Asevelvollisuusarmeijasta luopuminen

[Yläpesä]

Valikoiva asevelvollisuus
Tanska: Vain 24% suorittaa asevelvollisuuden
Ruotsi: Vain 16 % suorittaa
Viro: Vain 15 % suorittaa
Liettua: Vain 10% suorittaa

Vanhentunutta tietoa. Ruotsin porvarihallitus päätti tänä kesänä lakkauttaa asevelvollisuuden. Liettuassa asevelvollisuus päättyi 2008.

edit. Itävallassa on selkeä asevelvollisuus, kesto 6kk. Saksassa myös käytössä mutta koskee ainoastaan 18-23 -vuotiaita ja opintojen avulla voi välttää. Käytännössä vain n. 15% suorittaa.

 

[Suomi-Salama]

Tämä puolestaan absoluuttista viljurismia. Tässä muistin virkistykseksi oikeiden puolueettomien asiantuntijoiden kommentit alkuvuodelta (TaS).

Tämä (viitaten yo. lainaukseen) oli yksi niistä keskusteluista, joista Yläpesä häipyi taannoin vähin äänin. Kuitenkin hän nyt tuo jälleen saman esiin. Ilmeisesti itkupotkuraivaria tämäkin?

Yläpesä ymmärtänee itsekin, mihin tuossa Talousanomien jutussa viitataan. Ei siinä arvostella Suomen puolustusvoimien käymistä tai sitä, etteikö esim. RUK:n käyminen voisi olla osoitus vaikkapa johtajaominaisuuksista.

Juttu viittaa siihen, että esim. Etelä-Amerikassa ei ymmärretä sitä, että varusmiespalvelus Suomen puolustusvoimissa ei ole sama asia kuin sekaantuminen johonkin epämääräiseen huumearmeijaan Etelä-Amerikassa tai vaikkapa nyt USA:n palkka-armeijaan värväytyminen. Palkka-armeija kun usein kerää itseensä epämääräistä ainesta. Ja koska noin on, ei ulkomaisille tarkoitettuun CV:hen välttämättä kannata suomalaistakaan asepalvelua mainita.

En ymmärrä, miksi Yläpesä syyllistyy tietoiseen vääristelyyn.

EDIT: korjattakoon nyt vielä sekin, että reservissä olo ei pääty Suomessa 35 ikävuoteen, kuten Yläpesä väittää. Hän ilmeisesti hakee takaa sitä, että operatiivisiin joukkoihin sijoitetaan pääosin alle 35-vuotiaita. Kuitenkin yli 35-vuotiaita reserviläisiä on sijoittetuna mm. alueellisiin joukkoihin ja tukitehtäviin, esim. liikekannallepanon toteuttamiseen.

 

[Yläpesä]

Juttu viittaa siihen, että esim. Etelä-Amerikassa ei ymmärretä sitä, että varusmiespalvelus Suomen puolustusvoimissa ei ole sama asia kuin sekaantumkinen johonkin epämääräiseen huumearmeijaan Etelä-Amerikassa tai vaikkapa nyt USA:n palkka-armeijaan värväytyminen.

En ole vääristellyt vaan todennut, että kansainvälisiä tehtäviä hakiessaan se kannattaa jättää CV:stä pois, ihan kuten itsekin vahvistat asian. Ei se rekrytoija jaksa kuunnella sinun selityksiäsi asiasta vaan on oman kokemuksensa, agendansa, arvojensa ja käytäntöjensä talutusnuorassa.

 

[Suomi-Salama]

En ole vääristellyt vaan todennut, että kansainvälisiä tehtäviä hakiessaan se kannattaa jättää CV:stä pois, ihan kuten itsekin vahvistat asian. Ei se rekrytoija jaksa kuunnella sinun selityksiäsi asiasta vaan on oman kokemuksensa, agendansa, arvojensa ja käytäntöjensä talutusnuorassa.

Hyvä, että ymmärrät asian noin. Miksi kuitenkin käytät lehden juttua argumentoidessasi Suomen yleistä asevelvollisuutta vastaan? Ei kai se ole Suomen yleisen asevelvollisuuden tai puolustusvoimiemme vika, että jossain päin maailmaa ei ymmärretä ottaa asioista selvää tai suhteuttaa faktoja?

