Ehkä juuri tästä syystä imurikauppiaat pyrkivät kontaktoimaan asiakkaat ennen vierailua, eli pyytävät asiakkailta yhteystietoja mahdollisesti kiinnostuneilta tuttavilta ja soittelevat sitten. Sisko oli mattonsa tuollaisella putsauttanut ja antoi mun numeron kauppiaalle, joka ei ihan heti uskonut, ettei kiinnosta.
Heh. Olisi pitänyt tarkentaa, etten myöskään vastaa puhelimeen. Paitsi tietysti jos on joko ennalta puhelimeen syötetty ja tallennettu numero (eli tuttu soittaja) tai sitten sellainen puhelinnumeron alku, että osaan päätellä mistä soitto tulee (esim. Turun kaupungin tietyn laitoksen tietyt numerot alkavat aina samalla alkusarjalla).
Lähden puhelimen rimpauttelijoiden kohdalta siitä lähtökohdasta, että jos tuntematon soittaja on joku, jolla on oikeasti asiaa, hän jättää puhelinvastaajaani viestin jossa kertoo kuka on, mitä haluaa ja missä mennään. Jos näin ei tehdä tai jos vastaajan viestistä kuuluu lähinnä härän hönkäisyä muistuttava "öMMMhhh...klik!", niin antaa olla.
Joskus harvoissa tapauksissa (jos vaivaudun ja joku numero on soittanut useasti) saatan pistää netitse Eniron puhelinnumerohaun. Jos numero on tuntematon, niin se jää siihen. Jos numero kuuluu jollekin hämykkäfirmalle, se jää siihen. Itse asiassa se jää muutenkin siihen. Onneksi ei joutonumeroita nykyisin enää paljon edes tule, koska pistin aikoinani Robinson-palvelun kautta suoramarkkinoinnin rajoituspalvelun, mikä on toiminut kohtalaisen hyvin ja blokannut melkoisen osan soittelijoista.
Minä en ole luonteeltani sellainen ihminen, että haluaisin olla kaikkien kanssa yhtä aikaa kaikkialla. Pitäkööt tunkkinsa, lopettakoot joutavat ovikellon rimputtamisensa ja puhelinmyyntinsä, gallup-kyselynsä tai muun perkelöinnin. Ja netissäkin on välttämättömyys pitää AdBlockia päällä, ja ajoittain NoScriptiakin. Ei mainoksille, ei kaupustelijoille! Ostan sieltä mistä parhaaksi katson ja sitä, mitä itse sillä hetkellä koen tarvitsevani, tuli ostos tehtyä sitten liikkeessä tai netissä. Jos joku kotiini väkisin yrittää tulla kaupustelemaan, niin saa sitten tulla sisään palokirveellä.
P.S.: Ei varmaan tule yllätyksenä, etten halua myöskään alistua Zuckerbergin Marcin tiedonkeruu- ja markkinointiohjelmien ihmiskokeisiin saatika keräillä mitään kymmenien tai satojen "ystävien" kokoelmia, joten en ole kokenut myöskään Naamakirjaa tarpeelliseksi. Eipä lähimmistä ystävistäni ja lähisukulaisistanikaan ole kuin yhdellä FB-tili. Parilla oli aiemmin, hekin lopettivat omien tiliensä käytön joutavana ja tarpeettomana alkuhuuman jälkeen. Jos on joskus tulevaisuudessa ihan pakko moinen tili perustaa pärjätäkseen yhteiskunnassa, niin perustan sen luultavasti väärällä nimellä ja minimitiedoilla.