Asevelvollisuusarmeijasta luopuminen

[Tarinankertoja]

8700 ammattisotilasta -> 100000 ammattisotilasta eli palkkamenot 11,5 kertaistuisivat. Ja tämän ottaisit hallinnosta pois?? Nyt ei mene ihan perille.

nollavirhe... tarkoitin 10 000 eli 1300 lisää jotka vähennetään hallinnosta, kun koko ikäluokka ei sido hallintoresurssia niin paljon.

 

[Tarinankertoja]

Yleistä asevelvollisuutta voidaan muuttaa. Mitä merkitystä on taloudellisella kilpailukyvyllä tai eläkeiällä, jos meillä ei ole kykyä puolustaa järjestelmäämme?

Kysyinkin, miten näet tämän puolustuskyvyn tehon nykymallissa ja esim ehdottamassani mallissa? Kummassa se on uskottavampi ja tehokkaampi? Mielipiteesi siis.

Armeijan ei tietenkään pidä olla heikosti varusteltu tai huonosti koulutettu. Puolustusmäärärahoja voidaan ja kannattaa lisätä. Esim. vuotuinen kehitysapu on joku 1/3 tai 1/4 vuotuisesta puolustusbudjetistamme. Sen verran olisi siis heti varaa korottaa puolustusmenoja.

Täyttä huuhaata. Kuten sinulle on kerrottu, ei suomi voisi edes teoriassa lopettaa koko kehitysapua.

Puolustusmenot ovat 2,9 miljardia, kehitysapu 820 miljoonaa.
Armeijan toimintamenot on 1.7 mijardia ja hankintamenot 700 miljoonaa (hallinto 350 miljonaa)

Noilla operoidaan, koita pistää rahat jakoon niin, että nykykokoinen reservi voidaan varustaa muillakin varusteilla kuin rynkyllä ja tetsarilla.

Koko maan puolustaminen tarkoittaa tietenkin sitä, että myös ei-pääpuolustusalueilla on miestä ja tavaraa vastassa, vaikkeivat ne kohtaisi vainolaista ollenkaan.

Mutta kas kun tämmöistä resurssien tuhlausta ei onneksi harrasteta, ja joukot keksitetään tehokkaasti ja optimaalisesti. Ei nykysuomessa mihinkään Kainuun mettiin mennä päivystään, jos siellä vihulasita ei ole.

Tämänkin vuoksi nykyaikainen joukkojenkuljetuskalusto on tärkeämpää kuin joukkojen absoluuttinen määrä. Kohdennukset ovat nopeita ja tehokkaita.

Jos kansalla ei ole taitoa ja välineitä puolustautua, niin silloin sillä ei ole tarvetta koulutukseen, eläkkeisiin, terveydenhuoltoon tai ylipäätään mihinkään muuhunkaan.

Tositan kysymyksen, miten näet nykyjärjestelmän tehokkaampana kuin esittämäni mallin?

 

[Tarinankertoja]

Ensinnäkin kansainvälisessä vertailussa Suomen armeijaa ei voi pitää huonosti varustettuna.

Vertailu on suoritettava uhkiin sovitettuna. Mitkä reaaliset uhat ovat olemassa, ja näiden mahdollisien vastustajien varustelutaso. Ja näissä uhkakuvissa massa-armeija jää aina pienemmäksi kuin kaverin massa-armeija.

Ei, meidän kulloinkin aseissa oleva miehistö on hyvin varusteltu, kyse onkin varustetasosta koko reserville. eikä edelleenkään ole esim kevlarliiviä jokaiselle jalkamiehelle, ei henkilökohtaista kommunikointilaitteistoa, eikä johtokeskukseen välittyvää elintoimintotietoa (kuten esim meidän kriisinhallintajoukoilla on). Tästä varustetasosta on kyse.

Toisekseen tuota väitettä huonosta koulutuksestakin sopii epäillä. Napoleon aikanaan todisti, että asevelvollisuusarmeija hyvin johdettuna pesee pienemmän ammattiarmeijan mennen tullen.

Täällä otettiin esiin Irkain sota. Vaikka maasto-olosuhteet eivät tietenkään ole vertailukelpoisia suomeen, niin täytyy verrata eroa sodassa, jonka Irakin asevelvollisuusarmeija kävi Iranin asevelvollisuusarmeijaa vastaan sotaan jota Irakin asevelvollisuusarmeija kävi USA:ta vastaan.

Riittävän ampumataidon saavuttaminen ei sinällään vie montaakaan viikkoa. En yhtään epäile, etteikö asepalvelusaikaa voitaisi entisestään tiivistää, mutta pelotteemme johtuu juuri siitä, että suurvaltakin tietää joutuvansa keräämään käytännössä vähintään miljoona armeijan ollakseen kohtuullisen varma voitosta.

Jos ampumataidon oppii muutamassa viikossa, niin sen reserviläismassa-armeijan kokoaminen onnistuu ihan hyvin kriisin allakin. Ilman että näistä kaikki ovat käyneet aiemmin varusmiespalvelun.

Esimerkiksi tykistö-, viesti, elso- ja panssarikalustomme on maailman ehdotonta kärkeä. Samaa voi sanoa merivoimien uusista aluksista. Hornetteja parempia ovat lähinnä vain jenkkien stealth-hävittäjät. Ja RK95 on vähintään yhtä hyvä kuin muiden maiden vastaavat aseet.

Meillä ei ole varustaa reserviä tämän tason aseistuksella, vain palve3luksessa olevat. Huipputeknologisia ilmapuolustusjärjestelmiä meillä on niukasti, nippa nappa Helsingin avainkohteita varten jne.