 

[TosiFani]

...Kantahenkilökunnan ja viimeisen viidenvuoden varusmiehet muodostaisivat sitten nopeaan reagoimiseen kykenevän valiojoukon (50 000 varusmiestä, joilla on siis viimeisen vuosien korkea koulutus ja noin 100 000 ammattisotilasta. Nykyään rauhanajan vahvuushan on 16 500, josta ammattisotilaita on 8 700, mutta ammattisotilaiden määrää voidaan kasvattaa hallinnon kustannuksella, kun resursseja ei sidota koko ikäluokan koulutukseen)…

8700 ammattisotilasta -> 100000 ammattisotilasta eli palkkamenot 11,5 kertaistuisivat. Ja tämän ottaisit hallinnosta pois?? Nyt ei mene ihan perille.

Entä mikä olisi tämän joukon strategia

 

[Yläpesä]

Hyvä, että ymmärrät asian noin. Miksi kuitenkin käytät lehden juttua argumentoidessasi Suomen yleistä asevelvollisuutta vastaan? Ei kai se ole Suomen yleisen asevelvollisuuden tai puolustusvoimiemme vika, että jossain päin maailmaa ei ymmärretä ottaa asioista selvää tai suhteuttaa faktoja?

Ellei arvoisa sotilaskokemuksen hyödyllisyyden puolestapuhuja ole valmis muuttamaan koko muuta maailmaa omien näkemystensä mukaiseksi (toivottavasti), niin asevelvollisuuskokemuksesta todennäköisesti ON haittaa yksittäiselle henkilölle, joka sinisilmäisesti menee mainitsemaan asiasta CV:ssään tai jopa hehkuttamaan tällä saadulla "johtajakoulutuksella". Ei halailla nyt niitä pilvilinnoja, toimitaan reaalimaailmassa. Asevelvollisuuskuvaus CV:ssä voi suurella todennäköisyydellä (joitain poikkeuksia toki voi hakemalla löytyä) haitata kansainvälistä rekryprosessia. Oli se oikeudenmukaista suomalaisia kohtaan tai ei, näin maailma makaa.

 

[TosiFani]

Ellei arvoisa sotilaskokemuksen hyödyllisyyden puolestapuhuja ole valmis muuttamaan koko muuta maailmaa omien näkemystensä mukaiseksi (toivottavasti), niin asevelvollisuuskokemuksesta todennäköisesti ON haittaa yksittäiselle henkilölle, joka sinisilmäisesti menee mainitsemaan asiasta CV:ssään tai jopa hehkuttamaan tällä saadulla "johtajakoulutuksella". Ei halailla nyt niitä pilvilinnoja, toimitaan reaalimaailmassa. Asevelvollisuuskuvaus CV:ssä voi suurella todennäköisyydellä (joitain poikkeuksia toki voi hakemalla löytyä) haitata kansainvälistä rekryprosessia. Oli se oikeudenmukaista suomalaisia kohtaan tai ei, näin maailma makaa.

Onko jossain toinenkin juttu aiheesta, jos pitää koko muu maailma muuttaa? Mielestäni tuossa jutussa keskityttiin nimenomaan Etelä-Amerikkaan, muu maailma olikin sitten vähän niin ja näin.

 

[Toejoen Veikko]

Olette siis sitä mieltä, että suomi pärjää huonosti koulutetulla ja heikosti varustetulla massa-armeijalla esim Venäjää vastaan? Että pienempi, mutta paremmin koulutettu ja varustettu armeija ei olisi tehokkaampi nimenomaan suomen maasto-olosuhteissa, jossa sissisota on keinona parempi, kuin massajoukkohyökkäykset…

Ja että tästä massa-armeijasta on muutenkin etua suomen taloudelliselle kilpailukyvylle . Asevelvollisten määrän vähentäminen on yksi tapa pidentää työuria alkupäästä. Mitä enemmän valtion budjetissa rahaa, sen suuremmat ovat absoluutiset sotilasmenot = paremmat varusteet.

Yleistä asevelvollisuutta voidaan muuttaa. Mitä merkitystä on taloudellisella kilpailukyvyllä tai eläkeiällä, jos meillä ei ole kykyä puolustaa järjestelmäämme?

Armeijan ei tietenkään pidä olla heikosti varusteltu tai huonosti koulutettu. Puolustusmäärärahoja voidaan ja kannattaa lisätä. Esim. vuotuinen kehitysapu on joku 1/3 tai 1/4 vuotuisesta puolustusbudjetistamme. Sen verran olisi siis heti varaa korottaa puolustusmenoja.

Koko maan puolustaminen tarkoittaa tietenkin sitä, että myös ei-pääpuolustusalueilla on miestä ja tavaraa vastassa, vaikkeivat ne kohtaisi vainolaista ollenkaan.

