin kannattaa tietty tutustua ostamalla se kokoelmalevy. Itse kirjoittelin ohjeita yhdelle kaverille noin vuosikymmen sitten, kuinka aloittaa Dylan-fanitus. Albumeja on niin paljon ja ura on niin pitkä, että totesin "albumi per vuosikymmen"-taktiikan sopivaksi.

60-luku
Bringing It All Back Home. 1965.
Voittaa turvanmitalla Highway 61 Revisitedin ja Blonde On Blonden, jotka kieltämättä ovat erinomaisia myös.
Subterranean Homesick Blues ja Mr. Tambourine Man ovat vaan sellaisia klassikkoja...
No sisältäähän HW61R sellaisen "kesähitin" kuin Like a Rolling Stone mutta toisaalta miinusta Desolation Rowsta, joka päättää albumin.
It's Alright, Ma (I'm Only Bleeding) ja It's All Over Now, Baby Blue on siihen verrattuna melko jäätäv lopetus BIABH:lle.

70-luku
Blood On The Tracks. 1975.
Tangled Up In Blue, Simple Twist of Fate, Shelter from the Storm, huh-huh.

80-luku
Oh Mercy. 1989.
U2-tuottajanakin tunnetun Daniel Lanoisin tuottama albumi.
Upea tunnelma, hienoa lyriikkaa - tietenkin.

"Comes right out of nowhere and you’re down for the count
From the outside world the pressure will mount
Turn you into a piece of meat
The disease of conceit
...
Give ya delusions of grandeur and a evil eye
Give you the idea that you’re too good to die
Then they bury you from your head to your feet
From the disease of conceit"
(Disease Of Conceit)

90-luku
Time Out Of Mind (1997)
Ysäri oli vaikea vuosikymmen Dylan-faneille.
Onneksi Bootleg Series Vol. 8 antaa vähän osviittaa siitä missä mentiin noina vuosina.

1997 sitten odotus palkittiin, upea levy.
Love Sick ei ehkä ole se pomminvarmin aloitusraita mutta heti seuraavana tuleva Dirt Road Blues käynnistää levyn kunnolla.
Albumin päättävä Highlands on yksi suosikkibiisejäni.
Alussa inhosin tuota 16-minuuttista jaarittelua mutta sitten vaan jostain syystä sytyin.
Dialogi kertojan ja bostonilaisen ravintolan tarjoilijan välillä on jotain aivan uskomattoman hienosti kirjoitettu, no, koko tarina on.

"I'm in Boston town, in some restaurant.
I got no idea what I want.
Or maybe I do but, I'm just really not sure.
...
I said, Tell me what I want, she say, You probably want hard boiled eggs.
I say That's right, bring me some.
She says We ain't got any, you picked the wrong time to come."
Facepalm :)

00-luku
Love and Theft (11.9.2001)
Tuona päivänä sattui kaikenlaista muutakin...
12 biisiä ja tässä on vähän kaikenlaista kamaa.
Jotenkin tuntui hienolta tätä kuunnellessa että joku vielä 2000-luvulla tekee biisejä, joka tuntuvat olevan kuin jostain öö.... 1930-luvulta (esmes Moonlight).

Mississippi rokkaa kanssa erittäin hyvin:
"My clothes are wet, tight on my skin
Not as tight as the corner that I painted myself in"

10-luku...
No, Tempest (2012) on ihan kelpo platta, katsotaan mitä elokuussa julkaistava Shadows In The Night tuo tullessaan.
On hienoa olla Dylan-fani. Toivottavasti ura jatkuu vielä vuosia, Willie Nelson taitaa olla melkeinpä ainoa Bobia vanhempi aktiivinen artisti.
Hattu päästä myös hänelle, Heroes (2012) on hieno levy, mutta se onkin jonkun toisen ketjun asia.

 

[oiler99]

Legendaarinen Basement Tapes näkee vihdoin päivänvalon kokonaisuudessaan. Biisilista näyttää tältä: Julkaisupäivä on 4.11.