Voidaan pitää aika varmana, että suurvallatkin pelkäävät mahdollisessa sodassa tuottamiamme tappiota, niin paljon, että jättävät aggressiot väliin.

Mielipiteesi on perustelut, ja ymmärrän sen lähtökohdat. Itse en vain jaksa uskoa, että nykytrendi asevelvollisuusarmeijoista luopumisessa olisi jotenkin tyhmyyden tai varojen säätön takia tehty, vaan että useissa maissa on nähty nykysodankäynnin muutos ja vastattu sen asettamiin haasteisiin.

 

[Tarinankertoja]

Tällä ei ole mitään merkitystä, sillä oikeasti kaksi asiaa ratkaisee.
Hornetit toimisivat sotatilanteessa hajautetusti, mutta kerralla kyytiin mahtuu kaksinkertainen ohjuskuorma verrattuna esimerkiksi Jas Gripeniin. Tämän vuoksi 60+ Hornettia on sama kuin meillä olisi 120+ yksimoottorista hävittäjää..

Tämähän riippuu täysin hävittäjän tehtävästä. Ilmataistelussa Grippenin epästabiilisuus kääntää koneen ympäri 30% pienimässä kaaressa, jolloin dogfight tilanteessa hornet on se tiputettu kone.

Jos kyse on taas maajoukkoja vastaan rynnäköinnistä, niin hyötykuorma on Hornetilla huomattavasti suurempi.

Hornettien käyttö sotatilanteessa olisi sitä, että oltaisiin pari minuuttia puiden latvojen yläpuolella, laukaistaisiin ohjukset, ja paluu tilapäiskentälle. Rinse and repeat.

niinhän tämä pitäsi olla, vaan.. ilmasta-maahan-aseistus päätettiin jättää ostamatta. Nyt sitten on päätetty hankkia uusi aseistus, mutta tuota esittämäsi (järkevää) doktriinia ei siis ole voitu harjoitella ja toteuttaa.
Tällä hetkellähän Hornetit on aseistettu DogFight aseistuksella. AIM-120 AMRAAM (keskimatkan ilmataisteluohjus) -tutkaohjusta ja AIM-9 Sidewinder -infrapunaohjusta (lyhyen matkan ilmataisteluohjus). Horneteissa on lisäksi M61 Vulcan 20 mm -konetykki lähitaisteluun.

 

[Tarinankertoja]

Kepu-korttia voi aina yrittää käyttää täällä kepu-vastaisissa JA:n keskusteluissa. Tässä yhteydessä sen veto pakasta oli sinulta harkitsematon teko. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta linjasta ovat vastanneet talvisodan ajoista tähän päivään oikeisto ja maltillinen vasemmisto.

suomessa puolustuspolitiikassa on perinteisesti vaadittu ja vaalittu konsensusta. ei ole mikään salaisuus, että Kepun ehdottomana vaatimuksena puolustuselontekojen valmisteluissa on maininta koko maan puolustamisesta. Se on sitä politiikkaa. Vaikka käytännön toimet varsakuntien lakkauttamisineen ja joukkojen sijoitukseen muuta kieltä kertovatkin.

Suomen Sadankomitean lausunto turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta käsittää näitä Yläpesän ja Tarinankertojan täällä jatkuvasti esiin tuomia asioita. Kyse on, kuten tiedämme, marginaalisesta ryhmästä, jonka esityksiä yleisestä asevelvollisuudesta ei yksikään eduskunnassa vaikuttava suomalainen puolue ole ottanut ohjelmiinsa.

Ei tietenkään ole, koska asiasta ollaan vasta nyt keskustelemassa kansainvälisen kehityksen ohjaaman. Ja se on oikein, että puolustuspolitiikassa pitää säilyttää laajapohjainen demokraattinen valmistelu jossa aina kulloinenkin oppositio on täysillä mukana. Puolustuspolitiikka ei saa tempoilla ja muuttaa suuntiaan äkkinäisesti


Mutta trendi maailmalla on selvä, ja se ei johdu tarpeesta säästä rahaa tai päästää ”lusmuilijoita” vähällä. Se muutos on syntynyt tarpeesta vastata nykysodankäynnin haasteisiin. Siksi siitä on keskusteltava meilläkin. Se mihin lopputulemaan päädytään, on toivottavasti ennakkoluulottoman pohdinnan tulos, ei pitäytyminen vanhassa vain sen takia, että niin on aina tehty. Peruste vanhan säilyttämiselle tulee löytää muualta kuin historiasta.

 

[lihaani]

Mutta trendi maailmalla on selvä, ja se ei johdu tarpeesta säästä rahaa tai päästää ”lusmuilijoita” vähällä. Se muutos on syntynyt tarpeesta vastata nykysodankäynnin haasteisiin. Siksi siitä on keskusteltava meilläkin. Se mihin lopputulemaan päädytään, on toivottavasti ennakkoluulottoman pohdinnan tulos, ei pitäytyminen vanhassa vain sen takia, että niin on aina tehty. Peruste vanhan säilyttämiselle tulee löytää muualta kuin historiasta.

Sen verran panen lusikkaani tähän soppaan, että Suomen geopoliittinen asema on täysin erilainen Keski-Eurooppaan ja Ruotsiin nähden.