Jos kansalla ei ole taitoa ja välineitä puolustautua, niin silloin sillä ei ole tarvetta koulutukseen, eläkkeisiin, terveydenhuoltoon tai ylipäätään mihinkään muuhunkaan.

 

[Yläpesä]

Onko jossain toinenkin juttu aiheesta, jos pitää koko muu maailma muuttaa? Mielestäni tuossa jutussa keskityttiin nimenomaan Etelä-Amerikkaan, muu maailma olikin sitten vähän niin ja näin.

Entäs jos on? Sittenhän sinulla olisi vain kaksi juttua, joihin ei tarvitse uskoa ja jotka voi ohittaa uskottelemalla että jäljellä on vielä toista sataa maata joissa suomalaista sotilasta katsotaan ylöspäin. Kyselepä eurooppalaisilta rekrytoijilta mitä mieltä ovat.

 

[TosiFani]

Entäs jos on? Sittenhän sinulla olisi vain kaksi juttua, joihin ei tarvitse uskoa ja jotka voi ohittaa uskottelemalla että jäljellä on vielä toista sataa maata joissa suomalaista sotilasta katsotaan ylöspäin. Kyselepä eurooppalaisilta rekrytoijilta mitä mieltä ovat.

Missä minä olen sanonut, etten usko Taloussanomien juttua? Miksi epäilisin lausuntojen antajien sanomisia?

 

[Yläpesä]

Puolustusmäärärahoja voidaan ja kannattaa lisätä.

Eräs nimimerkki kirjoitti tähän ketjuun joskus että mikään hinta ei ole liian paljon puolustuksesta, puolustusta ei muka voi mitata rahassa. Siis 100% BKT:sta voidaan laittaa armeijaan ja se on ihan hyvä. Höpö höpö. Vakuutus pitää olla oikeassa suhteessa riskeihin ja omaan maksukykyyn nähden. Kansanarmeijaan vetoaminen on saatu näyttämään edulliselta kun on tarvinnut tarkastella ainoastaan yhden hallinnon alan viivan alle jäävää tulosta, mutta heti kun kokonaisuutta arvioidaan koko kansantalouden tasolla, oikea hinta paljastuu karussa totuudessaan: Suomi on Euroopan varustautuja ja käyttää yhtä suuren osan BKT:sta (2,5%) asevelvollisuusarmeijansa ylläpitoon kuin kovimmat Nato-maat.

Nyt kun laman uusi käänne on uhkaamassa ja etsitään säästökohteita, tulee hallituksen ehdottomasti höylätä myös puolustushallinnosta osansa. Mainio kohde on Hornetien korvaavan kaluston uudet aikaistetut hankintasuunnitelmat. Katsotaan näitä sitten uudemman kerran joskus tulevaisuudessa, kun meillä on paremmat taloudelliset edellytykset.

Koko maan puolustaminen tarkoittaa tietenkin sitä, että myös ei-pääpuolustusalueilla on miestä ja tavaraa vastassa, vaikkeivat ne kohtaisi vainolaista ollenkaan.

Koko maan kattavasta modernista yhteiskunnasta - tai itse asiassa sellaisen illuusiosta - on syytä luopua. Monista tekijöistä johtuen elämä valuu alas Pähkinäsaaren rajan eteläpuolelle eikä ole mitään järkeä haaskata yhteisiä varoja sen yläpuolisen taigan jokaisen millineliön ylläpitoon. Koko maata koskeva aluepuolustus joutaa romukoppaan.

 

[Stonewall]

Olette siis sitä mieltä, että suomi pärjää huonosti koulutetulla ja heikosti varustetulla massa-armeijalla esim Venäjää vastaan? Että pienempi, mutta paremmin koulutettu ja varustettu armeija ei olisi tehokkaampi nimenomaan suomen maasto-olosuhteissa, jossa sissisota on keinona parempi, kuin massajoukkohyökkäykset…

Tässä on pari eri asiaa laitettu samaan pakettiin. Ensinnäkin kansainvälisessä vertailussa Suomen armeijaa ei voi pitää huonosti varustettuna. Tuo nykyinen pienennetty armeija pystytään nimenomaan varustamaan nykyaikaisin asein ja saadaan vielä liikkumaan pyörillä ja teloilla. Toisekseen tuota väitettä huonosta koulutuksestakin sopii epäillä. Napoleon aikanaan todisti, että asevelvollisuusarmeija hyvin johdettuna pesee pienemmän ammattiarmeijan mennen tullen. Riittävän ampumataidon saavuttaminen ei sinällään vie montaakaan viikkoa. En yhtään epäile, etteikö asepalvelusaikaa voitaisi entisestään tiivistää, mutta pelotteemme johtuu juuri siitä, että suurvaltakin tietää joutuvansa keräämään käytännössä vähintään miljoona armeijan ollakseen kohtuullisen varma voitosta.
Lisäksi väite huonosta varustelusta on monilla aloilla kertakaikkiaan paikkaansa pitämätön. Esimerkiksi tykistö-, viesti, elso- ja panssarikalustomme on maailman ehdotonta kärkeä. Samaa voi sanoa merivoimien uusista aluksista. Hornetteja parempia ovat lähinnä vain jenkkien stealth-hävittäjät. Ja RK95 on vähintään yhtä hyvä kuin muiden maiden vastaavat aseet.