Biisilista:

CD 1
1. "Edge of the Ocean"
2. "My Bucket's Got a Hole in It" (written by Clarence Williams)
3. "Roll on Train"
4. "Mr. Blue" (written by Dewayne Blackwell)
5. "Belshazzar" (written by Johnny Cash)
6. "I Forgot to Remember to Forget" (written by Charlie A Feathers and Stanley A Kesler)
7. "You Win Again" (written by Hank Williams)
8. "Still in Town" (written by Hank Cochran and Harlan Howard)
9. "Waltzing with Sin" (written by Sonny Burns and Red Hayes)
10. "Big River (Take 1)" (written by Johnny Cash)
11. "Big River (Take 2)" (written by Johnny Cash)
12. "Folsom Prison Blues" (written by Johnny Cash)
13. "Bells of Rhymney" (written by Idris Davies and Peter Seeger)
14. "Spanish is the Loving Tongue"
15. "Under Control"
16. "Ol' Roison the Beau" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
17. "I'm Guilty of Loving You"
18. "Cool Water" (written by Bob Nolan)
19. "The Auld Triangle" (written by Brendan Francis Behan)
20. "Po' Lazarus" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
21. "I'm a Fool for You" (Take 1)
22. "I'm a Fool for You" (Take 2)

CD 2
1. "Johnny Todd" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
2. "Tupelo" (written by John Lee Hooker)
3. "Kickin' My Dog Around" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
4. "See You Later Allen Ginsberg (Take 1)"
5. "See You Later Allen Ginsberg (Take 2)"
6. "Tiny Montgomery"
7. "Big Dog"
8. "I'm Your Teenage Prayer"
9. "Four Strong Winds" (written by Ian Tyson)
10. "The French Girl (Take 1)" (written by Ian Tyson and Sylvia Tyson)
11. "The French Girl (Take 2)" (written by Ian Tyson and Sylvia Tyson)
12. "Joshua Gone Barbados" (written by Eric Von Schmidt)
13. "I'm in the Mood" (written by Bernard Besman and John Lee Hooker)
14. "Baby Ain't That Fine" (written by Dallas Frazier)
15. "Rock, Salt and Nails" (written by Bruce Phillips)
16. "A Fool Such As I" (written by William Marvin Trader)
17. "Song for Canada" (written by Pete Gzowski and Ian Tyson)
18. "People Get Ready" (written by Curtis L Mayfield)
19. "I Don't Hurt Anymore" (written By Donald I Robertson and Walter E Rollins)
20. "Be Careful of Stones That You Throw" (written by Benjamin Lee Blankenship)
21. "One Man's Loss"
22. "Lock Your Door"
23. "Baby, Won't You Be My Baby"
24. "Try Me Little Girl"
25. "I Can't Make it Alone"
26. "Don't You Try Me Now"

CD 3
1. "Young but Daily Growing" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
2. "Bonnie Ship the Diamond" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
3. "The Hills of Mexico" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
4. "Down on Me" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
5. "One for the Road"
6. "I'm Alright"
7. "Million Dollar Bash (Take 1)"
8. "Million Dollar Bash (Take 2)"
9. "Yea! Heavy and a Bottle of Bread (Take 1)"
10. "Yea! Heavy and a Bottle of Bread (Take 2)"
11. "I'm Not There"
12. "Please Mrs. Henry"
13. "Crash on the Levee (Take 1)"
14. "Crash on the Levee (Take 2)"
15. "Lo and Behold! (Take 1)"
16. "Lo and Behold! (Take 2)"
17. "You Ain't Goin' Nowhere (Take 1)"
18. "You Ain't Goin' Nowhere (Take 2)"
19. "I Shall be Released (Take 1)"
20. "I Shall be Released (Take 2)
21. "This Wheel's on Fire" (written by Bob Dylan and Rick Danko)
22. "Too Much of Nothing (Take 1)"
23. "Too Much of Nothing (Take 2)"

CD 4
1. "Tears of Rage (Take 1)" (written by Bob Dylan and Richard Manuel)
2. "Tears of Rage (Take 2)" (written by Bob Dylan and Richard Manuel)
3. "Tears of Rage (Take 3)" (written by Bob Dylan and Richard Manuel)
4. "Quinn the Eskimo (Take 1)"
5. "Quinn the Eskimo (Take 2)"
6. "Open the Door Homer (Take 1)"
7. "Open the Door Homer (Take 2)"
8. "Open the Door Homer (Take 3)"
9. "Nothing Was Delivered (Take 1)"
10. "Nothing Was Delivered (Take 2)"
11. "Nothing Was Delivered (Take 3)"
12. "All American Boy" (written by Bobby Bare)
13. "Sign on the Cross"
14. "Odds and Ends (Take 1)"
15. "Odds and Ends (Take 2)"
16. "Get Your Rocks Off"
17. "Clothes Line Saga"
18. "Apple Suckling Tree (Take 1)"
19. "Apple Suckling Tree (Take 2)"
20."Don't Ya Tell Henry"
21."Bourbon Street"