Vaikka konventionaalinen aseistus on laadullisesti parantunut ja monimutkaistunut, niin PUOLUSTUS vaatii miehiä ollakseen uskottava. Suomen talous kestää ehkä noin 15000:n miehen palkka-armeijan. Se on yhtä kuin ei mitään maanpuolustusta. Oli kalusto vaikka mitä. Mutta kohtuullisesti varustettu 300000:n miehen koulutettu reservi on oikea pelote mille armeijalle hyvänsä. On laskettu, että hyökkäyksen onnistunut läpivieminen vaatii noin kolminkertaisen määrän puolustajia vastaan. Eli noin miljoona miestä. Se on jo niin paljon, että hyökkäystä mietitään monta kertaa.

Suomalainen palkka-armeija olisi hyödyllinen rauhanturva-operaatioissa, pienimuotoisessa hyökkäyssodassa osana suurempaa kokonaisuutta jossain kriisipesäkkeessä ja oman kansan kurissa pitämisessä. Ei missään muussa.

Kirjoittaessani tätä on kello13.52. Kuinkakohan monta minuuttia menee kun esiintyy sana NATO?

 

[Suomi-Salama]

Ei ole kyse näin yksioikoisesta asiasta. Rekrytoija on hyvin todennäköisesti perillä maansa/kulttuurinsa arvostuksista eikä voi toimia niitä vastaan kammatessaan hakijajoukkoa. En ole syyttämässä peiliä siitä että maailma on vino, olen huomauttamassa sinisilmäisiä ihmisiä siitä että se vinous kannattaa ottaa huomioon. Pointti on ampua alas (!) se myytti jonka mukaan armeijakokemus, varsinkin se hehkutettu johtajakoulutus olisi kovaa valuuttaa varsinkaan maailmalla, kun sen asema ansaitusti rapistuu jo kotonakin.

Olet näköjään vaihtanut lehtijutun esilletuomisesi perusteluita. Aikaisemmin käytit sitä argumenttina yleistä asevelvollisuutta vastaan. Kun asiasta sinulle huomautettiin, onkin perustelusi muuttunut yllä olevan lainauksen mukaiseksi.

Toisaalta ihan samaa mieltä en voi ola vielä tuostakaan. Jos oletetaan, että rekrytoija ymmärtää suomalaisen asevelvollisuuden sisällön ja hakija on pätevä, aika outoa jättää valitsematta henkilö tehtävään vain sen takia, että kohdemaassa ei yleisesti tunneta suomalaista asevelvollisuutta. Näetköhän nyt uhkakuvia vähän liiaksikin?

Olemme siis kuitenkin yksimielisiä siitä, että yleisen asevelvollisuuden tai puolustusvoimien vika ei ole se, jos suomalainen käytäntö samaistetaan maailmalla joko tietoisesti tai tiedostamatta huumearmeijan tai palkka-armeijoiden kaltaiseksi.

Johtajakoulutuksesta on joillakin aloilla selkeää hyötyä, joillakin taas ei. Ei tässä ole mitään sen ihmeellisempää. Esimerkiksi itse näen hyötyneeni asiasta hyvinkin paljon omassa työssäni, etenkin esimiestehtävissä ja kokonaisuuksien hallinnassa. Nähdäkseni pääasiassa ainoastaan sinä olet riehunut täällä RUK-salaliitoista tai johtajakoulutuksen ylikorostamisesta.

Jaa, jos sinä oletkin se pesijä sitten?

Kuten todettua, joillakin aloilla asioista on hyötyä, toisilla ei niinkään. Ensisijainen kriteeri armeijan johtajakoulutus tuskin on monellekaan työhönottajalle. Itse en ole selkiä pessyt. En edes tiedä hyväveli-kerhojen olemassaoloista mitään. Harmi tietenkin itseni kannalta, muutoinhan olisin eittämättä kohonnut jo yhteiskunnan huippupaikoille. Yläpesän logiikan mukaan siis.

 

[Tarinankertoja]

Kirjoittaessani tätä on kello13.52. Kuinkakohan monta minuuttia menee kun esiintyy sana NATO?

No ei ainkaan mun toimesta, en kannata NATO jäsenyyttä.. Itse on oma puolustus luotava.

Mutta en myöskään ole puhunut palkka-armeijasta, vaan valikoivasta asevelvollisuudesta, missä vain kolmannes ikäluokasta koulutetaan ja se muodostaa yhdessä viimevuosien koulutettujen ja kantahenkilökunnan (se 10 000 ammattisotilasta) huippukoulutetun ja varustetun 60 000 miehen armeijan.

Se 300 000 miehen nostoväki on mahdollista kouluttaa muutamassa viikossa kun tällainen massahyökkäysuhka realisoituu. sitä on turha pitää yllä normioloissa, kun se syö sen tehokkaan osan resursseja. Sen osan jota voidaan käyttää myös pienemmissä konflikteissa ja siviilikriisinhallinnan apuna.

en edelleenkään näe miten järjestelmä heikentäisi suomen puolustuksen uskottavuutta, pikemminkin päin vastoin.

Geopoliittinen asema on uniikki jokaiselle maalle, mutta emme me nyt täysin poikkeavia ole, kun kuitenkin trendi maailmalla on selvästi asevelvollisuusjärjestelmästä pois, niin onhan sitä syytä pohtia, että miksi?

 

[Yläpesä]

Olet näköjään vaihtanut lehtijutun esilletuomisesi perusteluita. Aikaisemmin käytit sitä argumenttina yleistä asevelvollisuutta vastaan. Kun asiasta sinulle huomautettiin, onkin perustelusi muuttunut yllä olevan lainauksen mukaiseksi.

