Se on mulla melkein se tunti siitä, kun nousen sohvalta, raavin muniani, katselen sopivia kamppeita päälle, otan auton avaimet ja lähden koirien avustuksesta huolimatta autokatosta kohti. Sitten toinen auto tallista pois tieltä, että saan renkaat nosteltua seinältä ja pyöriteltyä hollille katoksen nurkille ja katsottua hieman, mikä mihinkin kulmaan tälle kautta soviteltaisiin. Sitten tunkki ja pulttipistooli esiin, on kyllä paineilmavehkeetkin, mutta tuo piskuinen akkupulttipistooli on kätevämpi ahtaassa, kun ei tarvitse sen letkun kanssa painia ja noitua, että mihin vitt... se taas jäi kiinni - siinä irrallaan renkaista on kyllä helppoa tarkistaa ilmanpaineet, joten kyllä paineilmaakin tarvitaan. Siitä sitten yksi kulma kerrallaan ylös ja eikun pultit auki, rengas pois ja toinen paikoilleen ja pultit takaisin, kiristän nykyisin pultit aina momenttiavaimella - paikallisen rengasliikkeen asentajan vinkki, kun siellä kävin laitattamassa kerran uudet renkaat vanteille. Kun auto on kierretty ja renkaat vaihdettu, viedään työkalut takaisin paikoilleen ja ajetaan toien auto talliin... ja niin... pitäisihän nuo poisotetut vielä pestäkin ennen talvi-/kesäsäilöön laittoa, mutta se on jo toisen rupeaman juttu, mutta silti pakollinen. Siitä sitten vielä ihmettelemään, mihin vitt... ne koirat tällä välin kerkesivät, kunnes löydän ne kuistilta makoilemasta ja sisällepääsyä odottamasta ja sinnehän sitä itsekin vaatteiden vaihtoon, munien raapimiseen, kahvin keittoon ja sohvalle takaisin kahvikupposen kanssa....
Jos tuota prosessia nyt jotenkin haluaisi kiihdyttää, voisi kai tuon munien raapimisen jättää vähemmälle... tai siirtää ja delegoida illaksi (kenties koiratkin jättää sisälle), mutta kun se niin olennaisesti kuuluu tähän miehiseen jokakeväiseen ja -syksyiseen tapahtumaan, niin menkööt siinä mukana...