CD 5
1. "Blowin' in the Wind"
2. "One Too Many Mornings"
3. "A Satisfied Mind" (written by Joe Hayes and Jack Rhodes)
4. "It Ain't Me, Babe"
5. "Ain't No More Cane (Take 1)" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
6. "Ain't No More Cane (Take 2)" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
7. "My Woman She's A-Leavin'"
8. "Santa-Fe"
9. "Mary Lou, I Love You Too"
10. "Dress it up, Better Have it All"
11. "Minstrel Boy"
12. "Silent Weekend"
13. "What's it Gonna be When it Comes Up"
14. "900 Miles from My Home" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
15. "Wildwood Flower" (written by A.P. Carter)
16. "One Kind Favor" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
17. "She'll be Coming Round the Mountain" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
18. "It's the Flight of the Bumblebee"
19. "Wild Wolf"
20. "Goin' to Acapulco"
21. "Gonna Get You Now"
22. "If I Were A Carpenter" (written by James Timothy Hardin)
23. "Confidential" (written by Dorina Morgan)
24. "All You Have to do is Dream (Take 1)"
25. "All You Have to do is Dream (Take 2)"

CD 6
1. "2 Dollars and 99 Cents"
2. "Jelly Bean"
3. "Any Time"
4. "Down by the Station"
5. "Hallelujah, I've Just Been Moved" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
6. "That's the Breaks"
7. "Pretty Mary"
8. "Will the Circle be Unbroken" (written by A.P. Carter)
9. "King of France"
10. "She's on My Mind Again"
11. "Goin' Down the Road Feeling Bad" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
12. "On a Rainy Afternoon"
13. "I Can't Come in with a Broken Heart"
14. "Next Time on the Highway"
15. "Northern Claim"
16. "Love is Only Mine"
17. "Silhouettes" (written by Bob Crewe and Frank C Slay Jr.)
18. "Bring it on Home"
19. "Come All Ye Fair and Tender Ladies" (Traditional, arranged by Bob Dylan)
20. "The Spanish Song (Take 1)"
21. "The Spanish Song (Take 2)"

Bob Dylan's Complete, Legendary 'Basement Tapes' Will Be Released | Rolling Stone

 

[kristian]

Tämä vähän OT:na, mutta kun törmäsin tänään tällaiseen, ihan toisessa yhteydessä, niin Dylan löytyi listalta.

Who were the Top Concert Draws in 2010

Dylanin suosio on pysynyt USA:ssa suht. vakiona. Edelleen vetää isoja yleisöjä.

Huvittavaa muuten, minkälaiset artistit USA:ssa jyllääväät ja vetävät stadikat täyteen. Kantri ja paikallinen hömppä. :D

 

[Stark]

T-paidasta se alkoi

On muuten ollut myös hauska kuulla jazzeilla olleiden frendien kommentteja keikasta. Muutama fani sanoi että oli hyvä, ja muut sanoivat että järkyttävän paska keikka :D

Vähän ristiriitainen on kieltämättä omakin fiilis keikasta. Dylan oli selkeästi hyvällä fiiliksellä ja letkeästi rahisten esitti ihan mielenkiintoisia sovituksia vanhoista klassikoista. Kovinkaan paljon ei uskaltanut 73-vuotiaalta ukolta odottaa ja siihen nähden tämä useammassa arvostelussa mainittu etäinen ja hieman sisäänpäinkääntynyt veto ei onnistunut ainakaan allekirjoittaneen kokemusta pilaamaan. Hauska oli ensimmäisen biisin aikana katsella reaktioita ihmisiltä, jotka eivät selvästikään olleet perillä Dylanin hienoisesta vanhemman iän "äänenmurroksesta". Järkytys oli käsin kosketeltava. Itselle toki loppujen lopuksi riitti vain legendan näkeminen livenä, sillä keikka oli ensimmäinen laatuaan.