En ole vaihtanut perusteluita, ajattelen täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin. Nyt oli puhe siitä kannattaako asiaa CV:eensä laittaa: varmuuden vuoksi Ei. Toinen juttu on sitten se, miten selittää CV:ssä olevan vuoden mittaisen aukon jolloin ei ole opiskellut eikä ollut töissä. Jonkin luovan ratkaisun sitten jokainen siihen keksinee. Esimerkiksi sivari voi hyvin laittaa siihen sen työkokemuksensa ja paikan missä palveli. Eli, loppuviimeksi myös se itse asepalvelus voi käydä rasitteeksi myöhemmälle työuralle.

Toisaalta ihan samaa mieltä en voi ola vielä tuostakaan. Jos oletetaan, että rekrytoija ymmärtää suomalaisen asevelvollisuuden sisällön ja hakija on pätevä, aika outoa jättää valitsematta henkilö tehtävään vain sen takia, että kohdemaassa ei yleisesti tunneta suomalaista asevelvollisuutta. Näetköhän nyt uhkakuvia vähän liiaksikin?

En tiedä onko se liian suuri riski. Oman kokemukseni mukaan on. Mainitsemiesi imagollisten tekijöiden lisäksi armeijakokemus liitetään myös aggressioon, käskyttämiseen/käskytettävyyteen, maskuliinisuuteen, joustamattomuuteen, byrokraattisuuteen, muutamia persoonatekijöitä mainitakseni. Nämä ovat sitten rekrytoijan arviointimatriisissa mukana, tunsi hän kuinka hyvin huonosti suomalaisten asevelvollisuuskulttuurin hyvänsä.

Nähdäkseni pääasiassa ainoastaan sinä olet riehunut täällä RUK-salaliitoista tai johtajakoulutuksen ylikorostamisesta.

Olen pyrkinyt räjäyttämään (!) armeijan johtajakoulutukseen liittyvää mielikuvamainontaa millä puolestaan pyritään ylläpitämään koko laitoksen olemassaolon tarkoitusta - tyypillistä AY-propagandaa siis. Yritän olla riehumatta ja keskittyä jatkossa tehokkaampiin rypälepommituksiin.

 

[TosiFani]

No ei ainkaan mun toimesta, en kannata NATO jäsenyyttä.. Itse on oma puolustus luotava.

Mutta en myöskään ole puhunut palkka-armeijasta, vaan valikoivasta asevelvollisuudesta, missä vain kolmannes ikäluokasta koulutetaan ja se muodostaa yhdessä viimevuosien koulutettujen ja kantahenkilökunnan (se 10 000 ammattisotilasta) huippukoulutetun ja varustetun 60 000 miehen armeijan.

Se 300 000 miehen nostoväki on mahdollista kouluttaa muutamassa viikossa kun tällainen massahyökkäysuhka realisoituu. sitä on turha pitää yllä normioloissa, kun se syö sen tehokkaan osan resursseja. Sen osan jota voidaan käyttää myös pienemmissä konflikteissa ja siviilikriisinhallinnan apuna.

en edelleenkään näe miten järjestelmä heikentäisi suomen puolustuksen uskottavuutta, pikemminkin päin vastoin.

Geopoliittinen asema on uniikki jokaiselle maalle, mutta emme me nyt täysin poikkeavia ole, kun kuitenkin trendi maailmalla on selvästi asevelvollisuusjärjestelmästä pois, niin onhan sitä syytä pohtia, että miksi?

No, edelleen odottelen sitä sinun, 60000 miehen armeijan strategiaa eli mitä puolustetaan mikä jätetään oman onnen nojaan? Entä mikä vaikutus tällä on mahdollisen hyökkääjän kynnykseen lähteä hyökkäykseen?

 

[ms.qvist]

Eivät tietenkään. Mikäli kehitysavusta luopumalla saaduilla säästöillä pystyttäisiin parantamaan työllisyyttä, niin siten voitaisiin saada valtion kirstuun kehitysapua suurempi summa, josta sitten jakaa myös puolustukselle.

Hivenen ohi aiheenhan tämä menee mutta jos kehitysavusta (923,6 miljoonaa euroa 2009) luovutaan niin epäilen suuntautuuko tämä rahavirta loppujen lopuksi inhimillisesti katsoen tärkeimpiin kohteisiin vai katoaako "budjettiviidakkoon" vai onko kehitysavusta luopuminen silkkaa populismia vailla todellisuutta? Kuinka monta euroa tällöin menisi puolustusbudjettiin, työllisyyden tukemiseen, koulutukseen panostamiseen tms. kohteisiin? Vaikea, lähes mahdoton, sanoa.

vlad.

 

[Tarinankertoja]

No, edelleen odottelen sitä sinun, 60000 miehen armeijan strategiaa eli mitä puolustetaan mikä jätetään oman onnen nojaan? Entä mikä vaikutus tällä on mahdollisen hyökkääjän kynnykseen lähteä hyökkäykseen?

Uhkakuvaskenaario?

JOS on uhkana laajamittainen massahyökkäys, olisi Suomen puolustusstrategiassa edelleen nostaa 350 00 miestä taistelijoiksi. Tämä onnistuu aika nopsaan, ilman että kaikkia on koulutettu jossain elämänä vaiheessa rynkkykoulutuksella. Se kun vaatii vain sen rynkkykoulutuksen. Edelleen kolmasosa tuosta on niitä, jotka on koulutettu huomattavasti paremmin Ja muodostaisivat tuossa tilanteessa armeijan perusrungon.