Eli ensinnäkin huonosti koulutettukin massa-armeija on tosiaan parempi kuin pieni armeija, koska isompi määrä ammuksia tappaa pienemmän armeijan, vaikka se olisi miten koulutettu. Toisaalta on väärin väittää Suomen armeijaa huonosti varustetuksi ja koulutuskin on varmuudella riittävää niihin tehtäviin mihin miehiä tarvitaan. Onhan meilläkin lähitaistelueksperttejä ja ammattilaisista koostuva erikoisjääkäripataljoona tuohon vielä lisäksi.

Voidaan pitää aika varmana, että suurvallatkin pelkäävät mahdollisessa sodassa tuottamiamme tappiota, niin paljon, että jättävät aggressiot väliin.

 

[ms.qvist]

Armeijan ei tietenkään pidä olla heikosti varusteltu tai huonosti koulutettu. Puolustusmäärärahoja voidaan ja kannattaa lisätä. Esim. vuotuinen kehitysapu on joku 1/3 tai 1/4 vuotuisesta puolustusbudjetistamme. Sen verran olisi siis heti varaa korottaa puolustusmenoja.

Mutta ovatko puolustusmäärärahat ne ainoa kohde, johon kehitysavusta siirrettävät varat tulisi kohdentaa vai onko kohteita, jotka ovat vieläkin akuutimpia?

Puolustusvoimien tulevaisuudesta tulee ja pitää keskustella. Kaikki näkemykset tulee huomioida ja punnita positiivisia ja negatiivisia seikkoja. Tällä hetkellä mennään asevelvollisuusarmeijalla, josta tosin entistäkin suurempi osa "raakataan" vuosittain pois joko kokonaan tai osittain. Mikä on siis tulevaisuus kymmenen vuoden kuluttua? Tätäkin asiaa sietää pohtia ettei käy siten, että karu todellisuus iskee vasten kasvoja täysin yllättäen.

Täsmennän. En ole ajamassa puolustusta alas vaan miettimässä itsekin mitä vaihtoehtoja tulevaisuudessa on. Voidaanko aina laskea asevelvollisuusarmeijan varaan vai onko tulevaisuus toinen, jos yhtä useampi mies/(nainen) joudutaan siirtämään syrjään ikäluokasta erinäisten syiden tähden? Toistaiseksi asevelvollisuusarmeija voi kohtuullisen hyvin - sopii minulle, mutta muitakin vaihtoehtoja on pohdittava.

vlad.

 

[Viljuri]

Ainakin omassa CV:ssä maininta asevelvollisuuden suorittamisesta säilyy.

Keskustelua eli tarvittaessa vaikka jäätä rikkova "small-talk" syntyy minkä tahansa angloamerikkalaisen firman edustajan kanssa asevelvollisuuden suorittamisesta, asiaa voi kuvata vaikka vetoamalla IDF:n puolelle, saat samalla ansiotonta arvonnousua! Toisin kuin tässä roska-aviisin artikkelissa annetaan ymmärtää, niin firmojen edustajat eivät ole kadunmiehiä tai tyhmiä, yleensä nämä ovat aika lailla perillä asioista.

Taidepuolella voi olla toisin.

Ajatellaan tilannetta, että olisi hakemassa jonnekin, ja "Yläpesä" vaikuttaisi kyseisessä firmassa. Osa meistä on ollut koulukiusaajia (esimerkiksi Stubb), mutta jos mitään henkistä kasvamista ei ole tapahtunut edes vanhemmalla iällä, ja joutuisi kestämään työpaikkakiusaajaa, niin moinen asiantila ei erityisemmin houkuta.

Välttyy turhalta oikeustaistelulta, kun ja jos olettaa, että asioita voidaan firmoissa käsitellä aikuismaisesti. Jos arvot ovat todellakin toiset, esimerkiksi jokin etelä-amerikkalainen voisi järjestää viihdykkeeksi asemiehensä raiskaamaan alkuasukastyttöjä, niin silloin ei ole enää yhtään mitään väliä, että minkä kuvan antaa. Jossakin kohtaa mennään jo rajan yli.