Oma Dylan-fanitus on muiltakin osin hyvin myöhäisherännäistä. Toki miehen tuotantoa olen isäukon kautta kuullut jo nuorena ja mm. Blowin' In The Wind on tuttu kappale jo vanhastaan. Kun sitten parikymppisenä sain tuliaisena Bob Dylan t-paidan, oli minun tietysti perehdyttävä miehen musiikkiin tarkemmin. Eihän sellaista voi pitää päällä, minkä takana ei osaa seisoa. Hieman epäillen kuulostelin ensiksi läpi Highway 61 Revisited -albumin ja aivan aluksi se ei iskenyt kovinkaan kummoisesti. Jälkikäteen voi sanoa, että hyvin Dylanille tyypillisesti sekin levy kasvoi kuitenkin kuulijaansa ajan kanssa. Tällä hetkellä voisin lukea melkeinpä jokaisen levyn kappaleen henkilökohtaisiin suosikkeihin. Tämän jälkeen vuorossa olivat sitten Blonde On Blonde, Bringing It All Back Home, Freewheelin' Bob Dylan, John Wesley Harding ja viimeisimpänä hieno Blood On The Tracks. Kun vielä leffahyllyyn tuli hommattua loistava Martin Scorsesen ohjaama No Direction Home: Bob Dylan oli homma sillä selvä. Nyt mr. Zimmerman kuuluu ehdottomasti omiin all time -suosikkeihin ja ilahduttavasti edessä on vielä monen monituista albumia, joilta en ole kuullut kappalettakaan.

PS: Suosittelen muuten jokaista edellä luettelemaani albumia sellaisille, jotka eivät tiedä mistä aloittaa Dylanin tuotantoon tutustumisen. Ei ainakaan pahasti voi mennä vikaan noiden kanssa.

 

[oiler99]

His Bobness julkaisee ensi vuonna uuden studiolevyn nimeltä Shadows In The Night. Toistaiseksi levystä ei ole tihkunut muuta kuin kansikuva, mutta cover-levy ilmeisesti on kyseessä.

http://www.stereogum.com/1715698/new-bob-dylan-album-shadows-in-the-night-confirmed-for-2015/news/

 

[oiler99]

Bob Dylan on nimetty kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajaksi.

Yllätysvalinta! Kirjallisuuden Nobel-palkinto Bob Dylanille - Viihde - Ilta-Sanomat

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Osastomme onnittelee nuorekasta Robert Zimmermania, 75. Vaikka vanha honottaja ei noin yleisesti lukeudu suurimpiin suosikkeihini, niin lyyrinen kynänsä on ollut monesti kelpo kunnossa, ja erityisesti siksi arvostan häntä oman alansa toimijana. Mitä Nobel-palkintoon tulee, niin onhan se monella tapaa fiksumpaa huomioida välillä tällaisiakin hahmoja, kuin kerta toisensa jälkeen raahata jostakin kehitys- tai hevonvitunmaasta joku marxilais-feministinen kääkkä palkittavaksi.

 

[Yläpesä]

Minulle Dylan on pääosin mysteerio. Kun olen kutakuinkin Remun linjoilla rock'n'roll-asioissa, joka mäjäytti kerran notta rokkia pitää aina kuunnella itselleen vieraalla kielellä ettei ymmärrä mitään mokelluksesta. Siksi kiroan kaikenmaailmat pöytälaatikkorunoilijat ja maailmantuskailijat alimpaan helvettiin pilaamasta musiikkia. Pahimpina kaikista singer-songwriterit jotka vielä omalla äänellään tulkitsevat tuskaiset tilityksensä vieden huomion musiikista entistä kauemmaksi. Ja sitten on vielä ne joiden ääntä on tuskallista kuunnella. Neil Young ja Bob. Ei ymmärrä. Ja silti tykkään molempien tuotannosta sieltä täältä noukittuna ihan simona. Tekisi nyt vaihteeksi vaikka urdunkielisen levyn.

 

[Noitarumpu]

Mun on nyt kyllä sanottava, että sen verran vanhakantainen olen, että tämä palkinto ei nyt osunut ihan kohdalleen. Onhan Dylan loistava sarallaan, ei siinä mitään, mutta mutta...SEN PITÄÄ OLLA KIRJALLISUUDEN NOBEL JA SIIS KIRJA!!!KIR-JA! Rock-lyriikan tekijöitä on varmasti monta muutakin, jotka ovat osanneet tehdä sekä ajankohtaisia, että lyyrisiä sanoituksia. En silti pidä heitä kirjailijoina. Eikös tuolle voisi tehdä ihan omaa juttua. Mun mielestä kirjan tekeminen on kuitenkin todella kovan prosessin tulos. Tokihan laululyriikassakin on varmasti työtä, mutten silti pidä niitä tasavertaisina. Näin sen näen.

