Bob Dylan

[Alamummo]

Tää lähtee jo viisasteluksi mun mielestä. Mä haluan, että kirjallisuuden Nobel menee romaanille. Huippuromaani on meinaan niin vaikea tehdä, että niitä ei liukuhihnalta tule, kuten runoja. Tällä en tarkoita, etteikö hyvää runoutta ole, mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin mielestäni ne painivat romaanin kanssa kuitenkin eri sarjassa, vaikka runouskin on lähellä sydäntäni. Ne eivät vaan sovi samaan palkintosarjaan.

Saathan sinä haluta mitä tahansa. Se, että kuvittelet runojen tulevan liukuhihnalta, osoittaa aika suppeaa näkemystä ja tietämättömyyttä. Mutta sehän ei taas ole Nobel-komitean vika.

 

[Noitarumpu]

Jos on vaikea tehdä huippuromaani vaikea niin ihan samalla tavalla on vaikea tehdä huippuruno tai laulunsanat. Mitään näistä ei synny liukuhihnalta. Ei ainakaan sellaisia, jotka vaikuttaisivat miljooniin ihmisiin, koko alaan ja jopa yhteiskuntaan. Dylanin kohdalla nämä kaikki kohdat voidaan sanoa tapahtuneen. Siksi mielestäni ihan perusteltu valinta. Hienoa myös, että annetaan tunnustusta laulun teksteille. Se, että pitäisi palkita vain romaaneista, on mielestäni todella rajoittunut näkemys. Se sulkee jo pelkästään kirjallisuudesta monia erilaisia teoksia pois, saati sitten muista kirjallisen ilmaisun muodoista. Hyvä vaan, että katsotaan asioita laajasti eikä leikitä vaan omalla ahtaalla hiekkalaatikolla.

Noh, sitten olen rajoittunut tässä asiassa. Kirjoitin,että romaani, siis laadukas sellainen, ei ole helppo kirjoitettava, mutta en tarkoittanut teilata myöskään laadukasta runoutta/aforismia, you name it.

Tässä samalla vastauksia muillekin, kun samalla asialla ollaan. Mulla tulee vaan mieleen eräs suomalainen, ohittamattoman loistokas, jopa Nobel-tasoinen kirjailija, joka kantoi nimeä Väinö Linna. Se prosessi, jonka mies kävi läpi, kirjoittaessaan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa, vei hänen terveytensä. Hän teki helvetisti töitä, vuosia, sen eteen,että historia olisi mahdollisimman uskottava ja totuudenmukainen kaikilta kanteilta.Miten voidaan verrata sinänsä ihanaa runoutta tällaiseen mestariteokseen? Ne vaan eivät mun mielestä kuulu samaan sarjaan, vaan pitäisi palkita erillään, niin kirjallisuutta kuin kaikki ovatkin. Tämä menee jankkaukseksi ja hyvä, että te toiset olette tyytyväisiä Dylanin palkitsemiseen. En minäkään tähän kuole, mutta särähtää pahasti kuitenkin kerrotusta syystä.

Kun olen runoja kirjoittavilta joskus kysynyt, miten se syntyy, niin vastaus on yleensä ollut, että inspiraatio tulee ja pitää otaa se hetki talteen. Sitten runo kirjoitetaan ja katsotaan muutaman päivän päästä uudestaan, voisiko sille tehdä vielä jotain. Ensimmäinen kun ei välttämättä ole se paras veto. Itsekin olen kirjoittanut runoja erääseen julkaistuun antologiaan, jonka kriitikot arvioivat. Ei se kummonen antologia ollut mielestäni, kun olin silloin itsekin vielä niin kauhean nuorikin ja idealistinen:)

 

[Byvajet]

Valinta syö palkinnolta arvoa. Tällaisella ulostulolla saa palkinnolle huomiota, mutta samalla sen rajat hämärtyvät ja arvo pienenee. Perinteen voima on vahva, ja kun perinnettä ruvetaan murtamaan, katoaa palkinnolta sädekehä. Jatkossa kirjallisuuden Nobelilla ei tule enää olemaan samaa merkitystä kuin sillä on ennen ollut. Tehty moka on valtava.