Mutta missä uhkakuvaskenaariossa sitten on tarve 350 000 miehen armeijalle? Käytännössä siis Venäjän laajamittaiselle hyökkäykselle suomeen? Tämä ei tule tapahtumaan yllätyksenä yhdessä yössä, vaan olisi taatusti osa isompaa kansainvälistä konfliktia tai kriisiä. Aikaa ja resursseja tuohon varautumiseen olisi aivan riittävästi jokaisen kouluttamiseen ampujaksi. Mutta valmiina olis teknologisesti huipputasoinen joukko, joka pystyisi operoimaan heti, eikä viikkojen päästä (kuten joka tapauksessa liikekannallepanon tilanteessa olisi käytännön tilanne)

Kaikissa muissa uhkakuvaskenaarioissa, esim terrorismi tapauksissa, tai pienimuotoisissa konflikteissa johon kriisinhallinnan kautta osallistuttaisiin, olisi 10000 kantasotilaita ja 5 viimesen vuoden huippureservi huomattavasti käyttökelpoisempi kuin korkean kynnyksen liikekannallepano massa-armeija.

Valikoiva asevelvollisuus ei siis mitenkään Poistasi mahdollisuutta koota isoa joukkoa laajamittaisen maahyökkäyksen torjumisen, mutta auttaisi huomattavasti tilanteissa, joissa pienemmälläkin määrällä hyvin koulutetulla ja varustetulla olisi käyttöä.

 

[Stonewall]

Se 300 000 miehen nostoväki on mahdollista kouluttaa muutamassa viikossa kun tällainen massahyökkäysuhka realisoituu. sitä on turha pitää yllä normioloissa, kun se syö sen tehokkaan osan resursseja. Sen osan jota voidaan käyttää myös pienemmissä konflikteissa ja siviilikriisinhallinnan apuna.

en edelleenkään näe miten järjestelmä heikentäisi suomen puolustuksen uskottavuutta, pikemminkin päin vastoin.

Jaa, olemme ilmeisesti pysyvästi erimieltä siitä, että 300 000 armeija +600 000 nostoväki on sellainen pelote, joka nimenomaan jo olemassa olollaan estää sodan. Itse väitän, että tätä parempaan vakuutukseen Suomella ei ole varaa. Ehkä tulevaisuudessa maailman tilanne muuttuu kovasti, tai Venäjälle tapahtuu jotakin, niin että se ei ole huomattavasti Suomea suurempi.
Se nyt on kuitenkin selvää, että jos haaveillaan että tyhjästä saadaan armeija polkaistua pystyyn, niin ne haaveet kaatuu konfliktin alkumetreillä.
Tämän hetkinen trendi länsi-Euroopassa on pienentää puolustusbudjetteja. Se jatkunee jonkun aikaa. Samaan aikaan Venäjä aikoo nostaa puolustusmäärärahojaan sekä suhtellisesti että absoluuttisesti. Jos se jatkaa armeijansa kasvattamista esim. kymmenen vuotta joutuvat nyt hätäisiä päätöksiä tehneet hankalaan paikkaan. Vähän samalla tavalla kuin Ruotsi aikanaan "luopui" ydinvoimasta. Huonot, usein populistiset päätökset joudutaan jossain vaiheessa avaamaan ja purkamaan.

 

[Stonewall]

Mutta missä uhkakuvaskenaariossa sitten on tarve 350 000 miehen armeijalle? Käytännössä siis Venäjän laajamittaiselle hyökkäykselle suomeen? Tämä ei tule tapahtumaan yllätyksenä yhdessä yössä, vaan olisi taatusti osa isompaa kansainvälistä konfliktia tai kriisiä. Aikaa ja resursseja tuohon varautumiseen olisi aivan riittävästi jokaisen kouluttamiseen ampujaksi.

Tässäpä se ongelma juuri on. Suurvalta laskee ehtivänsä vallata maan ennen kuin koulutus saadaan suoritettua ja aivan epäilemättä on siinä vielä oikeassakin. Koulutettu reservi pystyy parhaimmillaan vastarintaan jo tunneissa, ja parissa päivässä kenttäarmeija on kasassa. Koulutukseen taas menisi minimitasollakin kuukaudesta kahteen suotuisissa oloissa, mutta hyökkäysaikeissa oleva suurvalta ei antaisi koulutuksen edes alkaa. Eihän sen olisi missään nimessä järkeä sallia vastarinnan järjestäytymistä.
Mielestäni ei ole järkevää ryhtyä pienentämään asepalveluksen käyviä ikäluokkia. Tarvittaessa ensimmäisen luokan nostoväen ikärajaa voidaan laskea, jos armeijaa halutaan pienentää vaikka 250 000:n. Tällöin kutsuttaisiin palvelukseen vain tarvittavat 7-8 ikäluokkaa muiden ollessa reservinä. Reservi olisi kuitenkin koulutettua ja periaatteessa valmista toimimaan lyhyelläkin varoitusajalla.

Ja edelleen on muistettava, että suurehko armeija asettaa hyökkäyskynnyksen todella korkealle. Sen tarkoituksellinen madaltaminen voi tulla joskus eteen maailman järjestelmän muuttuessa, mutta Suomi ei tällä hetkellä nähdäkseni ole siinä asemassa, että sen kannattaa antaa tervetuloa sotilaalliseen tyhjiöön-signaalia.

 

[siffa]

suomessa puolustuspolitiikassa on perinteisesti vaadittu ja vaalittu konsensusta. ei ole mikään salaisuus, että Kepun ehdottomana vaatimuksena puolustuselontekojen valmisteluissa on maininta koko maan puolustamisesta. Se on sitä politiikkaa. Vaikka käytännön toimet varsakuntien lakkauttamisineen ja joukkojen sijoitukseen muuta kieltä kertovatkin.

