No, kukaan ei varmaan voi *kaikkien* kannattajien suulla puhua, mutta mä väittäisin että jonkinlainen kosketuspinta on espoolaisten kannattajien/fanien/katsojien tunteisiin, kun siihen olen ehkä hiukan enemmän tutustunut viime aikoina(kin) tuon #BluesinPuolesta-liikkeen kautta (aivan tuntemattomatkin soittelevat ja meilailevat minulle ja nykivät hihasta peleissä ja kadulla) ja Blues Fan Clubin puheenjohtajana kuin joku toisen joukkueen kannattaja, noin esimerkiksi. Ihan sieltä klubikatsomon yritysjohtajasta seisomakatsomon pelleen ja kaikkeen siltä väliltä. Mielipiteitä on monia, mutta kyllä hyvin vahvasti on tullut esille se, että logoa ja nimeä ei voi vaihtaa noin vain. Etenkin seisomakatsomon aktiivien keskuudessa. Ja joo, seisomakatsomon sadalla tai kahdellasadalla ihmisellä ei ole taloudellisesti suoraan suurta merkitystä, mutta kyllä sillä on aika helvetin iso vaikutus hallin tunnelmaan. Ja siihen, millainen yhteisöllisyys pelaajillakin on kannattajien kanssa ollut.
Ja joo, ehkä uutta katsojakuntaa sitten löytyy tosta vaan Espoo Angry Dogseille tai mikä sitten on. Espoossahan on aina ollut suurena ongelmana se että innokkaita ja uskollisia kannattajia on ihan liikaa, joten kannattaa nyt ehdottomasti pyrkiä ainakin tuhat tai kaksituhatta ihmistä vieraannuttamaan ja kusemaan päälle. Eikö niin?
No joo, en nyt jaksa tätä jatkoaikaa just nyt, verenpaine nousee ja vitutus. Muutenkin on ihan riittävästi duunia sekä oman firman pyörittämisessä että Bluesinkin ympärillä. Ja lasten harrastusten, ja kaiken muun. Pitäisi yrittää pysyä poissa täältä. Tuossa kuitenkin vielä linkki blogikirjoitukseeni, jossa nyt käsittelen asioita oman tietämykseni perusteella:
Blues Fan Club ry
Linkki vie Blues Fan Club ry -nimisen yhdistyksen internet-sivustolle yhdistyksen puheenjohtajan blogitekstiin, joka on kirjoitettu 4.12. Espoossa suuren väsymyksen ja vitutuksen vallassa.