Suutarin pitäisi pysyä lestissään. Kirjallisuuspalkinto kirjallisuuspalkintona.

 

[TF-79]

Ei se runouskaan mitään liukuhihna tavaraa ole, Juice Leskinen esimerkiksi kirjoitti "Musta aurinko nousee" kappaletta muistaakseni seitsemän vuotta :)
Palkinto meni kyllä oikeaan osoitteeseen, Dylan on Nobelinsa ansainnut.

 

[Noitarumpu]

Se piti vielä kirjoittamani, että monien laulujen tekstit ovat tosiaankin runoilijoilta otettuja. Tunnetuilta ja vähemmän tunnetuilta.Kaikki nyt tietävät Loirin ja Leinon jutun. Oiva Paloheimolta on Lähtevien laivojen satama jne. hienoa tekstiä ja palkitsemisenarvoisia omassa sarjassaan, ei samassa romaanin kanssa. Ehkä pitäisi laittaa sitten romaanille sellainen nimi kuin kirja-Nobel.Muu on sitten sitä muuta kirjallisuutta.

Kun nuorempana kirjoittelin ahkerasti runoja, eräs etelän bändi pyysi välikäden kautta saada käyttää niitä tekstejä keikoillaan. Lupa tuli, mutta en pahus vie muista enää, että mikä hiton bändi oli kyseessä. Todennäköisesti täysin outo ja huono ja sinne upposi heikompi tuotantonikin=) Kai sitä nyt jonkun tunnetumman olisi vielä muistanutkin. Ei ne runotkaan silti ihan liukuhihnalta tulleet, paitsi ne, jotka kavereille joutui pakosta välitunnin aikana kirjoittamaan, koskien liirumlaarumrakkautta.

 

[muaddib]

On kyllä ihan ennenkuulumatonta, että runoilija saa Nobelin, eihän niitä ole kuin 12 vähän laskentatavasta riippuen. Yeats, T.S. Eliot, Kipling, Dylan ja kumppanit ovat Nobelinsa ansainneet.

muaddib

 

[Noitarumpu]

On kyllä ihan ennenkuulumatonta, että runoilija saa Nobelin, eihän niitä ole kuin 12 vähän laskentatavasta riippuen. Yeats, T.S. Eliot, Kipling, Dylan ja kumppanit ovat Nobelinsa ansainneet.

muaddib

Onhan noita ollut juu...osa ollut täysin tuntemattomia jopa sivistyneessä Suomessakin ja osa niin vanhoja, ettei niitä muista kuin tietokone, vai mitä, arvon @muaddib ?

Se ei muuta sitä tosiasiaa mun silmissäni, että kirjoille pitäisi olla oma Nobelinsa, eikä runot siihen kuulu, ei edes kirjanmuodossa, koottuina. Mut tästä turha jauhaa enempää. Enempään ei mulla aihetta.

 

[muaddib]

Onhan noita ollut juu...osa ollut täysin tuntemattomia jopa sivistyneessä Suomessakin ja osa niin vanhoja, ettei niitä muista kuin tietokone, vai mitä, arvon @muaddib ?

Se, että sinä et olet näistä kuullut ei kyllä merkitse yhtään mitään tunnettavuuden kannalta.

Se ei muuta sitä tosiasiaa mun silmissäni, että kirjoille pitäisi olla oma Nobelinsa, eikä runot siihen kuulu, ei edes kirjanmuodossa, koottuina. Mut tästä turha jauhaa enempää. Enempään ei mulla aihetta.

Nobel-säätiö on onneksi eri mieltä kanssasi.

muaddib

 

[Byvajet]

Runojen palkitsemisen suurin ongelma on se, että runot ovat hyvin kieli- ja kulttuurisidonnaisia. Vaikka pystyn lukemaan venäläisten suuresti ihailemaa Puskinia venäjäksi, niin tuskin minulla on aavistustakaan vivahteista, jotka venäläinen runoja lukiessaan kokee. Ilman venäläistä kulttuurituastaa ja kielen äidinkielistä hallintaa lukukokemus jää vaillinaiseksi. Runojen kääntäminen taas on liki mahdotonta.