Vähättelet edelleen muun oikeiston ja maltillisen vasemmiston vaikutusta Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen linjaukseen. Eivät ne ole olleet koskaan maalaisliitto/kepun talutusnuorassa puolustuspolitiikkaa laadittaessa. SDP:llä on ollut kommunisteista ja sosialisteista poikkeva Tannerin, Sorsan ja Lipposen linja jo yli 70 vuotta.

Mutta trendi maailmalla on selvä, ja se ei johdu tarpeesta säästä rahaa tai päästää ”lusmuilijoita” vähällä. Se muutos on syntynyt tarpeesta vastata nykysodankäynnin haasteisiin. Siksi siitä on keskusteltava meilläkin. Se mihin lopputulemaan päädytään, on toivottavasti ennakkoluulottoman pohdinnan tulos, ei pitäytyminen vanhassa vain sen takia, että niin on aina tehty. Peruste vanhan säilyttämiselle tulee löytää muualta kuin historiasta.

Tämän vuoden keskustelun turvallisuuspolitiikasta aloitti SDP. SDP:llä on tunnetusti vahva turvallisuus- ja ulkopoliittinen osaaminen. Siellä on tarkka viimeisin tieto kansainvälisestä turvallisuuspolitiikan trendistä. Lähtökohtana sosiaalidemokraattiselle liikkeelle on katsoa avoimin mielin tulevaisuuden turvallisuuspoliittisiin haasteisiin. SDP linjasi valtakunnallisen turvallisuuspoliittisen keskustelun pohjaksi 16.2.2010 turvallisuuspolitiikan viiteen peruslinjaukseen, joista ensimmäisenä oli:
- Suomen turvallisuus kuuluu koko kansalle, joten Suomen uskottava puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen.
Viides SDP:n peruslinjaus kuuluu:
- Suomen rakentavaan rooliin kansainvälisen turvallisuuden edistämisessä kuuluu luontevana osana rauhankumppanuus Naton kanssa.

 

[ms.qvist]

Ehkä tulevaisuudessa maailman tilanne muuttuu kovasti, tai Venäjälle tapahtuu jotakin, niin että se ei ole huomattavasti Suomea suurempi.

Tai Venäjä muuttuu tulevaisuudessa aidoksi länsimaiseksi demokratiaksi, jolloin se ei enää ole uhka naapurimailleen. Ei ajankohtaista juuri nyt mutta seuraavalla vuosikymmenellä kaikki voi olla jo toisin. Mutta edelleen, Suomen on järjestettävä uskottava puolustus - onko se sitten asevelvollisuusarmeija vai entistä enemmän valikointiin perustuva systeemi, siitä on syytä keskustella ja kaikkien antaa esittää omat perustellut (jos niitä on) mielipiteensä.

vlad.

 

[Suomi-Salama]

Nyt oli puhe siitä kannattaako asiaa CV:eensä laittaa: varmuuden vuoksi Ei.

Väärin. Kyse oli siitä, että jossain päin maailmaa puolustusvoimien johtajakoulutus saatetaan ymmärtää väärällä tavalla ja joissain tilanteissa kannattanee harkita, laittaako sen vai ei. Lehtijutussa viitattiin juuri siihen. Ihan yhtä lailla sotilasarvo suorastaan kannattaa laittaa joissain tilanteissa. Riippuu aivan haettavasta työtehtävästä ja kieltämättä - tämänhän olen myöntänyt - myös siitä, mistä päin maailmaa tehtävää hakee.

Mainitsemiesi imagollisten tekijöiden lisäksi armeijakokemus liitetään myös aggressioon, käskyttämiseen/käskytettävyyteen, maskuliinisuuteen, joustamattomuuteen, byrokraattisuuteen, muutamia persoonatekijöitä mainitakseni.

Jotkut liittävät, toiset eivät. Sinä varmasti liität.

Olen pyrkinyt räjäyttämään (!) armeijan johtajakoulutukseen liittyvää mielikuvamainontaa millä puolestaan pyritään ylläpitämään koko laitoksen olemassaolon tarkoitusta - tyypillistä AY-propagandaa siis. Yritän olla riehumatta ja keskittyä jatkossa tehokkaampiin rypälepommituksiin.

Edelleenkään en käsitä, kuka tuota mielikuvaa johtajakoulutuksen ylivertaisuudesta tällä palstalla tai edes yhteiskunnassa ylipäätään ylläpitää? En minä ainakaan. Olen johdonmukaisesti korostanut, että siitä on toisaalla hyötyä, toisaalla ei. Ihan kuin lähes mistä muusta asiasta tahansa. Mielestäni näet salaliittoja siellä, missä niitä ei edes ole. Varmaan joskus menneinä aikoina RUK:n käyminen nähtiin kirjoittamattomaksi edellytykseksi korkeisiin virkoihin pääsemiselle, mutta maailma on niistä ajoista aika tavalla muuttunut.

Ainoa järjevä syy ylläpitää puolustusvoimia ja yleistä asevelvollisuutta on se, että sillä nähdäkseni taataan parhaiten ja kustannustehokkaimmin Suomen sotilaallinen maanpuolustus. Minulle on loppupeleissä (siis jos perimmäinen kysymys on Suomen puolustamisesta) aivan sama, katsotaanko reserviupseeria ylös- vai alaspäin työhönottotilanteessa. Toisaalta sama koskee sivaria tai totaalikieltäytyjääkin.

