Tämä on osin seurausta EU:n rähmällään olosta Venäjän edessä. Niin kauan kun se jatkuu, Venäjä tukee ja kannustaa Valko-Venäjää toimiin. Mitä voisi tehdä? Oligarkit kuriin, Venäjän rahanpesu EU:ssa kuriin ja riippuvuuden välitön vähentäminen Venäjän energiasta - siitä liikkeelle. Talvi olisi kylmä osassa EU-maita, koska Venäjä pistää toimitukset poikki kostona.
Seuraavaksi Venäjä on mukana hajottamassa Bosniaa, ja tässäkin asiassa EU on katsellut lähinnä sivusta tilanteen eskaloitumista. Ajatushautomo Carnegie Europen sivuilla todettiin hyvin: ”Bosnian liukuminen kohti mahdollista konfliktia ilman suojakaiteita ei ole pelkästään EU:n vika, mutta siinä on ’valmistettu EU:ssa’ -leima”.
Kyse ei ole yksin Valko-Venäjästä, vaan Venäjä sen lisäksi että pilkkaa kaikin keinoin EU:ta Venäjän sisällä, haastaa EU:ta kaikkialla EU:n rajoilla ja heti niiden ulkopuolella. EU on ajautumassa kriisiin, ja juuri se on Venäjän tavoite.
Bosniassakin on tilanne ajan kanssa huonontunut jälleen kovin paljon.
Paljon tuohon tilanteeseen on vaikuttanut myös viime vuosien levottomuudet alkaen Bosnian Keväästä 2014 sen jäädessä tietysti räiskyvämmän Ukrainan Kriisin varjoon.
Myös koronakin on koetellut Bosniaa tietenkin viime vuoden levottoman Bosnian Sodan 25-vuotismuistojuhlan ongelmien lisäksi.
Kiintoisa tapaus on ollut myös hieman ulkopuolinen, ehkäpä kenties nk. Slobo-sedän paikkaa rettelöisäntänä havitteleva Presidentillinen Pääsihteeri Milorad 'Milo' 'Dodi' Dodik.
Urallaan ainakin tähän asti kun alkujaan oli verraten maltillinen, balkanilaisittain enemmän keskustalaistyyppinen ahnuripoliitikko ennen sitten vanhemmiten ajautumista käytännön diktaattorikerhon pyrkyrijäseneksi ja sittemmin Putinin vaikutusvallan alle.
Välillä tosin erona esimerkiksi Miloseviciin Dodik kuitenkin lypsi länttäkin mukavasti, tarjosi joillekin köyhemmille alueille rahallisia helpotuksia ja ainakin jossain määrin ilman muuta tuomitsi nk. Isänmaallisten rettelöt siinä mitä tapahtui Bosnian Sodan jälkimainingeissa tai Kosovon Sodassa.
Sittemmin on tosin sama 'isäntä' joitakin tunnettuja joukkomurhia tai etnisiä puhdistuksia väittänyt myös poliittiseksi teatteriksi, Tuzlassa 1995 olleen lavastettua tykkitulta vähäisemmin uhrein tai tulituksen olleen tarkoitettua kiihkomuslimien/Bosna Mujahideenin joukkojen kohderaivaukseen ja Markalen Uhrien Muistojuhlan vähättelyä arvoltaan maan yleisemmäksi vapaapäiväksi sopivana.
Mitä länsimielisyyteen tulee niin nuorempina päivinä ja Milosevicin kaaduttua lienee vain poliittisen uran säilymiseksi kovan paikan tullen pitänyt melunsa mahansa tuolloin ollen säyseämpi ja sittemmin kunhan asema on ollut riittävän korkea niin aloittanut riehumisensa.