Siksi kansainvälisistä kirjallisuuspalkinnoista runot voisi jättää pois. Palkita tulisi vain tekijöitä, joilla on riittävän laaja tuotanto romaaneita. Niiden arviointiin liittyy sama ongelma kuin runojenkin, mutta ei likikään yhtä voimakkaasti.

 

[Radiopää]

Siksi kansainvälisistä kirjallisuuspalkinnoista runot voisi jättää pois. Palkita tulisi vain tekijöitä, joilla on riittävän laaja tuotanto romaaneita. Niiden arviointiin liittyy sama ongelma kuin runojenkin, mutta ei likikään yhtä voimakkaasti.

Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että Nobel-palkinnon saa sellainen, jota on perustellusti ehdotettu palkinnon saajaksi. Ja jos Nobel-komitea ei pysty arvioimaan runoutta tai hakijan perusteluja, tuskin he olisivat palkintoa Dylanille myöntäneet. Nobel on arvostuksestaan huolimatta kuitenkin vain yhden tahon näkemys palkitun henkilön ja hänen työnsä merkityksestä, eikä yksiselitteinen totuus.

 

[Fordél]

Tässä samalla vastauksia muillekin, kun samalla asialla ollaan. Mulla tulee vaan mieleen eräs suomalainen, ohittamattoman loistokas, jopa Nobel-tasoinen kirjailija, joka kantoi nimeä Väinö Linna. Se prosessi, jonka mies kävi läpi, kirjoittaessaan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa, vei hänen terveytensä. Hän teki helvetisti töitä, vuosia, sen eteen,että historia olisi mahdollisimman uskottava ja totuudenmukainen kaikilta kanteilta.Miten voidaan verrata sinänsä ihanaa runoutta tällaiseen mestariteokseen? Ne vaan eivät mun mielestä kuulu samaan sarjaan, vaan pitäisi palkita erillään, niin kirjallisuutta kuin kaikki ovatkin. Tämä menee jankkaukseksi ja hyvä, että te toiset olette tyytyväisiä Dylanin palkitsemiseen. En minäkään tähän kuole, mutta särähtää pahasti kuitenkin kerrotusta syystä.

Taas kerran mielestäni kummallisia kriteereitä sulta. Että jotenkin ratkaisevaa olisi teokseen käytetty aika ja työskentelyn vaikutukset tekijään. Mun mielestä mikään muu ei merkkaa kuin lopputulos ja sen vaikutukset ihmisiin sekä jopa yhteiskuntaan. Se on ihan sama syntyykö yksittäinen teos päivän, viikon vai vuosikymmenen työskentelyn jälkeen. Kannattaa oikeasti lukasta @Anssi #5 esiin tuoma palkinnon perustelu: "for having created new poetic expressions within the great American song tradition". Kyse on siis kokonaisuudesta ja Dylanin tekemän työn vaikutuksista koko alaan. Voimme oikein hyvin verrata Dylanin ja vaikka sitten Linnan vaikutusta alaan ja yhteiskuntaan. Jos olet näistä Dylanin vaikutuksista perustellusti eri mieltä niin sitten sulla alkaa olla perustelut kunnossa.

 

[Aurinkotuuli]

Valinta syö palkinnolta arvoa. Tällaisella ulostulolla saa palkinnolle huomiota, mutta samalla sen rajat hämärtyvät ja arvo pienenee.......

Arvon Byvajaet; tutustu rauhassa kirjallisuuden Nobelin palkinnon voittajiin kautta aikojen. Robert Zimmermann on palkintonsa ansainnut, toisin kuin ehkä esimerkiksi Knut Hamsun, F.E. Sillanpää, Halldor Laxness, Henri Bergson (tuolloinen muotifilosofi) tai Elfride Jelinek. Dylan on ollut runoilijoiden huippua jo 1960-luvulta lähtien. Mitä ovat kirjallisuuden rajat? Ihmisten mielikuvitusko? Nobel on Nobel on Nobel. En olisi itse myöntänyt Nobelia Selma Lagerlöfille, mutta olen tavannut Euroopan ulkopuolelta tulleita ihmisiä, jotka ovat lukeneet kaikki hänen teoksensa, jotka on julkaistu heidän ymmärtämillään kielillä.

