Alkuvuosina ohjelmassa oli aika paljon "tuttuja" esineitä, joilla oli jonkin verran arvoa (Arabian, Iittalan yms. kannut yms.) joita ihmisillä oli kotona tai mökillä. Samalla ohjelmassa esiteltiin näiden tavaroiden historiaa ja suunnittelijoita. Ohjelman viehätys perustui osin siihen, että ihmiset saivat katsella tuttujen esineiden huutokauppahintoja. Torissa tai liikkeessä olevat pyyntihinnat kun eivät kerro, mikä on näiden tavaroiden "oikea" hinta. Nyt melkein kaikki tällaiset esineet ovat jo käyneet tuolla, joten niitä ei juuri (enää) esitellä. Onhan joku erikoisesine hauska lisä tuolla, mutta eivät ne pidemmän päälle jaksa pitää kiinnostusta yllä. Julkkiksia ei alussa tainnut olla (juuri) ollenkaan. Nyt niiden osuus ohjelma-ajasta on noussut, eikä julkkisilta oikeastaan koskaan tule mitään mielenkiintoista myytävää. Lähinnä ohjelma toimii nykyään tältä osin mainoskanavana tyrkyille. Oma viehätyksensä oli myös siinä, jos tavaran kauppaaja laittoi tavaran prosenttiperusteisesti myyntiin. Käytännössä aina tavaran myyjä sai itselleen enemmän rahaa tavaroistaan tuolloin. Nyt tätä mahdollisuutta ei edes anneta. Lisäksi homma on kaavautunut (ehkä se oli osin sitä jo aluksi), eli Aki tarjoaa myytävistä tavaroista 2/3 osaa siitä, mitä on valmis maksamaan. Jos tavaran myyntihinnaksi huutokaupassa Aki arvelee 1200 euroa, niin hän koettaa saada tavarat 600 euroon, jolloin tavaran myyjälle annettu ensimmäinen tarjous on 400 euroa. Hintaneuvotteluissa ei ole mitään jännitettävää, kun tuo on niin kaavamaista.
Eniten ohjelman katsottavuutta on syönyt sen varsinaisen pääasian (tavaroiden osto ja niiden huutokauppaaminen) jääminen vuosi vuodelta vähemmälle ja vähemmälle. Osittain tämä varmasti johtuu siitä, että ihmiset myyvät netissä tavaransa mieluummin vaikka tonnilla, (vaikka huutokaupassa niiden vasarahinta olisi äsken mainittu 1200), sillä tuossa huutokaupassa myyjä saisi vain 600. Tavallaan ihmisten hintatietoisuuden lisääntyminen on ohjelman ansiosta vienyt nykyisten jaksojen viehätyksen, kun vähänkään hintatietoiset myyvät tavaransa muualla. Jos tuota ohjelmaa haluaisi parantaa, olisi lääkkeenä paluu juurille: turhakejulkkikset pois, ja tavaran kaupoille enemmän minuutteja.
Sääliksi käy niitä hönttejä, jotka vievät tuonne tavaransa "ihan tyytyväinen olen, hyvän hinnan sain" (300 euroa) ja sitten huutokaupassa tavaroiden myyntihinta onkin jotain 1300 euroa. Ihmiset ovat tehneet huonot kaupat, ne näytetään julkisesti kaikelle kansalle. Saattaisi vähän nyppiä. Ymmärtämättömien ihmisten hyväksikäyttäminen ja julkinen lyöminen "teinpä muuten erinomaiset kaupat, tonni voittoa" ei ainakaan mulle ole hyvää viihdettä.
Kotiorjan toimenkuva on myös muuttunut huonompaan suuntaan. Aiemmin kotiorja tuunasi jostain huonokuntoisesta esineestä myyntikelpoisen. Siltä saattoi jopa saada jotain korjausvinkkejä. Nykyään kotiorja tekee ties mitä "taidevirityksiä", jotka ovat viihdearvoltaan ihan diipadaapaa. "Katso, tein puulaatikon ja asensin siihen ledivalot, ei tätä kukaan halua, mutta laitetaan siihen leima design by kotiorja, niin aina löytyy joku tollo, jolla on ihan liikaa rahaa ymmärtääkseen sen arvoa". Hohhoijaa. Sivistyskansa my ass.
Katselin joskus, ei ole enää muutamaan vuoteen kiinnostanut. Jos joskus näen jonkun jakson, voin todeta, ettei ole tarvetta nähdä enempää.