 

[ms.qvist]

Hornetteja parempia ovat lähinnä vain jenkkien stealth-hävittäjät.

Riippuu täysin millä mittarilla mitataan mutta esim. pari vuotta sitten intialaiset lentäjät pöllyttivät lentosotaharjoituksissa Sukhoi Su-30 -hävittäjillään yhdysvaltalaisia lentäjiä, joiden kalusto koostui F-15 ja F-18 Super Hornet koneista. F-18 Hornetin ilmasta-maahan-operointikyky taasen on parempi kuin esim. Su-30.

Myös ranskalaiset Dassault Rafale -hävittäjät ovat pärjänneet hyvin ilmasotaharjoituksissa muita länsimaiden koneita vastaan - myös Hornetteja. Rafale ollee eräs niistä hävittäjäkokelaista, jotka otetaan huomioon kun Hornetia aikanaan korvataan. Etenkin jos esim. F-35:n hinta kohoaa niin korkeaksi, ettei sitä saada vaadittua noin 60 kappaletta, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että koneen tuotantomäärät kutistuvat, mikä tietää hinnan nousua entisestään. Suomen intressissä on kuitenkin säilyttää kolme lennostoa, myös Lapin lennosto, joten siksi kalustoa tarvitaan se noin 60 konetta.

vlad.

 

[Yläpesä]

Ainakin omassa CV:ssä maininta asevelvollisuuden suorittamisesta säilyy.

Varmaan näin teetkin. Ja varmaan iso osa 70-80-luvulla asevelisaunoissa toistensa selkiä pesseistä jermuista tekee yhä näin vaikka sitten välillä menisikin hyviä mahdollisuuksia ohi suun. "En olis sitä paskaa huolinutkaan", on aina ihan pätevä coping-strategia. Ajat muuttuvat ja varsin monet alat ovat tänäpäivänä lähtökohtaisesti kansainvälisiä. Eri kulttuurien välisiä hankauksia ja törmäyksiä syntyy joka käänteessä. Suomalaistenkin on tultava alas kuusesta tarkkuuskiväärinsä kanssa ja kuunneltava naapureiden näkemyksiä eikä niissä suinkaan aina ymmärretä talvisodan ihmettä, sisua, perkelettä ja tule hakemaan leipäs päälle voita. Juteltuani aiheesta varsin monien kansalaisuuksien kanssa on mieleen piirtynyt läpi-eurooppalainen liennytyksen henki jossa sotilaskokemus ei ole korkealle arvostettu. Erityisesti näin on ollut saksalaisten kumppaneiden kanssa.

 

[Viljuri]

Riippuu täysin millä mittarilla mitataan mutta esim. pari vuotta sitten intialaiset lentäjät pöllyttivät lentosotaharjoituksissa Sukhoi Su-30 -hävittäjillään yhdysvaltalaisia lentäjiä, joiden kalusto koostui F-15 ja F-18 Super Hornet koneista. F-18 Hornetin ilmasta-maahan-operointikyky taasen on parempi kuin esim. Su-30.

Myös ranskalaiset Dassault Rafale -hävittäjät ovat pärjänneet hyvin ilmasotaharjoituksissa muita länsimaiden koneita vastaan - myös Hornetteja. Rafale ollee eräs niistä hävittäjäkokelaista, jotka otetaan huomioon kun Hornetia aikanaan korvataan. Etenkin jos esim. F-35:n hinta kohoaa niin korkeaksi, ettei sitä saada vaadittua noin 60 kappaletta, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että koneen tuotantomäärät kutistuvat, mikä tietää hinnan nousua entisestään. Suomen intressissä on kuitenkin säilyttää kolme lennostoa, myös Lapin lennosto, joten siksi kalustoa tarvitaan se noin 60 konetta.

vlad.

Tällä ei ole mitään merkitystä, sillä oikeasti kaksi asiaa ratkaisee.

Hornetit toimisivat sotatilanteessa hajautetusti, mutta kerralla kyytiin mahtuu kaksinkertainen ohjuskuorma verrattuna esimerkiksi Jas Gripeniin. Tämän vuoksi 60+ Hornettia on sama kuin meillä olisi 120+ yksimoottorista hävittäjää.

Tutkapinta-ala olisi merkityksellinen, mikäli meidän Hornettimme toimisivat muussakin ilmatilassa kuin omassamme. Pystymme toimimaan omassa ilmatilassamme aivan samoissa olosuhteissa kuin että jos lentueita ohjaisivat AWACS-koneet.