 

[Yläpesä]

Väärin. Kyse oli siitä, että jossain päin maailmaa puolustusvoimien johtajakoulutus saatetaan ymmärtää väärällä tavalla ja joissain tilanteissa kannattanee harkita, laittaako sen vai ei.

Ei pelkästään johtajakoulutus vaan koko palvelu.

Jotkut liittävät, toiset eivät. Sinä varmasti liität.

Ne, jotka joutuvat tekemään syväarvion (!) hakijan persoonallisuudesta, toki arvioivat tällaisen tekijän.

Edelleenkään en käsitä, kuka tuota mielikuvaa johtajakoulutuksen ylivertaisuudesta tällä palstalla tai edes yhteiskunnassa ylipäätään ylläpitää?

Yhtenä sattumanvaraisena esimerkkinä vaikka tämä "ulostu..lo". Hemmingin hämmingin ohella yritettiin (Virkkunen) jokin aika sitten jälleen tätä vakiokikkaa, eli armeijan käyneille kikkelibonuksia yliopistojen pääsykokeisiin. Ruotuväessä jopa Kaskeala päätyi toteamaan että näyttö koulutuksen toimivuudesta puuttuu kokonaan.

Ainoa järjevä syy ylläpitää puolustusvoimia ja yleistä asevelvollisuutta on se, että sillä nähdäkseni taataan parhaiten ja kustannustehokkaimmin Suomen sotilaallinen maanpuolustus. Minulle on loppupeleissä (siis jos perimmäinen kysymys on Suomen puolustamisesta) aivan sama, katsotaanko reserviupseeria ylös- vai alaspäin työhönottotilanteessa. Toisaalta sama koskee sivaria tai totaalikieltäytyjääkin.

Saman suuntaisesti ruotii tässä kesäisessä kolumnissa myös Talouselämä.

 

[Viljuri]

Vähättelet edelleen muun oikeiston ja maltillisen vasemmiston vaikutusta Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen linjaukseen. Eivät ne ole olleet koskaan maalaisliitto/kepun talutusnuorassa puolustuspolitiikkaa laadittaessa. SDP:llä on ollut kommunisteista ja sosialisteista poikkeva Tannerin, Sorsan ja Lipposen linja jo yli 70 vuotta.

Tässä kohdassa on täsmennettävä, että Erkki Tuomioja ei ole SDP:n linjoilla tässäkään kysymyksessä. Erkki Tuomioja ja muut puolueen nuorisopoliitikot julistivat aatteensa suurimmiksi vihollisiksi Yhdysvallat ja muut läntiset demokratiat 1960- ja 1970-luvuilla, ja hyvin uskollisesti Erkki on tällä tiellään sittemmin pysynyt, vaikka väkeä onkin Erkin edustaman reaktiivisen marxismin muodosta sittemmin livennyt.

Olisi hyvin mielenkiintoista nähdä, että mikä se Erkin kannatus olisi vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Kommunistit ja sosialistit, korpi- ja syrjäseutujen kepulaiset, marxilaiset vihreät ja monet muut varmasti haluaisivat testata mielipiteidensä yleisen kantavuuden tässäkin maailmanajassa.

Mielenkiintoista olisi, jos puoluesihteeri Jungner uskaltaisi poliittisen teatterin päätteeksi järjestää mielenkiintoisen esivaalin puolueen presidenttiehdokkaasta?

 

[mixu]

Jokapaikassahan aina kerrotaan kuinka isänmaallista kansaa täällä on joten varmaan löytyy tarvittava määrä asevelvollisia vaikka se tehtäisiin vapaaehtoiseksi.

 

[Paul Kemp]

Jokapaikassahan aina kerrotaan kuinka isänmaallista kansaa täällä on joten varmaan löytyy tarvittava määrä asevelvollisia vaikka se tehtäisiin vapaaehtoiseksi.

Olisi ihan mielenkiintoista kokeilla, että kuinka moni todella menisi rinta kaarella suorittamaan palvelusta kodille, uskonnolle ja isänmaalle, jos edes yhdelle vuosikerralle siilitukkia tehtäisiin kokeilun nimissä varusmiespalvelus täysin vapaaehtoiseksi. Sitä en yhtään epäile, etteikö sinne liikaa Lehväslaihoa lukeneita höyrypäitä löytyisi ehkä tuhansiin asti, mutta kyllähän se määrä saletisti putoaisi noin muuten todella radikaalisti nykyisestä.

 

[Yläpesä]

Olisi ihan mielenkiintoista kokeilla, että kuinka moni todella menisi rinta kaarella suorittamaan palvelusta kodille, uskonnolle ja isänmaalle, jos edes yhdelle vuosikerralle siilitukkia tehtäisiin kokeilun nimissä varusmiespalvelus täysin vapaaehtoiseksi.

Uskoni suomalaisiin suoraselkäisiin nuorukaisiin on horjumaton. Olen varma että isänmaan kutsu kuulisi noin 5000 miehen joukko, joka mahdollistaisi riittävän hyvinkoulutetun reservin olemassaolon kunhan reserviaika on 30 vuotta (pitäen sisällään asiallisen peruspalkkauksen palveluksen ajan). Aserasvasta stondiksen saavat on täysin mahdollista raakata pois ennen palvelun aloittamista riittävällä testaamisella.

