No jos se koira ei mahdu ovesta ulos, niin sitten. Muuten koiran viihtyvyys ei ole asunnosta kovinkaan riippuvainen.
Juuri näin. Kun koiralle tarjoaa tarpeeksi virikkeitä ulkoilun ja muun puuhastelun muodossa ja ei hanki haukkuherkkää rotua (esimerkiksi Suomen Pystykorvaa en kerrostaloon hankkisi), niin vaikea nähdä mitä muita ongelmia sen enempää kerrostalossa kuin muuallakaan? Koirat ovat laumaeläimiä, siis lähtökohtaisesti kovin sosiaalisia tapauksia ja oma vaatimaton veikkaukseni on, että paljon huonommin pyyhkii niillä koirilla, joita pidetään pihalla häkissä tai "narun jatkona" eli erossa laumastaan.
Mulla ei koiraa tätänykyä ole, mutta vannoutuneena koiraihmisenä hoidan säännöllisesti pariakin koiraa ja kumpikaan noista ei edes halua ulos (käytössä olisi aidattu takapiha jonne koirilla vapaa pääsy) ellei joku perheen jäsenistä ole myös ulkona... eikä aina edes silloinkaan. Mutta pirulaiset tietävät kyllä minuutilleen, milloin on lenkin aika. Sisällä "muka-nukkuvat" pääosin, mutta seuraavat satavarmasti paikkaa, jos itse tai talossa oleva vaihtaa huonetta. Tosin meidän taloudessa makuuhuoneisiin ei koirilla ole mitään asiaa, jonka säännön nämä lainakoiratkin oppivat ihan ensimmäisellä visiitillä, vaikka tiedän että varsinaisessa kodissaan ei sama sääntö olekaan voimassa.
Hauska muuten huomata tällaisena oto-koirahuoltajana, että omistajat usein huolehtivat (turhaan) kuinka oma koira on tottunut siihen ja tähän, mutta koirat itse omaksuvat uudet rytmit ja tavat ihan hetkessä uuteen "laumaan" siirtyessä. Sama se oli silloin aikanaan, kun mulla vielä oma koira oli. Kotona ei ollut mitään asiaa sohvalle, mutta ollessaan vanhempieni luona hoidossa sohvan nurkka oli vallattu koiran toimesta automaattisesti. Ainoa asia mille nyrpisteli hoitokeikan päätteeksi kuonoansa oli ruoan tason radikaali tipahtaminen kotiin palatessa. Hoidossa kun sille kokattiin parempaa safkaa, mitä itse söin vähävaraisena opiskelijana.