Kaikki kirjallinen toiminta on rinnastettavissa raskauteen; luomistyö raskauden pitkiin kuukausiin ja teoksen saattaminen maailmalle synnytykseen, kuten Elmer Diktonius on todennut. Useimmissa tapauksissa kohtalona on kuitenkin keskenmeno.

 

[Byvajet]

Mitä ovat kirjallisuuden rajat?

Olen opiskellut kirjallisuustiedettä ja tiedän, että teksteinä voi lukea lähes mitä tahansa. Mekin teimme harjoituksia työmatkaliikenteestä ja rakensimme siihen tarinan elementit.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että palkinnot pitäisi jakaa mille tahansa kirjallisuuden lajille. Palkinnoilla on historiansa ja tilansa, jotka luovat niille merkitystä ja arvoa. Kun rajoja aletaan rikkoa, niin samalla palkintojen identiteetti ja arvo katoavat. Epäilemättä Churchill oli loistava puhuja, mutta onko mielekästä, että hänen Nobelinsa yhtenä kriteerinä käytettiin puheita inhimillisten arvojen puolesta?

Jos joku pyhittää elämänsä matemaattisten aineiden opetusmenetelmien kehittämiseen, se on kunniakasta, mutta siitä huolimatta minusta ei tule myöntää tällaiselle ihmiselle kemian Nobelia, koska ihmisen ansiot ovat palkinnon rajojen ulkopuolella. Opetukseen keskittyvälle tulisi myöntää jokin kasvatustieteeseen ja psykologian liittyvä palkinto.

Palkintojen rajojen vuoksi minusta myöskään paraurheilijoiden ei tulisi osallistua Vuoden urheilija -äänestykseen. On keinotekoista laittaa yhteen kaksi eri urheilijaryhmää, joiden vertailu on vaikeaa.

Maailma on täynnä erinomaisia kirjailijoita. Olisi ollut kiva, että esiin olisi nostettu joku elämäntyönsä kirjoittamiselle pyhittänyt. Dylan tunnetaan jo ennestään.

 

[Radiopää]

Maailma on täynnä erinomaisia kirjailijoita. Olisi ollut kiva, että esiin olisi nostettu joku elämäntyönsä kirjoittamiselle pyhittänyt. Dylan tunnetaan jo ennestään.

Mistä muusta Dylan tunnetaan ennestään kuin elämäntyöstään kirjoittajana ja musiikintekijänä? Ei Nobel-palkinto ole mikään Finlandia-palkinto, jolla kirjailija ja kirjat saavat huomiota sopivasti joulumarkkinoiden alla. Ei sekään ole reilua, että joku jätetään valitsematta siksi, että tämä on jo ennestään tunnettu. Sitä paitsi kun palkinto jaetaan joka vuosi, on mielestäni selvää, ettei kaikkia palkittuja valita samoin kriteerein. Vastauksesi on mielestäni enemmän asenteellinen kuin kirjallisuustieteilijän objektiivinen näkemys.

 

[Byvajet]

Ei sekään ole reilua, että joku jätetään valitsematta siksi, että tämä on jo ennestään tunnettu.

Uskotko vilpittömästi, että maailmassa ei olisi ollut ansiokkaampaa ja paremmin palkinnon tyyliin sopivaa kirjoittajaa kuin Dylan? Kun kysymyksessä on kirjallisuuspalkinto, toivon, että se annetaan todelliselle kirjailijalle, ihmiselle, joka on pyhittänyt elämänsä kirjojen kirjoittamiselle.

Jos Finlandia-palkinto jaettaisiin edelleen muustakin sanataiteesta kuin romaaneista, en toivoisi, että se annetaan Paula Vesalalle. Eikä tämä ole kannanotto Vesalan sanoituksia tai lahjoja kohtaan, vaan toivon, että palkinnot pysyvät karsinoissaan.

