Ihan mielenkiintoisia pointeja! Mutta sanoppa veli hyvä, mistä saataisiin puhtia tähän Suomen liigaan. Huippupelaajat valuvat Venäjälle, Ruotsiin ja Jenkkeihin. Me olemme täällä yhä enemmän kasvattaja-liiga, Eli kyllä näitä yhteistyökuvioita; Venäjä, Ruotsi tai esim itämeren ympäri pyörivä sarja tulisi pohtia ja mahdollisesti kokeilla tässä 5 vuoden periodilla. Muuten meillä on liigajoukkueissa pari ketjua 16-17v junnuja pelaamassa. Onko se Suomen mestaruus sitten todellinen?
Lähtökohta on se, että Suomessa on 5 miljoonaa asukasta, ja vaikka maana Venäjä ei olekaan vielä yhtä kehittynyt maa kuin Suomi, ei Suomella silti ole realistisia mahdollisuuksia kilpailla taloudellisesti 142 miljoonan asukkaan Venäjän kanssa. Suomella ja SM-liigalla on omat valttinsa, mutta Venäjän taloudellisen voiman kanssa ei pieni maa voi kilpailla. 1990-luvulla vallinnut tilanne oli poikkeustapaus, joka tuskin tulee enää toistumaan meidän elinaikanamme.
Monet globaalit trendit suosivat Venäjää ja KHL:ää (vaikka myös vastuksia ja kehitystä jarruttavia tekijöitä on paljon). Öljyn (ja maakaasun) kysyntä ja hinta on tällä hetkellä ratkaiseva tekijä KHL:n menestykselle. KHL ei todennäköisesti kestäisi alle $40 dollarin öljyn tynnyrihintaa kovin pitkään. KHL:n avauskaudella syksyllä 2008 ja alkutalvella 2009 öljyn hinta oli näin alhaalla, ja monet KHL-seurat painivat suurissa vaikeuksissa. Toisaalta nyt ei ole näkyvillä sitä, että öljyn hinta tulisi enää painumaan näin alas, johtuen geologisista rajoitteista. Öljyn tarjonta ei enää koskaan riitä täysin vastaamaan kysyntää. Tämä tietää hyvää Venäjälle ja KHL:lle ainakin niin pitkään, kun Venäjän 17 miljoonan neliökilometrin maa-alueella (ja merialueilla) riittää öljyä porattavaksi.
Myös monet muut trendit (pohjoisten alueiden lämpeneminen, ruoantuotannon vaikeutuminen nyt lämpimillä alueilla, suuren ja rikkaan Siperian avautuminen luonnonvarojen hyötykäytölle ja maanviljelykselle jne.) näyttävät suosivan Venäjän taloudellista kehitystä pitkällä aikavälillä. Sivilisaation painopiste tulee ilmastonmuutoksen vaikutuksesta liikahtamaan pohjoisemmaksi, ja kartasta katsomalla selviää mikä valtio täyttää koko pohjoisen Euraasian mantereen.
Jos Venäjä välttyy suursodilta ja vallankumouksilta, pidän melko varmana sitä että sen taloudellinen voima tulee kasvamaan suhteessa Eurooppaan.
Tästä pääsemme KHL:ään. KHL:n menestys on täysin riippuvainen Venäjän taloudellisesta tilanteesta. Ilman vallankumousta Venäjän johto ja liike-elämä tulee myös säilyttämään myönteisen suhtautumisensa urheiluun. Kasvavia taloudellisia voimavaroja voidaan suunnata yhä enemmän urheilun kehittämiseen.
Mihin tämä asettaa Suomen ja muut Euroopan jääkiekkomaat? Euroopan muut suuret kiekkomaat Ruotsi, Tshekki, Suomi, Sveitsi ja Slovakia ovat asukasluvultaan ja taloudellisilta voimavaroiltaan pieniä Venäjään verrattuna. Yksin ne eivät voi pärjätä kilpailussa KHL:n kanssa, mikäli Venäjän taloudellinen voima jatkaa kasvamistaan. Saksassa on paljon rahaa ja ainoastaan Saksa voi pitkässä juoksussa luoda Venäjälle merkittävän vastavoiman Euroopan jääkiekossa, mutta jääkiekko ei ole siellä kovin suuri laji. Ratkaisevaa on se, pystyvätkö nämä maat (Saksa tarvitaan mukaan!) muodostamaan yhteisen vastavoiman KHL:lle.
Kullakin em. valtiolla on omat vahvat kiekkoperinteensä. Aikaisemmin kirjoitin että suomalaiset kiekkovaikuttajat eivät erityisen mielellään luovuta suomalaisen kiekon suvereniteettia venäläisille, mutta tuskin he luovuttavat sitä mielellään myöskään ylikansalliselle eurosarjalle (vaikka ryssäviha-elementti tässä tapauksessa puuttuisikin). Myöskään suomalaisia aina alaspäin katsoneet ruotsalaiset tuskin haluavat päästää köyhiä suomalaisia pelaamaan samaan sarjaan ruotsalaishuippujen kanssa.
Keski-Eurooppa (Tshekki, Sveitsi, Slovakia, Saksa, Itävalta) puolestaan on Suomesta vielä paljon Ruotsia kauempana niin kulttuurisesti, henkisesti kuin maantieteellisestikin.
Parhaassa tapauksessa muu Eurooppa voisi pystyä luomaan KHL:lle merkittävän vastavoiman, jos Ruotsin, Suomen, Tshekin, Saksan, Sveitsin, Itävallan ja Slovakian rikkaimmat seurat pystyvät luomaan yhteisen sarjan. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että jopa rikkaimpien euroseurojen pitäisi pystyä kasvattamaan budjettejaan merkittävästi nykyisestä. Kuka rahoittaisi budjettilisäykset? Melkein ainoa realistinen mahdollisuus Venäjän ja KHL:n haastamiseen Euroopassa on jääkiekon suosion merkittävä kasvu Saksassa, koska vain Saksalla on riittävästi taloudellisesta voimaa KHL:n haastamiseen Euroopassa.