 

[SamSpade]

Skenarioista ja uhkakuvista. Itänaapuri tuskin hyökkää noin vain vaan asiaa yleensä edeltää niin sanottu harmaa vaihe, poliittisia kiistoja, ilmatilan loukkauksia jne. jolloin on mahdollista varautua asiaan. Toisekseen, suurhyökkäys Suomeen tuskin on suunnitelmissa vaan asia toteuttettaisiin seuraavasti.
Suomessa asuvista Venäläisistä osa on erikoisjoukkojen nukkujia, joilla on määrätty tehtävä. Jonkin avainkohteen sabotoiminen, sähkön ja vedenjakelu, lentokentät, tietoliikenne ym, avainhenkilöiden eliminointi jne. Nämä voidaan aktivoida nopeasti, tekevät mitä pitää tehdä, maa on kaaoksen partaalla. Maahanlaskujoukkoja pudotetaan ja otetaan haltuun avainkohteita.
Näin siis teoriassa. Venäläiset rekat muuten kummasti pysähtelevät tällaisten kohteiden lähellä ja kuvia otetaan. Ostetaan tontteja avainkohteiden läheisyydestä ja rakennetaan sinne seisomaan teollisuushalleja...

No tuo skenario ei ole kovinkaan todennäköinen, mutta seuraava on jo enemmän.
Laajamittainen tuho/luonnonmullistus itänaapurissa lähellä Suomen rajaa. Ydinvoimala onnettomuus tms. Satoja tuhansia pakoilaisia alkaa virrata itärajaa kohti ja tuloksena hallitsematon maahantulo ja mahdollista anarkiaa. Tuon tilanteen hallitsemiseen tarvitaan laajaa reserviä, nopeasti.

Konflikti Suomen lähellä joka eskaloituu tänne suuntaa, esim entisten neuvostovaltioiden välillä. Tarvitaan myöskin laajaa reserviä.

Eli olen siis nykyisen järjestelmän kannalla.
Onko kukaan muu muuten huomannut että vaikka NATOon "ei olla" menossa, on monia asia muuttunut NATO-yhteensopivaksi... esim kaikki kartat ovat nykyään samassa mittakaavassa kuin NATOn käyttämät. Tuo vain yhtenä esimerkkinä, toki rauhankumppanuus vaatii jotain muutoksia yhteensopivuuden vuoksi mutta vaivihkaa näitä erilaisia muutoksia on tehty jo vuosia.

 

[Suomi-Salama]

Ne, jotka joutuvat tekemään syväarvion (!) hakijan persoonallisuudesta, toki arvioivat tällaisen tekijän.

Varmasti, mutta johtopäätös ei ole kaikilla samanlainen kuin sinulla. Minun on esimerkiksi hyvin vaikea luonnehtia pääosaa tuntemistani RUK:n käyneistä kuvailemillasi adjektiiveilla.

Saman suuntaisesti ruotii tässä kesäisessä kolumnissa myös Talouselämä.

Tuo kolumni oli ihan hauskaa luettavaa. Ensinnäkin kirjoittaja on vetänyt herneet nenään Kaislan kommentista. Eihän Kaisla todennut muuta kuin että RUK:n käyminen on plussaa ja sillä on yhä merkitystä työnhaussa. Mitä hänen olisi pitänyt sanoa? RUK:n käyminen on ehdottomasti miinusta? Hänhän olisi valehdellut. Oletan, että Kaisla kertoi arvionsa siihen kokemuspohjaan nojaten, mikä hänellä on yrityksensä kautta.

Toiseksi kirjoittaja mielestäni vähättelee RUK:n esimiestaitoja kasvattavaa merkitystä. Hänellä ei ole joko omakohtaisia kokemuksia tai hänen kokemuksensa ovat katkeruuden sävyttämiä. Missä muualla parikymppinen kaveri pääsee harjoittelemaan johtamista hyvin isollekin porukalle? Toisekseen ei johtaminen ole niin helppoa kuin kirjoittaja väittää - edes armeijassa. Ei joukkueen/jaoksen toiminnat suju vaikkapa taisteluharjoituksissa yhtään sen mukaan, montako salmiakkia johtajalla on merkkinä esimiesasemastaan. Joka tuollaista väittää, ei tiedä mistä puhuu. Kertausharjoituksista nyt puhumattakaan. Jos siellä yrittää vedota arvomerkkeihin, sinut nauretaan pihalle.

Miksi pitää syyllistyä vähättelyyn? Mistä se kertoo? Miksi ei voi suhtautua asiaan neutraalisti?: toisinaan RUK:sta on hyötyä, toisinaan ei juuri ole. Itse en ole kyllä kokenut vielä kertaakaan, että siitä haittaakaan olisi.

 

[Tarinankertoja]

Vähättelet edelleen muun oikeiston ja maltillisen vasemmiston vaikutusta Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen linjaukseen.

En todellakaan vähättele, mutta en suurentelekaan, sillä puolustuspoliittiset selonteot tehdään parlamentaarisesti kattavasti. Niihin osallistuvat siis kaikki eduskuntapuolueet, ovat ne sitten hallituksessa tai oppositiossa tekohetkellä. Pöytään jokainen voi tuoda omien kantojen perusehdot, ja tämä on kepulla ollut ”koko maan puolustaminen”. Muilla tämä ei ole ollut kynnysvaade, toki helposti hyväksyttävissä oleva.

esim NATO oven raollaan pitäminen oli kokoomuksen kynnysvaade, joten sekin sinne kirjattiin.

Siellä on tarkka viimeisin tieto kansainvälisestä turvallisuuspolitiikan trendistä..

Niin on, siksipä SDP:n sisäläkin keskustellaan valikoivasta asevelvollisuudesta.. viimeksi esim Liisa Jaakonsaaren suulla.