Hornettien käyttö sotatilanteessa olisi sitä, että oltaisiin pari minuuttia puiden latvojen yläpuolella, laukaistaisiin ohjukset, ja paluu tilapäiskentälle. Rinse and repeat.

 

[ms.qvist]

Tällä ei ole mitään merkitystä, sillä oikeasti kaksi asiaa ratkaisee.

Niin en ottanut kantaa siihen kuinka Hornetit Suomessa toimivat tai millainen aselasti niillä on versus Jas-39 Gripen, vaan yksinkertaisesti siihen tosiasiaan, että Hornetit eivät ole voittamattomia, vaan ne ovat laajoissa ilmataisteluharjoituksissa hävinneet esim. intialaispilottien ohjaamille hävittäjille.

Tutkapinta-alasta vielä sen verran, että F-35 on toistaiseksi mukana kaavailuissa koneena, jolla korvataan aikanaan F/A-18 Hornet - tosin tällä hetkellä Ilmavoimien kilpailutussuunnitelmat ovat aluillaan eikä yhtään länsimaista modernia konemerkkiä ole suljettu kilpailutuksen ulkopuolelle. Tosin on hyvin epätodennäköistä, että kone (F-35) on mukana viimeisille kierroksille saakka nousevien valmistuskustannusten takia, joten korvaava kone ollee perinteinen 4,5 sukupolven hävittäjä.

Kuinka kauan muuten veikkaat näiden tilapäiskenttien olevan toimintakunnossa? Toki niitä on enemmän kuin yksi tai kaksi mutta niidenkin sijainti on tiedossa ts. niihinkään ei loputtomasti voi luottaa ja siinä vaiheessa kun Suomi menettää ilmavoimillaan kyvyn operoida omilta kentiltä, tilanne on huolestuttava.Tämä ei välttämättä käy päivässä tai kahdessa mutta vastustajasta ja sen ilma-/ohjusaseistuksesta riippuen, tehtävä voi onnistua viikossa parissa. Esim. Venäjä on jo uudistamassa toimintastrategiaansa näiltä osin otettuaan oppia Georgian sodan virheistä eli heikohkosta ilmasta-maahan-toiminnasta, mistä johtui se, että Georgian harvat lentokentät säilyivät toimintakysyisinä sodan ensimmäiset päivät.

Sinänsä hajautettu toimintastrategia on pienelle maalle järkevä ja antaa lisäaikaa ilmavoimille, mikä voi osoittautua sodankululle tärkeäksi asiaksi mutta kuinka pitkäksi aikaa? Se on sitten jo toinen asia ja se riippuu paljolti vastustajan kyvystä operoida ilmasta-maahan tai muin ohjuksin (esim. Iskander-M) tai erikoisjoukoin, ja kyvystä ottaa ilmatila hallintaan, tuhota lentokentät, viestiyhteydet, tutka- ja johtokeskukset etc. Toisaalta jos Suomen onnistuu käyttää tehokkaasti F/A-18 Hornetin ilmasta-maahan-operointikykyä (kunhan viimeisimmät päivitykset on asennettu), tilanne voi tuoda huomattavan yllätysmomentin Ilmavoimille (ja Suomen puolustukselle).

vlad.

 

[siffa]

Eihän koko maata puolusteta, sehän on vain sanahelinää. Retoriikkaa ja historianjäänne. Käytännössä se ei ole ollut mahdollista pitkään aikaan, kun varuskuntia on lopetettu. Kepulaisilla on vaan tärkeää julistaa näin, jota Kainuussa asuvat äänestäisivät heitä jatkossakin.

Kepu-korttia voi aina yrittää käyttää täällä kepu-vastaisissa JA:n keskusteluissa. Tässä yhteydessä sen veto pakasta oli sinulta harkitsematon teko. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta linjasta ovat vastanneet talvisodan ajoista tähän päivään oikeisto ja maltillinen vasemmisto. Yleinen asevelvollisuus ja reservi ovat luoneet puolustusjärjestelmämme perusteet. Alueellisiin joukkoihin ja valtakunnallisiin liikkuviin joukkoihin perustunut puolustusjärjestelmämme on kattanut ja kattaa jatkossakin koko maan.

Vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon hyväksyi eduskunta 17.6.2009. Selonteko linjasi turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme koko 2010-luvun ajaksi. Eduskuntakeskustelussa ei yksikään puolue asettunut vastustamaan yleistä asevelvollisuutta eikä halunnut muutoksia selonteon lausumaan siitä. Sen sijaan keskustelua herätti ja muutosesityksiä tuli Nato-kysymyksiin sekä puolustusvoimien rahoittamisesityksiin.

