Menipä tuossa viime viikolla ensimmäistä kertaa tuulilasi vaihtoon. Näin keväällä en varmasti ole ainoa, jonka tuulilasi päivitetään.
Tuossahan se Lahden moottoritiellä sattui, kun ohittaneesta autosta kimposi reilun peukalonpään kokoinen kivi, joka napsahti keskelle lasia. Huomasin kiven jo ilmassa ja ehdin miettiä, että nyt tulee varmasti isompi jälki. Kotipihalla sitä tutkailin ja sellainen 1-2 mm syvä kuoppahan siinä oli. Särö oli halkaisijaltaan n. 1,5 cm.
Merkkihuollossa sanoivat heti, että vaihtoon menee. Noin isoa jälkeä ei kuulemma korjaamalla saa kuntoon. Onneksi oli vakuutuksessa lasiturva, joten vain omavastuun ilman bonuspudotusta joutui kärsimään. Tosin olin kerryttänyt jotain omavastuuetuja sen verran, ettei lasku ollut lopulta kuin 60 €. Lisäksi sain vakuutukseen sijaisauton vuorokaudeksi, jonka korjaus liiman kuivumisiseen kesti.
Toivottavasti nyt kaikki vaihtaisivat pikaisesti kesärenkaat alle, jotta noita kiviä lentelisi vähemmän tuolla. Hieman on vaistomaisesti tullut turvaväliä nyt jätettyä enemmän, vaikka en mikään perässäroikkuja ole ikinä ollut. Kiihdytyksissä kannattaa etäisyyttä pitää, sillä muutaman kerran on rampilta kiihdyttäessä tullut takavetoisesta autosta oikein kivikuuro naamalle.
Noh, onhan se nyt kesäisen aurinkoisia päiviä kohti mentäessä mukava kun on uusi tuulilasi. Toisaalta ei noita ihan joka vuosi viitsisi käydä vaihdattamassa. Tämä oli siis pari vuotiaassa autossani vasta ensimmäinen vaihto. Kaverilla on vuotta vanhemmassa jo kolmas lasi liki vaihtokunnossa.