Suomi-Salama
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
jpet kirjoitti:1. Millä ne tilkittäisiin? Uusilla aseilla viittasin v.1944 jälkeisiin aseisiin, eli mm. joukkotuhoaseisiin, joita suursodassa varmasti käytettäisiin.
2. Itämeri ei pysynyt avoimena edes välirauhan aikana. Silloin turvauduttiinkin Petsamon satamaan. Suursodassa (koko Euroopan kattavassa), joka on ainut realistinen sota, joka Suomen ja Venäjän välillä olisi mahdollinen, niin Itämeri olisi yksi tärkeimmistä sotanäyttämöistä.
3. Niillä horneteillako torjuttaisiin pitkän- ja lyhyenkin kantaman ohjuksetkin. Venäjän tuskin tarvitsisi turvautua pitkän kantaman pommikoneisiin.
4. Paikallisjoukoilla viittaan tietysti niihin satoihin pataljooniin ja komppanioihin, joiden tehtävänä olisi hidastaa vihollisen etenemistä. Parhaitenkin varustetuilla paikallisjoukoilla on vain alemman tason "perusaseistus". Käytännössä kymmenet tuhannet sotilaat jäisivät vaille asianmukaista huoltoa ja tukea.
NATO on vahvempi ja luotettavampi kuin koskaan. Välirauhan aikana jouduimme turvautumaan Natsi-Saksan tukeen, kun muut vaihtoehdot olivat vieläkin huonompia. Miksi jarruttaa väistämätöntä kehitystä?
Vahvistettu prikaatillinen (> 6000 miestä) riittäisi ihan hyvin kriisinhallintaa ajatellen. Prikaati olisi tietysti hajautettu useisiin varuskuntiin, jotka olisivat paljon nykyistä pienempiä. Toisaalta joukot olisivat hyvin varustettuja, ja niiden tukikohdista käsin voitaisiin järjestää tarvittaessa liikekannallepano ja 10-20 -kertaistaa maavoimat sodanaikaiseen kokoonpanoonsa.
Sodanaikaiset joukotkin käsittäisivät vain parempilaatuista ainesta (miehiä ja naisia). Reservinä olisi siten ammattiarmeijassa palveluksen tehneitä kansalaisia sekä vapaaehtoisen sotilaskoulutuksen saaneita ei-ammattilaisia.
1. Määrittele suursota. Joukkotuhoaseiden käyttö ei ole niin yksiselitteistä, koska haitat olisivat myös käyttäjälleen hyvin suuria esimerkiksi saasteiden levitessä ilmavirtauksien mukana omalle alueelle tai kostotoimenpiteiden seurauksena. Lisäksi Suomen uhat ovat muutakin kuin suursotaan liittyviä.
2. Pääosin samaa mieltä, paitsi että en pidä eurooppalaista suursotaa ainoana mahdollisena uhkana, jonka torjumiseen tarvittaisiin puolustusvoimia. Kuljetukset voisivat tapahtua myös esimerkiksi Ruotsin kautta.
3. Suomen torjuntahävittäjät on tarkoitettu paikallisen ilmaherruuden saavuttamiseen. Täysin mahdollista, koska ei nykyajan sodankäynnissä harrasteta mitään massiivisia pommituslentoja, kuten II MS:n aikaan. Itsekin näin toki annoit ymmärtää. Ohjusten torjunnassa Suomi on vielä jälkijunassa, vaikka BUK M 1 -kalustolla siihen kyetäänkin. Kehittämisen paikka.
4. Paikallisjoukoilla tarkoitetaan ns. maakunnallisia joukkoja, joiden tehtävänä on muu kuin suoranaisesti operatiiviseen toimintaan osallistuminen. On totta, että niiden aseistus ei ole yhtä nykyaikainen kuin operatiivisilla joukoilla, mutta on harhaanjohtavaa sekoittaa ne ja operatiiviset joukot keskenään. Yleinen nyrkkisääntöhän on, että alle 35-vuotiaat kuuluvat operatiivisiin ja yli 35-vuotiaat sijoitetaan sa-tehtävissä näihin paikallisjoukkoihin.
NATO:sta samaa mieltä.
Rauhan aikana ehkä riittäisi nykyistä pienempikin armeija, mutta täytyy muistaa, että rauhan ajan puolustusvoimien tehtävä on kouluttaa sotilaita sodan tarpeisiin. Mistä revit tarpeen vaatiessa tarvittavat reservit, jos miehiä ei ole koulutettu. Pikakoulutus kriisin sattuessa kuulostaa aika pelottavalta vaihtoehdolta. Toisekseen, liikekannallepanon keskittäminen vain muutamaan paikkaan antaa viholliselle oivan sauman häiritä erittäin tehokkaasti mobilisointia jo ennen varsinaisia sotatoimia.
Viimeisestä periaatteessa samaa mieltä, mutta epäilen vahvasti määrän riittävän. Tällä hetkellä en näe realistista vaihtoehtoa asevelvollisuudelle, joskin sotakoulutettavien määrää voidaan tarkistaa ja ennen kaikkea järkiperäistää siviilipalvelus palvelemaan siviilikriisinhallinnallinnan tarpeita.