Suomen Sadankomitean lausunto turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta käsittää näitä Yläpesän ja Tarinankertojan täällä jatkuvasti esiin tuomia asioita. Kyse on, kuten tiedämme, marginaalisesta ryhmästä, jonka esityksiä yleisestä asevelvollisuudesta ei yksikään eduskunnassa vaikuttava suomalainen puolue ole ottanut ohjelmiinsa.

 

[Yläpesä]

Suomen Sadankomitean lausunto turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta käsittää näitä Yläpesän ja Tarinankertojan täällä jatkuvasti esiin tuomia asioita. Kyse on, kuten tiedämme, marginaalisesta ryhmästä, jonka esityksiä yleisestä asevelvollisuudesta ei yksikään eduskunnassa vaikuttava suomalainen puolue ole ottanut ohjelmiinsa.

Tuttua vähättelyä edelleen, otetaan vastaan ja pistetään hyllylle.
Minulle sopii edelleen - ja vastaisuudessakin - että demokratia jyllää ja enemmistön ehdoilla mennään, mutta se pitää sisällään puheoikeuden vähemmistön riveistä ja oikeuden pyrkiä vaikuttamaan edustajien kautta. Uusi selonteko aiheesta lienee käynnistymässä taas ensi vuoden puolella ja muistetaan että Siilasmaan työryhmäkin työskentelee yhä eikä ole loppuraporttiaan julkaissut. Mikäli kokkarit ovat tulevassa hallituksessa, lyön vetoa että Nato nousee harkittavaksi joko selonteossa tai muuten (jos häviän vedon, lupaan olla käyttämättä sanaa "kokkarit" kokonaisen kuukauden).
Vihreillä on ollut pariin otteeseen valikoivaan asevelvollisuuteen liittyviä aloitteita mutta ne ovat toistaiseksi jääneet torsoiksi. Ehkäpä ei enää seuraavalla vaalikaudella. Entinen pj Cronberg ja ulkoasiainvaliokunnan ex-puheenjohtaja Jaakonsaari ovat selkeästi ilmaisseet tarpeen asevelvollisuudesta luopumiseen. Että ei sitä nyt sentään ihan vastatuuleen kuseskella.

edit: Dammit, olin unohtaa Jatkoajan poikien salarakkaan ihq-Annin (työministeri, söpö kuva) intressi ottaa asevelvollisuuden työuravaikutukset käsittelyyn.

"Nuorten miesten asevelvollisuuteen käyttämä aika on myös syytä ottaa esiin. Asevelvollisuutta lyhentämällä ja valikoivammaksi muuttamalla, saataisiin monet nuoret nopeammin jatko-opintojen pariin. Nyt asevelvollisuuden suoritus kuluttaa ajankohtien hankaluuden vuoksi usein kaksikin opiskeluvuotta."

edit2: Tuosta siffan kannustuksesta johtuen pengoin vähän lisää puolueetonta tutkimusaineistoa tarkasteltavaksi. Tämä aineisto on kerätty viime vuoden puolella.

Suomalaisista ...hieman yli neljännes kannattaa luopumista asevelvollisuuteen pohjautuvista puolustusvoimista ja siirtymistä vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Vapaaehtoiseen asepalveluksen kannatus on noussut kahdessa vuodessa kuusi prosenttiyksikköä. Samalla yleisen asevelvollisuuden kannatus on laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä.

Siirtymistä vapaaehtoiseen armeijaan kannattavat äänestämänsä puolueen mukaan:

Vihreät 50%
SDP 33%
Kok 24%
Pers 24%
Kesk 12% (? kuvan luvut ovat epäselviä)

Vas ? (jos joku saa kuvasta selvää niin voi täydentää)

Nuorista asevelvollisuutta haluaa 65 prosenttia ja eläkeikäisistä peräti 86 prosenttia. Hyvin todennäköisesti kyseessä on aito kohortti-ilmiö eikä vain nuoren, kokemattoman ihmisen mielipide joka "kypsyessään oikaistuu". Nuoremmat ikäpolvet eivät enää aikuistuttuaankaan näe yleiselle asevelvollisuudelle riittäviä perusteita.

Lukujen valossa muutos tulee jatkumaan vääjäämättä, hitaasti mutta nopeammin kuin itse oletin vielä viisi vuotta sitten. Kansanedustajat ovat osin kannatuksensa vankeja ja tulevat ulos kaapista vielä hitaammin kuin äänestäjänsä. Mutta sitten kun jää murtuu niin kaapista ulos tulemisia on odotettavissa. Tämä oli sitten ns. varmaa tietoa.

