Ajattelin tehdä alustavan listauksen näistä, Ck ja muut voi toki täydentää. Korostan, että lista ei varmasti täytä kaikkia nykyisen taloudellisen tilanteen reunaehtoja, mutta entäs sitten? Yritetään pohtia, mistä rahat saataisiin
Olen erittäin paljon samaa mieltä listauksessasi ja näin se pitäisi mennä, siis vähintään. Tämänkaltainen PV:n uudistus on jo niin katastrofi, että on melkein sama vaikka lopetettaisiin koko PV.
Okei, mutta lähdetään nyt tästä tilanteesta, ihan kaikkea ei ole menetetty ja menen näillä nyt annetuilla linjauksilla, jotka siis ovat todella paskat, mutta ei voi mitään.
1. Järkevin ja kustannustehoikkain ratkaisu tässä tilanteessa on panostaa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Tämä pitäisi organisoida kunnolla ja myös porkkanoita lisätä. Eli niinsanotusti "suojeluskunnat" takaisin, jotka nyt toimisivat Maakuntajoukko nimellä ja joka on jo olemassa. Kaikille halukkaille reserveille ilmaisia kertausharjoituksia, eli niin sanottuja kovia MPK:n ja PV:n yhteistyönä.
2. Ampumapaikkojen lisääminen jokaiseen torppaan on se ensimmäinen tässä asiassa. Sen lisäksi siis reservissä voisi kouluttaa itseään juuri sellaiseksi sotilaaksi, kuin haluaa ja tiedän, että tätä halua löytyy, mutta rahaa ei tänne alueelle oikein tipu ja vapaaehtoinen maanpuolustus on tavalliselle ihmiselle kallista hommaa, jos itseään haluaa kurssittaa.
3. Tämän lisäksi tosiaan porkkanana pitäisi olla ketju, jossa vapaaehtoisissa harjoituksissa käyvät henkilöt olisivat myös ylenemisputkessa. Tämä homma pitäisi vetää, kuten kamppailulajeissa, eli "nollasta" lähdetään (tai tietty seula, eli onko henkilö kykenevä toimimaan varusmiekoulutuksessa annetussa arvossa, ylin lähtötaso olisi kuitenkin resevin alikersantti) ja sitä mukaa kun homma etenee ja käy vapaaehtoisena treenauttamassa itseään, ylennyksiä alkaa sadella. Mielestäni on todella vääristävää, että joku henkilö on käynyt varusmiespalvelun 15 vuotta sitten ja on nyt vänrikki, jota olisi myös sodan aikana, kun taas toinen henkilö saattaa olla korpraali, mutta kiinnostuksensa takia on ehkä ylentynyt reservin alikersantiksi, mutta harjoituspäivien ja harjoittelun takia lähentelee ammattisotilasta.
En tiedä tarkkaan mikä tässä olisi järkevin vaihtoehto, sillä myös varusmiespalvelun porkkana on tuo yleneminen, eli sitä ei sinänsä voida viedä pois, mutta esim. sellainen, että jos et kouluttaisi (ja tähän ei riittäisi yksi makkaranpaistokerta) itseäsi enempää 5 vuoden aikana, etkä haluaisi tulla mukaan tähän koulutusputkeen, niin natsat vietäisiin vaikka olisit RUK:n käynyt. Eli sen jälkeen olisit kiväärimies ja jos haluaisitkin sitten tulla mukaan myöhemmin vapaaehtoisena, niin lähtötaso mitattaisiin ja annettaisiin sellainen natsavarustus, kuin mitä testistä sinulle kuuluisi. Ei vänrikin natsoja vaan esim. alikersantin tai korpraalin natsat tai sitten ei ollenkaan, näin esimerkkinä. Kuitenkin olisit mukana taas tässä putkessa ja kouluttamalla itseäsi, sinä voisit jälleen nousta sinne vänrikin tasolle tai korkeammalle.
Tämä koulutettava joukko saisi kamat kotiinsa kaikkia taisteluvarusteita myöten, poislukien aseistus. Harjoittelussa voisit valita itsellesi miellyttävimmän linjan, eli missä haluaisit harjoitella, tiedustelussa, sissiryhmässä, sotilaspoliisina, tykistössä, laivastossa, laskuvarjojääkärinä, sukeltajana tai jonain supersotilaana ja niin edelleen, mutta nämä tarpeet määrittelisi PV, kuitenkin niin, että ihmisten vapaaehtoisuutta ei poissuljettaisi. Myöskin kaikille linjoille haluavat kävisivät tietyn peruskoulutuksen. Poissulkevia tekijöitä olisi tietysti sairaudet tai huono kunto, mutta tässäkin tilanteessa voisit toimia vaikka toimistossa tai kuljettajana, jos ei mistään vakavasta sairaudesta ole kyse.
