..Jatkoa viestiin #668
s.27 tässä ketjussa (päiväys 24.7.2006)
Tämän ketjun olemassaolon aikana on pöytään nuijittu seuraavat asevelvollisuuden lopettamispäätökset:
Puola on päättänyt siirtyä ammattilaisarmeijaan 2012 joko lopettamalla asevelvollisuuden kokonaan tai tarjoamalla ainoastaan 2-3kk:n koulutusjaksoja.
Bulgaria on päättänyt luopua asevelvollisuudesta 1.1.2008.
Jo toteutetut:
Latvia 1.1.2007
Libanon 2007
Slovakia 1.1.2006
Romania 2006
Italia 1.1.2005
Tsekin tasavalta 1.1.2005
Portugali 20.11.2004
Unkari 12/2004
Muita 2000-luvulla asevelvollisuudesta luopuneita ovat:
Espanja 2001
Ranska 2001
Slovenia 9.9.2003
ja ehkä määritelmällisesti myös Irak...
Next?
Itävalta: Asevelvollisuudesta luopumista pidetään mahdollisena v. 2010.
Ukraina: Ukrainan hallitus aikoo lisätä ammattisotilaiden määrää vähitellen ja lopettaa asevelvollisuuden vuoteen 2015 mennessä.
Suomi: Keskustelu yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuudesta ja kustannustehokkuudesta on käynnistynyt. Liittymisestä Natoon (joka käytännössä tarkoittaa samanaikaisen aluepuolustukseen nojaavan asevelvollisuuden lakkauttamista) on käytetty alustavia julkisia puheenvuoroja. Porvarihallituksen myötä turvallisuuspoliittinen keskustelu arkipäiväistyy ja muokkaa kansalaismielipidettä myönteisemmäksi Natolle
Seuraavassa eduskunnan turvallisuuspoliittisessa selonteossa (2008) tultaneen ottamaan kehityslinjaan myönteinen kanta.
Koska Yläpesälässä kesälomatkin käytetään hyvien asioiden edistämiseksi, tuli pengottua mitä verkkoon on jäänyt asevelvollisuuden osalta. Ilokseni huomasin, että Puolustusministeriö on teettänyt raportin
Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia (kansantalouden näkökulmasta), joka pyrkii antamaan jonkinlaista suuntaa antavaa vastausta tässäkin ketjussa pari vuotta sitten esiintyneestä kysymyksestä asevelvollisuuden piilokustannuksista. Raportti on tosiaan aika pintapuolinen ja varsin monessa kohtaa on tyydytty ikävällä tavalla jättämään kustannusten arvioiminen "liian vaikeana" kokonaan tekemättä. Sen sijaan on kyllä joka jätkälle laitettu "henkilökohtaiseen talouteen" plussaksi ne eurot jotka jäävät kuluttamatta palveluksen aikana (!!!).
Joka tapauksessa, pari vuotta sitten peräämäni luku työkykyisten miesten leikkimisestä aiheutuvista tulojen menetyksestä, josta silloisella kansanedustajalla Soininvaaralla oli käsitys "n. 1 mrd", on selvitetty:
"Tämän perusteella asevelvollisten (varusmiehet ja reserviläiset) vuotuisen poissaolon työvoimasta aiheuttama kansantaloudellinen vaikutus on vuonna 2005 suuruusluokaltaan noin 600 miljoonan euron ja noin 1 miljardin euron välillä. Edellä laskettu asevelvollisuusjärjestelmän kustannus kansantaloudelle kertoo siitä, paljonko bruttokansantuote on periaatteessa pienempi kuin se olisi, jos varusmiespalvelustaan vuonna 2005 suorittaneet työvoimassa mukana. Bruttokansantuote oli asevelvollisuusjärjestelmän vuoksi 0,6-1,0 mrd euroa (0,4-0,6 %) pienempi vuonna 2005 kuin se olisi voinut periaatteessa olla.
Asevelvollisuusjärjestelmän valtiontalouteen kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu alla olevassa laskelmassa. Arvioitavissa olevat erät ovat maksamattomia työttömyyskorvauksia lukuun ottamatta valtiontalouden kannalta menoja. Esitetyn laskelman perusteella aiheuttaa asevelvollisuusjärjestelmä valtiontalouteen runsaan 500 miljoonan euron menot. Laskettaessa asevelvollisuusjärjestelmän kokonaisvaikutusta valtiontalouteen tulee ne erät (163,7 milj.euroa), jotka eivät jo sisälly (varusmiespalveluksen ja reservin harjoitusten kokonaiskustannukset
sisältyvät) puolustusministeriön hallinnonalan menoihin (2 209,8 milj. euroa) lisätä siihen. Puolustusministeriön osuus valtion talousarviosta oli noin 5,7 % vuonna 2005. Jos siihen lisätään 163,7 milj. euroa, saadaan asevelvollisuusjärjestelmän kokonaisvaikutukseksi suhteessa valtion talousarvioon 6,3 %."
Eli nopeasti tiivistettynä Suomen asevelvollisuusarmeijasta aiheutuvat kustannukset EIVÄT ole se nätti 5,7 % jota mielellään esitellään kun halutaan näyttää järjestelmän halpuus, vaan armeija maksaa meille suoraan 6,3% tuloistamme. Lisäksi päälle tulee laskea noin miljardin euron BKT-MENETYKSET (vastaa 0,4-0.6% osuutta) ja niistä saamatta jäänyt hyöty (verotulot ja muut maksut, yritystoiminta ja tuottavuuden lasku etc.)
Toivottavasti tämä päänavaus antaa mahdollisuuden arvioida näitä todellisia kustannuksia vieläkin tarkemmin propagandalukujen sijaan. Myös lillukanvartijoille.
edit: lisälinkki
http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-06-01_005.html?s=0
Tämän mukaan Tilastokeskus on määritellyt Suomen puolustusmenojen osuudeksi bruttokansantuotteesta vuonna 2004: 2,5%, jolla sijoitutaan listan kolmanneksi samalle tasolle Britannian kanssa ja selvästi ohi useimpien Eurooppalaisten Nato-maiden. Espanjan osuus on 1,1%. Meillä siis 2,5-kertainen.