 

[Toejoen Veikko]

Mutta ovatko puolustusmäärärahat ne ainoa kohde, johon kehitysavusta siirrettävät varat tulisi kohdentaa vai onko kohteita, jotka ovat vieläkin akuutimpia?

Eivät tietenkään. Mikäli kehitysavusta luopumalla saaduilla säästöillä pystyttäisiin parantamaan työllisyyttä, niin siten voitaisiin saada valtion kirstuun kehitysapua suurempi summa, josta sitten jakaa myös puolustukselle.

 

[Toejoen Veikko]

Suomalaisista ...hieman yli neljännes kannattaa luopumista asevelvollisuuteen pohjautuvista puolustusvoimista ja siirtymistä vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Toisin sanoen, lähes kolme neljäsosaa ei kannata asevelvollisuudesta luopumista.

 

[Stonewall]

Toisin sanoen, lähes kolme neljäsosaa ei kannata asevelvollisuudesta luopumista.

Tälläkin on tottakai erittäin suuri merkitys. Omasta mielestäni on kuitenkin tärkeintä, että maata puolustetaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Asevelvollisuudelle ei ole oloissamme reaalisia vaihtoehtoja. Jos väkilukumme ja siitä johtuen verokertymämme olisi vaikkapa Saksan luokkaa, niin voisimme ainakin harkita muita vaihtoehtoja. Näillä resursseilla vaihtoehdot ovat vähissä.

 

[Suomi-Salama]

Ellei arvoisa sotilaskokemuksen hyödyllisyyden puolestapuhuja ole valmis muuttamaan koko muuta maailmaa omien näkemystensä mukaiseksi (toivottavasti), niin asevelvollisuuskokemuksesta todennäköisesti ON haittaa yksittäiselle henkilölle, joka sinisilmäisesti menee mainitsemaan asiasta CV:ssään tai jopa hehkuttamaan tällä saadulla "johtajakoulutuksella". Ei halailla nyt niitä pilvilinnoja, toimitaan reaalimaailmassa. Asevelvollisuuskuvaus CV:ssä voi suurella todennäköisyydellä (joitain poikkeuksia toki voi hakemalla löytyä) haitata kansainvälistä rekryprosessia. Oli se oikeudenmukaista suomalaisia kohtaan tai ei, näin maailma makaa.

Toistanpa kysymyksen, kun et siihen edelleenkään ole vastannut: miten se voi olla yleisen asevelvollisuuden tai puolustusvoimien vika, että jossain päin maailmaa ei tunneta Suomen oloja? Sehän kertoo ainoastaan rekrytoijan puutteellisesta asioiden tuntemuksesta.

Se taas on yksittäisen ihmisen typeryyttä, jos hänellä ei ole tilannetajua ottaa tuota seikkaa huomioon, jos hakee vaikkapa Etelä-Amerikkaan töihin. Itselläni on kyllä CV:ssä maininta asevelvollisuuden suorittamisesta sotilasarvoineen, mutta en ole Etelä-Amerikasta töitä hakemassakaan. Toisaalta ei minun selkäänikään ole kukaan RUK:n kurssikaveri vielä pessyt. Nämähän ovat näitä Yläpesän hallusinaatioita.

 

[Yläpesä]

Sehän kertoo ainoastaan rekrytoijan puutteellisesta asioiden tuntemuksesta.

Ei ole kyse näin yksioikoisesta asiasta. Rekrytoija on hyvin todennäköisesti perillä maansa/kulttuurinsa arvostuksista eikä voi toimia niitä vastaan kammatessaan hakijajoukkoa. En ole syyttämässä peiliä siitä että maailma on vino, olen huomauttamassa sinisilmäisiä ihmisiä siitä että se vinous kannattaa ottaa huomioon. Pointti on ampua alas (!) se myytti jonka mukaan armeijakokemus, varsinkin se hehkutettu johtajakoulutus olisi kovaa valuuttaa varsinkaan maailmalla, kun sen asema ansaitusti rapistuu jo kotonakin.

Toisaalta ei minun selkäänikään ole kukaan RUK:n kurssikaveri vielä pessyt. Nämähän ovat näitä Yläpesän hallusinaatioita.

Jaa, jos sinä oletkin se pesijä sitten? Minulta tuota merkintää kysyttiin ihmetellen aikanaan parissakin haastattelussa ja sen jälkeen jätin sen pois. Mitäpä se fritzeille kuuluu.