Sinänsä ihan typerä kiistelyn aihe. En jatka enää. Minulla on mielipiteeni, muilla omansa. Omani on se, että kirjallisuuspalkinto on jaettava kirjallisuuden kirjoittajalle ja kirjallisuuden kautta julkisesti tunnetulle ihmiselle. Tähän porukkaan eivät sanoittajat kuulu.

 

[Radiopää]

Uskotko vilpittömästi, että maailmassa ei olisi ollut ansiokkaampaa ja paremmin palkinnon tyyliin sopivaa kirjoittajaa kuin Dylan? Kun kysymyksessä on kirjallisuuspalkinto, toivon, että se annetaan todelliselle kirjailijalle, ihmiselle, joka on pyhittänyt elämänsä kirjojen kirjoittamiselle.

Kirjallisuuden Nobel-palkinto ei ole kirjankirjoittamispalkinto. On hyvä erottaa, että kirja ja kirjallisuus tarkoittavat eri asioita, minkä takia niitä kuvaavat sanat eivät ole kaikilla kielillä toisiaan muistuttavia niin kuin suomen kielessä.

Alfred Nobelin sanoin kirjallisuuspalkinto on tarkoitus myöntää henkilölle, joka

den som inom litteraturen har producerat det mest framstående verket i en idealisk riktning.

Jos Finlandia-palkinto jaettaisiin edelleen muustakin sanataiteesta kuin romaaneista, en toivoisi, että se annetaan Paula Vesalalle. Eikä tämä ole kannanotto Vesalan sanoituksia tai lahjoja kohtaan, vaan toivon, että palkinnot pysyvät karsinoissaan.

Finlandia-palkinto taas on

kirjallisuuspalkinto, jonka jakaa vuosittain Suomen Kirjasäätiö tunnustuksena ansiokkaan romaanin kirjoittajalle.

Jokainen voi olla rauhassa sitä mieltä, että runot tai lyriikka eivät ole kirjallisuutta, mutta Nobel-komitea näkee asian toisin. Se ei edelleenkään ole mikään absoluuttinen totuus, vaan vain yhden tahon näkökulma tulkinnanvaraiseen asiaan. Vuoden päästä otsikoissa on joku toinen palkinnon saanut ja kahden vuoden päästä jälleen uusi. Bob Dylan on kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja monien muiden joukossa, eikä se tee hänestä yhtään vähempi- tai enempiarvoista kirjailijaa kuin jostain toisesta.

Isossa kuvassa voi sanoa, että mikäli Dylan ei ole palkintoa ansainnut, tulee myös palkinnon arvostus laskemaan. Tai sitten arvosta rocklyriikkaa kohtaan nousee, koska Dylanin tuotanto on jotain sellaista, mihin äkkimyyntiin pyrkivässä populäärikulttuurin markkinataloudessa ei tulla enää koskaan yltämään.

Kysymys, onko maailmassa ansiokkaampaa kirjoittajaa kuin Dylan on turha, koska jokainen ansioitunut tulee valituksi. Se, että nyt oli Dylanin vuoro, ei tarkoita sitä, että hän on ansioituneempi kuin esimerkiksi ensi vuoden valittu, jolla on myös varmasti pitkä ura kirjallisuuden ja kirjoittamisen parissa. Valinnallaan Nobel-komitea osoitti, vaan parhaiten perusteltu ja yhteisellä päätöksellä valittu ehdokas.

 

[Ted Raikas]

On siellä Nobelilla paiskattu runoilijoita aiemminkin ja runoilijahan Dylan ennen kaikkea on. Varmasti viime vuosisadan merkittävimpiä ja kun miettii hänen merkitystään vaikutustaan viime vuosisadan jälkipuoliskon osalta populäärimusiikkiin, niin se on ihan tajutonta. Hankalahan näitä henkilöjä on sillä tapaa vertailla, mutta melkein voisi sanoa, että Bob Dylan yksittäisenä lyyrikkona on se merkittävin ja tietynlainen alkuunpaneva voima joka innoitti ties kuinka monia. Ekoja joka erottui siinä, että sanoittaa ja tekee biisinsä itse.