Samoin, olisi hyvä, jos tosiaan koulutusta katsottaisiin näissä asioissa tarkemmin, eli sidottaisiin suomalainen koulutusjärjestelmä niin, että esim. lääkärinä tai tietotekniikan ammattilaisena saisit vähemmällä kouluttamisella itsellesi natsoja vaikka olisit suorittanut varusmieskoulutuksen kiväärimiehenä.Tässä tapauksessä esim. lääkintäupseeri, eli tätä puolta ei rasitettaisi niin paljon, mutta muutamia koulutuksia jossa käytäisiin läpi sodanaikaisia tehtäviä.
Nyt olevassa linjauksessa on tämä vapaaehtoinen maanpuolustus mukana, mutta todella epämääräisenä. Kuten myös koulutukseen liittyvä synkronointi sodanajan tehtävissä.
Koulutus voisi myös olla jollain tapaa maksullista kuten kaikki harrastukset, mutta ei kuitenkaan nykyistä 40€ kerta kun haluat mennä marjanpoimintakurssille. Tähän koulutusputkeen pitäisi myös sitoutua paremmin. Etuna tässä olisi se, että tietysti homma olisi vapaaehtoista, eli lähtisi omasta tahdosta, mutta myös se, että "harrastus" olisi mielenkiintoista. Pääsisi ampumaan, kiipeilemään, harrastamaan kamppailulajeja, hyppimään lentokoneista, sukeltamaan, harjoittelemaan selviytymiskoulutusta ja paljon muuta.
Tämän jälkeen esim. 45 vuotiaana olisit tavallisessa reservin ylenemisputkessa ilman pelkoa natsojen menettämisestä.
Korrostan vielä, että tässä ei olisi kyseessä ammattiarmeija. Kenellekään ei maksettaisi palkkaa, muuten kuin mitä kertausharjoituksissa maksetaan. Näitä kertauksia olisi sitten 1-2 kertaa/kk tai 2-3 kk välein, riippuen putkesta johon olet halunnut lähteä mukaan.
4. Tärkeimmät ja vaikeimpien alojen varusmiehet, eli varusmieht jotka ovat käyneet sukeltajakurssin, LJK:n tai jonkun teknisemmän, tulisi kertauttaa säännöllisesti.
5. Järjestöjen ja yhteiskunnan laitosten synkronointia ja yhteishajoituksiakin. Tässä olisi mukana PV, poliisi, palokunta, sairaanhoito, rajavartiosto, tulli, reserviläisjärjestöt, MPK, meripelastus, vapepa, VPK, SPR, YK-joukot ja järjestöt ja metsästysseurat tukijana ja tätä sitoutunutta maakuntajoukko voitaiisin käyttää sitten erilaisissa kriisitilanteissa sekä virka-aputehtävissä.
6. Toimivan kaluston säästäminen, eli toimivaa kalustoa ei saa sulattaa, kuten nyt on uhkana ihan toimiville 90-luvulla ostetuille rynnäkkökivääreille sekä ilmeisesti BUK:eille.
Syyksi sanon sen, että se malli Cajanderkin on parempi kuin muna kädessä jos vihollinen hyökkää. Eli perusvarustus jos sota syttyisi kaikille kynnelle kykeneville. Varustuksena tälle nyt mainitun 230.000 ulkopuolelle jäävälle olisi rynnäkkökivääri, lippaat, maastopuku, vyö, puukko, lapio, kypärä, maihinnousukengät ja/tai kumisaappaat, pakki, lusikka-haarukka, tst-vyö, reppu, sadevarustus sekä omat kotoa löytyvät lisävarusteet jos sellaisia on. Nämä perusvarustukset siis.
Näillä pystyy kyllä sotimaan, samanlainen rynkky sillä vihollisellakin on vastassa ja tämä henkilökohtaisen varustuksen ylihehkuttaminen on mielestäni poliitikkojen paskapropagandaa. Ei niillä Afgaaneillakaan mitään varusteita ole, mutta hemmetin hyvin ovat pyristelleet vuodesta toiseen. Kyllä minä ottaisin tuolla varustuksella toimivat 300.000-500.000 sotilasta mieluummin kavereikseni sotimaan tämän hyvin varustetun 230.00 kanssa kuin, että tuo joukko olisi ilman tätä varustusta.
Tässä nyt alkuun mietteitä. Ja mielestäni tässä tilanteessa tämä olisi ainoa mahdollinen toimintamalli. Lisäksi määräisin tasa-arvon nimissä naisille pakollisen varusmiespalvelun tai siviilipalvelun, joka olisi jotain oikeasti yleishyödyllistä, eli toimimista vaikka sairaanhoidon, mummojenhoidon, VPK:n, Vapepan tai vastaavassa toimessa, eli kukaan ei saisi livahtaa sinne kirjastontädiksi.