Lämmin vesi ei jäädy. Ennen jääksi muuttumista veden lämpötila laskee ja juuri ennen jäätymisen alkamista vesi on kylmää.Jos sisällä on lämmintä vettä?
Lämmin vesi ei jäädy. Ennen jääksi muuttumista veden lämpötila laskee ja juuri ennen jäätymisen alkamista vesi on kylmää.Jos sisällä on lämmintä vettä?
Lainasin omaa viestiäni yli kuukauden takaa, mutta nyt löytyi uutinen aiheesta ja muotihan se sieltä paljastui syyksi, kuten palstalaiset minulle jo tuolloin kertoivat.En ymmärrä miksi niin moni nuori on pakkaskeleillä ulkona nilkat paljaina. Ei voi olla näillä keleillä niin kuuma, että nilkat tarvitsee viilennystä.
Tuskin ottaa erityisemmin opikseen. Toivon tietysti toisin, mutta niin kauan kun tuo juttu on in, niin nilkat pysyvät paljaina.Vieläköhän tuo Laura, 14 vee, seuraa muotia tuossa asiassa? Siperia on nyt opettanut ja luulisi myös muiden nuorten ottavan opikseen tuosta Lauran tapauksesta.
Jos kyse on muodista niin ihmettelen kuinka kauan tämä muoti pysyykään muodissa. Ainakin viisi-kuusi vuotta sitten talvella firman ulkoilupäivillä näin paljon teinejä viettämässä myös ulkoilupäivää ja jo tuolloin paljasnilkkaisuus oli muotia. Vai ehtikö se välillä olla poissa muodista?Sehän on totta, että ~muutaman vuoden päästä nilkat ovat suurimmalla osalla aika varmasti peitettyinä, mutta tämä äärimmäisen ikävä esimerkki ei valitettavasti taida ole se syy.
Miksei lammas voi olla monikossa lammakset
Kun olet lampaassa, niin olet sairas paskiainen.Se on vähän sama, että kun olet Temmeksessä, niin olet Temmeksessä etkä Tempeessä, mutta kun olet lampaassa, niin olet lampaassa etkä lammaksessa.
Tai kalassa, se vasta sairasta onkin. Ja ne suatanan savolaiset, aina muna käessä tai ainakin käet munissa.Kun olet lampaassa, niin olet sairas paskiainen.
Koska hammas - hampaat. Toisaalta hummus - hummukset eikä humpuut.Miksei lammas voi olla monikossa lammakset
Koska hammas - hampaat. Toisaalta hummus - hummukset eikä humpuut.
Täytyy hieman puuttua tuohon "Temmeksessä" sanaan. Kun tarkoitetaan Temmeksen kylää Tyrnävän kunnassa, paikallisissijamuodoissa on käytössä ulkopaikallissijat (adessiivi, ablatiivi, allatiivi) eli esim. Temmeksellä. Mainitun kunnan naapurin, Kempeleen taivutuksessa käytetään taas sisäpaikallissijoja (inessiivi, elatiivi, illatiivi) eli esim. Kempeleessä. Samaa vaihtelevuutta löytyy suomalaisten paikkojen nimissä kautta linjan, kuten Turussa vs. Tampereella.Se on vähän sama, että kun olet Temmeksessä, niin olet Temmeksessä etkä Tempeessä, mutta kun olet lampaassa, niin olet lampaassa etkä lammaksessa.
Täytyy hieman puuttua tuohon "Temmeksessä" sanaan. Kun tarkoitetaan Temmeksen kylää Tyrnävän kunnassa, paikallisissijamuodoissa on käytössä ulkopaikallissijat (adessiivi, ablatiivi, allatiivi) eli esim. Temmeksellä. Mainitun kunnan naapurin, Kempeleen taivutuksessa käytetään taas sisäpaikallissijoja (inessiivi, elatiivi, illatiivi) eli esim. Kempeleessä. Samaa vaihtelevuutta löytyy suomalaisten paikkojen nimissä kautta linjan, kuten Turussa vs. Tampereella.
Ni, tää on ny näitä juttuja, et kuuluuko juusto leikkeleiden päälle vai toisinpäin.
Mä puhun useastikin lammaksista. Tai no, en puhu niistä elikoista kovinkaan usein, mutta kun puhun, niin tykkään hassutella tuolla taivutuksella. Kummityttöni joskus paljon nykyistä pienempänä sanoi joskus ”lammaksia”, ja siitä tuo tarttui omaan mieleeni.Miksei lammas voi olla monikossa lammakset
Olen kuullut väitteen, että esimerkiksi syntyperäiset Pieksämäen asukkaat käyttävät kaupungistaan sisäpaikallissijoja, mutta muu Suomi ulkopaikallissijoja. Eli oma porukka menee Pieksämäkeen, mutta muut Pieksämäelle. Mahtaako pitää paikkansa?Mainitun kunnan naapurin, Kempeleen taivutuksessa käytetään taas sisäpaikallissijoja (inessiivi, elatiivi, illatiivi) eli esim. Kempeleessä. Samaa vaihtelevuutta löytyy suomalaisten paikkojen nimissä kautta linjan, kuten Turussa vs. Tampereella.
Tästä tuli mieleen Tykkimäen raivostuttava mainosrallatus: ”Mennään Tykkimäkeen. Tykkimäellä kiva päivä vietetään.” Mennään siis mäkeen (ei mäelle), mutta ollaan mäellä (ei mäessä). Ihmeellisiä nuo kouvostoliittolaiset.Olen kuullut väitteen, että esimerkiksi syntyperäiset Pieksämäen asukkaat käyttävät kaupungistaan sisäpaikallissijoja, mutta muu Suomi ulkopaikallissijoja. Eli oma porukka menee Pieksämäkeen, mutta muut Pieksämäelle. Mahtaako pitää paikkansa?
Tästä tuli mieleen Tykkimäen raivostuttava mainosrallatus: ”Mennään Tykkimäkeen. Tykkimäellä kiva päivä vietetään.” Mennään siis mäkeen (ei mäelle), mutta ollaan mäellä (ei mäessä). Ihmeellisiä nuo kouvostoliittolaiset.
Vaikka asunkin nykyisin kohtuu lähellä Pieksämäkeä, en osaa muualta muuttaneena sanoa. Ylipäätään nää "lempinimet" on kokonaan oma ulottuvuutensa paikkakuntien nimissä ja taivutusmuodoissa: esim. "Valkeakoskella" vääntyy paikkakuntalaisten suussa muotoon "Koskissa".Olen kuullut väitteen, että esimerkiksi syntyperäiset Pieksämäen asukkaat käyttävät kaupungistaan sisäpaikallissijoja, mutta muu Suomi ulkopaikallissijoja. Eli oma porukka menee Pieksämäkeen, mutta muut Pieksämäelle. Mahtaako pitää paikkansa?
Onko tuo rajoittunut vain paikkakuntalaisiin? Käytän tamperelaisena tuota, mutta voi olla, että tapparalaisena olen henkisesti koskelainen.paikkakuntalaisten suussa muotoon "Koskissa"