Kannattaisi Aljaksandarin katsella juutuubista miten homma meni Bukarestissa jouluna 1989. Sama kohtalo on hänellä edessä ehkä pikemmin kuin arvaakaan. Turvallisuusjoukot ja salainen palvelu ovat pian kyllin vahvoja kaapatakseen vallan.
Näin epäilemättä, väkivalta omaa kansaa kohtaan ei voi jatkua loputtomiin tuohon tahtiin. Miten se kaiken kaikkiaan päättyy, se jää nähtäväksi, mutta jonkinlainen loppu odottaa.
Putinin kopla on tietysti miettinyt koko ajan, millainen paise Lukashenkan hallinto on Venäjän kannalta loppujen lopuksi. Vastustavien voimien vallankaappausta ei voi mitenkään sallia, koska Volodja pelkää aivan syystä sen johtavan samoihin liikehdintöihin Venäjällä. Toisaalta tolkutonta hirmuvaltaa ja jatkuvaa paineen kasvua naapurissa ei sitäkään voi katsoa loputtomiin hyvällä, koska se herättelee venäläisiä ajattelemaan omaa tilannettaan. Lisäksi tuo paineen kasvu voi johtaa Putinin kannalta kontrolloimattomaan vallanvaihtoon Valko-Venäjällä, siitäkin huolimatta että venäläisillä on monin eri tavoin jatkuva ote Valko-Venäjästä. Sotilaallisella tuella, tarkoittaa se sitten vihreitä miehiä tai avointa toimintaa, olisi taas vähintään sisäpoliittisia riskejä Putinille. Jossakin vaiheessa Putinin jatkuva törkyily johtaa myös sellaisiin seuraamuksiin, joihin Putinilla ei enää ole varaa, vaikka länsivaltojen tähänastiset pakotteet ym. eivät toistaiseksi ole juuri jarrutelleet Venäjää.
Ei myöskään ole ollenkaan selvää, haluaako Putin edes tukea Lukashenkaa, jos tilanne äityy oikein pahaksi. Kyllä Kremlissä on tietysti sitäkin vaihtoehtoa mietitty, että junailtaisiin uusi ja tietysti venäjämielinen johto maahan, joka kuitenkin rauhoittaisi liian uhkaavaksi kehittyvän tilanteen. Ongelma vaan on se, että oppositiohenkeä on maassa todella paljon, eikä putinistinen valedemokratia ole välttämättä se hinta, jonka valko-venäläiset haluavat maksaa Lukashenkan hirmuhallinnon lopettamisesta. Tosin tuon tyyppinen lopputulos on valitettavan mahdollinen, ellei peräti todennäköinen.