Mielestäni tämä palkinto meni monella tapaa erittäin oikein ja on tunnustus Dylanin kautta niin paljolle asioita jotka on muovannut yhteiskuntaa 60-luvulta lähtien. Ei Dylanista tarvitse diggailla, mutta hänen merkityksensä on todella laajamittainen, sen tajuaa taunokin.

 

[DarkTower]

Ja monet nykyajan nuoret luulevat, että Bob Dylan on uusi Nintendo-hahmo..... Se on se Bob eli noobie.....

 

[Meeps]

Minäkään en oikein sulata Dylanin voittoa, mutta tiedän sen johtuvan vain omista ennakkoluuloistani. En vain osaa pitää rocklyriikoita saman arvoisena kuin muuta kirjallisuutta tai runoutta. Mitään järkeähän tässä mielipiteessä ei ole, miksi ne sanat olisivat hienompia vain koska ne on printattu paperille eikä niiden taustalla kuulu musiikkia?

 

[Aurinkotuuli]

Minäkään en oikein sulata Dylanin voittoa, mutta tiedän sen johtuvan vain omista ennakkoluuloistani. En vain osaa pitää rocklyriikoita saman arvoisena kuin muuta kirjallisuutta tai runoutta. Mitään järkeähän tässä mielipiteessä ei ole, miksi ne sanat olisivat hienompia vain koska ne on printattu paperille eikä niiden taustalla kuulu musiikkia?

@Meeps; onko kysymyksessä siis musiikin alalajin herättämä vastenmielisyys? Entä Marseljeesi, Star Spangled Banner, Mußß I denn, Maamme-laulu tai Sillanpään marssilaulu? Kaikissa näistä runous rujoimmassakin muodossa herättää vastakaikua (ainakin) kyseisten maiden isänmaallisissa ihmisissä.

Bob Dylanin jälkeen Keith Reid (Procol Harumin sanoittaja/runoilija), Linton Kwesi Johnson (jamaikalaissyntyinen englantilainen reggaeartisti ja runoilija) sekä Pauli Matti Juhani Leskinen (Juice) kirjoineen ja laulunsanoineen pitäisi ottaa jatkossa mukaan Nobelin kirjallisuuden palkintoa koskeviin spekulaatioihin. Vielä enemmän toivon seuraavaksi voittajaksi Ursula K. Le Guinia.

 

[Noitarumpu]

Se, että sinä et olet näistä kuullut ei kyllä merkitse yhtään mitään tunnettavuuden kannalta.

Niin, en todellakaan ilman lähdeluetteloita muista 1900-luvun alun runoilijoita, sen myönnän kernaasti. Se on hyvä, että sinä vissiin muistat. Olet harvinaisuus, koska tiedän monta alan rautaista ammattilaista, jotka eivät ilman lunttia tietoa myöskään löydä. Olet varmaan kohta liikaviisas:)

 

[Noitarumpu]

@Meeps; Bob Dylanin jälkeen Keith Reid (Procol Harumin sanoittaja/runoilija), Linton Kwesi Johnson (jamaikalaissyntyinen englantilainen reggaeartisti ja runoilija) sekä Pauli Matti Juhani Leskinen (Juice) kirjoineen ja laulunsanoineen pitäisi ottaa jatkossa mukaan Nobelin kirjallisuuden palkintoa koskeviin spekulaatioihin. Vielä enemmän toivon seuraavaksi voittajaksi Ursula K. Le Guinia.

Tuohon listaan laittaisin ennen Juiceakin Hectorin. Esim. seutaava lainaus on niin tätä opäivää kuin olla ja voi, kun peilataan Dylanin yhteiskunnallisiin teksteihin:
"
Kuinka voit väittää
Näitkö vanhan miehen,
Joka kärryjänsä työntää.
Niihin kamaa haalii,
Mikä muilta yli jää.
Silmissään vain menneisyyttä,
Sodat, joihin joutui syyttä.
Eilisiin lehtiin valheet eiliset jää.

kertosäe:
Niin kuinka siis voit edes väittää
Sä että yksinäinen oot.
Jos halki kaupunkimme kuljet
Ilman että silmät suljet,
Huomaat, että sentään
Lähes onnellinen oot.