 

[M@rko77]

Nostan valinnalle hattua. Onhan Dylanilla valtava ura muusikkona ja lyyrikkona. Toki poikkeuksellinen valinta - mutta lähes yhtä poikkeuksellinen oli taannoin valita Barack Obama rauhan nobelistiksi. USA on kaukana rauhantuojasta asemyynteineen kaikkineen.

 

[DTremens]

Mun on nyt kyllä sanottava, että sen verran vanhakantainen olen, että tämä palkinto ei nyt osunut ihan kohdalleen. Onhan Dylan loistava sarallaan, ei siinä mitään, mutta mutta...SEN PITÄÄ OLLA KIRJALLISUUDEN NOBEL JA SIIS KIRJA!!!KIR-JA! Rock-lyriikan tekijöitä on varmasti monta muutakin, jotka ovat osanneet tehdä sekä ajankohtaisia, että lyyrisiä sanoituksia. En silti pidä heitä kirjailijoina. Eikös tuolle voisi tehdä ihan omaa juttua. Mun mielestä kirjan tekeminen on kuitenkin todella kovan prosessin tulos. Tokihan laululyriikassakin on varmasti työtä, mutten silti pidä niitä tasavertaisina. Näin sen näen.

Tavaappas uudestaan jotstain, että mitä eroa on käsitteillä KIR-JA ja KIR-JAL-LI-SUUS.

Onnea voittajalle, tuli kyllä puskista.

 

[Hanhi]

Onhan Dylan loistava sarallaan, ei siinä mitään, mutta mutta...SEN PITÄÄ OLLA KIRJALLISUUDEN NOBEL JA SIIS KIRJA!!!KIR-JA!

Kirja on kirjallisuuden lopputuote, mutta kirjallisuus voi olla muutakin kuin kirja. Näin se on, vaikka keksinkin tämän hienon lauseen vasta äsken.

 

[UnenNukkuja]

Arvostan korkealle.

Vaikken juuri Dylania ole liiaksi kuunnellut, kovana musiikin kuluttajana arvostan tätä. Opettaa ehkä jatkossakin itseänikin keskittymään lyriikoihin vielä enemmän.

 

[Alamummo]

.SEN PITÄÄ OLLA KIRJALLISUUDEN NOBEL JA SIIS KIRJA!!!KIR-JA!

Mites noi kaikki kautta vuosien palkitut runoilijat? Dylan on runoilija siinä missä muutkin palkitut runoilijat ja onhan hänenkin lyriikkaansa painettu - ainakin levynkansiin, jos ei muualle. Todennäköisesti sitä on saatavilla ihan kirjan muodossakin. Mielestäni palkinto oli hieno, rohkea päivitys nykyaikaan ja toi rock-lyriikan kertaheitolla salonkikelpoiseksi. Ruotsin akatemia on tässä päivässä.

Arvostan itse Dylanin sanomaa, mutta ei häntä kestä kuunnella. Melkein kuka tahansa muu esittää biisit paremmin. Äijän oma narina on vaan niin sietämätöntä.

 

[Noitarumpu]

Tavaappas uudestaan jotstain, että mitä eroa on käsitteillä KIR-JA ja KIR-JAL-LI-SUUS.

Onnea voittajalle, tuli kyllä puskista.

Äläs opeta poika äitees asiassa, jonka taatusti tiedän sua paremmin=) En tuota todellakaan tarkoittanut, koska sana kirjallisuus on laaja käsite. Sen sijaan en yht´äkkiä muista kirjallisuuden Nobelia tätä ennen saaneen muun kuin kirjan tehnyt.Tätä ajoin takaa näemmä huonolla menestyksellä. Muistiko heittää jo?

 

[Noitarumpu]

Mites noi kaikki kautta vuosien palkitut runoilijat? Dylan on runoilija siinä missä muutkin palkitut runoilijat ja onhan hänenkin lyriikkaansa painettu - ainakin levynkansiin, jos ei muualle. Todennäköisesti sitä on saatavilla ihan kirjan muodossakin. Mielestäni palkinto oli hieno, rohkea päivitys nykyaikaan ja toi rock-lyriikan kertaheitolla salonkikelpoiseksi. Ruotsin akatemia on tässä päivässä.