Ootko nähnyt miehen,
Joka toista miestä etsii.
Seuraasi hän tahtoo,
Häntä katsot inhoten.
On silmissään vain pelokkuutta
Arkaa rakkaudettomuutta,
Ymmärrystä hieman
Hän pyytää vaieten.

kertosäe

Ootko nähnyt naisen,
Joka ruumiinsa on myynyt.
Hän asemalla seisoo
Tyhjä sydän kädessään.
Autiot on silmät nämä,
Hymy tuskan jähmettämä.
Hän ei edes muistaa voi,
Kuinka itketään.

kertosäe

Ootko nähnyt pojan
Alta kahdentoista vuoden
Jossain hourailevan
Joku pullo kädessään.
Tinneri tai alkoholi,
Missä isä, äiti oli,
Kun lapsi yöllä heräs
Märkään, pimeään

Niin kuinka siis voit edes väittää
Sä että yksinäinen oot.
Jos kuljet kanssain halki slummin,
Puhut ehkä harkitummin,
Huomaat, että sentään
Lähes onnellinen oot."

Siltikin vielä kerran totean, että Dylan olisi palkintonsa ansainnut muussa kuin kirja -Nobelissa.

 

[muaddib]

Niin, en todellakaan ilman lähdeluetteloita muista 1900-luvun alun runoilijoita, sen myönnän kernaasti. Se on hyvä, että sinä vissiin muistat. Olet harvinaisuus, koska tiedän monta alan rautaista ammattilaista, jotka eivät ilman lunttia tietoa myöskään löydä. Olet varmaan kohta liikaviisas:)

Miten tämä jonninjoutava lätinäsi liittyy yhtään mihinkään? En ole sanonut muistavani runoilijoita ulkoa. Sen sijaan "moni rautainen ammattilainen" pitää runoutta luonnollisena kirjallisuuden osa-alueena, jolloin kirjallisuuden Nobelin antaminen runoilijalle on täysin normaalia - tästä osoituksena nämä yli kymmenen runoilijoiden saamaa Nobelia.

muaddib

 

[Noitarumpu]

Miten tämä jonninjoutava lätinäsi liittyy yhtään mihinkään? En ole sanonut muistavani runoilijoita ulkoa. Sen sijaan "moni rautainen ammattilainen" pitää runoutta luonnollisena kirjallisuuden osa-alueena, jolloin kirjallisuuden Nobelin antaminen runoilijalle on täysin normaalia - tästä osoituksena nämä yli kymmenen runoilijoiden saamaa Nobelia.

muaddib

Lätinöistä itsekunkin kohdalla voidaan olla samaa tai eri mieltä. Mitä tulee etenkin alkupään kirjallisuuden runoNobeleihin, niin tarjonta on ollut erilaista. Runothan ovat jo kansalliseepoksessamme, romaanit eivät. Tätä päivää ei voi verratakaan, niin erilaista kirjallisuus on. En siis laske niin suurta painoarvoa alkupään runoilijoihin kuin sinä. Jokainen voi marssia kirjastoon ja lukea niitä runoja ja muodostaa mielipiteensä.

@Byvajet iltä hyviä ajatuksia. Kiitos niistä.

Tämä muu jonninjoutava lätinä kanssasi saa nyt riittää. En tarvitse vastaustasi. Mielipiteemme ovat tulleet selviksi. Jatko on paskanjauhantaa.Piste.

 

[Aurinkotuuli]

Tuohon listaan laittaisin ennen Juiceakin Hectorin. Esim. seutaava lainaus on niin tätä opäivää kuin olla ja voi, kun peilataan Dylanin yhteiskunnallisiin teksteihin........Siltikin vielä kerran totean, että Dylan olisi palkintonsa ansainnut muussa kuin kirja -Nobelissa.

@Noitarumpu; Traktor-sitaattisi oli valitettavasti Ralph McTellin kappaleen "Streets of London" käännös, joten ei kovin omaperäinen sen paremmin idealtaan (johon ei saa tekijänoikeutta) eikä toteutukseltaan. Linkkiä alkuperäiseen lyriikkaan Metrolyrics-sivustolle as follows.

Ralph McTell - Streets Of London Lyrics | MetroLyrics