Arvostan itse Dylanin sanomaa, mutta ei häntä kestä kuunnella. Melkein kuka tahansa muu esittää biisit paremmin. Äijän oma narina on vaan niin sietämätöntä.

Tää lähtee jo viisasteluksi mun mielestä. Mä haluan, että kirjallisuuden Nobel menee romaanille. Huippuromaani on meinaan niin vaikea tehdä, että niitä ei liukuhihnalta tule, kuten runoja. Tällä en tarkoita, etteikö hyvää runoutta ole, mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin mielestäni ne painivat romaanin kanssa kuitenkin eri sarjassa, vaikka runouskin on lähellä sydäntäni. Ne eivät vaan sovi samaan palkintosarjaan.

Arto Melleri kun sai Finlandia-palkinnon runoteoksestaan Elävien kirjoissa, niin ihmettelin kyllä tasoa. Toisaalta harva Finlandian saanut on edes oikeesti hyvä romaanikaan ollut. Osa ehdokkaistakin irvikuvia. Mut tämä nyt lähti sivuluisuun, joten jarrutan. Pointtini tuli kai selväksi. Painun vanhanaikaisena kalkkiksena hämähäkin seittejä keräämään häpeänurkkaan ja jätän tulevaisuuden luottavaisena ymmärtävämpien ja nuorempien käsiin.

 

[Fordél]

Tää lähtee jo viisasteluksi mun mielestä. Mä haluan, että kirjallisuuden Nobel menee romaanille. Huippuromaani on meinaan niin vaikea tehdä, että niitä ei liukuhihnalta tule, kuten runoja. Tällä en tarkoita, etteikö hyvää runoutta ole, mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin mielestäni ne painivat romaanin kanssa kuitenkin eri sarjassa, vaikka runouskin on lähellä sydäntäni. Ne eivät vaan sovi samaan palkintosarjaan.

Jos on vaikea tehdä huippuromaani vaikea niin ihan samalla tavalla on vaikea tehdä huippuruno tai laulunsanat. Mitään näistä ei synny liukuhihnalta. Ei ainakaan sellaisia, jotka vaikuttaisivat miljooniin ihmisiin, koko alaan ja jopa yhteiskuntaan. Dylanin kohdalla nämä kaikki kohdat voidaan sanoa tapahtuneen. Siksi mielestäni ihan perusteltu valinta. Hienoa myös, että annetaan tunnustusta laulun teksteille. Se, että pitäisi palkita vain romaaneista, on mielestäni todella rajoittunut näkemys. Se sulkee jo pelkästään kirjallisuudesta monia erilaisia teoksia pois, saati sitten muista kirjallisen ilmaisun muodoista. Hyvä vaan, että katsotaan asioita laajasti eikä leikitä vaan omalla ahtaalla hiekkalaatikolla.

 

[Erkka Lapanen]

Onnea Dylanille! Erittäin hyvä valinta. Ja yllättävän rohkea.

 

[Aurinkotuuli]

Tää lähtee jo viisasteluksi mun mielestä. Mä haluan, että kirjallisuuden Nobel menee romaanille. Huippuromaani on meinaan niin vaikea tehdä, että niitä ei liukuhihnalta tule, kuten runoja. Tällä en tarkoita, etteikö hyvää runoutta ole, mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin mielestäni ne painivat romaanin kanssa kuitenkin eri sarjassa, vaikka runouskin on lähellä sydäntäni. Ne eivät vaan sovi samaan palkintosarjaan.......

@Noitarumpu; runous on taitolaji - kyetä ilmaisemaan lyhyin säkein ihmisyyden syvin olemus. Siinä se on. Paljon vaikeampaa kuin romaanin kirjoittaminen, dekkarista puhumattakaan. Minä haluan vaihtelun vuoksi, että seuraava Nobelin kirjallisuuspalkinto menee aforismeille, joista varsin läheinen on ollut Markku Envallin "Samurai nukkuu".

 

[Anssi #5]

Nobel myönnettiin Dylanille seuraavasta syystä: "for having created new poetic expressions within the great American song tradition".

Eli ei tullut pelkästään "kivoista sanoituksista". Hyvä valinta.